M inisteri M auri Pekkarinen on ollut Keuruu-Multia -laturetken säännöllinen vierailija ja reipasvauhtinen hiihtäjä. Keuruun Ladun puheenjohtaja M arjatta Mandelin ministerin seurassa. Taustalla muiden muassa Heimo Lajunen ja Alpo Pekola.
Keuruu-Multia -laturetki sujuteltu vuodesta 1957
K e u ru u n k u n n a n lä ä k ä rin ä vuoteen 1953 to im in u t A lp o L a h ti to te si la tu re tk e n a lk u v u o s in a p a lu u m a tk a lla p u u h u n n o ja a v a lle lopen u u p u n e e lle S a in i H akkaraiselle: "O n h a n tässä m u ita k in k u in m ä n ty, jo ta voisi h a la ta !" 1
Tahko Pihkalan innostam ana 50-lu vu n puolivälissä ja vähän sen jä lk e e n , m o n e t alueelliset la tu re tk e t h o u k u tte liv a t ensivaiheessa vain om an kunnan asukkaita hiihdon pariin. N aapurukset, Keuruu ja M u ltia , käynnistivät vuonn a 1957, pari v u o tta ensim m äisestä
laturetkestä, Pirkan H iihdosta, Keuruu- M u ltia -la tu re tk e n .
1)T o in i V ä lia h o 1 8 .1 0 .2 0 0 7 .
Kaikkiin laturetkiin osallistuneet Voitto Permikangas, Toini Väliaho ja Leena M yn ttipa l
kittiin m uistolaatoin ja kukkasin. Palkittuja auttam assa Marjatta Mandelin.
Miten laturetki sai alkunsa?
Urheilulautakunta kirjaa pöytäkirjaan
sa seuraavaa: "Keskusteltiin laturetken järjestäm isestä yhteistoim in Multian ur
heilulautakunnan kanssa kulum assa ole
vana talvena. Asiaa pidettiin kannatet
tavana, esitettiin myös ajatus, että Haa
pam äen ja Keuruun välille hiihdettäisiin latu, jo ta olisi m ahdollisuus käyttää, vaik
ka jo ka su nnu nta i... 'Laturetki' Multialle katsottiin parhaaksi tehdä koko pitäjän voimalla, Haapam äki mukaan luettuna."
Multian urheilulautakunnan neuvotte
lupäivän pöytäkirjam erkintä oli seuraa- va: "Keuruun - Multian latuhiihtoon pä ä tettiin osallistua, koska J u s s i T ö y s ä lupau
tui huolehtim aan latuosuudesta Multian osuuden, ja urheilulautakunta huolehtii ruokailun ja ilmoittautum isen. Edustajiksi
Keuruulla 11.3.57 neuvotteluun nimettiin puh.joht. V . N u o r a n n e ja V . L i n n a
2
Yhteisen laturetken järjestäm inen M ultian kunnan kanssa vaati vielä neu
vottelun, jo hon Keuruun urheilulauta
kunnan kutsum ana oli saapunut vajaa kaksikym m entä paikkakunnan urhei
lusta kiinnostunutta m erkkihenkilöä.
Hotelli Keski-Suomessa 11.3.1957 jä r
jestetyssä neuvottelussa kuntien lii
kunnasta vastaavat avainhenkilöt olivat paikalla; Keuruun urheilulautakunnasta pj. rautatiekirjuri Vilho Palonen sekä lautakunnan sihteeri Eino Hannula sekä Multian urheilulautakunnan pj. jo h ta ja Veikko Nuoranne ja kirjakauppias
Väinö Linna.
Vilkkaan keskustelun tuloksena pää
tettiin järjestää laturetki M arianpäivänä 24. m aaliskuuta 1957. "Lähtö siten, että 21 Keuruun ja Multian urheilulautakuntien pöytäkirjat 15.1. ja 11.3.1957.
Jukojärven Veikkolassa levähdetään. Kisailijoiden puuham iehet Veikko Ahonen ja Tapio Viinikka suksihuoltajina.
m olemm ista päistä, M ultialta ja Keuruul
ta lähdetään yhtäaikaisesti lähtöpäiväksi m äärättynä aamuna kello 7.00."
