Otavan vuosikymmenet Keuruulla · DIGI

OTAVAN

vuosikymmenet Keuruulla

Piiriesimies K a lle H u t r a m o n hankkim an Rautoniemen tilan maat olivat ratkaiseva tekijä Otavan tuloon Keuruulle. Kalle Hutram o oli Serlachiuksen luottohenkilö.

H ä n oli oikeutettu tekemään maakauppoja Serlachiuksen lukuun. Rautoniemen tilan kauppa ei olisi muutoin onnistunut, mutta Hutram o antoi omistamansa, Alavudella sijaitsevan huomattavasti parem m an Jaakkolan maatilan, ja lisäksi hyvän hevo­

sen vaihdossa. Kauppa tehtiin 19.12.1944.

U hkana oli aluksi, että kunnan toimesta pientila pakkolunastetaan. Se olisi otettu asutustarkoituksiin, mutta onneksi lauta­

kunta ei sitä toteuttanutTeollisuushankkeen vakavuutta haluttiin vahvistaa sillä, että Otava rakennutti ennen kirjapainon tuloa pistoraiteen todistaakseen kirjapainon tulon.

Pistoraiteen elinkaari päättyi 2 0 0 0 -luvun alussa, jolloin se purettiin.

O

tavalla oli kiireellisenä tehtävänä valmis­

taa vuorokaudessa armeijan ta rvitse m a t ka rta t sotatoim ialueilta. Pom m itukset uhkasivat Helsinkiä ja armeija määräsi tu o ta n ­ to la ito k s e t siirrettäväksi Hämeenlinnan pohjois­

puolelle. N iitä s iirre ttiin kiireellä maaseudulle. O li perusteltu ja ajankohtainen syy teollisuustontin hankkimiseen, joskaan painoa ei sinne sota-aikana e h d itty siirtää.

Kymmenen vu o tta ehti vierähtää ennen kuin tehtaan s iirto to te u tu i. Asia tu li Keuruun kunnan käsiteltäväksi, kun y h tiö ilm o itti halunsa siirtää tehdasrakennukset maaseudulle ja Keuruulle, jossa sillä on 26 ha:n alue. Otava ilm o itti kunnan myötävaikutusta tarvittavan asuntotuotannon rahoittam iseksi, ja lupasi huolehtia tehdasraken­

nuksen rahoittamisesta. Kunnanhallitus katsoi, että pyydetty 60 miljoonan markan lu o tto saa­

daan järjestetyksi eri rahalaitoksista. "K unnan­

hallitus pitää suunnitelm ien to te u tta m is ta paikka­

kunnan elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisena ja tulee kaikissa suhteissa toim im aan asian hyväksi toimivaltansa puitteissa.”

Otavan tulo ja työntekijöiden asunnot

Aravalainaa haettiin 17 asunnolle, jo ita koskeva lu o tto ei o llu t järjestettävissä, ellei tarkoitukseen saada aravalaina. Lainaa päätettiin kunnan päätök­

sillä puoltaa: tulisihan 44 perhettä ja 20 yksinäi­

selle työntekijälle asunnot.Työntekijämäärä l-vai- heessa olisi noin 150 ja hankkeen kustannusarvio

165 milj. markkaa.

Ennen rakennustöiden alkamista kunnassa osattiin iloita m etsätaloustoiminnan vilkastum i­

sesta sekä etenkin Kustannusosakeyhtiö Otavan tulevista huom attavista rakennustöistä. Y h te i­

seksi rakennuksien kuutiotilavuudeksi enna­

koitiin 30 000. Työllisyyskysymyksen Otavan rakennushanke oli ratkaissut toistaiseksi. Päätök­

sentekijöistä piiriesimies Kalle H utram on to d e t­

tiin ajaneen hanketta innokkaasti.

Kunnan myötävaikutuksella saatiin asuntora­

kennuksia varten asuntotuotantolainaa 35 m il­

joonaa m k ja kunnalliset rahalaitokset olivat s ito u tu n e e t rahoittamaan 30 miljoonaa ja Keu­

ruun seurakunta 10 miljoonaa markkaa.

