425 Pekka Ilmakunnas Kansantaloudellinen aikakauskirja – 95. vsk. – 2/1999
T eknologia – ikuinen ongelma
PEKKA ILMAKUNNAS Professori
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pentti Vartia ja Pekka Ylä-Anttila (toim.), Teknologia ja työ, Taloustieto Oy, 1999.
Ekonomistien ongelma on, että useimmat talou- delliset kysymykset ovat sellaisia, että kadun mies voi muodostaa niistä oman, vahvan mieli- piteensä (joka ekonomistin näkökulmasta voi olla oikea tai väärä). Teknisen kehityksen vai- kutus työllisyyteen on tällainen asia. Hieman kärjistäen suuren yleisön vallitseva mielipide on, että tekninen kehitys tuhoaa työpaikkoja, kun taas ekonomistien vallitseva mielipide päinvastoin pitää teknistä kehitystä pitkällä täh- täimellä työllisyydelle edullisena. Ristiriita syn- tyy osin siitä, että teknologiset muutokset ai- heuttavat hyvinvoinnin uudelleenjakoa työnte- kijäryhmien, alueiden ja maiden välillä, vaikka niiden kokonaisvaikutus olisikin myönteinen.
Keskustelussa kiinnitetään usein enemmän huo- miota häviäjiin kuin voittajiin.
Pentti Vartian ja Pekka Ylä-Anttilan toimit- tama kirja kokoaa yhteen erilaisia näkökulmia teemasta teknologia ja työllisyys. Yhdistävänä
piirteenä on se, että kysymystä tarkastellaan ni- menomaan ekonomistien näkökulmasta. Paikoi- tellen suoraan kritisoidaankin populaarikirjoit- tajia. Kuten on tyypillistä artikkelikokoelmille, teemojen käsittelytapa vaihtelee katsauksista yhteenvetoihin kirjoittajien muualla julkaise- mista töistä ja uusien tutkimustulosten esitte- lyyn. Kirja on tarkoitettu laajemmallekin ylei- sölle kuin vain ekonomisteille. Siksi ekonomis- tilukija saattaa kaivata systemaattisempaa esi- tystä valtavirtataloustieteen tavasta ajatella asiaa.
Kolme ensimmäistä artikkelia pyrkivät esit- tämään yleiskatsauksen aihepiiriin hieman eri näkökulmista. Pentti Vartia ja Pekka Ylä-Antti- la ovat kirjoittaneet johdanto- ja yhteenvetolu- vun, jossa painottuu toisaalta pitkän aikavälin historiallinen kehitys ja toisaalta työn tulevai- suus. Työn loppumisesta he eivät näe merkke- jä, pikemminkin näköpiirissä on väestön ikära- kenteesta johtuva työvoimapula, johon keinok- si tarjotaan uusia teknologisia ratkaisuja. Atro Mäkisen näkökulma taas on oppihistoriallinen.
Hän esittelee erilaisia näkemyksiä, joita tekni- sen kehityksen vaikutuksista on esitetty 1700- luvulta tämän vuosisadan alkupuolelle. Pelko
Kirja-arvosteluja
426
Kirja-arvosteluja – KAK 2/1999
työn loppumisesta ei ole uusi ajatus, vaan samat peruskysymykset ovat askarruttaneet ekonomis- teja jo parin sadan vuoden ajan. Vesa Kanniai- sen kirjoitus käsittelee useita eri osa-alueita al- kaen muinaisesta Egyptistä ja päätyen viime vuosien keskusteluun. Päähuomio on innovaa- tioiden tuottamista sekä koulutuksen ja kasvun yhteyksiä käsittelevässä kirjallisuudessa. Kaik- ki kolme artikkelia täyttävät tarkoituksensa sii- nä mielessä, että lukija huomaa aihepiirin mo- nimuotoisuuden ja ne useat eri näkökulmat, teo- reettisesta historialliseen, joista teknologiakysy- myksiä voidaan tutkia. Katsausluoteisen mate- riaalin sisällyttäminen kolmeen erilliseen artik- keliin tuo toisaalta esitykseen hajanaisuutta.
Seuraavat kaksi artikkelia liittyvät työllisyy- den ja tuottavuuden tutkimiseen. Hannu Her- nesniemi jaottelee toimialat sen mukaan, millai- nen tuotannon ja työllisyyden kehitys on ollut.
