• Ei tuloksia

Kansantaloudellisen Yhdistyksen johtokunnan kannanotto selvitysmiesraportista

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kansantaloudellisen Yhdistyksen johtokunnan kannanotto selvitysmiesraportista"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 3 . v s k . – 1 / 2 0 0 7

Kansantaloudellisen Yhdistyksen johtokunnan kannanotto

selvitysmiesraportista

Seija Ilmakunnas (esimies) Mika Widgrén (varaesimies) Rita Asplund

Kansantaloudellinen Y�distys

Ilkka Kajaste Timo Tyrväinen Jouko Vilmunen

Kansantaloudellinen Y�distys

k

olme kansantaloustieteen alalla toimivaa jär­

jestöä päätti asettaa selvityshenkilön kesäkuus­

sa 2006 tehtävänään laatia aloitteita järjestöjen yhteistyön tiivistämiseksi. selvityshenkilöksi pyydettiin professori Mikko Puhakka, joka mm. aikaisemman yhdistystoimintansa perus­

teella soveltuu hyvin tähän tehtävään.

selvityshenkilön asettamisen taustalla olivat kansantaloudellisen Yhdistyksen ja taloustie­

teellisen seuran toiminnassa ilmenneet päällek­

käisyydet. ne voivat lisätä järjestöjen toimin­

nan rahoitukseen liittyviä paineita, mikäli jär­

jestöjen toimintaa apurahoin rahoittavat tahot pitävät toimintoja osin päällekkäisinä. toisaal­

ta selvitystehtävän taustalla oli tarve pohtia hyötyjä ja haittoja, joita aiheutuu siitä, että maamme ekonomistikunta on jakautunut kol­

meen eri järjestöön.

sääntöjensä mukaisesti ja jäsenkuntansa koostumusta heijastaen kansantaloudellisen Yhdistyksen tarkoituksena on käsitellä kansan­

taloustieteellisiä ja talouspoliittisia kysymyksiä, levittää taloudellista tietoutta sekä edistää näil­

le aloille kuuluvaa tutkimustyötä. Yhdistyksen

järjestämissä esitelmätilaisuuksissa paneudu­

taan talouspolitiikan ja taloudellisen kehityksen keskeisiin kysymyksiin ja käsitellään niitä siten, että taloustieteellisen ajattelun asema vahvistuu talouspolitiikan valmistelussa ja liike­elämässä toimivien ekonomistien toiminnassa. sama linja näkyy uudistuneen kansantaloudellisen aika­

kauskirjan tavoitteissa (ks. pääkirjoitus 2/2006).

taloustieteellisen seuran rooli on ollut astetta akateemisempi. sen keskeinen ja luonteva teh­

tävä on ollut kansantaloustieteen päivien jär­

jestäminen ja Finnish economic Papers ­aika­

kauskirjan julkaiseminen.

toiminnan samankaltaistumista ja mahdol­

lista päällekkäisyyttä on ollut havaittavissa lä­

hinnä sen vuoksi, että taloustieteellinen seura on esitelmätilaisuuksissaan tullut lähelle kan­

santaloudellisen Yhdistyksen esitelmätilaisuuk­

sissa perinteisesti painottuneita aihealueita.

tälle lienee luonteva selitys siinä, että puhtaas­

ti akateemisten seminaarien tarjonta on erityi­

sesti helsingissä moninkertaistunut, kun yli­

opistojen ohella myös tutkimuslaitokset ovat selvästi aktivoituneet. tämä tarjonta jättää vä­

(2)

KAK 1 / 2007

hemmän tilaa ja tarvetta järjestöjen järjestämil­

le akateemisille esitelmätilaisuuksille.

Professori Puhakka esittää raportissaan rohkeasti kansantaloudellisen Yhdistyksen ja taloustieteellisen seuran yhdistämistä, mutta ei esitä yhdistymisen konkreettista toteuttamis­

tapaa eikä analysoi täysimuotoisen yhdistymi­

sen hyötyjä ja haittoja. tämä arviointityö jää järjestöjen piirissä tehtäväksi samoin kuin yh­

teistyömuotojen kehittäminen siinä tapaukses­

sa, että toimintaa jatketaan erillisinä.

