Miria
HoviErituiin lahjakkaana
ja
monipuolisena kiisityon taitajana Huittisissaja
ympäiis- tössä tunnettiin aikoinaan Momman Sii- tr&, Siina Rinne (Savijoki). Hänen teke- miensä kiisitöiden taidokkuus hämmäs-tyttiiä
edelleenkin.Siina syntyi 19. 10. 1859 Huhkolan yk- sinäistilan rengin
Juho Matinpojan
ja vaimonsa Anna Elisabeth Tiromontyttii- ren viidentenä lapsena, joka kasteessa sai nimekseen Eufrosyyne Josefiina. Eufro- syyne-nimi muuttui sittemmin Siinaksi jamuutettuaan
vanhempiensa mukanaHuhkolan Savijoen torppaan
1870--luvulla
Siinaalkoi kiiyttiiä
torpan mu-kaan Savijoki-nimeä
sukunimenään.Mutta muutettuaan v. 1901 Pappilan yk-
sinäistilan maille Siina otti
kåiytttiönRinne-nimen. Yleisimmin Siina tunnet-
tiin
Momman Siinana, vaikka ei Siina si- viilisäätyään koskaan vaihtanut. Ei, her- ra paratkoon! Jos joku mies istahtikin Sii-nan
sängynlaidalleSiina
tulistuneena kantoiheti
vuodevaatteet ulos tuulettu- maan. Miesväenkiittelyn
jälkeen Siinasylkiiisi
kämmeneensä,pyyhki
kåitensä hameeseensa mutisten hyi, hyi, hyi.Siina kankurina
Kaksikymmenlävuotiaana Siina aloitti kankaiden kutomisen,
ja oli
kankurina pappilassa ja huittislaisissa mahtitaloissa, joissasai
toteuttaa luovuuttaan. Hän suunnitteli yleensä itse monikuvioiset ja suuritöiset aiheet kankaisiin. Sanottiin,ettii
lSiina pystyi kutomaan minkåilaisia kankaita tahansa" niin Takkulan herroille kuin pappilan neideilleja
vaativille huit- tislaisille talollisille Kivirannassa, Ytillä, Uolassa j.n.e.Kerran Siinan ollessa Kivirannassa ku- tomassa valtioneuvos
Kivi
tuli kotiin Hel- singistiija
kysyimitii
Momman Siinallekuuluu
Mitiis Momma valtioneuvok- sellekuuluu,
vastasi sanavalmis Siina suorasukaiseen tapaansa. Momma-nimi ei häntli oikein miellyttänyt, sillä se muis-tutti
entisen asuinpaikan kurjuudesta.Herkin silmin
ja
korvin Siina seuraili ta- loissa elämää kankaita kutoessaan. Pani- pa merkille Raijalan laurilassa, ettå ta- lon ainoata lasta hemmoteltiin mielestiin- sä liikaa. "Fojalle tulee maailmassa vai- keuksia", Siina neuvoija totutti
poikaa vastoinkiiymisiin potkimalla leikit nurin.l8
Siina Rinne (Saviioki).
lapsiystiivällisyyttåiän Siina kasvattami- seen osallistui omalla tavallaan joskin to- pakka
tiiti
lapsia pelottikin.Täloissa kankuri-Siina tunnettiin paitsi taitavana kutojana, ronskina kansannai- sena
ja
kurillisena velmuilijana. Omista kyvyiståiän tietoisena Siina neuvoi kant- toriakin kinkereillä kuinkapiti
laulaa "ei-kä
niinkuin
pässi". Vuodesta 1880 Siina teki töistiiän muistiinpanoja, joiden mu- kaan hän n. kolmessa vuosikymmenessäoli kutonut ll
.128 kyynerää pellavakan- gastaja
12.597 kyynerää villakangasta.Mutta se oli vain osa hänen kiisitöistiiän.
