130 vuotta
lainakirjastoa Keuruulla
Keuruun v. 1858 perustettu kansankirjasto on nykyisen Keski-Suomen läänin alueella toiseksi vanhin. Saarijärven kirjasto perustettiin vain vuotta aikaisemmin ja se aloitti lainaustoiminnan jo keväällä 1857, kun Keuruulla lainaus pääsi alkamaan vasta v. 1861. Saarijärvellä alkuvuosien kirjoista oli kolmannes uskonnollisia. Keuruulla hankittiin vain maallista suomenkielistä kirjalli
suutta.1
1850-luvulla Keuruulla toimi kaksi erittäin valistunutta pappia:
— kirkkoherrana filosofian maisteri, alkeiskoulun venäjän kielen opettaja, rovasti L a u r i R e i n h o l d M a l m s t e n , ”koko hiippakunnan oppinein pappi” ja pitäjänapulainen pas
tori F r a n s H e n r i k B e r g r o t h . Hän on monipuolisesti valistunut persoonallisuus, silloisen Keuruun kulttuurijohtaja, joka opetti keuruulaiset lukemaan, monet kirjoittamaankin.
Hän toimi sanomalehtien kirjeenvaihtajana ja asiamiehenä, jopa kirjakauppiaana, jolle tuli oma postilaukku Alavudelta.
S uom ettaren num erossa 7 talvella 1858 oli p ääkirjoitus, jo ssa toivottiin, ”että papisto jo kaisessa m aam m e k o n rah tik u n n assa sam an p äätö k sen tekisi!”, n im ittäin "p e ru sta a laina- kirjaston kuhunkin konrahtikunnan pitäjään”, niinkuin oli eräässä pappien kokouksessa ta m m ikuussa päätetty. V arm aankin kauppapalve- l i j a J u h o P y n n i s e n uraauurtava toi
m intakin V iipurissa oli K euruun p appien tie
dossa, sillä siitä kirjo itettiin p a ljo n lehdissä.
Syksyllä 1858, tarkem m in sanoen m arras
k u u n alussa rovasti L auri ja ap ulainen Frans H enrik ilm oittivat lahjoittavansa kum pikin 16 h o p earu p laa k irjojen o sto o n K euruun laina- k irjastoa varten. L ahjoituksen rahallista arvoa voi verrata sen ajan nopeasti kasvaneeseen ren
gin vuosipalkkaan, jo k a K euruulla saattoi ol
la 25 ru p la a (nykyrahaa lähes 2000 mk).
Pastori B ergroth osti lähes kaikki saatavis
sa olleet suom enkieliset m aalliset kirjat. Sil
loisten h intojen m ukaan arvioiden lah jo itu k sella sai noin 40 teosta. K irjo ja varten pastori teetti m etrin pituisen j a Vi m korkean keltai
seksi m a a la tu n arkun, jo ssa oli k u tak in kir- ja la a tu a varten om a lokeronsa.2
K irjojen osto ei ollu t yhtä yksinkertaista kuin nykyisin: m ennä kirjak au p p aan ja ostaa.
K euruulla ei ollut vielä m oneen vuosikym m e
neen o m a a k irjak au p p a a. Jyväskylässä jo oli v:sta 1849; sen kirjavalikoim aa en tiedä. M u t
ta Bergrotheilla oli hyvä juoksijahevonen, jolla tehtiin ostosm atkoja Turkuun. Sieltä ”joka tal
vi no u d ettiin hevoskuorm allinen kaikenlaista
tavaraa, m m . koko riisi kirjoituspaperia.” Ja keväällä 1859 past. Bergroth oli Turussa kol
me k u u k au tta suorittam assa ”pastorintutkin- to a n sa ” ja todennäköisesti sam alla osteli kir
jo ja k in .
K irjasto avattiin Lehtiniem en p ap p ilan tu vassa v. 1861 ja sen ensim m äisenä h o itajan a toim i p asto rin nuori ty tä r L y d i a vuoteen 1864 saakka. A voinna k irjasto oli su n n u n ta i
sin. A hkerim m iksi lainaajiksi alkuvuosina m ainitaan K olhon S a k a r i n talon veljek
set M o o s e s ja E r 1 a n d. "M elkein jo ka pyhä he vaihtoivat k irjo ja ja olivat ennen p itk ää lukeneet läpi koko k irjasto n !’ M uista ahkerista lukum iehistä m uistetaan J u h o R i i h i m ä k i . L ainausm aksu oli jokaises
ta k irjasta kaksi kopeekkaa. M aksuilla h a n kittiin uusia kirjoja.
Lydia B ergrothin so lm ittu a avioliiton past.
A d o l f W e g e l i u k s e n kanssa ja m u u tettu a elokuussa 1864 pois K euruulta kel
tainen k irja -ark k u jä i pap p ilan tuvan nurk
kaan yli neljäksi vuodeksi. Kun Lydia Wege- lius m u u tti 1868 takaisin Keuruulle, jä ä ty ä ä n leskeksi, k irja-a rk k u taas avattiin. K esäkuun alussa 1869 ” tu o w anha w ähäinen laina-kir
ja sto taas nostettiin henkiin ja saatiin 62 eri k irjaista kokoon”, k irjo itti E rla n d Salonen.3
Lydia Wegelius puolestaan kertoi: ”Lehtinie- m essä, jo k a nyt (1869) oli kansakouluna, p i
d ettiin om peluseuroja la in ak irjasto n hyväksi.
N iihin o tti osaa sekä v anhoja että n u o ria kir- konkyläläisiä, ja m uistakin kylistä ain a jo k u tuli m ukaan. Niiksi illoiksi ju lk aistiin käsin
kirjoitettu sanom alehti 'K ipinä’, jo n k a m o tto na oli: 'S anasta sana syntyy, kipinästä m aa ky
tee!’ Siihen k irjo ittiv at B ergrothin lapset G i d e o n , A d i e l , G e l a ja L y - d i a, ylioppilas A n t o n F o r s m a n ym. 'Iltaseuroissa' lausuttiin, keskus
teltiin, jo sk u s laulettiin 4-äänisesti ja "aina ju o tiin kahvia itsem m e iloksi ja k irjasto n hy
väksi”.
