Momman Siina - Siina Rinne (Savijoki) · DIGI

Miria

Hovi

Erituiin lahjakkaana

ja

monipuolisena kiisityon taitajana Huittisissa

ja

ympäiis- tössä tunnettiin aikoinaan Momman Sii- tr&, Siina Rinne (Savijoki). Hänen teke- miensä kiisitöiden taidokkuus hämmäs-

tyttiiä

edelleenkin.

Siina syntyi 19. 10. 1859 Huhkolan yk- sinäistilan rengin

Juho Matinpojan

^ja vaimonsa Anna Elisabeth Tiromontyttii- ren viidentenä lapsena, joka kasteessa sai nimekseen Eufrosyyne Josefiina. Eufro- syyne-nimi muuttui sittemmin Siinaksi ja

muutettuaan

vanhempiensa mukana

Huhkolan Savijoen torppaan

1870--

luvulla

Siina

alkoi kiiyttiiä

torpan mu-

kaan Savijoki-nimeä

sukunimenään.

Mutta muutettuaan v. 1901 Pappilan yk-

sinäistilan maille Siina otti

^kåiytttiön

Rinne-nimen. Yleisimmin Siina tunnet-

tiin

Momman Siinana, vaikka ei Siina si- viilisäätyään koskaan vaihtanut. Ei, her- ra paratkoon! Jos joku mies istahtikin Sii-

nan

sängynlaidalle

Siina

tulistuneena kantoi

heti

vuodevaatteet ulos tuulettu- maan. Miesväen

kiittelyn

^jälkeen Siina

sylkiiisi

kämmeneensä,

pyyhki

kåitensä hameeseensa mutisten hyi, hyi, hyi.

Siina kankurina

Kaksikymmenlävuotiaana Siina aloitti kankaiden kutomisen,

ja oli

kankurina pappilassa ja huittislaisissa mahtitaloissa, joissa

sai

toteuttaa luovuuttaan. Hän suunnitteli yleensä itse monikuvioiset ja suuritöiset aiheet kankaisiin. Sanottiin,

ettii

lSiina pystyi kutomaan minkåilaisia kankaita tahansa" niin Takkulan herroille kuin pappilan neideille

ja

vaativille huit- tislaisille talollisille Kivirannassa, Ytillä, Uolassa ^j.n.e.

Kerran Siinan ollessa Kivirannassa ku- tomassa valtioneuvos

Kivi

tuli kotiin Hel- singistii

ja

kysyi

mitii

Momman Siinalle

kuuluu

^Mitiis Momma valtioneuvok- selle

kuuluu,

vastasi sanavalmis Siina suorasukaiseen tapaansa. Momma-nimi ei häntli oikein miellyttänyt, sillä se muis-

tutti

entisen asuinpaikan kurjuudesta.

Herkin silmin

ja

korvin Siina seuraili ta- loissa elämää kankaita kutoessaan. Pani- pa merkille Raijalan laurilassa, ettå ta- lon ainoata lasta hemmoteltiin mielestiin- sä liikaa. "Fojalle tulee maailmassa vai- keuksia", Siina neuvoi

ja _totutti

poikaa vastoinkiiymisiin potkimalla leikit nurin.

l8

Siina Rinne (Saviioki).

lapsiystiivällisyyttåiän Siina kasvattami- seen osallistui omalla tavallaan joskin to- pakka

tiiti

lapsia pelottikin.

Täloissa kankuri-Siina tunnettiin paitsi taitavana kutojana, ronskina kansannai- sena

ja

kurillisena velmuilijana. Omista kyvyiståiän tietoisena Siina neuvoi kant- toriakin kinkereillä kuinka

piti

laulaa "ei-

kä

niinkuin

pässi". Vuodesta 1880 Siina teki töistiiän muistiinpanoja, joiden _mu- kaan hän n. kolmessa vuosikymmenessä

oli kutonut ll

.128 kyynerää pellavakan- gasta

ja

12.597 kyynerää villakangasta.

Mutta se oli vain osa hänen kiisitöistiiän.

