Haapamäen "yhteiskoulu”
80-vuotta
Haapamäen nykyisen yläasteen ja lukion edeltäjän, Haapamäen yhteiskoulun syntysanat lau
suttiin 80 vuotta sitten, kun 6.9.1907 saatiin senaatin lupa koulun perustamiseen. Toiminta alkoi lokakuun 1907 alussa Haapamäen kansakoulun tiloissa. Oma vuoteen 1968 käytössä ollut kou
lutalo rakennettiin Väinölän mäelle vuonna 1909. Rakennus on, kiitos eräiden koulun vanhojen oppilaiden suojeluvietin ja Keuruun kaupungin, edelleen pystyssä, joskin huonokuntoisena.
Yksityisenä oppilaitoksena koulu toimi vuoden 1957 kevääseen, jolloin se siirtyi valtiolle ja ni
mi yhteiskoulu muuttui yhteislyseoksi.
M aineikkaan opinahjon 80-vuotisjuhlia vie
tettiin 4.10.1987. Koska koulun vaiheet on ta l
lennettu k irjo in a julk aistu ih in 50- ja 75-vuotishistoriikkeihin, en toista jo tallennet
tu a, vaan välitän m u u tam a n ju h lap äiv än ä kuulem ani ja aiem m in kokem ani m uisteluk
sen.
Koulun 80-vuotisjuhlassa juhlapuheen pitä
nyt v. 1943 H aap am äen yhteiskoulusta yliop
pilaaksi päässyt elo k u v ao h jaaja M a t t i K a s s i l a muisteli koulun vireää harrastus
to im in taa, todeten kipinän om alle eläm än u ralleen elokuvan parissa alkaneen koulun har- rastenäyttöm öltä.
Kassila m ainitsi yleisradion entisen p ä ä jo h ta ja n E i n o S. R e v o n käyneen h ar
joittelem assa H aap am äen yhteiskoulussa p o t
kujen saantia. L uvattom asta ja ankarasti kiel
letystä tupakanpoltosta yllätetty Eino S. sai ny- kym ittapuun m ukaan arvioiden ehkä kohtuut
to m an suuren rangaistuksen, erottam isen.
O m aa 50-luvulle a jo ittu n u tta oppilaskaut- tani jo h tan ee n , pastori, lehtori, rehtori S a k a r i H e l t e e n edeltäjä Pihlajave
den kirkkoherra V ä i n ö S u o m i n e n toim i 16 vuoden a jan koulun rehtorina vv.
1935— 1951. H än oli tu n n e ttu kovan kurin p i
täjän ä. Koulun m aine ennen Suom isen aikaa oli päässyt rep sah tam aan niin, että sitä pidet
tiin yhtenä Suom en heikoimmista oppikouluis
ta, jo n k a vuoksi sinne oli kerääntynyt eri p u o lelta Suom ea perheiden ns. m ustia lam paita, koska parem pien koulujen ovet olivat sulkeu
tuneet. E nnen sotia to d ettiin koulussa olleen oppilaita 101 eri paikkakunnalta. Kassila muis
teli eräänkin merkittävän kauppiasperheen p o
ja n , jo sta m yöhem m in tuli valtakunnallisesti
kin m erkittävän yrityksen jo h ta ja , saaneen p o tk u t, koska koulutodistuksessa oli ollut yh
d eksän nelosta j a koulukortteerin sängyn alla ko u lu k irjat p ak su n pölykerroksen peitossa.
R ehtori Suom isen ku rin p alau tu sk au si oli siis enem m än kuin paikallaan.
Järjestyksen m yötä koulun taso ja m aine parani ja H aap a m äen yhteiskoulu/lyseo/ylä- aste-lukio on luk eu tu n u t tasokkaiden koulu
jen jo u k k o o n .
Yksi koulun legendaarisim m ista o p ettajis
ta oli Rito-Kassu, K a l l e A. R i t o - k a n g a s , m etsänhoitaja, jo k a v. 1923 tuli a u tta m a a n T a u n o J a t k o l a a kou
lun m atem atiikan opetuksessa ja jäi "pysyvään k alustoon” ain a vuoteen 1957 saakka. Kassu tuli H a ap am äen Y hteiskoulun ylim m älle luo
kalle vuonna 1908 — tuolloin koulussa oli vas
ta kaksi luokkaa.
