Vaasan Puuvillatehdas O.Y. 1857 - 1927 · DIGI

b ",åä L r"-- .- ^j::.

k.";l& r't \\.."

&'"-qj L":-; \ år ^{å j} LiV ^{$ ä-*} -f' ^{il; F-ff} g-3&$å,,{ },H

$ ffiffiä

W

VAASAN

PUUVILLATEFIDAS ^O.Y.

1957,-1927

\Z\ASIqI\T IGI"H.I\GIT]{KIR.UISIO

-

},BAI(uNIBKIITNSIO

USASIÄMtsIEI.ISIEK - W

64

_"

3

^pKril

VAASAN

VAASAN PUUVILLATEHDAS OY 1857

rruffi ffi rfirffi llliltlrmil ^mil lttilrilnffi nril lril lilil ntnltffi rff

ri

>>162019L4 002 L

^PKW

s

st

Fd

P p

fd FJp

o

F '"

o-

t--

Tehdas alkuaikoinaan

@

tsp p hd c p p-p

o

p

F (<

u o o o-p p

t

p:

o p

p p o p

irre jvuosisadan keskivaiheilla elettiin ^{maassamme vor-} makasta faloudellista nousu-

ja

murrosaikaa. Uudet aatteet.;

jotka jo

muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin oli-

vat

meidänkin syrjäiseen maahamme funkeufuneef, alkoivat

nyt

päästä

voitolle.

Elinkeinoelämä

ia

^liikenne vilkastuivat

ja

suuremmoinen

yritteliaisyys vallitsi

kaikkialla.

Erikoisesti puuvillateollisuudellemme

oli

tämä aika tär-

keä:

maamme kuudesta puuvillatehtaasfa

ovat

neljä van- hinfa alkuisin näiltä

ajoilta.

Ensimmäinen

oli

skoflantilaisen Finlaysonin

jo

vuonna 1820 Tampereelle rakentama fehdas' 184O-luvulla perustettiin siften foinen

ia

kolmaskin puuvillatehdas, ^nekin Etelä-Suomeen,

ja vihdoin

vuonna 1852 Vaasan Puuvillafehdas Osake-

.4[aailman

^pohjoi-

.rimman puwrillateb- taan .rynty yhfiö, jonka tehdaslaitokset

pystytettiin

palon jalkeen

juuri

uudelleen kohoavan Vaasan liepeille, Palosaaren rantaan,

ja josta

siis

tuli ei

vain Suomen vaan koko maailman poh-

joisin

puuvillatehdas.

Tämän rryt 7 0 -vuotiaan suurteollisuuslaitoksen synfymä- paikka

ja

-aika

olivaf

onnellisesti

valitut.

Yhtiön perusfaja, kauppaneuvos

A. A' Lev6n,

huomasi maamme nopeasti

kehiftyvän

talouselämän

ja

liikennevälineitten luoneen puu- villateollisuudelle erinomaiset foiminfamahdollisuudet ^Poh-

janmaallakin, jonka väestö kylla

vanhastaan tunnetfiin varakkaaksi,

yritteliaäksi ja

ifsenäiseksi, mutfa

jota

näihin saakka

oli pidetty liian

syrjaisenä teollisuusseuduksi.

Näit-

ten havainfojen perusteelia tehtiin yhtiön kotipaikan valinta

ja

perusfajansa ansiosta

yritys

myös sai erinomaisen alun.

Kauppaneuvos

Lev6nin tutustutfua parin

vuoden aikana Englannissa

fähän

teollisuudenalaan,

rakennetfiin

tehdas alunpifäen mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi

ja

hänen

faitavan

johtonsa _alaisena

kykeni

se myös valmisfutfuaan helposfi valfaamaan ifselleen jalansijan sekä kofimaan etfä Venäjän markkinoilla.

