Kaarlo Cronstedt ja Keuruu · DIGI

Kaarlo C ro n stad t 2 7 .1 .1 8 6 0 -1 0 .7 .1 8 7 9 .

Kaarlo Cronstedt Keuruu ja

Kahdeksanvuotias Kaarlo-poika kuuli poikien puhuvan kaunista kieltä,

jo ta hän ei ymmärtänyt .

Kieli teki vaikutuksen nuoreen m ieheen, j a tapahtum alla oli om at

vaikutuksensa helsinkiläisen kulttuurisuvun vesaan.

36

K

kan opettajana. Kaarlon oma isä, J ohn Frans C a lin d o oli Suomen Yhdyspankin pääjohtaja. Äidinisä Carl Olof C ro n s te d t oli upseeri, joka toim i muun muassa Pieta­

rissa m inisterivaltiosihteerin toimistossa. Sieltä hänet nim itettiin Vaasan läänin kuvernööriksi.

Cronstedtin aikana suomi tuli käyttöön myös v ira lli­

sissa papereissa. Kaarlo Cronstedt saikin juuri äidinisäl- tään tukea suomen innostukseensa.

Kuvernöörin vaimo, Olga B eatric, oli ollut keisari A le k s a n t e r i II puolison hovineitinä.

Carl Olof Cronstedtilla oli vain yksi lapsi. Kun Olga Beatric meni naim isiin Calindon kanssa, hänen isänsä anoi keisarilta lupaa, jonka avulla hän saisi vävynsä omaksi pojakseen. Lupa tuli ja sen vuoksi muuttui myös Kaarlo-pojan sukunimi.

Kotiapulainen j a yliopiston lehtori opettajina

Cronstedtien kotikielenä olivat ranska ja ruotsi. Kotiin otettiin myös suomea puhuva kotiapulainen. Kaarlo halusi oppia suomen. Sen jälkeen hän saattoi tuoda kotiin suomea puhuvia koulutovereitaan.

Vaikutuksensa asiaan oli myös ruotsinkielisen Böökin lyseon opettajalla; lehtori E m il L in d g re n osasi innostaa oppilaitaan suomalaisen kirjallisuuden ja suomenkielen pariin.

Vuonna 1877 Kaarlo Cronstedt oli lyseon seitsemän­

nellä luokalla. Opettajansa kannustamana hän aloitti ranskankielisen teoksen käännöstyön. Käsillä oli A lfre d de V ig n y n romaani Cing Mars. Kirjan valmistuttua pro­

fessori J u liu s Krohn antoi siitä loistavat arvostelut.

Nuoren Cronstadtin hyvää koulumenestystä tuki koko perhe. Hänen toiveitaan toteutettiin m ielihyvin. Kaarlo sai kutsua kotiinsa aterioimaan köyhimpien perheiden lapsia ja pukea heitä om illa vaatteillaan.

Kaarlo pääsi ylioppilaaksi vuonna 1879 ja kirjoittautui yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan.

Vaikka Cronstedt oli kiinnostunut lakiasioista, hän valitsi pääaineekseen suomen.

Keuruun aika kesällä 1879 j a sen murheellinen päätös

Keskellä maata sijaitseva Keuruu (Keuru) oli tullut kuu­

luisaksi kauneudestaan, mutta monet arvostivat myös seudulla puhuttua kielen muotoa. Professori Krohnin kehoituksesta myös Kaarlo tuli kahden ystävänsä kanssa Asunnan Riihimäkeen kaunista kieltä kuulemaan ja oppi­

maan.

Paikan valintaan saattoi vaikuttaa sekin, että Kaarlon

isä oli talon isännän, valtiopäivämies Ju h o R ii h im ä e n hyvä ystävä

Kesällä 1879 Kaarlo Cronstedt ystävineen tuli alku­

kesästä Riihimäkeen. Kesä oli lämmin ja kaunis. Nuoret vieraat tapasivat pitäjän ihm isiä erilaisissa tilaisuuksissa, muun muassa Huviniemessä.

Helsinkiläiset kesävieraat lähtivät heinäkuun kym­

menentenä sorsastamaan Riihimäen lähellä olevalle Kangasjärveile.

Metsästäjät olivat ottaneet käyttöönsä vanhan ruuhen.

Se kaatui ja soutajat joutuivat veden varaan. Kaarlo Cron­

stedt hukkui.