O m peluseuran u u tte rin a apulaisina olivat lukkarin ylioppilaspoika E m i l A n d e - 1 i n, talonisäntä Ju h o Riihim äki sekä kansa
koulunopettaja E rland Salonen. ”Tavan takaa lähdettiin m uihin kyliinkin iltaseurojen p i
to o n ”.
Tehdyt työt ja lahjaksi saad u t tavarat myy
tiin h u u to k au p alla ja tu lo illa ostettiin uusia kirjoja. Jo v. 1870 k irjojen m äärä kohosi 134 niteeseen. Seuraavana vu o n n a k irjo ja oli 170, vaikka pieniä k irjo ja oli sidottu yhteen.4
K irjastonhoitajaksi ryhtyi v. 1869 toim intan
sa alkaneen kansakoulun o p e ttaja E rlan d Sa
lonen; koulu toim i m arrask u u n 3. päivästä 1869 helm ikuuhun 1875 Lehtiniemen pappilas
sa, sam oin kirjasto. K irjam äärän kasvaessa a rk k u ei en ää riittänyt vaan h an k ittiin "su u ri, m elkein k atto o n asti u lottuva k aap p i”. T ä
m än ja k so n kahtena ensim m äisenä vuonna lainausten m äärä oli yhteensä 1060. L ainaa
ja t m aksoivat m arkan vuodelta ta i 10 p k u u kaudelta; yliajalta perittiin 1 p sakkoa päiväs
sä. K uitenkin koululaiset saivat lain ata m ak
su tta .5
Kirjasto kansakoulussa ja kunnantoimistossa
Kansakoulu ja kirjasto m uuttivat v. 1875 Pä- kärin to rp p aan , jo n k a op. Salonen oli ostanut.
K irjastolle valittiin sam ana vuonna ensim m äi
nen jo h to k u n ta . Sen jäsen lu ettelo ei ole ta l
lessa, m u tta m uistellaan kappalaisen K.S.F.
Bergrothin ja valtiopäiväm ies Ju h o Riihim äen siihen kuuluneen, sihteerinä oli k irjasto n h o i
taja. Ensi työkseen jo h to k u n ta n äy ttää m ä ä ränneen k irjasto n h o itajalle palkan: ”tulot, m itkä lainaajien k u ukausim aksuista k a rttu vat” (10 p /k k ja 1 m k /v ).6
K irjaston tukem iseksi jä rjestettiin a rp a ja i
sia, ju h lia, jo p a kilpa-ajoja. V apaaherra J.
C r o n s t e d t lahjoitti K euruulla kuolleen poikansa m uistoksi k irjo ja sekä vuosittain 100 m k rah aa kuolem aan sa saak k a (v:een 1907).
U usia k irjo ja ostettiin runsaasti: k u n niitä v.
1875 oli 270 nidosta, v:een 1890 m ennessä m äärä oli k aksinkertaistunut j a oli 550 n idos
ta.
V. 1887 k irjasto jä rje ste ttiin uudelleen, k u luneet kirjat poistettiin, tehtiin kirjaluettelo ja lain a u sk irja sekä laad ittiin kirjastolle o h je sään tö ja h an k ittiin lisäkaappi kirjoille.7
P äkärin-kausi p äätty i v. 1892 lopussa, ja seuraavina vuosina k irjasto n h o itaja ja kirjas
to n sijoituspaikka vaihtuivat usein. Aluksi kir
ja sto siirrettiin K lackin talo o n lu kutuvan yh
teyteen, h o itajan a A i n i V i k b ä c k (V a u 1 a), sitten 1896 viereiseen K errm anin taloon, hoitajana ent. merikapteeni J a k o b K e r r m a n (77 v. vanha) ja v. 1898 kansa
kouluun (nyk. "p u u k o u lu ”), h o itajin a o p etta
ja t L u d v i g R o i n e (1898— 1901), M a t i l d a S i l j a n s a a r i (1901—12), N a i m i V a u l a (1920—21) ja E v e r t H e i n ä n e n (1922— 23). — Vaikka kirjas
to n hyväksi jä rje stettiin 1800-luvun lopussa kahdetkin arp ajaiset, k irjo jen m ä ärä näyttää laskevan.8
Vakavammalle pohjalle kirjasto saatiin vasta v. 1912. Edellisen vuoden m arrask u u n 6. p nä k un n an v altu u sto oli p äättän y t p eru staa kir
k onkylään "la in a k irja sto n k an tak irjasto n , jo n k a perustam iseen m yönnettiin k u n n an va
roja 3 penniä jo k a ista k u n n an asukasta koh
ti” eli 270 silloista m ark k aa, kun väkiluku oli 9 000 henkeä (nyky ra h aa n. 3700,-).
V altakunnallinen kirjastokom itea oli v. 1906 esittänyt avustukseksi 5 p asukasta kohti, m ut
ta K euruu oli kitsas. K an tak irjasto n sään n ö t hyväksyttiin valtuustossa 27.1.1912 ja jo h to kuntaan valittiin op. Evert H einänen (pj.), neiti
L a u h a L e i k o l a (rah.h.) sekä kunnal
lislau tak u n n an esimies P. G. H a n n u l a (varapj.). K irjastonhoitajaksi valittiin op. M a
tild a S iljansaari (1912— 20 ja 1924—25).9 K unnanavustus pysyi 270 m a rk k an a aina v:een 1918, jo llo in se rah an arvon a le n n u ttu a korotettiin 800 m ark ak si.10 V altionapua k an
ta k irjasto rupesi saam aan v. 1922, aluksi kir
ja sto n h o ita ja n palkkaukseen 600 m k vuodes
sa sekä valtion julkaisem aa kirjallisuutta, m ut
ta v:sta 1927 lähtien 50 % k irjasto n m enois
ta. — Lisävaroja koetettiin saada järjestäm ällä kirjastoiltoja: 1916 Aleksis Kiven päivänä, 1917 2. jo u lu k u u ta , 1918 Topeliusjuhla 13. tam m i
k u u ta sekä 1920 Kalevalan päivänä."