Otavan pääsisäänkäynti.

Kuva Olli Haapanen.

Kustannusosakeyhtiö Otavan omistama Rau- toniem en teollisuusalue liittyi läheisesti Keuruun kirkonkylän rakennussuunnitelma-alueeseen.

Vaihtoehtoisesti kunnanhallitus jo u tu i harkitse­

maan alueen hakemista rakennuskieltoon. "M ikäli Otavan te e ttä m ä t aluesuunnitelmat voidaan hyväksyä rakennussuunnitelman pohjaksi, raken­

nussuunnitelma voidaan vahvistaa suoraan.” Tässä kiireellisessä asiassa lu o te ttiin asiaa hoitamaan kunnanjohtaja

Toivo Puro

ja Kalle H utram o,, joka oli a rvostettu vaikuttaja Serlachiuksen pii- riesimiehenä.

Asiakokonaisuuteen liittyi vielä Otavan alueen 17 asuntorakennusta käsittävien rakennusten aravalaina. Kaikkiin anottuihin asuntoihin ei saatu asuntolainaa, eikä siten kaikki suunnitelm iin sisäl­

tyn e et rakennukset to te u tu n e e t. Lainan saannin tä rke yttä perusteltiin seuraavasti: ” Kun kysymyk­

sessä on maaseudun elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisen tärkeästä yrityksestä, ja kun lisäksi kunnan m ahdollisuudet tällä kertaa ovat melkein o le m a tto m a t hoitaa tyydyttävästi työttöm yyden torjuntaa, pidettiin välttäm ättöm änä, että m ainit­

tuja rakennuksia varten m yönnettäisiin tavanmu­

kainen aravalaina.”

Yrityksen sotavuosien jälkeinen suotuisa kehi­

tys ja suuret ikäluokat lisäsivät oppikirjatuotan- toa. Sotavuosina laadittu suuri laajennushanke sai sinetin johtokunnan vuoden 1953 päätöksestä rakentaa teollisuuslaitos Keuruulle. "Helsingin to i­

voton asuntotilanne sekä pula am m attitaitoisista painajista puhuivat muiden syiden rinnalla Keu­

ruun puolesta.” "Kysymys oli kuitenkin am m atti­

henkilöistä, joihin sisältyi käsi- ja konelatojat, pai­

najat sekä kirjansitojat” , to te si Eero Jukola.

Painolaitoksen rakentaminen Keuruulle oli suuri päätös. Kirjapainotarpeesta p u o le t varau­

d u ttiin tyydyttäm ään Keuruun tu o ta n to la ito k ­ sissa. Samalla varauduttiin kaksinkertaistamaan kapasiteetti. A m m a ttita ito ine n työväki siirtyi pääosin Helsingistä. Painon ja sitom on rakennus­

työn lisäksi ta rv ittiin 40 asuntoa. Hankkeen kus­

tannusarvio oli vuonna 1953 noin 200 miljoonaa markkaa.

A rk k ite h ti

J.

W .

Palm qvistin

suunnittelema I 3 500 m 3:n suuruinen nelikerroksinen teollisuus­

rakennus o te ttiin vastaan 21.10.1954. Keväällä 1955 laitos vo itiin ottaa käyttöön: Helsingistä siir­

re ty t koneet oli saatu asennettua ja toim intaan.

Yhteen tasoon rakentaminen olisi helpottanut sisäisiä kuljetuksia: to n ttim aata uudelle k irja ­ painolle oli riittävästi, eikä Rautoniemen alueen teollisuuslaitoksen tarpeisiin hankittu to n ttim a a maksanut ju u ri mitään.