Kerrottiin, että sorsastusretkelle osallistui myös keu­

ruulainen ylioppilas K a a rlo Juk ola , joka yritti pelastaa toverinsa. Kaarlo Cronstedtin isä lahjoitti hänelle poi­

kansa kauniisti koristellun haulikon.

Kaikki keuruulaiset tunsivat suurta surua, Nuori helsin­

kiläinen opiskelija oli hetkessä valloittanut kesäpaikka- kuntansa ihmisten mielet.

Ruvettiin keräämään rahaa Kaarlo Cronstedtin m uis- tokiveä varten. Se tuotiin lum ikelillä Sarvikorvesta, joka sijaitsee noin neljän kilom etrin päässä nykyisestä Riihimäen talosta.

Cronstedt sai m uistopaaden

Muistopaasi paljastettiin 10.7.1880. Tilaisuus yhdisti Cronstedtin suvun, ystävät ja keuruulaiset. Kivi pystytet­

tiin kohtaan, johon hukkunut oli nostettu.

Kiveen hakattu teksti kertoo paaden merkityksestä:

"Kansalaisille Kansalaisilta” .

Keuruun ensimmäinen apteekkari Ö h rb o m lausui yhdeksänsäkeistöisen runonsa. Runon sisältö kuvasi nuorta Kaarloa, hänen sukujuuriaan, Keuruun maisemia ja ystävien surua.

Runon 6. ja 7. säkeistö:

"Siis lepää rauhass ystävämme armas Uneksi alla ruusuin kukkasten.

Me muistelemme sua matkallamme Kans toivoni täältä pian pääsevän.

Nyt Kangasjärven rannall’ kokoonnuimme Täll'paikall', jos vaivuit unihin.

Ja ystävyydest sulle lahjoitimme Tään pienen muistopaaden kaunihin. ”

Kaarlo Cronstedt haudattiin Hietaniemen hautaus­

maalla olevaan sukuhautaan. Siihen ovat leposijansa saaneet monet suvun jäsenet. Kaarlon äiti, Olga Beatric haudattiin 25.5.1870 ja isä John Frans 25.4.1907.

Keuruun kaupungin arkistosta löytyy tilikirja, jonka ensimmäinen lehti on päivätty tammikuun 10. päivänä

37

1880. S iitä ilm enee, että pankin tire h tö ö ri, vapaaherra Juho C ronstedt on la h jo itta n u t Keuruun kunnalle viis i kappaletta 1 000 markan arvo isia Suom en Hypoteekki­

yhdistyksen 5 prosenttia korkoa kantavia obligaatioita.

Rahaston tu otot tu li käyttää Keuruun kunnan alueella to im ivie n kansakoulujen oppilaiden hyväksi.

Kirjasta löytyy nim iä ja annettuja rahasum m ia. V iim e i­

nen tilinpäätös on vuodelta 1916. S iitä ei ilm ene, m inne rahaston varat 5 669,11 markkaa on s iirre tty

Hopeamalja

j a kultainen sorm us

John Frans C alindo antoi poikansa m uistoksi lahjat R ii­

himäen talon isäntäväelle. H opeam aljassa on kaiverrus:

J o h a n ja A m a n d a R i i h i m ä e l l e Kaarlo Cronstedtin m uistoksi 10.7.1879.

Kultaisessa sorm uksessa on salalokero, jossa on o llu t Kaarlon hiuskiehkura. Vanhan perintätavan mukaan sor­

m us kuuluu suvun vanhim m alle tyttärelle. M uistoesineet kuuluvat Jukojärven Vaarilaan. Taloa isännöivät Eira ja M a t t i R ii h i m ä k i

Asunnan vanha R iihim äki on Järvenpään suvun hal­

litsema. Isännyyttä pitävät M a r t t i ja Eev a J ä r v e n p ä ä . H eilläkin on om at m uistonsa Kaarlo C ronstedtista.

M a rtti-isä n tä on tehnyt oman osansa Kangasjärven m u is­

topatsaan hoitam iseksi.

V uonna 1976 paadella o li kohtalon vuosi. Sen jalusta oli painunut maahan. Keurusselän Seuran m iehet saivat kovan työn jälkeen jalustan nousemaan.

Heinäkuussa 2000 C ronstedtin m uistokiven paljasta­

misesta tu li kuluneeksi 120 vuotta.

S in ik k a V a l k o l a Lähteet.

K euruun kirja 1928

Keurusselän Seuran ko tise u tu ju lka isu t 1 953-1959 A im o Sakari: Keuruun satavuotias koulu

Vanhojen päivälehtien k irjo itu kse t 1924 38