Syksyllä 1925 kirjasto siirrettiin koulun n aa
p urina olevaan kunnantoim istoon, m istä se sai om an huoneen. Sam alla siirryttiin avohyllyi- hin. Ovellisista kaapeista toinen jä i koulun käyttöön, toinen m yytiin verolautakunnalle 800 m k:n hinnasta. P itk äaik ain en k irjasto n h o itaja op. S iljansaari erosi, ja kirjasto n h o i- to yhdistettiin k u nnankirjuri Y r j ö R a i n i o n toim een v. 1926 alusta. Kaiketi ensim m äisen kerran tehtiin aakkosjärjestysluettelot (kirjailijan nim en ja k irjan n im en m u kaan) ja k irjasto sai u uden o h je sä ä n n ö n .12
E rillinen lastenosasto p eru stettiin 1927, m utta päätettiin, että "kouluaikana ei alaluok
kalaisille lain ata k irjo ja ollenkaan, vaan ai
n o astaan 3—4-osastolaisille ja 2 k u ukautta ai
kaisemmin kevättutkintoa ei yläluokkalaisille- kaan, ettei koulutehtävät tule häirityksi”.
L astenosasto sai aik aan sen, että k irjasto a pääte ttiin p itä ä auki kaksi kertaa viikossa;
aluksi vain lastenosasto, m u tta syksystä 1928 koko kirjasto: sunnuntaisin klo Vi9— /2IO a.p.
ja keskiviikkoisin klo 5— 6 i.p. Lisäksi on p it
käm atkalaisilla m ahdollisuus tehdä lainauksia kaikkina arkipävinä klo 1—2, mikäli kirjaston
h o itaja tai hänen rouvansa oli tavattavissa.12 V. 1940 lastenosasto siirrettiin kansakouluun j a sen kirjat "luettiin siellä loppuun”. Uusi las
tenosasto syntyi vasta. v. 1954 k irjasto n siir
ryttyä uuteen koulutaloon.
Vaikka alkuvuodet k u n nantoim iston yhtey
dessä olivatkin selvää n ousun aikaa, sekä kir
jo je n että lainaajien m äärä kasvoi, kuitenkin viimeiset sodanedelliset vuodet ja sota-aika olivat p a h a a lask u k au tta. K u nnankirjuri ei enää ehtinyt uhrata aikaansa kirjaston hyväksi, vaan lain au sta hoitivat toim istoapulaiset. L i
säksi laim inlyötiin luettelot, kirjatilaukset oli
vat epäm ääräisiä ja suoranaisia väärinkäytök
siäkin tap ah tu i.
Kiertolaiselämää
Sodan jälkeen kirjastoa riepoteltiin paikasta toiseen: 1945 K ansallispirttiin, kev. 1946 Keu
ruun Y hteiskoulun tiloihin (nyk. Teletalo), syk
syllä 1948 k u n n an o m istam aan "T ik k a laa n ” (K euruunt. 7) ja syksyllä 1953 pariksi vuosi
kymmeneksi uuteen kansakoulutaloon tehtyyn kirjastohuoneeseen. K irjasto n h o itajat myös vaihtuivat usein: K ansallispirtissä pankkivirk.
M a i j a - L i i s a I s o a h o (1945—46), Y hteiskoulussa kassanh. A l l i R e i j o n e n (1946— 48), T ikkalassa pankkivirk.
A i n o A r g i l l a n d e r (1948—49), o p e tta ja t M i r j a m i K a r j a l a i n e n (1949— 50), A u n e E t e l ä m ä k i (1950— 51) ja K y l l i k k i P a r t a n e n (1951— 52) sekä v.a. k irja sto n h o ita ja M e e r i H i e t a l a (1952— 54). K ansakoulun kirjastohuoneessa toim ivat v:sta 1954 alkaen vakinaisina k irja sto n h o ita jin a M eeri H ietala (1954— 58), T u o v i S i e p p i (1958—
64), T u u l i k k i S e p ä n m a a (1964—
65), I r m a L e p i s t ö (1965— 68), A n n a P i i l o (1.2.— 30.4.1968) ja E l l e n V a a h e r (1968—78). — V. 1963 alusta k an tak irjasto m u utettiin k u n n a n k irjas
toksi.
Toistaiseksi viimeinen toim ipaikan vaihto ta pahtui 25. h ein äk u u ta 1974 Ellen V aaherin ai
kana k u n n an uuden v irasto talo n alakertaan.
H änen jälkeensä talvikauden 1978— 79 oli v.a.
kirjastonhoitajana A n n e l i R a s i l a ja keväästä 1979 vakinaisena k u n n a n k irjasto n hoitajana on toim inut S a a r a P e n t t i - 1 ä sekä v. 1986 alusta kaupunginkirjaston kir
ja s to n h o ita ja n a .13-
Kansakoulun kirjastohuone oli kaunis, m ut
ta a u ttam atto m an pieni kasvavalle lainakirjas
tolle. Nykyiset tilat ovat p in ta-alaltaan täh än asti suurim m at, m utta ne ovat virastotalon m a
talaa varastoa eivätkä kirjastoksi su unniteltu
ja. N ykyajan m onipuolistuva k irjasto ei pys
ty niissä täysin to te u tta m a a n tehtäväänsä. Il
m anvaihto o n huono; virkailijan m u u tam an neliön työhuone, jossa k irjat käsitellään, näyt
telyt suunnitellaan ja k o o taa n ja jo ssa pide
tään neuvottelut, on lievästi sanoen ahdas;
näyttelytilat ovat perin puutteelliset. Aikaisem
paan v errattu n a on toki p aran n u stak in : erilli
nen lehtien lukutila, h u o n e käsikirjastolle ja m usiikkihuone, sekä erillinen, tosin jo ahtaaksi käynyt varasto, jo sta myös k irja sto a u to vaih
taa kirjansa.
