• Ei tuloksia

LYHYESTI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "LYHYESTI"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

172

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 7 . v s k . – 1 / 2 0 0 1 L Y H Y E S T I

Muutoksia Kansantaloudellisen Yhdistyksen johtokunnassa

Kansantaloudellisen Yhdistyksen vuosikokouk- sessa 2.4.2001 valittiin yhdistyksen uudeksi esi- mieheksi professori Jaakko Pehkonen Jyväsky- län yliopistosta ja varaesimieheksi osastopääl- likkö Pentti Pikkarainen Suomen Pankista.

Muita jäseniä uudessa johtokunnassa ovat pää- ekonomisti Tarja Heinonen Sammosta, ylijoh- taja Martti Hetemäkivaltionvarainministeriös- tä, tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sekä johtaja Jussi Mustonen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta.

Yhdistyksen sihteerinä jatkaa vanhempi tutki- ja Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslai- toksesta.

Kansantaloudellisen aikakaus- kirjan uusi ulkoasu

Kansantaloudellinen aikakauskirja on saanut uuden ulkoasun, jonka on suunnitellut graafik- ko Markku Böök. Lähes satavuotisen historian aikana muutoksia aikakauskirjaan on tehty verkkaisesti, vuosikymmenten välein. Yleisön pyynnöstä aikakauskirjan kannessa on palattu vuosittain vaihtuviin väreihin.

Muutoksia Kansantaloudellisen aikakauskirjan sekä Finnish Economic Papers’in toimituksissa Kansantaloudellisen aikakauskirjan toimituk- sessa Seija Parviainen jää pois ja hänen tilalleen tulee numerosta 2/2001 alkaen Leena Kerkelä VATTista. Kansantaloudellisen aikakauskirjan toimitusneuvosto kokoontui joulukuussa. Toi- mitusneuvoston kokoonpano pysyy ennallaan.

Myös Finnish Economic Papers’in toimi- tuskunnassa tapahtuu muutoksia numerosta 2/

2001 alkaen. Päätoimittajana pitkään toiminut Mikko Puhakka jää pois ja hänen tilalleen uu- deksi päätoimittajaksi on valittuTuomas Taka- lo. Myös Pertti Haaparanta jää pois toimituk- sesta ja hänen tilalleen tulee Markku Lanne.

Niin ikään toimitusneuvosto muuttuu. FEPin uuden toimitusneuvoston kokoonpano on seu- raava:

Dan Anderberg, University of Stirling Guido Ascari, University of Pavia

Marcus Asplund, University of Gothenburg Saku Aura, Bocconi University

Amihai Glazer, University of California Bengt Holmström, Massachusetts Institute of

Technology

Omer Moav, Hebrew University

(2)

173

L Y H Y E S T I KAK 1 / 2001

Markku Ollikainen, University of Helsinki Jaakko Pehkonen, University of Jyväskylä Sari Pekkala, Pellervo Research Institute Mikko Puhakka, University of Oulu Juuso Välimäki, University of Southampton Hans-Werner Sinn, University of Munich Mika Widgrén, Turku School of Economics

and Business Administration

KAVAn tulevaisuus

Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatko- koulutusohjelma (KAVA) on perustettu kesä- kuussa 1989. Toimintansa se aloitti vuonna 1990. Se on siten yksi vanhimpia suomalaisia tutkijakouluja. KAVAn toiminta on ollut me- nestyksekästä. Ohjelmaa perustettaessa asetet- tiin tavoitteeksi kymmenen (kansantaloustiede pääaineena suoritettua) tohtorintutkintoa vuo- dessa. Kun vuosina 1983–1992 tohtorintutkin- toja suoritettiin taloustieteessä keskimäärin alle viisi vuodessa, suoritettiin niitä vuoden 2000 aikana peräti yhdeksäntoista. Se on Suomessa kaikkien aikojen ennätys, mikä nostaa vuosien 1996–2000 keskiarvon yli kahteentoista.

