Huittisten Maatalousnaiset 70 vuotta · DIGI

HTJITTISTE 1\ MA\TALOT]SNAISET 70 VT]OTTA

Huittisissa maataloj en emän- nät ovat 70 vuotta ^jaksaneet innostua yhdistystoiminnas- ta. He ovat jdttaneet tärkeat kotiryöt ja lähteneet koko- uksiin pdattitmään yhteisistä asioista.

Isäntien aloitteesta toi- minta alkoi. Huittisten Maa- miesseura kutsui 26.I.1936 seuraintalo Karhu laan isän-

tia mutta

myös emäntiä.

Keskustelun aiheena oli naisosaston perustaminen.

Tänrittiin muonittajia

ta- pahtumiin sekä tulossa ole- vaatt rnaatalou s n dytte lyyn .

Emänn åt paattivät peru staa

jo

samassa kokouksessa Maamiesseuran naisosaston.

Ensimmäiseen ^j ohtokuntaan valittiin Hilda Torkki, Hilda

Kuiko,

Sandra

Mattila

^ja Helmi Toivola sekä varal-

le

Suoma Turto

ja

Martta Hannula.

Hilda Torkki

aloitti

pu- heenjohtaian ja toimikin

tässä tehtdvässä 11 vuotta.

Toisena puheenjohtajana

oli Irma Ytti L9

vuotta.

Yhdistyksen johdossa ei

tapahtunut

alkuaikoina turhan usein muutoksia. Se

tarkoittaa sltå, etta toiminta

on ollut

mielekästä

ja

in- nostavaa.

Puheenjohta jina ovat ol- leet myös Hilpi Norri, Tuovi Lind, Marju Ojala, Irja Savi-

joki, Maija Puonti ja Salme Toivola.

Ensimmäiseksi sihteerik- si valittiin Helmi Toivola ja hän hoiti tehtdvää 28 vuotta.

Muina sihteereinä ovat olleet Eeva Toivola, Tuovi Alaluoto, Helena Halli, Helka Seppä, Sylvi Laurila, Pirkko Ollila ^ja Kaisa Heikkilä.

Nykyisen johtokunnan puheenjohta jana on Kaisa

FIe ikk lla, varapuhee nj ohta- jana Salme Toivola ja sih- teerina Paivi Torkki. Muut johtokunnan jäsenet ovat

Anu

Hakala, Seija Jarttu,

Aria Kalliokorpi, Pirkko Kal- vi, ^Aria Nisu, Marju Ojala ia Riwa-Liisa Rantala.

Rah astonhoi tajana toimii Tuula Harjunmaa,

Jäsenrnadrd,

on nyt Ll5

ja joukkoomme liittyy vuo- sittain uusia jäseniä. Kaikki

naiset ovat

tervetulleita yhdistykseemme. Emännän nimiketta

ei

vaadita eikä muitakaan ehtoja ole, toi- mintaa ia tekemistä löyrry jokaiselle.

Alusta

alkaen muonitukse t ja kahvitukset ovat työllistäneet maatalous- naisia. Yhdessä tekeminen on mukavaaja juttu luistaa.

Sotavuosien jälkeen kotita- louden neuvontatyö koet-

tiin

tarkeaksi ja _suosittuja olivat myös ruoanlaittoon, kankaankudontaan

ja

kä-

sitöiden

valmistukseen liittyvät kurssit. Virkistystä arkeen ovat tuoneet retket ja juhlat.

Huittisten Maamiesseuran naisosasto pdatettiin syys- kokouksessa L967 muuttaa yksimielisesti itsenäiseksi yhdisrykseksi nimellä Huit- tisten Maatalousnaiset _ry.

Opiskelu omAn arr^rr,at-

titaidon lisäämiseksi on ^jä- seniä kiinnostanut. Vuonna

1980

suoritti 35

entåntåa maatalou s me rkin kolme lla avairnella. Heti perään 18

naista

jatkoi

_opiskelua ja

suoritti

kotitalousmerkin.