Kuitenkin K euruun kokoisessa kaupungis
sa, jo ssa lainaajien ja lainausten m äärä ja tk u
vasti kasvaa, kipeästi kaivataan tilavaa ja m o
dern ia k irja sto ta lo a m ahdollisim m an pian.
Tärkein elementti — kirjat
K irjaston ensim m äinen h o itaja Lydia Berg
roth luettelee m uistelm issaan (s. 60) koko jo u kon alkuvuosien teoksia. T ie to k irjo ja oli Ka- ja n i (C ajan), Suom en historia, ilmestyi
1839—46, H älisten, Lyhy Suom en histo ria ja m aantiede, 1849, ja Suom en historia, 1858— 72, A ntero W arelius, E n o n opetuksia luonnon asioista, 1. 1845, 2. 1856. ”Ynnä m ui
ta yleishyödyllisiä k irjoja”, jo ita saattoivat olla mm. seuraavat: G anander, E läinten tautikir- ja, 1825 tai 1829, ja M aan-m iehen huone- ja koti-aptheeki, 1825, kalenteri M ansikoita ja M ustikoita 1—4 1859—63 (J. K rohnin ru n o ja, tarinoita, tutkielm ia ym.), ehkä myös Roth- m an, U usi hevois-kirja, jo ssa hevoisten ynnä m uiden kotieläinten tavallisimmat taudit ja pa
rantam iset selitetään, 1852. — O lihan past.
Bergroth itsekin ravimies! — Ule, M intähden ja sentähden — kysymyksiä ja vastauksia kaik
keen luonnontietoon kuuluvissa asioissa, 1845.
Kirjasto aloitti Lehtiniemen pappilan tupara
kennuksessa, kuvassa vasemmalla olevassa ra
kennuksessa. Kuva: Aarne Forsman. Jussi Rai
nion kok.
K aunokirjallisuutta ja lastenkirjoja alkoi pi
an olla saatavissa ja niitä h ankittiinkin kirjas
to o n enem m än. Lydia m uisti seuraavat: G e - to o n enem m än. Lydia m uisti seuraavat: Gi- noveeva (Schm id, Genoveva tahi kerto- simisestä, 1847, 1850 tai 1852, ja P y h än Ge- novevan erinom aiset eläm än vaiheet lyhykäi
sesti k erro ttu n a, 1859), ” Roosa Tannenpuris- ta” (Schm id, U usi Genoveva tahi R oosa Tan- nenpurista. Kaunis esim erkki lapsen ra k k a u desta ja k u uliaisuudesta vanhem piansa koh
taan, 1851), ”E ustakius” (Schmid, Pyhän Eus- takiuksen m erkilliset eläm än vaiheet, 1848 tai 1851), "T h im o teu s j a P h ilip p i” (Schm id, Ti- m otheus j a Philem oni, ta rin a yhdestä kristil
lisestä kaksoisparista, 1854), ” y nnä m uita”.
M ahdollisesti: A ndersenin Sadut, 1850, A n
n ikka taik k a suom ennoksia ulkom aiden k au
niista k irjallisuudesta 1—4, 1846— 55, Beecher-Stowe H arriet, Setä Tuom on tu p a, ly
hykäisesti, kuvauksilla varustettu, 1856, Defoe, R obinpoika K ruusen ihm eelliset eläm änvai
heet, m ukaelm a, 1847 (1875 O ikean Robinson C ruseon eläm ästä ja onnenvaiheista sekä m i
ten hän kahdeksankolm atta vuotta oleskeli au
tiossa saaressa. K ertom us varustettu 20 kuval
la), D um as Alexander, Kertomus W ilhelm Tel- listä ja Sveitsinm aan vapauttam isesta, 1849, G oldsm ith, M aap ap in W akefjeldissa eläm ä,
1859, P aro o n i M ynkhausin kum m alliset m a t
kat ja retket m aalla ja merellä, 1856, Rudbeck, Pääskyisen p ak in at, 1857, Tandefelt, K ristop- her K olum buksen eläm änvaiheet. Eli h isto rja hänen p u rjen n o ista ja A m erikan löytäm inen, 1846, Tuhat ja yksi yötä. Ihmeellinen onni. Itä
m ainen satu, 1855, Suom en K ansan S atu ja ja T arinoita I 1852, II 1854, K anteletar, 1840, Kalevala (ns. uusi Kalevala) 1849, Suom en K ansan A rvoituksia, 1844, Itä m aan satu ja
1— 3, 1856— 57.
K irjaston toiselta vaiheelta, kansakoulun suojissa, Lydia m ainitsee seuraavia suosikki- k irjo ja (s. 61): "K irja, jo ta suurella innolla lai
nattiin, oli Jö rö -Ju k k a, jo k a kulki talo sta ta loon, aivan lapsettom iinkin!’ Se oli H einrich H o ffm an n in teos Lasten jo u lu -ta u lu ja eli opettavaisia ju ttu ja kuvinensa, vapaa suom en
nos, 1869. — Jö rö -Ju k k a nim ellä se ilmestyi suomeksi vasta 1922, "m aailm an kuuluisin ku
vakirja”.
