Kansantaloudellinen aikakauskirja - 87. vsk. - 1/1991
Säästämisasteesta sekä pääomavoitoista ja -tappioista
ERKKI KOSKELA
Kansantaloudellisen aikakauskirjan numeros- sa 1990:4 Pentti Vartia esitti kuvion »korja- tusta» kotitalouksien säästämisasteesta, joka hänen mukaansa huomioi varallisuusesineiden arvonmuutoksista aiheutuvat pääomavoitot ja -tappiot. Hän toteaa kuvion perusteella, että
» ... pääomavoittojen ja -tappioiden huo- mioonottaminen vaikuttaa oleellisesti käsityk- seen säästämisasteen ajallisesta kehityksestä»
(Vartia 1990) ja siteeraa artikkelissani ilmai- semaani tentatiivista kantaa, jonka mukaan näin ei todennäköisesti ole asianlaita.
Kun puhuin artikkelissani (Koskela 1990) tarpeesta ottaa huomioon varoihin ja velkoi- hin liittyvät, inflaatiosta johtuvat pääomavoi- tot ja -tappiot, tarkoitin nimenomaan kotita- louksien finanssivaroja (ilman osakkeita) ja velkoja. Tällaisen korjauksen tarve johtuu sii- tä, että inflaatio-olosuhteissa saatuja ja mak- settuja korkoja ei tulisi kokonaan mukaanlu- kea tulokäsitteeseen kuten kansantalouden ti- linpitokäytännön mukaisesti tehdään (ks.
esim. Siegel 1979). Tällaisella inflaatiokor- jauksella1 ei Suomen osalta - kuten arvelin- kin - näytä olevan oleellista vaikutusta ko- titalouksien säästämisasteen ajalliseen kehi- tykseen, mutta sillä on kylläkin pieni tasovai- kutus.2
Lisäksi on tärkeää todeta, että korjaus vai- kuttaa sektoreittaisiin säästämisasteisiin, mut-
1 Inflaatiosta aiheutuva pääomatappio lasketaan seu- raavasti: Inflaatiovauhti x kotitalouksien nettofinanssi- varallisuus, missä nettofinanssivarallisuus = finanssiva- rallisuus (ilman osakkeita) - velat.
2 OECD:ssä on tehty huolellisia inflaatiokorjauslas- kelmia useiden maiden sektoreittaisiin säästämisasteisiin.
Näiden laskelmien perusteella ei ole kuitenkaan syytä ko- vin oleellisesti tarkistaa käsitystä eri sektori en säästämis- asteiden kehityksestä, ks. Dean - Durand - Fallon - Hoeller (1989).
ta ei kotimaiseen säästämisasteeseen. Näin ei ole myöskään tarvetta olla tästä syystä huo- lissaan vaihtotaseluvuista. Tosin ulkomaisen nettovelan käsittely aiheuttaa omat erityison- gelmansa.
Alaviitteen mukaan Vartia haluaa kuiten- kin määritellä tuloina myös pörssiosakkeiden ja asuntovarallisuuden reaalisen arvonnousun.
Tällainen menettely on kuitenkin useasta syys- tä johtuen huomattavasti ongelmallisempaa.
Ensinnäkään, Vartia ei kerro, miten eri omis- tajatahojen hallussa olevia pörssiosakkeita on käsitelty kotitalouksien kannalta. Laskelmis- sa asuntovarallisuuden reaalinen arvonnousu pitäisi ottaa huomioon tulojen ohella ainakin asuntopalvelusten kulutuksessa. Näin ei ole kuitenkaan tehty. Toiseksi, kun laskelmia teh- dään, pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, että sektoreittaiset tulotilit ovat sopusoinnussa kansantuloa ja vaihtotasetta koskevien tieto- jen kanssa. Kun Vartian »laskelman» mukaan kotitalouksien säästämisaste onkin v. 1988 nollan sijasta yli 40 070 (!), niin on paikallaan kysyä: Mihin tämä huima tulonlisäys on men- nyt? Pitäisikö vaihtotasearvioita myös tarkis- taa niin, että meillä olisikin aikaisemmin luul- lun alijäämän sijasta ollut huomattava ylijää- mä v. 1988? Jos taas vaihtotaselukuja pide- tään suurin piirtein oikeina, niin kotimaisen säästämisen ja/tai kotimaisen investointien muitakin eriä täytyy korjata. Mitä korjauk- sia Vartian mukaan pitäisi tehdä? Niin kau- an kun näihin kysymyksiin ei ole tarjolla kun- nollista vastausta, ei Vartian esittämään ku- vioon voi suhtautua vakavasti.
Lopuksi on syytä todeta, että pääomavoit- tojen ja -tappioiden käsittely riippumatta nii- den laskentatavasta ei säästämiskäyttäytymi- sen yhteydessä ole välttämättä niin suoravii- 91
Katsauksia ja keskustelua - KAK 1/1991 vaista kuin usein halutaan esittää. Pääoma- voitot ja -tappiot ovat yleensä niiden ennakoi- mattomuudesta ja/tai epälikvidiydestä joh- tuen eriluonteisia tuloja kuin muut tulot. Si- käli kun näin on, se näkyy myös käyttäyty- misessä (ks. esim. Summers ja Carroll1987).
Tällöin niitä tulisi käsitellä (suunniteltuihin) kulutus- ja säästämispäätöksiin vaikuttavina tekijöinä, eikä ainakaan ilman huolellista ar- viointia ja testausta mukaanlukea niitä suo- raan säästämiskäsitteeseen.
Kirjallisuus
Dean, A., Durand, M., Fallon, J. ja Hoeller, P.
92
(1989): »Saving Trends and Behaviour in OECD Countries», työpaperi No. 61, 85.
Koskela, E. (1990): »Kotimainen säästäminen, ra- hoitusmarkkinat ja veropolitiikka», Kansanta- loudellinen aikakauskirja, 86, 285-296.
Siegel, J.J. (1979): »Inflation-Induced Distortions in Government and Private Saving Statistics», The Review 0/ Economic and Statisties, 61, 83-90.
Summers, L. ja Carroll, C. (1987): »Why is U.S.
National Saving So Low?», Brookings Papers on Economic Activity, 2, 607-635.
Vartia, P. (1990): »Kuinka pääomavoitot ja -tap- piot vaikuttavat säästämisasteesta saatavaan ku- vaan?» Kansantaloudellinen aikakauskirja, 86, 485-486.