Osoituksena KAVAn toiminnan laaduk- kuudesta korkeakoulujen arviointineuvosto ni- mesi vuonna 1998 KAVAn yhdeksi korkealaa- tuisen koulutuksen yksiköksi vuosiksi 1999–

2000. Useimpien arviointineuvoston käyttämi- en asiantuntijoiden mukaan KAVA edusti ha- kijoiden ehdotonta kärkeä.

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän voimak- kaat muutokset ovat kuitenkin vaikuttaneet olennaisesti KAVAn pitkän aikavälin toimin- tamahdollisuuksiin. Helsingin yliopisto on ilmoittanut, että se ei jatkossa enää rahoita KAVAn johtajan virkaa. Samalla Helsingin yli- opiston valtiotieteellinen tiedekunta ilmoitti, ettei se enää rahoita KAVAn amanuenssin vir-

kaa. Virkojen rahoituksen alasajo tapahtuu as- teittain siten, että vuonna 2003 rahoitusta ei enää näiltä tahoilta tule lainkaan. Lisäksi yksi KAVAan osallistuva yksikkö ei ole allekirjoit- tanut uutta sopimusta, joka saatiin neuvoteltua valmiiksi viime vuonna. Uudella sopimuksella pyritään takaamaan rahoitus KAVAn ama- nuenssin ja osapäiväisen sihteerin tehtäviin sekä supistetun toiminnan jatkamiseen. Sen si- jaan KAVAlla ei ole näillä näkymin enää ensi vuonna varaa palkata johtajaa.

Terveisiä Turusta

Kansantaloustieteen päivät pidettiin 8–9. hel- mikuuta Turun Åbo Akademissa. Näille histo- riansa 23. päiville osallistui noin 130 kansan- taloustieteilijää, mikä vastaa tavanomaista osanottajamäärä. Paikalla oli paljon nuoria jat- ko-opiskelijoita ja vastaväitelleitä sekä toisaal- ta kiitettävästi myös varttuneempia tutkijoita ja professoreita.

Alustuksia oli runsaasti: peräti 58 eli enem- män kuin edellisvuonna. Plenum-luennon piti professori Xavier Freixas (Universitat Pompeu Fabra, Barcelona) aiheesta: ”Monitoring the European Central Bank”.

Kansantaloustieteen päivillä on myös tapa- na jakaa joka toinen vuosi Taloustieteellisen seuran myöntämä 10.000 markan FEP-palkin- to, jonka sai tänä vuonna professori Dan An- derberg (University of Stirling, Skotlanti). Hän piti esitelmän avioliiton taloustieteestä.

Illallinen nautittiin ravintola Samppalinnas- sa. Kansantaloustieteen päiviä tukivat taloudel- lisesti Yrjö Jahnssonin säätiö, Åbo Akademin säätiö, Eläketurvakeskus ja Vakuutusosakeyh- tiö Verdandi.

(3)

174

L Y H Y E S T I KAK 1 / 2001

Ruma sana bruttokansantuote Taloustieteilijöillä on ajoittain tunnetusti vai- keuksia saada itseään ymmärretyksi ns. suuren yleisön keskuudessa. Yhtenä syynä lienee vai- keaselkoinen ammattikieli. Kirjassaan ’Talou- dellinen ajattelu’ J.K. Galbraith pohtii asiaa seuraavasti: ”Salaperäiset opit ja hämärä kie- lenkäyttö ovat oireita syvemmästä tasapainot- tomuudesta. Niinpä taloustiede, sen sijaan että etsisi kommunikaatiota muun maailman kans- sa, suuntautuu poispäin siitä ja rakentaa omaa epätodellista maailmaansa.” Hän uskoo, että sillä on jopa selvä tarkoituksensa. ”Jokainen, joka on esimerkiksi kahlannut läpi Ricardon, Marxin tai Keynesin, haluaa tuntea, että on saa- nut jotain irti tällaisesta ponnistuksesta. Niin- pä hän on voimakkaasti taipuvainen uskomaan lukemansa.”

Galbraith sanoo myös epäilevänsä, ettei hyvä taloudellinen kirjoittaminen voi olla vail- la huumoria. ”Tämä ei johdu siitä, että talous- tieteilijäin tehtävänä olisi huvittaminen.” Sen sijaan ekonomistit tarvitsevat hänen mielestään huumorintajua aivan muista syistä: ”Taloudel- lista käyttäytymistä tutkittaessa huumori on erityisen tärkeää, sillä, kuten lienee tarpeeton- ta sanoa, suuri osa tästä käyttäytymisestä on äärimmäisen naurettavaa.”

Ulkopuoliset voivat nähdä huumoria ta- loustieteessä ja etenkin sen kielessä silloinkin, kun se on ekonomisteille totista totta. Aamu- lehden kolumnissa 3.1.2001 kommentoidaan Helsingin Sanomissa julkaistua listaa stipendin- saajien tutkimusaiheista. Kauhuesimerkkeinä mainitaan mm. otsikot: ”Markkinarakenteen tutkimus yleisen tasapainon satunnaiskohtaa- mismallissa” sekä ”Kohtaamisteknologioiden merkitys talouden hintajakaumaan endogeeni- sen rahan mallissa olettaen erityyppisten osta-

jien läsnäolo taloudessa.” Kirjoittaja toteaa, että

”Etenkin kansantaloustieteen stipendipajatson eturessu kilistää takuuvarmasti kolikot kup- piin, kun aiheeseen osaa sijoittaa taikasanan sa- tunnaiskohtaamismalli.” Eikä siinä kaikki:

”Tuloksia lukiessaan Suomen kansa taatusti putoaa pyrstölleen pelkästä hämmästyksestä.”