"Toinen oli A ndreas Jelkyn seikkailut. Sii
tä kirjasta laski Salonen leikkiä, että se on o l
lut suurem m issa vaaroissa lainaretkillään, kuin itse A ndreas Jelky m atkoillansa!’ — Teos oli unkarilaisen Hevesy Ludvigin R äätälinkisälli A ndreas Jelkyn m erkilliset eläm änvaiheet nel
jä ssä m aanosassa, suom ., 1875.
” Kun 'H elen an perhe’, H o ffm an in 'Jä ä m e rellä’ ja W alter S cottin 'Ivanhoe’ saatiin kir
ja sto o n , oli ihastus yleinen, niin että vanhat u kotkin, su n tio t ja m u u t, lukivat niitä öisin, kun ei ollut aikaa päivällä”. — Tarkem m in sa
noen teokset olivat C harles M rs, H elenan per
he. K ertom us R om asta ensim äiseltä vuosisa
dalta, 1875, Frans H offm ann, Jääm erellä. Ker
tom us neljällä kuvalehdellä varustettu, 1872, ja W alter S cott, Ivanhoe, suom . J. K rohn,
1870.14
Kirjat olivat 1850—70-luvuilla suurim m aksi osaksi käännöksiä, m ukaelm ia tai lyhennelmiä englannin-, saksan- ja ruotsinkielisistä teok
sista. Suom enkielinen kaunokirjallisuus, m u kaanlukien lasten ja nuorten kirjat, olivat vas
ta syntym ässä. K irjojen valinnan ja h a n k in nan ovat suorittaneet kirjastonhoitajat ja -joh
ta ja t jo h to k u n n an tai k irjastolautakunnan hy
väksym ien v alin taperiaatteiden m ukaisesti.
L uk u h alu a on K euruulla ollut aina. K irjas
to n a lk u aik o in a vanhat ukot ja m um m otkin opettelivat lukem aan v arta vasten voidakseen la in ata kirjo ja. M ikäli lam akausia on synty
nyt, se on jo h tu n u t uusien k irjo jen puu ttees
ta: m äärärah a t ovat a in a olleet niukahkoja, jo sk u s niitä ei ole ollut lainkaan. — Vain ker
ran (?) on k irjasto n valintaperiaatteet asetet
tu kyseenalaisiksi.
S anom alehti K eski-Suom essa ju lk aistiin v.
1891 pikku-uutinen: — E I HYVÄKSYTTY Ju hani A h o n teo sta "Y ksin” K euruun lain ak ir
jasto o n . Se näet kun on liian raaka yksinker
taisen y m m ä rtä m ä ttö m ä n rahvaan luettavak
si. Passitettaneeko teos lu o jan sa tai k u sta n ta ja n sa talteen, sitä en tiedä. H e rrat hänet tien- nee, jo tk a k irjo ja lukee ja asiat föörää, sanoo kir j eenvaihtaj amme.
K irjastonhoitajana oli silloin op. E rland Sa
lonen (52 vuotias).
Muiden kylien kirjastot
O m a k irjasto perustettiin m iltei jokaiseen kylään, niinkuin kansakoulukin. Luettelen kir
ja sto t ikäjärjestyksessä: kylän nim en jälkeen on perustam isvuosi j a sen jälkeen useim pien kohdalla lakkauttam isvuosi. Kolmas vuosilu- ku ilm o ittaa koulun perustam isen.
M än ttä 1871 1872
Pihlajavesi 1872 1974 1890
P o h jo islah ti 1896 1888
H aap am äk i 1899 1900
H äkkinen 1907 1974 1905
Lavikko 1907 1974 1905
Liesjärvi 1907 1974 1895
V alkealahti 1907 1974 1904
A m p ia la /
A su n ta ennen v. 1912/56 1974 1901/15
Riiho 1916 1974 1904
L ihjam o 1923 1974 1916
R uokola 1927 1971 1918
Suojärvi 1927 1971 1918
Ju k o järv i 1937 1974 1908
H u ttu la 1945 1974 1912
Kaleton 1953 1946
Isojärvi 1954 1974 1919
Pihlajaveden as. 1954 1906
V aruskunta 1969
L a ito sk irjasto ja on kaksi:
T erveyskeskuksen 1964 Juu rik k an iem en
sairaalak irjasto 1964
Kirjaston johtokuntien ja kirjastolautakun
tien puheenjohtajat
1875— 84 (?) past. K .S .F . B ergroth 1883— 87 neiti L ydia W aren 1887— 92 lääkäri Eliel W aren 1892—93 k au p p . V .A . A ndelin 1893— 1901 lääk äri N .J . A rppe
1902— 1908 (?) m etsänh. F .G . B ergroth 1908— 11 ylioppilas L a u h a L eikola 1912— 25 o p e tta ja Evert H einänen 1926—40 m aalari Eem il Sinervä
1941—57 jo h t.o p e tt. M artti H aap am äk i
K irja sto la u tak u n n an p u h een jo h tajat:
1958—64 jo h t.o p e tt. M artti H aap am äk i 1965— 68 reh to ri Jussi R ainio
1969—72 lehtori M atti K ansanaho 1973— o pinto-ohjaaja T ouko Tyrväinen
Työkenttä laajentunut
Uusia to im in tam u o to ja on om aksuttu Keu
ru u n k in k irjasto ssa sen jälk een , k u n se on päässyt tilavam paan huoneistoon. K äsikirjas
to lla on o m a h uone opiskelijoiden käytössä;
siinä on jä rjestetty m yös erilaisia näyttelyitä.
M usiikkihuone äänilevyjen ja nauhojen kuun
telua v arten on ollut suosittu; esim . v. 1980 kuuntelijoita oli 4824 ja kuuntelukertoja 2794.
M u tta nyt sen keskuslaite on käytetty lo p pu u n . Levyjä lain a ta a n kotiin runsaasti.
K irja sto au to h a n k ittiin v. 1974, kun kylä- k irjastoista suurin osa la kkautettiin. A utolai- n aam o n asiak asm äärä on vaihdellut v.