Kirjapainoa käynnistettäessä työvoim an tar­

peeksi a rvio itiin noin 230 henkilöä. Jotta tu o ­

OTAVA

_'

' p ' =

29

ta n to saatiin kunniakkaasti käyntiin, se vaati 80 ammattiosaajan m uuttoa Helsingistä Keuruulle sekä henkilökunnan voimakasta kouluttam ista.

Graafisen alan koulutusta ja kirjapainoalan ammattilaisia oli saatavissa Jyväskylästä. O lennai­

nen osa toimintaansa aloittavan kirjapainon hen­

kilökunnan rekrytoinnissa oli uusien, kirjapainon lähelle sijoittuneiden, viihtyisien asuntojen valmis­

tum inen samanaikaisesti uuden tuotantolaitoksen kanssa.

K irjatuotantoa vuodesta 1955

Ensimmäiset m uuttajat tu liva t Helsingistä Keu­

ruulle keskitalvella 1955. "Tuntui aivan siltä, että nyt mennään korpeen” . Vuodesta 1955 käynnistyi

J.K . Järviön

vuoteen 19 7 1 kestänyt kausi Keu­

ruun tu o ta n to la ito ste n johtajana.

Otavan teknillisen johtajan

O lli Reenpään

vuonna 1967 laatiman kehittäm isohjelman mukai­

sesti to te u te ttiin m ittavat uudistukset. K irjojen latominen, painaminen ja sitom inen sekä varas­

to in ti ja lähettäminen keskitettiin asteittain Keu­

ruulle. Tässä vaiheessa o ste ttiin yksi uusi offset- kone sekä s iirre ttiin Helsingistä kolm e käytettyä painokonetta. "Silloin paikallisjohtajana to im in u t J.K. Järviö jo u tu i hattu kädessä kiertämään keu­

ruulaisia rahalaitoksia sekä muita mahdollisia

I

Eero Jukola.

Uudistuksiin sisältyi muutaman tehokkaan offset -painokoneen hankinta. Vaikka koko Otavan henkilöm äärät vähenivät 1960- luvun loppupuolella, niin Keuruun uudet to im in ­ nat vuodesta 1967 lisäsivät henkilöstöm ääriä e rito te n sitom on 10 1 :stä vuoden I970:n I73:een.

Keuruun Otavan tu o ta n to la ito ksille rakennet­

tiin vuonna 1969 uusi 2000 m 2:n suuruinen varas­

torakennus, jo ta seuraavana vuonna laajennet­

tiin vielä lähes kaksinkertaiseksi. Päämääränä oli varastojen ja kirjojen lähettämisen keskittäminen kokonaan Keuruulle.

Vuodesta 1969 lähtien Keuruun Otavan inves­

to in n it kasvattivat tuotantokykyä, samalla kun rationalisointi alensi tuotannon yksikkökustan­

nuksia. "O tavan kriisin 1967 - 1969 seurauksena a lo ite ttu rationalisointiohjelm a uudisti vuoteen 1975 mennessä koko kirja tu o ta n to te kn iika n la to ­ mosta varastointiin saakka. K irjo je n painaminen keskitettiin vuonna 1974 Keuruulle.” 1

Investoinnit käsittivät vuosina 1969-70 to te u te ­ tu t kaksi uutta kirjavarastoa, yhteensä 3 800 m 2, vuonna 1973 kirjapainohallia laajennettiin 2 300 m 2:n suuruiseksi. K irjatuotannon volyym i kasvoi konekannan uudistuksien myötä vuoden 1960 n.

2,2 miljoonasta kirjasta vuoden 1975 huikeaan 12 miljoonaan kirjaan.Tuolloin kirjatehdas käytti päi­

vässä 15 tonnia paperia. Kirjavarastossa to d e ttiin vuonna 1974 olevan 7 miljoonaa kirjaa. Sekään ei o llu t korkein luku, sillä varastokirjojen lukumäärä kasvoi 10 miljoonaan.