Tasta alusta on Vaasan

Puuvillafehdas Osakeyhtiö sitf en vähifellen vuosikymmenien kuluessa kehitt.ynyt

nykyi-

seksi suuryritykseksi. Laaj ennuksia on

tehfy

tuontuostakin,

varsinkin

1890-luvulla

oli kehitys ripeäfä, ja

yleensä on

yhtiö koko

olemassaolonsa

ajan

työskenneltryf erinomai-

sin fuloksin. Aivan hiljattain,

maailmansodan jälkeen, oli

yhtiöllä kuitenkin

muufamia paikoillaanpysymisen vuosia,

jonka

aiheuftivat _erinäiset filapäiset

syyf.

Tämä pysähdys

sattui valifetfavasti

ajankohtana,

joka yleensä on

ollut ifsenäistyneen maamme teollisuudelle

tarkeätä

kehitys-

ja edistyskautfa. Nyt fuo

laimeampi ajaniakso

kuitenkin

on

U ut i ke h,i ty.rkau,r i o n alkanut

jo onnellisesfi sivuufettu ja tällä

hetkella Vaasan Puuvillatehdas ^Z0- vuotiaana

ialleen

t.yöskentelee nuo- rukaisen elinvoimaisuudella

ja tarmolla,

vuosikymmenien kuluessa

kerätfyjen

runsaiden kokemusten taafessa yhtion valmisfeiften kaikinpuolisen kunnollisuuden.

Nykyisen johfokunnan

puheenjohtajana

on

fuomari

U.

Bjorklund

ja _yhtiön

toimitusjohtajana

L.

Sipola.

(@)

Yhtiön kaunis pääkonttori Rakennettu tt. 1923---21 arkkitehti K. Lindahlin piirustusten mukaan

Osa yhtiön työr.äenasuntoja

(@

F 4 6

D

'ID

o pp o p p s

p

Puuvillan kul;'etusta Egyptissä

f)uuvillanvalmistuksessa

^tarvi{aan

I

_suurempi

ja

monimutkaisempi ja luonnollisesti myös kalliimpi koneis-

to kuin

useimmissa muissa feolli- suudenhaaroissa

ja

senpä

takia

voi-

Vaatan Puw,illateh- )an on ruuryrityt niin pääomien.ra kuin tuo-

tantonta puolerta

vatkin täIlä

alalla vain suuryritykset menesfyä,

Ne

raken-

nukset ja

koneistot,

joita

esimerkiksi

Vaasan

Puuvilla-

tehdas Osakeyhtiö

foiminnassaan

kayffaa, ovatkin

suu-

remmoisef. Jo yhtiön noin

¹⁴²⁰⁰⁰ neliömetrin suuruinen tehdasaluekin

on hyvin

arvokas

ja

rakennusten nykyinen palovakuufusarvo on 52 miljoonaa markkaa, koneitten arvon ollessa 55 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi nousee yhtiön raaka-aine-, aine-, puolivalmiste- ^j a valmistevarastojen arvo

ajoittain jopa 25

miljoonan

vaiheille. Yhtiöllä on

myös oma safama, joten puuvilla

ja

kivihiilef voidaan tuoda aivan

kotilaituriin

On

luonnollista, effä näin

laajaf

laitokset vaativaf suu- ren palveluskunnankin.

Yhtiö aloitti

toiminfansa noin sadalla fyolaisella,

nyf

on

silla

palveluksessaan alun foistatuhatta henkilöä, vaikkakin monef fyötäsäästävät koneef

ja

laitteef

tekeväf

fyövoimien

farpeen entisfä

suhfeellisesti pienem- mäksi.

Samassa suhteessa

on tietysti

tehtaan tuotantokin kas- vanuf. Ensimmäisinä vuosinaan valmisti tehdas ainoastaan

@

valkaisemattomia

lankoja,

tuofannon nousfessa

jo

silloin 250,000 kiloon.

Viime

vuosina on vuotuinen lankavalmisfus

pysytellyf

1,000,000

kilon vaiheilla.

Kufomo saatiin kayn-

tiin vasta

1868, aluksi 55

koneella. Nykyisin

on kutoma-

koneitten

lukumäärä

lahes

800

ja

vuotuinen valmistus ^n.