Luomisen iloa ia mielikuvituksen leikkiä
Siinan erinomainen kätevyys
ja
luo- vuustuli
erityisesti esille hänen valmista- missaan ryijyissä, vällyissä, peitteissä, vil- lahameissaja
-puseroissa, sukissa, ffiys- syissä, tikkureissa (lapaset) ja rahakukka- roissa y.m. virkkaustöissä ja kudonnaisis- sa. Niissä näkyi hänen mielikuvituksensa rikkaus ja kansanomaisen taiteen omape- räisyysoli
niissä ilmeinen. Samalla ne kertoivat tekijän omalaatuisuudesta.Istuessaan
pappilan väen
seurassa, hänhän mielelltiän valikoi kenen kanssa seurusteli, Siina otti käteensä lankakerän, virkkuukoukun tai sukkapuikot, ja ilman mitään malleja valmistui taidokkaita käsi-töitii.
RovastiWilhelm
Lindstedtille Siina m.m. kutoi harmaastaja
luonnon-mustasta villalangasta lapaset, joiden suuosan
koristi vihrein ja
ruosteenrus- keinjuovin
sekä varsiosaan omistuskir- joituksen: T.åiäninprovastiVilho
Linds- tedtl9ll".
Pappilan tyttärelle Siina kutoi valkoisestaja
luonnonmustasta villalan- gasta lapasetja
kiintovirkkasi varsiosaan tekstin:lSiiri
neiti l.oimarantd sekä reu- naan sinisiä täpliä. Pappilan poika sai val- mistumislahjaksi lapasettekstillä
"1910maisteri Sakari L,oimarant{. Värikkäät morsiuslapaset sai pappilan miniä kesä- häissään.
lapasten
varressaoli
tekstiT',{eiti Hanna Reinilä
l9ll", ia
kuvioissakaksi naista, joiden välissä vihreä kuusi.
lapasten muina väreinä
oli
mustaa, val- koista, sinistä, vihreää ja keltaista. Kuvio-virkattuja
kahvipannunmyssyjä syntyi monenmoisia. Eräåissä oli teksti: ärvoisa pastoskaElli
St€nros 1918". Pastori Sten- ros'ille Siina 6. 6.l9l I
toi villakäsineet ni- mipäivälahjaksi 7 3 säkeistöisenTikkuri-
laulun" kera, jonka hän nimipäiväjuhlas-sa lauloi
kanteleella säestäen.laulun
2l:nen säkeistö:älku
on kauniisti kurot-tuna
tiipligäsTiikeriin malli. Kyllä
kai Pastori hyvillä mielin sen huviksensa sal-li:
26:s säkeistöoli
itseironiaa: "Oletpaskutoja kummallinen ekkos
ymmärrämuuta.
Wanttuut
villaset Pastorille waihka on kesän kuumaS63:s säkeistö: "Iirmpuja taiten takertanu Rovastin herruuren sukkuun. Neljätoista paria nakertanu neljältä
näitiikin
puut- tuu. "68:s säkeistö kuului: "Olkaa ny akat, vie- raat vakaat niinkuin oottekin uljaat.
Äänenpainolla kielen tairolla kajauttelen luijaa."
IGksi viimeistä säkeistöä oli japaniksi!
Siina kehoitti kuuntelemaan erittäin tark- kaan!
Pappilassa
ja
Kivirannassa kankaiden kutomisen lomassa Siina teki monenlai- siakäsitöitä.
Insinööri Paavo Kivelle hän virkkasi harmaan villamyssyn, jossa oli omistajan kuva ruskeaa ja vihreää ku- viovirkkaustaja kirjoitus: Herra
PaavoKivi
1921.Valistuneissa huittislaisissa kodeissa Siina ilmeisesti sai runsaasti virikkeitä.