Hän hahmottaa 7 erilaista kehityskulkua ja ja- kaa graafisen tarkastelun perusteella toimialat suhteellisen karkealla toimialajaolla näihin ryh- miin. Tämä on varsin mielenkiintoinen tapa ha- vainnollistaa asiaa. Rajanveto eri ryhmien välil- lä ei ole aina kuitenkaan selvä ja jotkin toimi- alat olisi voinut luokitella toisinkin. Perussa- noma on, että työvoimaa lisäävillä aloilla on Suomessa liian vähän yrityksiä. Tässä analyy- sissä jäävät varjoon yritysten väliset erot toimi- aloilla. Pysähtyneen kehityksen toimialoiltakin todennäköisesti löytyy hyvin menestyviä ja kas- vavia yrityksiä ja toisaalta aidoilla kasvualoilla kaikki yritykset eivät menesty yhtä hyvin kuin Nokia. Mika Maliranta kuvaa kirjoituksessaan toimipaikkatasolla tapahtunutta tuottavuuskehi- tystä viime vuosina tekemiensä tutkimusten pe- rusteella. Lähtien liikkeelle nimenomaan mik- roaineistosta, hän komponoi tuottavuuden muu- toksen toimipaikkojen sisällä tapahtuvaan vaih- teluun ja ns. mikrorakennetekijöihin, joihin kuuluu mm. toimipaikkakannan vaihtelu. Kir-
joitus osoittaa hyvin mikrotasolta lähtevän ana- lyysin tärkeyden, kun halutaan ymmärtää tuot- tavuuden nousun prosessia.
Kolme kirjoitusta käsittelee teknologisen ke- hityksen näkymistä työvoiman koulutus- ja osaamistason nousussa. Tuire Santamäki-Vuori on käyttänyt työssäkäyntitilaston aineistoa ja keskittyy erityisesti koulutustasossa ja tuloissa tapahtuneisiin muutoksiin. Rita Asplund ja Rei- ja Lilja käyttävät väestönlaskennan pitkittäistie- dostoa. He tutkivat työmarkkinasiirtymiä eri tyyppisten toimialojen ja työmarkkina-asemien välillä, jaotellen henkilöitä koulutuksen, iän ja sukupuolen mukaan. Marja-Liisa Parjanne puolestaan on analysoinut työvoimatutkimuk- sen poikkileikkausaineistoja, joilla hän tutkii osaamistason muutoksia toimihenkilö/työnteki- jä -jaon perusteella. Kaikki kolme kirjoitusta antavat hyvän kuvan mikroaineiston käyttö- mahdollisuuksista työmarkkinoiden muutosten analysoinnissa. Esimerkiksi Santamäki-Vuoren analyysi tulokkaiden ja alalla pysyneiden palk- kakehityksestä ja Asplundin ja Liljan työmark- kinasiirtymätutkimus ovat mahdollisia vain yk- silötason pitkittäisaineistolla.
Yksilöaineistoissa tiedetään henkilön työpai- kasta usein vain toimiala. Toimialat taas on suh- teellisen karkeasti jaoteltavissa korkean ja ma- talan teknologian aloihin. Santamäki-Vuori käyttää OECD:n luokittelun mukaista toimialo- jen jakoa neljään ryhmään teknologiaintensiivi- syyden mukaan (korkea, korkea keskitaso, ma- tala keskitaso, matala). Asplund ja Lilja käyttä- vät jaottelua huipputeknologian alat, muut kas- vualat ja hitaan kasvun alat. Parjanne taas on käyttänyt teknologiaindikaattorina ATK:ta käyttävien palkansaajien osuutta. Teknologian vaikutusten analyysissä teknologian taso voi- daan kontrolloida paremmin, jos on olemassa tietoa työnantajayrityksen T&K panoksesta.
Kehitys onkin kohti yhdistettyjä työnantaja-
427 Pekka Ilmakunnas
työntekijä -aineistoja (ks. Vainiomäki, 1999).
Kirjan viimeisessä artikkelissa Pekka Ylä- Anttila käsittelee teknologiaa yhteydessä yritys- ten kansainvälistymiseen ja verkostotalouden kehittymiseen. Kirjoituksessa kootaan yhteen tuloksia ETLA:ssa viime vuosina tehdystä tut- kimuksesta, jossa on mm. tutkittu kotimaisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten työllistä- miskehitystä. Tämän tutkimusalueen ajankoh- taisuus tulee jatkossa yhä kasvamaan. Empiiri- sen tutkimuksen kannalta aihe on haasteellinen, sillä verkostoituminen ja kansainvälistyminen eivät helposti kytkeydy perinteiseen tilastotuo- tantoon.
Teknologia ja työ -kirjan suurimpia ansioita
on, että siinä on koottu yhteen paikkaan paljon aiheesta kiinnostuneelle oleellista tietoa. Aihe- piiri on kuitenkin niin laaja ettei tämäkään opus
»tyhjennä pajatsoa», vaan tutkittavaa riittää vie- lä muillekin. Tämä kirjan antaa siihen paljon vi- rikkeitä.
Kirjallisuus
Vainiomäki, J, »Technology and Skill Upgrad- ing: Results from Linked Worker-Plant Data for Finnish Manufacturing», Haltiwanger J.
et. al., toim., TheCreation and Analysis of Employer-Employee MatchedData, Elsevier Science, ilmestyy 1999.