1 Otavan historia 1941-1975 s. 380.

"K euruun Otava, toim itusjohtaja

K ari Reen- pään

luomus, oli syntyessään Otavan y rity s k u lt­

tu u rin suuri m urros.Y htiön uuden osan vaatim uk­

sia ja m erkitystä ei aluksi täysin ym m ärrettävään se jäi kaukaiseksi sukulaiseksi Keuruun saloille.

60-luvun lopulla O lli Reenpään johdolla alkaneen kehityksen tuloksena muutamassa vuodessa ko r­

vattiin se, mikä oli jäänyt tekem ättä. Keuruusta tu li Otavan tu o ta n to te kn iika n kasvukärki, miksi se alun alkaen oli suunniteltu.” 2

Otavan ja rautatieaseman välinen tieosuus oli routavaurioaikana sellainen, ettei yli 3 tonnin autoilla saanut liikennöidä.3 J.K. Järviö perus- te li tien kunnostustarvetta kirjeellään. ” Kun yhtiöm m e aikoinaan sijo itti osan tu o ta n to la ito k - siaan Keuruulle edellytti se, että paikkakunta ja nimenomaan sen tie ve rko sto jatkuvasti kehittyy.

Kirjapainom m e nykyinen to im in ta edellyttää, että 50 % koko Keuruun tuotannosta kuljetetaan puo­

livalmiina autolla Helsingistä Keuruulla ja vastaa­

vasti valm iita kirjo ja takaisin Helsinkiin.

Kustannusosakeyhtiö Otavan taholta oli te h ty aloite O ta va -O rio n in tienhaara-Valkolan kauppa tiealueen öljysorastamisesta.Tarkkoja kustannus-

2 Otavan historia 19 4 1 - 1973 s. 383.

3 KH. 3.6.1961 § 181

31

a rvio ita ei kunnan päätösvaiheessa o llut, m utta aikaisempien hintasuhteitten mukaan kustannuk­

siksi a rvio itiin 1.150.000 markkaa. Otavan osuu­

deksi laskettiin 350 000 markkaa.

Vuonna 1975 Keuruun Otava juhli 20-vuo- tispäiviään huojentuneissa tunnelmissa. "A luksi sanottiin uutta kirjapainoa Helsingin kaukaiseksi sukulaiseksi Keuruun saloilla, m utta Keuruun Otavasta onkin vuosien saatossa tu llu t periota- valainen yhteisö, jossa käsitykseni mukaan viihdy­

tään” , toim itusjohtaja

H eikki A .Reenpää

^{to te si} tervehdyksessään Keuruun otavalaisille.

Otavan tu o ta n to la ito ste n m urroksesta on silloinen Keuruun tuotantopäällikkö, vuodesta 1972 apulaisjohtaja ja vuodesta 1987 johtaja Eero Jukola to d e n n u t seuraavaa: "Poissa on täältä se toistakym m entä vu o tta kestänyt rauhallisen kehi­

tyksen kausi, jo llo in teim m e kirjoja käsitöinä käyt­

täen koneita apuna. Seuratessamme alan kehitystä tästä samm akkoperspektiivistämm e, aioimme kuitenkin tuntea olom m e levottom aksi - tu r­

vattom aksi. Näin ei voisi kauan jatkua ... Sitten se alkoi - räjähdysmäisen kehityksen kausi, joka nyt vajaat kaksi vu o tta kestettyään on m uuttanut talom m e kirjatehtaaksi, jossa koneet tekevät k ir­

joja käyttäen meitä apunaan. Ja kuitenkin - tämän kiireen ja ahtauden keskellä - taidamme tuntea olom m e turvallisemmaksi.”