Kassusta riittäisi tarinoita vaikka yhteen kir
jaan. O petustyönsä ohessa hän valokuvasi ah
kerasti. Tuskin k u kaan m uu silloin k ouluku
via o ttikaan. Itse hän kehitti ja kopioi luok
kakuvat oppilaille. Valtava oli se kuvien m ää
rä, joilla Kassu niin koulun kuin m eidän o p pilaidenkin k uva-arkistoja rikastutti.
Kassu veti H aap am äen Siniveikkojen p a r
tio to im in taa, pyöritti elokuvia H aap am äen Suojalla ja teki paljo n , p aljo n m uuta. E n ää en ihm ettele vaikka fysiikan ja kem ian kokei
den korjaukset jo sk u s tuppasivat viivästy
m äänkin. Kassu kirjoitti myös yhdessä J o u k o K. J ä r v i ö n kanssa H aap am äen yhteiskoulun 50-vuotishistoriikin. M inulla on ollut ilo lukeutua Kassun oppilaisiin ja ystä
viin.
2 0
Vuoden 1956 neljännen luokan pojat voimistelutunnin alussa ojennusta ottamassa. Seppo ”Nit- ti” Nuuttila toinen ja kirjoittaja kymmenes vasemmalta. Kuva: Pentti Niemisen kokoelma.
Yksi eläm änvaiheisiini kouluvuosien jä l
keenkin vaik u ttan u t o p e tta ja oli K a u k o S i h v o , jo k a tuli poikien voim istelunopet
tajaksi vuonna 1956. Kake ajoi tuolloin au to l
la, jossa oli ratti oikealla puolella, jotenkin eri
koinen auto — liekö ollut ” sitikka”.
Sihvo toim i koulussa rehtorina vv. 1958—
1985. U rheilun lisäksi Kake jo h ti klarinettei- neen koulun puhallinorkesteria. V anhoista 50-luvulla vaikuttaneista opettajista Sihvo leh
tori I r j a A a r i o n kanssa oli ainut, jo n k a tunnistin runsaan 80-vuotisjuhlayleisön joukosta.
Valtio-, kunnallis- ja talouseläm än h u ip u l
le on H aapam äen yhteiskoulusta am m entunut ainesta. ”K utseitin” mies, vuorineuvos P e n t t i S a l m i pääsi koulusta ylioppi
laaksi v. 1949, Suom en K unnallisliiton nyt jo eläkkeellä oleva to im itu sjo h ta ja m aaneuvos P a a v o P e k k a n e n v. 1941 ja veljen
sä toim itusjohtaja M a t t i P e k k a n e n v. 1945. K euruun entisen k u n n a n jo h ta jan , edesmenneen T o i v o P u r o n esikoinen K a r i , sosiaali- ja terveysm inisteriön nykyi
nen kansliapäällikkö kävi yhteislyseossa luki
on vv. 1957— 1961. K euruun k a u p u n g in jo h ta
ja E i n o N u r m e l a kirjo itti 1956 yk
sityisesti ylioppilaaksi. E duskunnan pääsihtee
ri, H aap am äen U rheilijoitten takavuosien sp- rin tte riju o k sija E r k k i K e t o l a pääsi koulusta ylioppilaaksi v. 1948.
M yös Suom en urheilueläm än vaikuttajia esiintyy koulun oppilaiden ja opettajien jo u kossa. Poikien voim istelunopettajana toimi vv.
1952— 1956 T u o m o J a l a n t i e (alias
"k in ttu p o lk u ” ), jo k a m yöhem m in vaikutti Suom en voim isteluliitossa ja toim i useissa olym piakisoissa telinevoim istelun arvostelu- tu o m arin a. Jalan tien sijaisena m u u tam an kuukauden ajan ollessani 1. luokalla toimi poi
kien voim istelunopettajana olym piakom itean nykyinen valm ennuspäällikkö K a l e v i (Kallu) T u o m i n e n , joka tuolloin pelasi koripalloa Tampereen Pyrinnön m estaruussar- jajo u k k u eessa ja luotsasi m yöhem m in S uo
m en ko rip allo m aajo u k k u etta.
Luokkatoveristani S e p p o (N itti) N u u t t i l a s t a tuli Suom en yleisurheilun niin suuri vaikuttaja, että silloinen saksan kie
len o p ettajam m e L e m p i - K e r t t u P i r h o n e n ei ikinä olisi uskonut to d e ttu aan eräälläkin saksantunnilla: ”Voi Seppo, voi Seppo, m ikähän sinustakin isona tulee, kun si
nä vain ju o k set ja ju o k se t!”
Pentti Nieminen 21