Luomisen iloa ia mielikuvituksen leikkiä

Siinan erinomainen kätevyys

ja

luo- vuus

tuli

erityisesti esille hänen valmista- missaan ryijyissä, vällyissä, peitteissä, vil- lahameissa

ja

-puseroissa, sukissa, ffiys- syissä, tikkureissa ^(lapaset) ja _rahakukka- roissa y.m. virkkaustöissä ja kudonnaisis- sa. Niissä näkyi hänen mielikuvituksensa rikkaus ja kansanomaisen taiteen omape- räisyys

oli

niissä ilmeinen. Samalla ne kertoivat tekijän omalaatuisuudesta.

Istuessaan

pappilan väen

seurassa, hänhän mielelltiän valikoi kenen kanssa seurusteli, Siina otti käteensä lankakerän, virkkuukoukun tai sukkapuikot, ja _ilman mitään malleja valmistui taidokkaita käsi-

töitii.

^Rovasti

^Wilhelm

Lindstedtille Siina m.m. kutoi harmaasta

ja

_luonnon-

mustasta villalangasta lapaset, joiden suuosan

koristi vihrein ja

ruosteenrus- kein

juovin

sekä varsiosaan omistuskir- joituksen: T.åiäninprovasti

Vilho

Linds- tedt

l9ll".

Pappilan tyttärelle Siina kutoi valkoisesta

ja

luonnonmustasta villalan- gasta lapaset

ja

kiintovirkkasi varsiosaan tekstin:

lSiiri

neiti l.oimarantd sekä reu- naan sinisiä täpliä. Pappilan poika sai val- mistumislahjaksi lapaset

tekstillä

"1910

maisteri Sakari L,oimarant{. Värikkäät morsiuslapaset sai pappilan miniä kesä- häissään.

lapasten

varressa

oli

^teksti

T',{eiti Hanna Reinilä

l9ll", ia

^kuvioissa

kaksi naista, joiden _välissä vihreä kuusi.

lapasten muina väreinä

oli

mustaa, val- koista, sinistä, vihreää ja keltaista. Kuvio-

virkattuja

kahvipannunmyssyjä syntyi monenmoisia. Eräåissä oli teksti: ärvoisa pastoska

Elli

St€nros 1918". Pastori Sten- ros'ille Siina 6. 6.

l9l I

toi villakäsineet ni- mipäivälahjaksi 7 3 säkeistöisen

Tikkuri-

laulun" kera, jonka hän nimipäiväjuhlas-

sa lauloi

kanteleella säestäen.

laulun

2l:nen säkeistö:

älku

on kauniisti kurot-

tuna

tiipligäs

Tiikeriin malli. Kyllä

kai Pastori hyvillä mielin sen huviksensa sal-

li:

26:s säkeistö

oli

itseironiaa: "Oletpas

kutoja kummallinen ekkos

^ymmärrä

muuta.

Wanttuut

villaset Pastorille waihka on kesän kuumaS

63:s säkeistö: "Iirmpuja taiten takertanu Rovastin herruuren sukkuun. Neljätoista paria nakertanu neljältä

näitiikin

puut- tuu. "

68:s säkeistö kuului: "Olkaa ny akat, vie- raat vakaat niinkuin oottekin uljaat.

Äänenpainolla kielen tairolla kajauttelen luijaa."

IGksi viimeistä säkeistöä oli japaniksi!

Siina kehoitti kuuntelemaan erittäin tark- kaan!

Pappilassa

ja

Kivirannassa kankaiden kutomisen lomassa Siina teki monenlai- sia

käsitöitä.

Insinööri Paavo Kivelle hän virkkasi harmaan villamyssyn, ^jossa oli omistajan kuva ruskeaa ja vihreää ku- viovirkkausta

ja kirjoitus: Herra

Paavo

Kivi

1921.

Valistuneissa huittislaisissa kodeissa Siina ilmeisesti sai runsaasti virikkeitä.

Hän

oli

luku-

ja

kirjoitustaitoinen

jo

vii- me vuosisadalla ilman kouluja ja _{itse op-} pinut käsityötaidoissakin.