1975—81 613— 723 rajo issa, m u tta laskenut jaksona 1982—87 runsaaseen 500:aan, v. 1987 oli 498. L ain attu jen k irjo jen m ä ä rä on h iljal
leen vähentynyt v:n 1975 huipusta, 41 674 lai
nauksesta v:n 1984 32 429:ään; p a rin a viime vu o n n a o n taas n ousua: 1986 37 189 ja 1987 36 278.
Kun tilat v:sta 1974 ovat sallineet, kirjasto on ruv en n u t jä rje stä m ä ä n eriaiheisia kirja- näyttelyitä, k irja ilto ja j a kirjailijavierailuja.
K irjasto on ko ettu m yös m iellyttäväksi pai
kaksi pienille taide- ja kuvanäyttelyille, esitel
m ätilaisuuksille ja sem inaareille. N äitä ovat kirjaston kanssa järjestän eet kansalaisopisto, kulttuuri- ja n u o risolautakunnat sekä paikka
kunnan seurat: K euruun T aiteilijaseura, S-N- Seura, S-A -Y hdistys, E. V uorelan seura, K:n luonnonystävät, K am eraseura, T SL :n osasto, M L L :n osasto , eri n u o riso jä rje stö t, Alvar A alto m useo ym. — N u o rta väkeä varten on ollut satutunteja, nukketeatteria, lasten tap ah tum ia; la u su n ta ilto ja sekä ru n o n ja m usiikin iltoja m yös varttuneelle yleisölle.
K irjasto itse on ju h lin u t harvoin. K irjaston 100-vuotisjuhla oli 20.4.1958, juhlapuheen piti kirjastoneuvos Helle K annila, valtion kirjas- to to im isto n o n n ittelu t esitti jo h ta ja K aarina R an ta ja V aasan piirin puolesta k irjasto n tar- kastaja E v a -M a rja tta K arstu. O tav a lah jo itti
” Sata K an telettaren la u lu a ” , G um m erus 100:n teoksen k irjap a k etin . N ykyisen kirjas- to h u o n eisto n vihkiäiset 29.11.1974, lääniä edusti k t.ta rk a s ta ja T u u la P ih k a la. Einari
V uorelan rin ta k u v an paljastustilaisuus 9.8.1975, k uvanveistäjä E ino L ehtisen m u o vailem an kuvan paljastuspuheen piti k u lttu u rila u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja Jussi R ainio.
Kirjasto vietti 130-vuotisjuhlaansa 30.10.1988.
KIRJA N Ä Y TTELY LTÄ : 1969 E inari V uo
rela 80 v. — 1970 Aksel W aren 100 v. — 1974 Kalevala 125 (16:11a kielellä), venäläisiä taide
kirjoja. — 1975 kuusi eriaiheista. — 1976 kuu
si, m m . suu reh k o eestiläisen kirjallisuuden esittely, vieraana leht. Toivo K uldsepp Eestis
tä. — 1977 aiheina A frikka, A m erikan-päivät, suom alaiset k ansankirjailijat, neuvostokirjal
lisuuden viikko, L okakuun vallankum ouksen ja Suom en itsenäistym isen 60-v. ju h lien näyt
telyt. — 1978 E ino Leino 100 v. — 1979 50-luvun su o m al.k irjallisu u s, lasten ja n u o r
ten k irjat, uskonnoll. kirjallisuus, n o rja n k ie lisiä k irjo ja . — 1980 ja tk u v a kahdesti kuussa vaihtuva. — 1982 E in ari V uorelan seuran näyttely. — 1983 17 eriaiheista. — 1984 A lek
sis Kiven 150-v. ju h la , p o h jo ism aista kirjalli
su u tta. — 1985 K alevalan 150-v. ju h la . " K a levala 23 kielellä” ; K euruun valtuuston jäsen
ten m ielikirjat ym. — 1986 "V an h at hyvät kir
ja t ” ; prof. L auri Santun kirjallista tu o ta n to a .
— 1987 eestiläistä ru n o u tta , esitelm öi p rof.
Karl M uru T a rto sta ; p ro f. M atti K u rjen saa
ren teoksia (80 v.); N euvostokirjallisuuden viikko, 'S u o m i 70’ kirjallisuuden vuosikym m enet. — 1988 p o h jo ism aista k irjallisu u tta;
Y Y A -sopim usta ja N euvostoliittoa esittelevää
kirjallisuutta; Suom en kirja 1488— 1988 näyt
tely (yli 500 teo sta, kesä-elokuun esillä); 350 v. suom al.-am erikkal. ystävyyttä; keuruulais
ten kotien v anhim pia k irjo ja -näyttely k irjas
to n 130-v. ju h la n yhteydessä (30.10.1988).
Taidenäyttelyltä sekä valokuva-, kansantai
de-, taideteollisuus- j a exlibriskokoelm ia on ollut vuosittain keskim äärin 6—7. Taiteilijois
ta enem m istö K eurusseudulta, kerran oli alue- taidenäyttely, ulkom aisista o n syytä m ainita eestiläiset E d v ard W iiraltin g rafiik an j a K al
ju Suurin valo k u v ak o k o elm at sekä eestiläiset ja suom alaiset exlibrikset.15
K IR JA IL IJA V IE R A A T luettelona: 1974 E ero T u o m aala; 1975 H annele H u o v i, K ale
vi K alem aa, E ila P en n an en , H a n n u M äkelä, E ero T u o m aala , Jo u k o P u h a k k a ; 1976 Ilm a
ri T urja, Kaari U trio, M atti K urjensaari, P irk ko Saisio, E rk k i V uorela, U olevi N o jo n en ja elo k u v a o h ja a ja M atti K assila; 1977 M atti Paavilainen, A lpo R uuth, A sko M artinheim o;
1978 Keijo Siekkinen, N iilo R au h ala; 1979 K aarin a K olu, H annele H u o v i, M atti Rossi;
1981 A nu Ja a n ila , A sko M artin h eim o , L aila H ietam ies; 1982 J o h a n n a Jo k ip a ltio , H a n n e le H uovi, A nna H änninen, Toivo L aakso, Lii
sa L aukkarinen; 1983 E lina K arjalainen, Ulla- M aija A alto n en , T euvo S aavalainen; 1985 Hellevi Salm inen, E eva T ik k a, A n n a-M aija R aittila; 1986 T o rsti L ehtinen; 1987 K ari Le
vola, H annele H uovi; 1988 M erja H u ttu n e n , H annele H uovi.