Kaikkia asioita ei voitu ensim m äistä laturetkeä valm isteltaessa sopia. Niinpä nim ettiin Vilho Palonen ja Eino Hannula sekä liikennöitsijä Jussi Töysä, m aanvil
jelijä Arvo Mäkinen ja Väinö Linna Mul
tialta hoitam aan laturetkijärjestelyjä.
Laturetki Keuruu - Multia
Viralliseksi nim eksi oli vahvistettu Latu
retki Keuruu - Multia. Vain niillä, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet latu- retkelle, oli valittam ista, todettiin en
sim m äisen laturetken jälkeisessä latu- retkitoim ikunnan pöytäkirjassa.
O sanottom aksua ei peritä, todettiin jo perustam isvaiheessa. Kuntien urhei
lulautakunnat ovat vastanneet osanot
tajam äärien ja m yöhem m in asukaslu
kujen m ukaisessa suhteessa järjestely- kustannuksista. Periaate on pätenyt läpi vuosikym m enet.
Laturetken m assatapahtum an luon
netta ja hiihdollista m ielekkyyttä ha
luttiin ensim m äisistä vuosista alkaen korostaa. Uutena ensiarvoisen tärkeänä ryhm änä nim ettiin ratam estarit. Rata- m estarien vanhim m aksi nim ettiin Mul
tialta Jussi Töysä sekä Arvo Mäkinen ja konstaapeli Viitasalo sekä Keuruulta ker
santti Tauno Tukia, konstaapeli Jaakko Sieppi ja m etsätyönjohtaja Väite Kal- teenmäki.
"Mainoksesta huolehtimaan" kuten asia tuolloin ilmaistiin, valittiin kauppias V.
Linna ja E. Hannula. Runko onnistuneiden laturetkien järjestelyille oli rakennettu.
Lasten laturetki tehdään Kurkisaareen. Kisailijoiden suunnistusjaoston oravapolkuoh- ja a ja t rakensivat Pauli Nokelaisen joh dolla saareen suunnistusradan.
Hiihtolatuja oli varsinaisessa laturet- kessä yksi suuntaansa. Hiihtourat syntyi
vät kolmen hiihtäjän rinnakkaisladuista.
Järjestelyvastuussa olevia evästettiin ruokailuasem ista, sairashuollosta, latu- partioista, latujen m erkitsem isestä ja m onista m uista asioista. Keuruulaiset huolehtivat latupohjista Multian raja
m aille ja JussiTöysän vetäm ä ryhm ä vas
taavasti Multian pään osuudesta. Latu- ura haki reittinsä, eikä alkuvaiheessa reitin raivausta m erkittävästi suoritettu.
Tekeville sentään vahinkojakin sattuu.
Jussi Töysällä oli tapana evästää alku
vuosien reittien raivaajia seuraavasti:
"Pihlaja on pyhä puu, sitä ei saa katkais
ta." "Ensimmäisiä latureittejä hiihdelles- sään yhdessä Arvo Mäkisen kanssa reitti
luontui Nuoranteiden om akotitalon ta
kapihan kautta. Nuoret om enapuiden alut sattuivat pahim milleen latureitille.
Vesuri teki tehtävänsä. Vahinko oli tapah
tunut, mutta H a n n a ja V e i k k o N u o r a n n e
kuittasivat vahingon toteam alla Jussin vahingonkorvaustarjoukseen sanom alla;
eivät om enapuut ole ennenkään meidän pihassa m enestyneet."3
Paikallislehtem m e Suur-Keuruun Sa
nom at luonnehti M arianpäivän hiihto- olosuhteita mitä parhaim m iksi ja hiihto
jen osanottom ääriä yllättävän suureksi.
"Lehtemme saam an tiedon mukaan hiihti Keuruun kirkolta Jukojärvelle ja sen ohitse kaikkiaan 650 henkeä. (Virallinen määrä oli 423, haapam äkeläisiä hiihti kym m en
kunta, naisia oli kaikista noin 30 % )."4 3) Hanna Nuoranne 2.10.2007. 4) Suur-Keuruun Sanomat 26.3.1957.
Keuruulaisia sujutteli matkan loppuun saakka 111 ja m ultialaisia 44 hiihtäjää.