-

^{Itselleen kä-}

Momman Siina

Siina Rinne ^(Savijoki)

Huittislaisella kidennidolla

on

pitkit tekstiiliperinteet.

Onhan maomme von-

hin

nouhalöydös

Huittisistn ja huittislainen oli

Suomen ensimmöinen

nimeltö

tunnettu tekstiilitniteilUatnrkin. Vuosien saattoon mahtuu

^lisölcsi

^mittnva

möörö

tnitnvia lwnkureitn, nauhankutojia, pitsinvirkkaajia ja

-nyplööjiö, om-

pelijoitn j.n.e. kirkkotekstiilien tekfiöistö muodin huippunimiin

asti.

Pappilan pannunmyssyjä. Kuvannut: Jalo hrkkals. Sotakunnon Museon kokoelmat.

"Automapiilit ja krokotiilit".

Huittisten masea

fuvoisan pastorskan pannunmyssy.

Peite kudottu villalangalla pumpuliloimeen.

Kirkkaanpunaisella pohialla mustat raidat, esiinkäännetyllä puolella kirkkaan vihreänkel- taiset, pohia luonnonharmaa

Kuvu Jslo

hrklula.

Satakunnon Museon kolaelmot.

sityotaituri valmisti monenlaisia sukkia, lapasia

ja

alushameita. "IGttokaas, täälä mennään piirileikkiä", Siina esitteli nos- taen hameensa helmaa

ja

näytti punaku-

vioista piirileikkijäraitaa

alushamees- saan. Museossa säilyneissä kuviovirka- tuissa alushameissa toiseen Siina kirjaili ajatuksensa.

lMissiin

waan

jätiin

maan kunnes eloni lopulla ^päåisen autuuteen.

Morsiuslapaset.

Omistaja: Saomen Kanssllismasea

Täkki, jossa Siinan mielikuvat liikkuivat kol- men maanosan alueella uskonnollisissa ja _satu- aiheissa.

Omistajs: Suomen Kansallismusea

Tätä tirkas wanha wirkas tiihän paikkaan 60 wuoden aikaan

l9l9:

^{Toinen hame} on koreampi.

Siinä on kauniin

punaisella pohjalla valkoista, mustaa,

ja

_sinistä rai- taa,, on vihreiui ja _mustia kuvioita, ihmis-

ja

eläinaiheita sekä auton kuva. Siina eli ajan hermolla, autohan teki tuloaan noi- hin aikoihin Suomeen ja _Siina oli nähnyt minkä näköinen auto siihen aikaan oli.

Hameeseen Siina runoili lauseet: "Hame

hyvä hankittu

Huittisissa

Siina

Rinne 1888. Oi voi mutta minkäs tiihden kulu-

tan näin

aikaan

krokotiilit

automapiilit laittamalla raitaan?

Aikaa

ja

vaivannäköä Siina ei säästii-

nyt

töissään. IGnsallismuseoon ostetun Siinan omista kellanruskeista hiuksistaan virkkaaman alushameen valmistaminen kesti 16 vuotta.

Mutta

sitä hän teki ai- noastaan

öisin

toisten nukkuessa. Ha- t9 Kdsineitten teksti: neiti Iida Uola 1910.

Siinan hiushame.

Omistoju Suomen Konsollismasea

meessa

on

lause: "Kuninkas

ja

kerjäläi- nen kuoltuaan

on

yhtälainen.

Mahti

ei mene maan sisään, vaikka mahtavat me- nevät". Lisäksi siinä on yläosassa suurin kirjaimin lause: Tämä on aloitettu 1884.

Päätetty 1900. Siina Savijoki".