Paikallisjohtaja Eero Jukola k ir jo itti vuonna 1990 tuota n n o llise n toim innan aloittam isesta ja ensimmäisistä 35 vuodesta seuraavaa:” A lu n vaa­

tim a tto m a sta puolen m iljoonan kappaleen v u o ­ situotannosta on m onien kehittäm isvaiheiden jälkeen tu ltu yli I I m iljoonan kappaleen vu o si­

tu o ta n to o n .” Vuoden 1991 alusta Keuruusta m u o d o s te ttiin oma tu lo syksikkö . Ratkaisu to i lisää päätösvaltaa ja mukanaan kehityshenkilös- töosaam ista sekä koulutusta. K ehityshankkeet o liva t välttäm ättöm iä: maassa oli yksikertaisesti liikaa kirjapainokapasiteettia. Sen pu rku tapahtui seuraavien vuosikym m enien aikana vapaaeh­

to isin järjestelyin tai konkurssien kautta. Eero Jukolan olleessa johtajana 1980-luvun lopulla oli jo u d u ttu ulkoistamaan melkein kaikki avustavat to im e t. Vain varsinainen kirjanvalm istus sekä kunnossapito jäivät yh tiö lle .

Paikallisjohtaja Eero Jukolan jäätyä vuonna 1993 eläkkeelle, hänen seuraajakseen n im ite ttiin Vuokko Väkiparta. Hänen ensimmäisiä te h tä vi­

ään oli vielä irtisanoa muutama henkilö. Lievää toivoa tu o llo in to i Venäjän kauppa. U lkopuoliset ty ö t to iv a t Keuruun painolle kolmanneksen siivun myynnistä. Pääluottamusmies

Raim o Viitanen

to te si Talouselämän lehtihaastattelussa, että pal­

kanalennukset, lyhennetty työaika sekä ty ö n te k i­

jöiden irtisanom iset pahimmassa vaiheessa veivät

yöunetkin. Toisaalta kuusituntisesta työajasta tu li m yönteistä palautettakin.

Otavan konsernijohtaja, vuorineuvos O lli Reen- pää ja Kustannusyhtiö Otavan toim itusjohtaja

A n tti Reenpää

olivat mukana Keuruulla kirja­

painon 50 -vuotisjuhlissa 04.04.2005. Om istajasu­

vun johtokaksikko lupasi to te u tta a tu o tta vu u tta lisäävät investoinnit heti, kun tarve ilmenee. "K a n ­ nattavuus on koko henkilökunnan yhteinen asia” , oli O lli Reenpään viesti juhlan osanottajille. Juhla­

vuoden kunniaksi ja hyvän tuloksen ansiosta kirja­

painon väki sai ylimääräisen tulospalkkion.

1990-luku toi Otavaan henkilöstösaneerauksen

1990-luvun alussa elettiin kriittisiä aikoja. Vuonna 1993 oli vaihtoehtona jopa koko laitoksen lo p e t­

taminen. "Halusin kuitenkin kysyä koko hen­

kilökunnalta, eikö kirjapainoa voitaisi kehittää yhdessä. Äänestyksessä noin 60 prosenttia kan­

natti kehittäm istä” , muisteli O lli Reenpää.4 Otavan viettäessä 100-vuotisjuhliaan vuonna 1990 elettiin vielä positiivista aikaa, m utta var­

sin pian lamakausi k o itti Otavassa.Vanhat hyvien kausien p e rin te e t päättyivät ja ajauduttiin henki­

löstön m ittaviin vähennyksiin.Tilanteen vakavuus ko n kre tiso itu i vuonna 1991. Tuolloin Otavan konsernijohtaja O lli Reenpää to i henkilöstön vähennystarpeen tiedoksi koko henkilökunnalle.

Keuruun kirjapainossa se oli 100 henkilöä. Pää­

töksen seurauksena tu o ta n to a ja sen rakennetta m u ute ttiin sekä tekniikkaa a lo ite ttiin kehittämään.

Eläkkeelle siirtyi paljon vielä työhaluja omaavia kokeneita työntekijöitä.V aikeita ratkaisuja tu e ttiin eläkekompensaatiolla.Yksi ratkaisu tuottavuuden parantamiseksi oli palkkojen alennus. Keuruun kirjapainoon uusittiin vuosina 1995-1997 isolla rahalla tekniikkaa ja kalustoa. Toinen m erkittävä yli kahden m iljoonan euron investointi -sitom o - valmistui kevättalvella 2006. Investointi uudisti kovakantisten, sidottujen kirjo je n valm istuspro­

sessin täydellisesti. Uudella tu o tantolinjalla oli pitu u tta 170 m etriä.