Hän
oli
luku-ja
kirjoitustaitoinenjo
vii- me vuosisadalla ilman kouluja ja itse op- pinut käsityötaidoissakin.-
Itselleen kä-Momman Siina
Siina Rinne (Savijoki)
Huittislaisella kidennidolla
onpitkit tekstiiliperinteet.
Onhan maomme von-hin
nouhalöydösHuittisistn ja huittislainen oli
Suomen ensimmöinennimeltö
tunnettu tekstiilitniteilUatnrkin. Vuosien saattoon mahtuu
lisölcsimittnva
möörötnitnvia lwnkureitn, nauhankutojia, pitsinvirkkaajia ja
-nyplööjiö, om-pelijoitn j.n.e. kirkkotekstiilien tekfiöistö muodin huippunimiin
asti.Pappilan pannunmyssyjä. Kuvannut: Jalo hrkkals. Sotakunnon Museon kokoelmat.
"Automapiilit ja krokotiilit".
Huittisten masea
fuvoisan pastorskan pannunmyssy.
Peite kudottu villalangalla pumpuliloimeen.
Kirkkaanpunaisella pohialla mustat raidat, esiinkäännetyllä puolella kirkkaan vihreänkel- taiset, pohia luonnonharmaa
Kuvu Jslo
hrklula.
Satakunnon Museon kolaelmot.
sityotaituri valmisti monenlaisia sukkia, lapasia
ja
alushameita. "IGttokaas, täälä mennään piirileikkiä", Siina esitteli nos- taen hameensa helmaaja
näytti punaku-vioista piirileikkijäraitaa
alushamees- saan. Museossa säilyneissä kuviovirka- tuissa alushameissa toiseen Siina kirjaili ajatuksensa.lMissiin
waanjätiin
maan kunnes eloni lopulla päåisen autuuteen.Morsiuslapaset.
Omistaja: Saomen Kanssllismasea
Täkki, jossa Siinan mielikuvat liikkuivat kol- men maanosan alueella uskonnollisissa ja satu- aiheissa.
Omistajs: Suomen Kansallismusea
Tätä tirkas wanha wirkas tiihän paikkaan 60 wuoden aikaan
l9l9:
Toinen hame on koreampi.Siinä on kauniin
punaisella pohjalla valkoista, mustaa,ja
sinistä rai- taa,, on vihreiui ja mustia kuvioita, ihmis-ja
eläinaiheita sekä auton kuva. Siina eli ajan hermolla, autohan teki tuloaan noi- hin aikoihin Suomeen ja Siina oli nähnyt minkä näköinen auto siihen aikaan oli.Hameeseen Siina runoili lauseet: "Hame
hyvä hankittu
HuittisissaSiina
Rinne 1888. Oi voi mutta minkäs tiihden kulu-tan näin
aikaankrokotiilit
automapiilit laittamalla raitaan?Aikaa
ja
vaivannäköä Siina ei säästii-nyt
töissään. IGnsallismuseoon ostetun Siinan omista kellanruskeista hiuksistaan virkkaaman alushameen valmistaminen kesti 16 vuotta.Mutta
sitä hän teki ai- noastaanöisin
toisten nukkuessa. Ha- t9 Kdsineitten teksti: neiti Iida Uola 1910.Siinan hiushame.
Omistoju Suomen Konsollismasea
meessa
on
lause: "Kuninkasja
kerjäläi- nen kuoltuaanon
yhtälainen.Mahti
ei mene maan sisään, vaikka mahtavat me- nevät". Lisäksi siinä on yläosassa suurin kirjaimin lause: Tämä on aloitettu 1884.Päätetty 1900. Siina Savijoki".