Kirjaston ATK-laitteet otettiin käyttöön vuoden 1988 kesäkuussa. Kirjaston johtaja Saara Pent
tilä merkitsemässä palautettuja kirjoja valokynällä tietokoneen muistiin.
Terttu Anttonen rekisteröimässä kirjoja tietokoneen muistiin kirjaston työhuoneessa.
Kasvava kirjastolaitos
Ensim m äisen 50 vuoden a ja lta (1861 — 1911) k irjo jen m ä ä rä stä on vain satunnaisia tieto ja; sam a koskee lain au sta. T iedetään al
kupuolella k e rro tu n lisäksi, e ttä v. 1889 Keu
ruun kirjastossa oli 526 nidosta ja M äntän teh- daskylän kirjasto ssa 575 te o sta. M ä n tän kir
jasto oli V aasan läänin kolm anneksi suurin ja K euruun neljänneksi. S uurin oli S aarijärven 660 ja seuraava A lavuden 610 teosta.
V asta k a n ta k irjasto k si m uuttum isesta (1912) läh tien ovat k irja sto tila sto t tallessa.
Kirjojen m äärä on hiljalleen kasvanut. T uhan
nen teoksen ra ja saav u tettiin v. 1924 (M änttä ei enää k u u lu n u t K euruuseen). L ainausten m äärä nousi yli tu h a n n en v. 1926, vaikka kir
ja sto oli auki vain su n n u n taisin . K irjastopäi- vien lisääm inen (1928) kahteen viikossa ei näy
tä v aik u ttan een p a ljo a k a a n lainaam iseen.
V. 1934 k a n ta k irja sto n lain au sm äärä oli 6607, yhdeksän sivukirjaston 3482 (siitä H a a p am äen osuus 1575) ja ko k o kirjastolaitos 10 089. K irjo ja oli 4943, v a jaa puolet k a n ta
kirjastossa. K irkolla k irjasto oli auki lau an tain a 18— 19 ja keskiviikkona 17— 18 (p itk ä
matkaisille 13— 14), H aapam äellä m aanantai
na 16— 17 ja to rsta in a 16— 17 (kesällä kuusi viikkoa kiinni) ja m uut yhtenä tai kahtena päi
vänä viikossa. K an tak irja sto n m u u tto k u n nantoim iston kanssa uuteen talo o n v. 1936 ja sijoitus entiseen h am m aslääkärin ahtaaseen v astaanottohuoneeseen ei näytä vaik u ttan u t lainauksiin. Sodanjälkeisissä kunnalliskerto
m uksissa ei ole k irjastotilastoja.
K an tak irja sto n lain au sm äärä ylitti v. 1951 7000, ja kun kirjasto pääsi v. 1953 uuteen kan- sak o u lu talo o n j a aukiolo-päivät lisättiin nel
jäk si, lain au sm äärä hyppi vuosittain 1500—
2000 v au h tia ylöspäin: v. 1954 se ylitti 10 tu h a tta , v. 1957 läheni 16 tu h a tta , v. 1960 ylitti reippaasti 23 tu h atta. — H aapam äellä lainaus- m äärät heiluivat 2200:n ja 3000:n välillä, m ut
ta kun sielläkin k irjasto sai k o u lu sta sam an
suuruiset tilat kuin kantakirjasto, lainausm ää- rät kohosivat tu h a n n e n vuosivauhdilla: v:n 1955 läh. 3800:sta v:n 1956 7500:aan, v. 1957 8600:aan, ylitti 1959 11 tu h a tta ja 1960 14 tu h a tta . — M yös koko k irjasto laito s kasvoi, kun " p iirik irja s to je n ” luku nousi sodanedel- lisestä 11 :sta 1950-luvun lopussa 15:ksi. K un
nan koko k irjalain au s nousi 1950-luvulla lä
hes 16 tu h an n esta v. 1959 yli 44 tuhanneksi ja v. 1960 yli 52 tu hanneksi.
1960-luvulla ta p a h tu i kaksi hyppäystä. V.
1964 koulujen oppilaskirjastot lakkautettiin ja k irjat siirrettiin k irjasto ih in ja perustettiin kaksi laitoskirjastoa, paikallissairaalan ja Juu- rikkaniem en sairaalaan . Erityisesti lisääntyi
"s iv u k irja sto je n ” ( = ent. piirik irjasto ) lai
n au s, n im ittäin yli 11,5 tu h a tta ja ko k o k u n n an k irjasto laito k sen lähes 14 tu h a tta ; k irjo jen k in m ä ärä läh. 6,5 tu h a tta . — T oinen hyp- päysvuosi oli 1969, jo llo in P ihlajavesi liittyi K euruuseen. Se toi tullessaan kaksi kirjastoa, kirkonkylän ja sem an, yli 5300 lain au sta ja 5200 k irjaa. Silloin aloitti m yös p ä äk irja sto n alainen ” siirtokirjasto” varuskunnassa. M u t
ta m uu ten k in keuruulaisten lain au sh arrastu s kasvoi edellisestä vuodesta voim akkaasti: p ää
kirjastossa kasvu yli 9500 lainausta ja oli vuo
dessa läh. 52 tu h a tta , H a a p a m ä e n sivukirjas
tossa 4200 ja oli 25 682 sekä koko k irja sto laitoksen nousu 18 860 ja ylitettiin reippaasti 113 tu h a tta lain au sta.