Vuonna 1995 käyttöön o te ttiin myös kuuden tunnin työvuoro, joka koostui viidestä kuuden tunnin työpäivästä. Lisäksi lauantai piti tehdä kuusi kertaa vuoden aikana. Ratkaisut olivat m erkittäviä te kijö itä laman jälkeisiin tervehdyttäm istalkoisiin, sillä näin pystyttiin välttämään irtisanom iset. Sito- mossa ja painossa uudistukset sekä m uutokset jo h tiva t seesteiseen tilanteeseen. "Joskin ehkä liian paljon päästettiin kokeneita kirjapainoalan ammat­

tilaisia pois eläkkeelle” , muisteli m uutosta ja kehit­

tämisprosessia toim itusjohtaja

Matti Uuttu.

4 Päivi Liimatainen; keskisuomalainen 6.4.2005.

1990-luvun lopulla e rittä in m erkittävä ratkaisu oli logistiikkaliiketoim innan siirtym inen vuonna 1999 Kirjavälitys Oy:lle. A le ttiin m arkkinoida kirjapainopalveluja m uillekin tahoille. "Tilanne on jälleen vuodesta 2008 m uuttunut: pitää tietää, m il­

loin kauppa kannattaa tehdä” , to te si johtaja M atti U uttu.

Tuotannon tehostam inen on vaatinut investoin­

teja. 2006 uudistettiin kovakantisten kirjojen tu o ­ tantolinja ja neulonta.Tammikuussa 2 0 12 sitom o- uudistus vietiin päätökseen, kun käyttöön o te ttiin uusi pehmeäkantinen kirjalinja ja kannenteko- kone. Uusi liim asidontalinja suoltaa nopeim m il­

laan 8 000 pehmeäkantista kirjaa tunnissa.Toimi­

tusjohtaja M atti U utun johdolla Keuruun O ta ­ vasta on tu llu t Pohjoismaiden nykyaikaisin kir­

jansitom o. Uudistuksen hinnaksi m uodostui kaksi miljoonaa euroa. Uusi kirjansidontalinja korvasi kirjapainonjohtaja Eero Jukolan suunnitteleman ja aikaansa edellä olleen Otabind-kirjansidontalinjan.

Muita 2000 -luvun koneinvestointeja olivat pai- nolevyn digitaaliset tu lo stu sla itte e t sekä painoko­

neiden värim ittauksen ja säädön autom atisointi.

"K euruun Otavan Kirjapainon vuo situ o ta n to on yli kahdeksan m iljoonaa kirjaa” , ynnää uudistusta toim itusjohtaja M atti U u ttu . Paikallisesti automaa­

tio n lisääntymisen varjopuolena on o llu t ty ö n te ­ kijämäärän lievä väheneminen.

Graafisen alan yhteistyö

Vuoden 2002 lopulla Suur-Keuruu uutisoi 20 graafisen alan osaajan yhteistyökuviosta. Tuolloin toim itusjohtaja M atti U u ttu katsoi Otavan K ir­

japaino Oy:n keskittyvän kirjan painamiseen ja sitomiseen. "M o n e t m u u t palvelut ostetaan ali­

hankkijoilta. Tehokkainta yhteistyö on silloin, kun yrity k s e t sijaitsevat lähellä toisiaan.” Samassa kiin­

teistössä Otavan Kirjapainon kanssa to im ii Kirja- välitys Oy, Keuruun Laatupaino O y sekä Keurus- kopio Oy.

Jykes ja Keski-Suomen liitto ra h o itti 2000-luvulla maakunnan graafisen alan kehitystyötä. Näissä hankkeissa Otavan kirjapaino oli aktiivisesti mukana. Keulink oli vetämässä M ediafaktorihan- ketta ja V erkostosta voimaa -hanketta.