Nykyiset

rajut

muutokset maataloudessa ovat ^jälleen innostaneet emännät opis- kelemaan Nyt tähtäimessä on Agronaisten avaLntaito-

merkki. Tilan fyöt tehdään

perheen voimin.

Naiset joutuvat koneiden kaytit-

jiksi

_siinä

kuin

miehetkin ja monesti on lisäoppi tar- peen. Henkistä hyvinvointia

ia

jaksamista on yhteisillä kokoontumisilla pyritry tu- kemaan. Opintokerhoissa on keskusteltu ia opiskeltu.

Kodinpäivillä

on

käsitelty tärkeitä asioita esitelmien muodossa. Luennoitsijo ina ovat olleet mm TV:stä tuttu Raimo Vakkuri. perhekes- kuksen johtaja Matti J ^Ku- ronen ja työterveyshoitaja

Paula Ala-Ikkela.

Sadonkorjuun kiitosjuh-

laan vuonna 1997 saatiin pu- hujaksi silloinen arkkipiispa

3B

Huitlisten Joulu 7006

< Huittisten maatalousnai- set abersiuat opintokerbossa, kirj anp it ot e b t äu i s s ci, p uut ar- ba- ja kcisityötebtciuissci sekci kotit a loust e b t ciu is s ci s aadak- seen suoritettua kotitalous- merkin. Kuuassa objaaja

ja

merkin saajat kescikuussa 1984.

John Vikström. Tänä syksynä Isä Mitro tulee Maatalous- naisten kutsumana puhu- fi:la

n

aiheesta "Elämddn iloa ja arjesta juhlaa".

Kehon kulttuuria, _firysis- tä tenreyttäkin on hoidettu osallistumall a Maa- ja kotita-

lou snaisten valtalarnnallisiin kampanj oihin. "Keyyemmin huomiseen" kampanja

oli

ensimmäinen ja se tapahtui

1997 . Opintokerho "Pulskat Plikat", L4 naista laihdutti

77,8 kg vuoden aikana. T^l- lä tuloksella saimmeMaa- ja kotitalousnaiste n valtaku n- nallisessa kilpailussa kol- mannen palkinnon. Toinen vastlava kampanja oli vu o n- na 2OO1 nimellä "Miljoona kilometriä liikuntaa". Nyt 35 ^{naista keräsi} kilometrejä pyöräillen, jalan, hiihtäen jopauiden yhteen sd 32 6L7 .

Tanä, vuonna on menossa kampanja "sentit peliin" eli

ryötärö

yritetddn pienen- tää pddasiassa liikun ^naLla

ia ^oikealla

ruokavaliolla.

\5/ötäröitä

on

mitattu toi- vossa, että sentte jähäviäisi.

Vuoden lopussa kadonneet sentit lasketaare yhteen ia katsotaan kuka voittaa. ^Idlå- dentaitoa ja käsitöitä ovat ma talousnaiset aina ar\ros- taneet. Mittavin käsityöhan- ke on ollut Huittisten puku.

Jo vuonna L937 maisteri Alli Yaatamon aloitteesta valmis- tettiin kolme pukua. Asia jäi kuitenkin sodan vuoksi sik- seen, kunnes 1960 luvulla kudottiin kangas Lymtttenen pukuun. ^Tä11ä kertaa Huit- tisten naiset eivät pitäneet puvusta, vari ja jopa kangas

mainittiin rumaksi. Viimein vuonn a L982 Kansallispuku-

raati hyväksyi Huittisten pu- vun. Puvun valmistuminen

ja

hpräksyminen tapahtui

Tuovi Lindin

ollessa pu-

hee nj o htajana. Maatalou s-

naiset ovat käyttäneet sitä juhlapukuna monenlaisissa tilaisuuksissa.

Myö s arvokk aita käs itöitä on lahjoitettu kirkkoon ku- ten vihkiryijy, kirkkoonotto- matto ia ^osa kastematosta.