Nimitysuutisia

Yrjö Janssonin Säätiön uudeksi tutkimusjohta- jaksi on nimitetty 1.4.2001 alkaen Hannu Var- tiainen.

Jorma Sappinen on nimitetty tutkijaopetta- jaksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Kauppatieteiden osastolle 1.1.2001 alkaen.

Kuopion yliopiston terveystaloustieteen ylias- sistentin virkaan on nimitettyIsmo Linnosmaa.

Turun kauppakorkeakoulun professori Paavo Okko jatkaa taloustieteiden edustajana Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa vuosina 2001–

2003. Ph.D. Otto Toivanen on nimitetty sovel- tavan mikrotaloustieteen dosentiksi Turun kauppakorkeakouluun.

VATTissa Seppo Kari ja Adriaan Perrels on nimitetty johtaviksi ekonomisteiksi ja Pal- kansaajien tutkimuslaitoksessa Petri Böcker- man vanhemmaksi tutkijaksi 1.1.2001 alkaen.

ETLAssa on vaihtunut ennustepäällikkö: en- nusteesta vastaa nyt Pasi Sorjonen.

Edvard Johansson on nimitetty ekonomis- tiksi Lontooseen Lehman Brothers’in palveluk- seen.

STTK:n kehittämisyksikön johtaja Pirjo Harjunen-Rosenholm on nimitetty 1.1.2001 al- kaen työministeriön neuvottelevaksi virkamie- heksi.

Valtiovarainministeriössä Tuomo Mäki on nimitetty neuvottelevaksi virkamieheksi kan-

(4)

175

L Y H Y E S T I KAK 1 / 2001

santalousosaston julkisen talouden yksikköön ja Martti Salmi on nimitetty budjettisihteeriksi budjettiosastolle. Meri Obstbaum kansanta- lousosastolta ja Kajus Hagelstam rahoitusmark- kinaosastolta työskentelevät Ruotsin EU-pu- heenjohtajuuskauden ajan Ruotsin valtiova- rainministeriössä. Finanssisihteeri Harri Käh-

könen kansantalousosastolta työskentelee kah- den vuoden ajan EU:n komission talous- ja ra- hoitusasioiden pääosastolla kansallisena asian- tuntijana.

Suomen Pankissa Pentti Pikkarainen on ni- mitetty markkinaoperaatioiden osaston päälli- köksi 1.5.2001 alkaen. "

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

työryhmä toteaa myös, että uuden yhdistyksen johtokunta voisi valita keskuudestaan henkilöt vastaamaan yhdistyksen varainhoidosta ja ­han­. kinnasta, tiedotuksesta sekä

taja Sixten Korkman aiheesta »Suhdanneta- sauksen tarpeet ja mahdollisuudet 1990-lu- vulla». Valmistellun puheenvuoron käyttivät professori Jouko Paunio ja pankinjohtaja

Aikakauskirjan edellisessä numerossa aihepiiriä käsitteli Koskela (1990). malla, miten tulo- ja finanssipolitiikan yhdis- telmällä voidaan päästä sekä taloudellisen kas- vun

Kansantaloudellisen aikakauskirjan numeros- sa 1990:4 Pentti Vartia esitti kuvion »korja- tusta» kotitalouksien säästämisasteesta, joka hänen mukaansa huomioi

Aikakauskirjan edelliseen numeroon kir- joittamassani kommentissa halusin huomaut- taa, että jos säästäminen määritellään netto- varallisuuden muutosten kautta (tavanomai-

Hausmann Tuula Heikkilä Aarre Heikkilä Annikki Heikkonen Eero Heimonen Matti Heini Jarmo Heinonen Antti Heinonen Antti Heinonen Tuukka Heinänen Anssi Heiskanen Heikki

»Lamakokemuksesta huolimatta EMUun on menty juuri sillä aikataululla, jota alunperin oli suunniteltukin», Pentti Vartia huomauttaa. Hän ihmettelee, miksi ekonomistimme nyt

Suomen talouskasvu ei kuitenkaan näytä ole- van hidastumassa. Työllisyyden kasvu on itse asiassa viimeisen vuoden aikana kiihtynyt, kun työllisyys on lisääntynyt lähes yhtä