Siinan tekemä kuvatåikki
ostettiin myös IGnsallismuseon kokoelmiin. Tä- kissä on kuvattuna Siinan kotiväkeä hei- nänteon jälkeen, isä ja veli tupakoimassa, on auringonpimennys, egyptiläisiä taloja, juutalaisiaja
midianilaisia kauppiaita,Fotifarin emäntä, Josef härkiä paimenta- massa, neljä laivaa neljän tuulen ajelta- vana, jääkarhuja, elefantteja, krokotiilej ä
ja
salmantereita, käärmeitåi j.n.e. Toiset kummallisissa asennoissaja
monin mo-nin
värein. Täkissaon
tietenkin tekijän nimi Eufrosyyne Savijoki ja valmistumis-vuosi
1886. Toisessa päåissäon
lause:Tlerran pelko on viisaus".
Täkin
Siina halusilahjoittaa
pastori Eeli Hakalalle kiitollisena siitä, että pas-tori huolehti
molempien, valkoisten japunaisten sieluntilasta
vapaussodan aikana.Kun Siinalta tiedusteltiin peitteen ku- vien tarkoitusta, hän vastasi runomitalla 232:lla säkeistöllä tähän tapaan: "Wetten
kalat
monet sadatwilkisteli
wesisänsä.Meri
perotwirtain
hevotkita auki
am- mottaa.Meinaa mailman kaikkijuutta suurten so-
tain katkeruutta".
Humoristisen Siinan
"meinaamiset"saattoivat
jäädä monille
arvoituksiksi, sen hän itsekin tiesi riimitellessäänLaa- riteltu
leikinlaskut pienet paksut kaikki kaskutiSiinan runosuoni pulppusi
niin,
ettii hän saattoi vastata kysymyksiin runomi- tallaja
hyvinkin leiskahtelevasti. Moni- puolisesti taiteellinen Siina soitti vinikan- neltaja
lauloi myös omia sanoituksiaan.20
Niistii hän sanoi
polttaneensa suuren osan,kun joku oli moittinut niita
liianmaallisiksi niin uskovainen
Siina pahastui.Autuuden odotukseen Siinan silmät um- peutuivat lopullisesti
huhtikuun
15. päi- vänä 1940.Omasta elämästiiän Siina luomisvirees-
Ison kirkon näkywisä neljän weljen määkymisä."
Ja
luonnoltahän
kertoi kaiken oppi- neensa kuunnellen:"Kyyhkyläisen kuherrusta käjen kurjen kuikutusta.
Ymmärtiiny enempää elettyä elämääl
Låihteet:
Haastattelut:Museovirasto Maj-Irena
NiemiSatakunnan
Museo Mirjam
MustonenIauttakylä-lehti
Jenny Kuusenoja Omituisuuksistaanja omalaatuisuuk-
sä ollessaanoli
riimitellyt:sistaan huolim atta Siinaa pidettiin
älyk- Tyntynyt
on tänne plikka käänä. Vaistonsa varaisesti hänellä oliky- t'åsta
rikkaan vanhemmista.kyä luoda kauneutta
ia
käyttää luovuut-taan mielikuvitusrikkaasti. Siina
ia hä-
Mäjen alla matalalla nen kättensä työt ovat vaillavertaisiaan.
kopin korsun jakkaralla.Harmaassa pirtissä
Elämänsä ehtoon Siina asui lauttaky-
län
keskustassa Seurojentalo I(arhulan kupeessa nykyisenlauttatalon
vaiheilla pienessä harmaassa pirtissä naimattoman sisarensa Tiltan (Matilda Jokisen) kanssa.Kuuro Tilda hoiti sokeutuneen Siinan ta- loutta, olihan hän pappilan keittiössä op- pinsa saanut taitava talousihminen, mut- ta vanhoilla päivillään tullut kuuroksi.
-
Melko suppea oli sisarusten elämisen pii-
ri, mutta
mielikuvituksen maailma oli laaja,ja
takana eletyn elämän rikkaus.l,oppuun asti Siina säilytti terävyytensä.
Kun
veljenpojat
kiivivät tervehtimässä Siina totesi: "Rahojeni takia tulevat".Sisarusten vanhuuden koti. Matilda etualalla, Siina taustalla.