Multian hiihtäjiä oli suoritettujen lasku
jen m ukaan huom attavasti enem m än (74), mutta heistä osa ei valitettavasti tullut kirjoihin, koska sam aan aikaan sa
mana päivänä suoritettiin "Kansanhiih- to"- rynnäkkö.
Ensim m äisistä laturetkien osanottajis
ta laadittiin nim ilistat. Väinö Linna toteaa 4.4.1957 laatim assaan yhteenvedossa, että seuraavista 44:stä m inulla on kortit;
"en tiedä, vaikka heitä oli enemmänkin".
Laturetkijärjestelyjen m onitoim im ies oli Keuruun urheilulautakunnan sihtee
ri Eino Hannula. Hänen työskentelynsä ansiosta kaikkien ensim m äisten edesta
kaisen m atkan suorittaneiden nim et on huolitellusti m erkitty asiakirjoihin. La- turetkeläisiä todella oli huom attavasti enem m än, mutta hyväksytyksi suorituk
seksi tuli vain laturetkipäivänä hiihdetty edestakainen Keuruu - Multia - Keuruu noin 70 kilom etrin matkan suoritus.
Tästä ju ontuu lehtitietojen ja virallisen tilastoidun osanottajam äärän ero.
Vuosikym m enien aikana valtakunnal
lisiin käytänteisiin perustuneet laskuta
vat ovat jo ustavo itu neet. Viikon aikana tai peräkkäisinä viikonloppuina hiih
detyt lyhyehkötkin m atkat ovat tulleet m enneinä vuosikym m eninä kirjatuiksi hyväksyttyinä suorituksina.
Kirjailija Väinö Linna ja kirjakauppi
aana työskennellyt m ultialainen Väinö Linna nim ikaim oina toisinaan aiheutti sekaannusta. Kirja-alalla m olem m at;
toinen kirjoitti ja toinen myi. Tosin ur
heilulautakunnan sihteerinä multialai- sen Linnan piti myös kirjoittaa, muttei kirjoja.
Kuntien välinen kiinteä, hyvä yhteis
työ laturetkien järjestelyissä on jatkunut koko Keuruu-M ultia-laturetken 50-vuo- tisen jakson. Varsinkin alkuvuosina, jo l
loin latu-urat raivattiin ja ladut tehtiin hiihtäen, oli monien puuhaihm isten
Lauri Oinonen tarjosi hiihtäjille mehua.
M aakuntajohtaja Anita Mikkonen (oik.) ja professori Pekka Neittaanmäki poikke
sivat Oinosen mehulle ja juttusille.
työpanoksella suuri merkitys. Yksi näistä uutterista talkoolaisista oli liikennöitsijä Jussi Töysä. Ilman Jussi Töysän henkilö
kohtaista työpanosta laturetki tuskin olisi käynnistynyt heti Keuruu-Multia-laturet- kenä, vaan kenties vain Keuruu-Haapa- mäki-osuudella. Vuodesta 1968 alkaen Keuruun Latu ry on ollut ytim ekäs yh
teistyökum ppani laturetkijärjestelyissä.
Jukojärven Veikot ja Veikkola on ollut ja on edelleen ylivoim aisesti suosituin latu- retkeläisten huoltokohde.
Urho Kekkonen ja
Nuoranteen konjakkilasi
Vuoden 1977 Keuruu-Multia -laturetki on piirtynyt historian lehdille kaikkein
m erkittävim pinä. Tasavallan presidentti Urho Kekkosen osallistum inen laturet- kelle oli tapahtum a, josta tervehdyssa
noissa povattiin uuden ajanlaskun alka
neen keurusseudulla. Valkeisenm äeltä alkanut hiihtom atka sujui, Jukojärven koulun pihapiirissä tapahtunutta hor
jahdusta lukuun ottam atta, lentokelissä vauhdikkaasti.
Juhlahiihdosta, silloiselle laturetken pääsihteeri Mikko Iso-Antilalle, on jä ä nyt m ieluisat m uistot: Saunom inen hiih
don jälkeen yhdessä Kekkosen kanssa ja kutsu saapua itsenäisyyspäivän linnan ju h liin . Kekkoselle ehkä Mikon hersyvät saunajutut.