Maa- ^j a kotitalousnaisten valtakunnallisessa käsityökil- pailussa vuonna ^L987 Outi Seppä

voitti

ensimmäisen palkinnon kastemekollaan, jonka helmassa on ristipis-

totyönä kirjailtu

Herran siunaus.

Emäntä Sand ra Mattila on ollut viemässä Kiikan matto- kutomossa kudottua kawa- lankam attoa" pre s ide nttip ari Risto ja Gerda Rytille vuon- na L943. Maton lahjoittivat

presidentille

Satakunnan Maatalousnaiset.

Sadonkorjuun kiitosjuhlat

j a Kylvon siunaustilaisuudet ovat olleet maatalou snaisille tärkeitä. Ne on jårjestetty yh- dessä Huittisten seurakun- nan kanssa. Nämd kevdån ja syksyn juhlat _yhdistdvdt rnaatalousvdkeä kauniilla tavalla. Kylvön siunaustilai- suuksien vietto aloitettiin

vuonna

20OO

m

atalous- naisten ehdotuksesta.

Toiminta on viredd ja vir- kistdvdä. Huittislaiset naiset osallistuvat ^j ärjestettäviin ti- laisuuksiin, mutta ohjelman

suhteen ollaan

kriittisiä.

Tämän päivdn rnaatalous- yrittdjällä aika

on

kortilla kuten myös muillakin työs- säkäyvillä naisilla. Yhteisiin talkoisiin on kuitenkin väkeä saatu ja monen monet kah- vitukset ^ja makkaran paistot on hoidettu tänäkin vuonna.

7O-uotisjuhlaakin vietettiin huhtikuussa

ia

^puhujarra

oli

Maa-

j^

kotitalousnais-

ten ^Keskuksen hallituksen puhee njohtaja Eeva Nurmi.

Hänen mukaansa yhdistys-

toiminta

tarjoaa tärkeän henkireiän arkisen aherruk- sen vastapainoksi. )lhteyksiä

on pidetty ia

yhteistyötd tehty naapurikuntien ^mraa- ja kotitalousnaisten kanssa.

On Mäilty ia yhteiskuljetuk- silla matkustettu kulttuuri-

tap ahtu miin, virkistyspäiville

muutoksen peraan Olem-

me ^kuitenkin

^pystyneet

aina tafioamaan j äs e nille m- me sellaista sanomaa, josta he ovat innostuneet _{ia yh-} distys on pysynyt toimivana ja virednÅ,. Tana päivdnäkin katsomme luottavasti tu- levaisuuteen, uskomme it- seemme ja teemme asioita yhdessä. Perinteitå,

ei

saa unohtaa. Toivon, ettd Huit-

Ve t eraanimaat a I o usnai s e t onnit t e I emas s a j a j ub limas ^s a 7 0 uuotta tciyttciuää Huittisten maatalousnaiset ry: tci 9.4.2006

s eurakunt ake s kuk s e s s a.

ja kokouksiin.

Maininnan anroista ofl,

ettd

Satakunnan Maa- ia kotitalousnaisten Piirikes- kuksen puheenjohtaja on jäsenemme, huittislainen emäntä, agronomi Aulikki Kuisma. Hyvdä, jatkoa Auli- kille tässä tehtdvdssä.

Huittisten

m

atalousnai- set ovat toimineet 70 vuotta.

Tama on pitka aikaja siihen

on mahtunut

muutosta

tisten maatalousnaiset kun- nioittavat aina sitä anrokasta työti, mitä edeltäjämme ovat tehneet. Perintö larlkee äidil- t^ trltt^relle anopilta miniälle vielä nyl<yäänkin kännykkä- ja internetail<ana.

Lopuksi haluan siteerata Maa-

ja

kotitalousnaisten laulua, laulua, joka minua

aina koskettaa".

Salme Toivola

"Tuulen kuiskeessa kuulen sen synnyinseutuni sävelen siellä missä kuljen, sydämeeni suljen,

juuriani koskaan unohda en

siellä missä kuljen, saavuttaa en saata kotimaata ihanampaa mil loin kaan".

Huittisten _Joulu

2006

39