Siinan tekemä kuvatåikki

ostettiin myös IGnsallismuseon kokoelmiin. Tä- kissä on kuvattuna Siinan kotiväkeä hei- nänteon jälkeen, isä ja veli tupakoimassa, on auringonpimennys, egyptiläisiä taloja, juutalaisia

ja

midianilaisia kauppiaita,

Fotifarin emäntä, Josef härkiä paimenta- massa, neljä laivaa neljän tuulen ajelta- vana, jääkarhuja, elefantteja, krokotiilej ä

ja

salmantereita, käärmeitåi j.n.e. Toiset kummallisissa asennoissa

ja

monin mo-

nin

värein. Täkissa

on

tietenkin tekijän nimi Eufrosyyne Savijoki ja valmistumis-

vuosi

1886. Toisessa päåissä

on

^lause:

Tlerran pelko on viisaus".

Täkin

Siina halusi

lahjoittaa

pastori Eeli Hakalalle kiitollisena siitä, että pas-

tori huolehti

molempien, valkoisten ja

punaisten sieluntilasta

vapaussodan aikana.

Kun Siinalta tiedusteltiin peitteen ku- vien tarkoitusta, hän vastasi runomitalla 232:lla säkeistöllä tähän tapaan: "Wetten

kalat

monet sadat

wilkisteli

wesisänsä.

Meri

perot

wirtain

hevot

kita auki

am- mottaa.

Meinaa mailman kaikkijuutta suurten so-

tain katkeruutta".

Humoristisen Siinan

"meinaamiset"

saattoivat

jäädä monille

arvoituksiksi, sen hän itsekin tiesi riimitellessään

Laa- riteltu

leikinlaskut pienet paksut _kaikki kaskuti

Siinan runosuoni pulppusi

niin,

ettii hän saattoi vastata kysymyksiin runomi- talla

ja

hyvinkin leiskahtelevasti. Moni- puolisesti taiteellinen Siina soitti vinikan- nelta

ja

lauloi myös omia sanoituksiaan.

20

Niistii hän sanoi

polttaneensa suuren osan,

kun joku oli moittinut niita

liian

maallisiksi niin uskovainen

Siina pahastui.

Autuuden odotukseen Siinan silmät um- peutuivat lopullisesti

huhtikuun

15. ^päi- vänä 1940.

Omasta elämästiiän Siina luomisvirees-

Ison kirkon näkywisä neljän weljen määkymisä."

Ja

luonnolta

hän

kertoi kaiken oppi- neensa kuunnellen:

"Kyyhkyläisen kuherrusta käjen kurjen kuikutusta.

Ymmärtiiny enempää elettyä elämääl

Låihteet:

Haastattelut:

Museovirasto ^Maj-Irena

^Niemi

Satakunnan

Museo Mirjam

Mustonen

Iauttakylä-lehti

Jenny Kuusenoja Omituisuuksistaan

ja omalaatuisuuk-

sä ollessaan

oli

riimitellyt:

sistaan huolim atta Siinaa pidettiin

älyk- _Tyntynyt

_on tänne plikka käänä. Vaistonsa varaisesti hänellä oli

ky- _t'åsta

rikkaan vanhemmista.

kyä luoda kauneutta

ia

käyttää luovuut-

taan mielikuvitusrikkaasti. Siina

ia hä-

Mäjen alla matalalla nen kättensä työt ovat vailla

vertaisiaan.

kopin korsun jakkaralla.

Harmaassa pirtissä

Elämänsä ehtoon Siina asui lauttaky-

län

keskustassa Seurojentalo I(arhulan kupeessa nykyisen

lauttatalon

vaiheilla pienessä harmaassa pirtissä naimattoman sisarensa Tiltan (Matilda Jokisen) kanssa.

Kuuro Tilda hoiti sokeutuneen Siinan ta- loutta, olihan hän pappilan keittiössä ^op- pinsa saanut taitava talousihminen, mut- ta vanhoilla päivillään tullut kuuroksi.

-

Melko suppea oli sisarusten elämisen pii-

ri, mutta

mielikuvituksen maailma oli laaja,

ja

takana eletyn elämän rikkaus.

l,oppuun asti Siina säilytti terävyytensä.

Kun

veljen

pojat

kiivivät tervehtimässä Siina totesi: "Rahojeni takia tulevat".

Sisarusten vanhuuden koti. Matilda etualalla, Siina taustalla.