1970-luvun su u ria m u u to k sia olivat 11 si
v u k irjasto n lak k au ttam in e n , p ä äk irja sto n pääsy uusiin tiloihin k u n n a n ta lo n alak ertaan sekä kirjastoauto-toim innan aloittam inen k o r
vaam aan lakkautettuja sivukirjastoja. V. 1974 jo llo in näm ä tap ah tu iv at koko k irjasto laito k sen lain au sm äärä kohosi edellisestä vuodesta ru n saasti 30 tu h a tta ja ylitti 157 tu h a tta ; p ä ä k irjasto ssa nousu oli yli 20 tu h a tta ja vuosi
tulos yli 79 tu h a tta (vaikka uusiin tiloihin m u u tettiin v asta 25.7.74); H a ap am ä ellä vas- taav aat luvut olivat läh. 2800 ja läh. 29 tu h a t
ta . K irjasto a u to lähti kierrokselle vasta.
9.9.74, m u tta syksyn lain au sm äärä ylitti 15,5 tu h a tta . V aru sk u n n an k irjasto ylennettiin si
v ukirjastoksi 1972.
1980-luvulle lähdettäessä ko k o k irjasto la i
toksessa lainausluku oli lähes 179 tu h a tta , m u tta nousi jo v. 1980 188 569:ksi ja ylitti v.
1986 200 tu h a tta (215 064). T ilastollisesti se m erkitsee 16,5 lain au sta jo k a ista asu k asta kohti. P ä ä k irja sto ssa kiipesivät lainausluvut 96 tu h a n n e sta v:een 1986 m ennessä lukuun 119 172. H aapam äellä 1980-luku on ollut lai
nausten pientä vähennystä, kun kylän väkikin on vähentynyt. Vielä 1981 lain au k set lisään
tyivät yli 700, m u tta sen jälkeen on ollut las
k ua 30 200:sta v:n 1986 28 644:ään.
K irjastojen koko kirjam äärä oli 1980-lukua alettaessa 63 306 ja v:n 1987 lopussa 96 087
eli tilastollisesti m elkein l / i k irja a jo k aista asukasta kohti.
V. 1987 lainaus väheni k a u tta a lta a n ja oli 208 346 eli vähentyi 6 718 edellisestä vuodes
ta , en ää 16 lain aa a su k asta k o h ti. — P ä ä k ir
jastossa vähennys oli 3 165, H aapam äellä 340 ja m uissa yksiköissä yhteensä 3 213. N orm aa
lia aalto liik että!16
Y littääkö k au p u n g in la in ak irjo jen m äärä sadan tu h an n en rajan kuluvana juhlavuonna?
Sen tiedäm m e vasta vuoden vaihteessa. M u t
ta sen tiedäm m e jo nyt, että K euruun k irjas
tolaitoksen ain eisto m äärärah at ovat nykyisin K eski-Suom en läänin alhaisim pia. Se ei ole ju u ri kunniaksi K euruulle, jo k a parh aillaa n valm istautuu viettäm ään ensi v u o n n a m erk it
tävien ku lttu u ritap ah tu m ien sa 100-v u otisjuh
lia, m m . o m an ru n o ilijan sa E inari V uorelan 100-vuotissyntym äpäivää.
T äm än historiikin k irjo itin vähentääkseni om aa velkaani yhteiselle kulttuurilaitoksellem me K EU R U U N K IR JA S T O L L E sen viettäes
sä 30. lo k a k u u ta 1988 130-vuotisjuhlaansa.
Jussi Rainio
Lähdeviitteet
PA PPILA -K A U SI: — 1. Rainio Jussi, Keltaisesta a ar
rearkusta meidän aikamme valistuslaitokseksi s. 3; Vihola Teppo, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1 s 376; Saa
rijärven kirja s. 651—653. — 2. T äm än kappaleen tiedot ja täm än luvun sitaatit Lydia H ällforsin m uistelm ateok
sesta Äidin muistelmia s. 60— 61, 73—75, 142— 143. — 3. Kansan lehti (Jyväskylä) 25.6.1870. — 4. Hällfors emt.
s. 142— 143; Keski-Suomi 6.5.1871; Kansan lehti 25.6.1870. — 5. Keski-Suomi 6.5.1871. — KIRJA STO KANSAKOULUSSA JA KUNNANTOIM ISTOSSA: — 6. Rainio emt. s. 5; W erkko, T ietoja ja m ietteitä Suo
men kansa- ja lastenkirjoista s. 181. — 7. Rainio emt.
s.5. — 8. Rainio em t. s. 5. — 9. Rainio em t. s. 6. — 10.
Keuruun kunnanvaltuuston pöytäkirjat. — 11. Rainio emt. s. 6. — 12. K irjaston om at asiakirjat. — KIERTO- LAISELÄM ÄÄ: — 13. Rainio emt. s. 11 ja kirjaston asi
akirjat. — TÄ RKEIN E LE M E N T TI — K IR JA T: — 14.
Hällfors emt. s. 60—61; Pipping, Luettelo suomeksi prän
tätyistä kirjoista (Helsinki 1856—57) ja Vasenius, Suo
malainen kirjallisuus 1544— 1877 ja sama Lisävihkot 1—3.
— K IRJA STO N TYÖ K EN TTÄ L A A JEN TU N U T : — 15. Tietoja on ystävällisesti poiminut käyttööni kirjaston arkistosta apulaiskanslisti Airi H iekkaranta; Kunnallis
kertom ukset ja Suur-K euruun Sanom at. — KASVAVA K IRJA STO LA ITO S: — 16. sam at lähteet kuin 15:ssä.