M ultialaiselle Esa Erämiehelle on la- turetkestä m ielenpainuvana muistona
piirtynyt hotelli Keurusselän kättelyta- pahtum a tasavallan presidentin kanssa.
Kesken kättelytapahtum an tuli pieni sivutervehdys, ja uusi kättelykierros ja t
kui kym m enen sekunnin päästä toista
m iseen Eräm iehestä.
Hotelli Keurusselässä tapah tu n eessa laturetken jälkeisessä lo unastapahtu- m assa to im itu sjo h taja Veikko Nuoran- teella taasen oli ilo tarjota Urho K ekko selle nauttim atta jä ä n y t ko n jakkilasin sa. Ju h la seu ru e en jäsen istä Suom en Ladun to im in n an jo h taja Frans Saasta
m oinen halusi vielä nostaa lasin presi
den tin ku nniaksi. Kekkonen oli om an lasinsa jo e h tin yt tyh je n tää. Presid en
tillä oli ko njakkia, m utta N uoranteella ei.
Viidenkymmenen laturetken sankarit
M aaliskuinen 50. laturetki 2007 oli jä l
leen valtakunnallinen laturetki - juhla- hiihto. Sille osallistui kaikissa laturetkis- sä m ukana olleista ainakin neljä urhool
lista; keuruulaisista Leena Myntti, Toini Väliaho sekä Voitto Permikangas ja Multialta Matti Paatela.
Voitto Perm ikankaalle ja Matti Paate- lalle vuoden 2007 laturetkisuoritus oli asiallisesti 51. Vuoden 1967 laturetki peruttiin, koska lunta ei ollut riittävästi.
Silloinkin m onet taivalsivat sukset olalla latureitillä sekä hiihtivät osuuksia, joissa lumi turpeiden päällä sen salli. Osanot- tajatilastoa selatessa m uutkin vähälu- m iset vuodet paljastuvat, kuten vuosi 1973.
Keuruu - Multia -laturetki on saanut vankan jalansijan yhtenä m aam m e par
haiten järjestetyistä laturetkistä. Suo
men Latu ry on täm än todennut ja suo
nut neljä kertaa sille valtakunnallisen laturetken arvon. Sopiva kilpailuhenki keuruulaisten ja m ultialaisten kesken on lisännyt osanottajam ääriä.Tässä asukas-
lukupohjaan perustuvassa kilpailussa Multia on useim m in vetänyt pisim m än korren. Hiihtoinnostusta on kuntakoh
taisesti herätetty m onin konstein. Yksi hyvä tapa; koululaisia kannustettiin tar
joam alla ilm ainen laturetkiateria.
Työnjako Keuruun ja Multian kesken on vuosikym m eninä ollut saum atonta.
Kuntarajalta on alkanut latujen kunnos
tuksen vastuualue.
Mikä on muuttunut vuosikymmenien aikana Keuruu - Multia -laturetkellä?
H iihdettävät m atkat ovat lyhentyneet.
Entistä iäkkääm piä tapaam m e latu- retkillä. Suksilla tam patut ladut jäivät 1960-luvulle. Ensin kunnat hankkivat 1970-luvun taitteessa m oottorikelkat latupohjien tekoon. Latu-uria raivattiin ja levennettiin. Viim eisim m ät laturetki- en reitit on ajettu suurilla latukoneilla.
Vähälum isina talvina latukoneen terät nostavat turvem öykyt ja sam m aleet latu-uran päälle; ennen ne olivat latujen alla.
On synnytetty kaksipäiväinen laturet- kitapahtum a; vapaan hiihtotavan har
rastajille ja perinteisille lykkijöille om an
sa. Hiihtoasut ja -välineet sekä voiteet ovat parem m at kuin entisaikojen kilpa- hiihtäjillä. Kilpahiihto ei 1970-luvun ko
keiluvuosien jälkeen ole palannut, eikä se kirjoittajan mielestä Keuruu-Multia -laturetken yhteyteen sovellu. Siitä on kehittynyt hyvällä yhteistyöllä sekä kuntien ahkerien ja osaavien ladunte- kijöiden am m attitaidolla yksi valtaku n nallisesti tunnetuim m ista ja osanottaja
m ääriltään suurim m ista laturetkistä.
Joulu - laturetkiterveisin Olli Haapanen
Kuvat Olli Haapanen,