4,000,000 metriä kangasfa. Lankavarjäämö

ja

-valkaisemo

valmisfui

1869

ja

seuraavana vuonna kangasviimeistelemö, -valkaisemo ^j a -varj äämö. Kuutisenkymmenf ä vuofta ^on Vaa-

san

Puuvillatehdas Osake.yhtio siis

jo itse

voinut huoleh-

tia kaikista

favallisfen puuvillalankojen

ja

-kankaitfen val- mistuksen yhteydessa esiintyvistä

töisfä.

Myöhemmin on

vielä

per:usfetfu ompelulankaosasto,

joka

sekin on paisunut varsin huomattavaksi,

tyydyttäen jo

lähes puolet maamme

tarpeisfa,

ja

koneisfoa parhaillaan lisätään.

Suuresta

henkilökunnastaan huolehtimiseen

on

yhtiö myös

kiinnittänyt

paljon huomiofa. Työväestöä

ja

virkai-

lijoifa varten on

rakenneffu

suuri joukko

asuntoja, sitä-

paitqi on'yhfiöliä

oma sairaala

ja ruokala.

Työväelle on perustetfu sairaskassa

ja

samoin

virkailijoille ja

fyöIäisille eläke:

ja

avustusrahasto. Sifapaitsi

tilaa yhtiö

fyöväestöl-

leen

sanomalehtia

ja fukee useifa

lastenhuoltolaifoksia.

lntialainen jak-härkä puuvillakantamuksineen

@

Tehilas laajenee. Rakenteella oleva ut"i kehräämö

€ssoueq ellqunlslllgÄl3d lr{g^gf,I

Nurkkaus teLtaan valtavien rakennusryhmien nuodostanasta ,,'linnanpihasta"

-I

Palosaaren Lansakoul Heokiiökunnan asuntoia

Puusepänverstas Insinööriasunto-ja Palosaar.n kansakoulu Palosaaren kirkko Henkilökunnan ja

työväeu asuntoja

Sauna

Pääkonftori

Korjauspaja

LeLr.o rt

Valmisfevarasto

I;aivalaituri

IJrheilukenttä

Tehtaan tori

Sairaala

Ruokala

Tekn. johtajar asunto

]ohtajan ^asunfo

Myymälä

K.h.ää-ö |

t

KiviLiilivarasto Voima,asema

Valimo

l

,l

--l

@

p p pp

@)

-stP

'"'

otton is King

-

^puuvilla

kuningas, sa-

-4[itä ltuuoiLLa ^mer- kil,ree maailnta.r,ra

'Abft

puuuiLlapaa- lintme tulepat

vanha

englanninkielinen sanan-

parsi. Eika

suinkaan suotta, sillä suu- remmoinen on fosiaan puuvillan osuus maailman talouselämässä, miljoonien ih- Amerikkalainen puuvillaplan- misfen toimeenfulon lähteenä

ja

koko

taashi neekerityöläi"ineen ihmiskunnan vaafettajana.

fokaisella

^meistä

on aina koko

elämämme ajan iofain puuvillasta valmisfettua

pääIlämme. Heti

synnytfyämme

kaarifaan

meidät puuvillakapaloihin

ja puuvillaan

meidät

myös

verhofaan viimeiselle leposijailemme

vietäviksi' la

kuitenkaan

ei

meisfä monikaan ole

fullut

otfaneeksi selkoa tämän tärkeän tarvikkeen

kiriavista

vaiheista, ennenkuin se

on valmis päällemme puettavaksi. Ennen vanhaan, kun ^puu-

villa viela oli kallis, Itämailta

tuofu ylellisyystavara, luul-

tiin sitä

ylöisesti jonkinmoisen kasvin

ia

eläimen välimuo- don, puuhun kiinnikasvaneen lampaan

villoiksi.

Senverran sentään

jo kaikki

puuvillasta tiedämme,

että

se on viljelys- kasvi, aivan kufen

ruis tai

vehnä.