Järjestöjen tulee siis arvioida omalta kannal­

taan käsillä olevat vaihtoehdot. Ratkaisuvaih­

toehdot voidaan nähdä seuraavasti. ensinnäkin järjestöt voivat jatkaa erillisinä, jolloin tulee löytää ne yhteistyömuodot, jotka eliminoivat toiminnan päällekkäisyydet ja samalla antavat tilaa synergiaeduille. käytännössä tämä vaihto­

ehto merkitsisi olemassa olevan yhteistyökomi­

tean (ns. Joint Committeen) roolin vahvista­

mista ja kehittämistä.

Yksi ja ehkä yksinkertaisin yhdistymistapa on fuusio, jolloin fuusioituvan järjestön toimin­

not sulautetaan osaksi toisen järjestön toimin­

taa ja fuusioituvan järjestön toimintojen jatku­

minen taataan asianmukaisilla sääntömuutok­

silla. Yhdistymisen toisena vaihtoehtona on kummankin järjestön lakkauttaminen ja koko­

naan uuden järjestön perustaminen.

eri vaihtoehdoilla on luonnollisesti omat vaikutuksensa sekä toiminnallisesti että rahoi­

tuksellisesti. koska järjestöillä on yhteisiä jäse­

niä, alentaisi yhdistyminen ehkä huomattavas­

tikin yhteenlaskettuja jäsenmaksutuloja. Jos merkittäviä kustannussäästöjä ei synny, voisivat eräät nykyiset toimintamuodot (julkaisut, tilai­

suudet) vaarantua. erityisesti yhdistymisvaih­

toehtojen kohdalla tulee tällöin arvioitavaksi useita sekä periaatteellisesti että käytännön kannalta merkittäviä asioita.

Asioiden konkreettinen valmistelu on jär­

jestöjen johtokunnille kuuluvaa työtä. on kui­

tenkin perusteltua se, että jäsenistöllä on mah­

dollisuus antaa eväitä johtokunnan jäsenille yhteistyöhankkeen jatkokäsittelemiseksi. tä­

män vuoksi professori Puhakan esitystä ja sii­

hen liittyviä esityksiä yhteistyön tiivistämiseksi käsitellään kansantaloudellisen Yhdistyksen vuosikokouksessa keväällä 2007 ja käsittelyä jatketaan tarpeen mukaan. 

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Esitelmän jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Mika Lavento piti juhlapuheen ja kokousväki sai nähdä johtokunnan jäsenen, dosentti Paula Purhosen koostaman kuvaesi- tyksen

Kielikysymystä käsiteltiin uudelleen Prologos ry:n johtokunnan kokouksessa mar- raskuussa 2017 ja päätettiin, että vuoden 2018 aikana toimituskunta valmistelee yhdistyksen

Seuraavat henkilöt muodostavat Kauppatieteellisen yhdistyksen johtokunnan vuosikokouk- seen 2004: puheenjohtaja KTT, Professori Uolevi Lehtinen, varapuheenjohtaja ekonomi Seppo

työryhmä toteaa myös, että uuden yhdistyksen johtokunta voisi valita keskuudestaan henkilöt vastaamaan yhdistyksen varainhoidosta ja ­han­. kinnasta, tiedotuksesta sekä

taja Sixten Korkman aiheesta »Suhdanneta- sauksen tarpeet ja mahdollisuudet 1990-lu- vulla». Valmistellun puheenvuoron käyttivät professori Jouko Paunio ja pankinjohtaja

Hausmann Tuula Heikkilä Aarre Heikkilä Annikki Heikkonen Eero Heimonen Matti Heini Jarmo Heinonen Antti Heinonen Antti Heinonen Tuukka Heinänen Anssi Heiskanen Heikki

»Lamakokemuksesta huolimatta EMUun on menty juuri sillä aikataululla, jota alunperin oli suunniteltukin», Pentti Vartia huomauttaa. Hän ihmettelee, miksi ekonomistimme nyt

Suomen talouskasvu ei kuitenkaan näytä ole- van hidastumassa. Työllisyyden kasvu on itse asiassa viimeisen vuoden aikana kiihtynyt, kun työllisyys on lisääntynyt lähes yhtä