"Siemen hyvään yh te istyö h ö n Otavan kanssa syntyi jo niinä vuosina, kun olin Otavan palve­

luksessa. N y t to im in oman yhteisen yrityksen Digipainon vetäjänä. Ilman to im itu sjo h ta ja M atti U utun henkilökohtaista ta h to tila a yhteisen ver­

koston kehittäm iseen, ei olisi syntynyt sellaista kokonaisuutta, mikä Otavan kiinteistössä nyt on.

Otavan m e rkitys yli 50 vuoden toim intajaksolla on o llu t kullanarvoinen Keuruulle ja Keurus- seudulle. Se vakaus ja hyvinvoinnin lu o n ti, m itä Reenpään perheyritys on paikkakunnalle synnyt­

tä n yt sekä viim eaikaiset in ve sto in n it ovat hyvä esim erkki siitä, m iten keuruulaiseen osaamiseen on lu o te ttu . Tavallaan olen palannut "ju u rille n i Otavaan” ja uskon yh te istyö n edelleen k e h itty ­ vän” , to te si yrittä jä

Tapani Paasu.

Otava vierailukohteena

Tunnetuin vierailija Keuruun Otavan tu o ta n to la i­

toksissa oli tasavallan presidentti

U rho Kekko­

nen.

Hän kävi tutustumassa Keuruun kirjapainon tu o ta n to la ito ksiin ja k irjo itti syksyyn 1976 tapah­

tuneen vierailunsa aikana om istuskirjoituksia.

Vuosikymmenien aikana e rito te n opettajat ovat vierailleet Otavalla. K o u lu kirja t ovat o lle e t vahva tuotantoalue Keuruun kirjapainossa. Kansakoulu- kirjojen kustantajana Otava oli 1960-luvulla maan suurin. Peruskoulukirjatuotannossa Otava hieman myöhästyi, m utta k iri 1970-luvun loppupuolella W SOY:n rinnalle. Koulun biologiasta m uodostui Otava oppikirjatuotannon eniten m yyty kirja ja yksi alan kaikkein eniten myytyjä teoksia Suo­

messa. Vuonna 1989 Koulun biologia 3:sta valmis­

tu i 24. painos Keuruulla. Sitä oli parinkymmenen vuoden aikana painettu yli kymmenen miljoonaa kappaletta. Siis sama määrä kuin Otavan Keuruun tu o ta n to la ito s enimmillään painoi vuoden aikana kirjoja.

Laila H ietam ies

oli aikansa Otavan ykkönen.

Lastenkirjojen tunnetuin kirjailija

Mauri Kunnas

on o llu t säännöllinen vierailija Keuruulla. Tun­

nettujen kirja ilijo itte n ykköseksi nousi valtaisalla kohulla ja ennätysmääräisillä painosmäärillä ju lk i­

suuden valokeilaan noussut kirjailija

Sofi O k sa ­ nen.

Hänen kirjaansa ” Kun kyyhkyset katosivat”

ensipainettiin elokuussa 2012 Keuruun Otavan kirjapainossa 100 000 kappaletta. 50 000 kirjan uusintapainos käynnistyi kuukauden päästä ensi­

painoksesta. O p p ik irja tu o ta n to ja Mitä Missä M il­

loin kirjasarjojen painamiset ovat olle e t Otavan Kirjapainolle hyvin m erkittäviä.

Enemmän kuin sattumaa oli siinä, että kirjailija

Olavi Paavolaisen

Pekanniemen huvila raken­

tu i 1940-50 luvun taitteessa aivan Otavan tu le ­ vien tu o ta n to la ito ste n viereen Kiviselän rannalle.

Ennen oman huvilakiinteistön hankkimista Paavo­

lainen oli vuonna 1946 k irjo itta n u t hotelli Keski- Suomen vaatimattomassa hotellihuoneessa te o k ­ sen Synkkä yksinpuhelu.Yhteistyö Otavan kanssa tiivistyi ja se julkisti Olavi Paavolaisen Synkän yksinpuhelun 2. uusintapainoksen joulun alla 1960 ja seuraavana vuonna näyttävästi Paavolaisen neli­

osaisen V alitut teokset. "Vaikka Paavolaisen k irja l­

linen ura oli auringonlaskun aikaa” , kuten kirjailija

Matti Kurjensaari

oli todennut. Sen sijaan Kur­

jensaari k irjo itti Keuruulla Paavolaisen vieraana vuosina 1950 - 1953 kolm e teosta.

33

Otavan henkilöstöpolitiikka

Otavan kirja tu o ta n to kasvoi ja samalla ta loudel­

linen tulos m uodostui erinomaiseksi suurten ikäluokkien tullessa kouluikään. Keuruun Otava oli mukana moninaisessa liikuntatoimessa ja sen ty ö n te k ijä t menestyivät kilpailuissa. Otavan hen­

kilöstöpolitiikkaan kuului kutsua työ n tekijö id e n perheet yhteisiin vapaa-ajan tapahtumiin. Jouko Järviö huolehti henkilökunnan virkistysto im in ­

nasta: "M eillä oli kameraseura, puhallinorkesteri, oli kalakilpailut, uitiin kilpaa ja osallistuttiin eri lajien puulaakiotteluihin. Ampumaurheilussa O ta ­ valla oli jopa oma tarkkuuspienoiskivääri. Kirja- työ n te kijö id e n liiton mestaruuskisoissa useat ota- valaiset ylsivät palkintosijoille. H iihto, suunnistus, yleisurheilu ja muun muassa pilkkionginta olivat menestyslajeja. U innin harrastusmahdollisuuksia Otava paransi rakentamalla oman uimalan Kivise- län Kiviniem een” , muisteli Eero Jukola.

Lapsuutensa ja nuoruusvuotensa Otavalla asu­

nut Keuruun ku lttu u ris ih te e ri

V irv a A sp

kertaili kaiholla, m iten erinomaisesti Järviön johtajakau­

della Otava huolehti työ n te kijö itte n sä lasten viih­

tyvyydestä. "M eillä oli om at leikkikentät ja niissä liukumäet, tenniskenttä, luistinradat, uimala ja mikä hienointa: Otava huolehti lasten koulukul­

jetuksista. Joulun tienoilla meille ja perheille vielä järjestettiin erillinen joulujuhlakin.”

Vuosien 1967 ja 1968 taloudelliset ongelm at va iku ttiva t myös henkilöstöpolitiikkaan. O li pakko vähentää ty ö n te k ijö itä ja m odernisoida konekan­

taa. "O tava olisi hankkinut Otavan to rv is o itto ­ kunnalle esiintym ispuvut, joihin olisi tu llu t Otavan m erkki.Tarjous ei tu o llo in kuitenkaan kelvannut” , todetaan Keuruun K irjatyöntekijäin Yhdistyksen historiikissa.

"H enkilöstöpolitiikassa ja hallinnossa tukeudu­

taan nykyisin Otava-konsernin linjauksiin ja palve­

luihin” , toteaa M atti U uttu.

Lähteet:

Pertti Lassila: Otavan historia, osa kolme 1941-1975, Keuruu 1990.

Matti Uuttu: Kirjapainon väki, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2005

Otavan Kirjapainon Erikoispainokset 2005-2007, O ta­

van Kirjapaino O y 2007

Keuruun Kirjatyöntekijäin Yhdistys r.y. 1955-1995, Otavan painolaitokset, Keuruu 1995

Keuruun kunnanhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjat Keuruun kunnalliskertomukset

Otavalainen

Lehtileikkeet: Suur-Keuruu, Keskisuomalainen,Talous­

elämä 33/96.

Haastattelut:Virva Asp, Eero Jukola,Tapani Paasu ja