Tarkeinta puuvillanvilj ^{elys seuf ua}

ovaf

Pohjois-Amerikan Yhdysvalfo-

ien

^useimmat

etelävaltiof.

Siellä on

puuvillapensas yksivuotinen kasvi. Talvella, helmi

-

^maalis-

kuulla, valmistelee amerikkalainen puuvillafarmari maitaan

ja

maalis-huhtikuulla kylvetään ^Siemenet. Kesäkuussa puu- villapensaat

sitten

alkavaf kukkia, kukat lakasfuvaf

ja

sie- menet vähifellen kypsyväf, niiden pinnan kafkeytyessä tiheän

karvakerroksen puuvillakuitujen - alle.

^Sifämukaan

kuin

siemenet

kypsyväf ja

puuvillakuidut saavutfavaf täy- den pituutensa ja vahvuutensa, aletaan siemenpalleroita poi-

mia.

Poimiminen fapahtuu vielakin melkeinpä yksinomaan kasin

ja

on verrafen isoföinen

ja

aikaaviepä foimitus.

Mutta

seurusfeluun se farjoaa erinomaisef mahdollisuudet ja niinpä puuvillaviljelykset

ovatkin

efelävaltioiden iloisen

ja

seurus- feluhaluisen neekeriväestön mieluisinta

työmaata.

Ensim- mäiset

puuvillapaalit

saadaan

jo

kesakuussa, rhutta varsi- nainen sadonkorjuu

alkaa

elokuussa

ja jatkuu

sitfen tasai-

sesfi aina loka-marraskuuhun asti,

kunnes

kylmät

^seln

lopettavat.

Siemenpallerot kuljetetaan pieniin puhdisfamoi- hin, missä siemenet eroitetaan varsinaisesta puuvillasta, joka purisfetaan

paaleihin.

Paalit vie maanviljelija sitten muuli- vankkureissaan kaupunkiin

myytäviksi. Osa

menee sieltä edelleen rautateitse pohjoisvaltioihin jalostetfaviksi, _mutta paljon myös laivataan Eurooppaan

ja

Aasiaan.

Amerikkalainen puuvillasato on tarpeeksi suuri vaikuf- faakseen määr:äävästi puuvillahjnfoihin

kauffa

maailman, mutfa puuvillaa

kylla viljellään

muuallakin, vieläpä varsin

laajalfi.

Meikalaisellekin feollisuudelle

tärkeifä

ovaf Egyp-

fin

suuret puuvillaviljelykset

'*

^{sielta saadaan paras puu-}

villa - ^{ja viela}

suuremmoisempia

ovat

puuvillaviljelyksef Intiassa, vaikkakin laatu on siella niin alhainen, etteivät ver-

rafen korkealla

valmistetasolla

pysytteleväf

suomalaiset puuvillatehtaaf halua

sita kaytta:i.

Huomattavia viljelys- a,lueita

on

useissa muissakin maissa, muffa

niilla ei

viela ole suuressa maailmassa paljon merkitystä. Samaan tapaan kuin Amerikassavilj ellaän puuvilla muuallakin, fiefysti vain eri vuodenaikoina, erilaisin välinein

ja

erivärisfen ihmisolento-

Puuvillapaaleja valmiina kauppaan Iähetettäviksi

j en kasvattamana. Ff ärkävankkureilla, kameelien selässä, osittain ihmistenkin kantamana, puuvilla maailman

kaikilfa

ääriltä kerääntyy jokien ja raufateiden

varsille ja

sielta efeenpäin, enimmäk- seen Euroopan suuriin puuvillafehfai- siin, lehteakseen sieltä jalostettuna uu- delleen maailmaa samoamaan.

Kuitustand arilit

Liverpoolin puuvillapörssi. Puuvillakauppa on keskittynyt n-.k. puuviila_pörsseihin, joista tärkeimmät ovat Neq- Yorkissa ja Liverpoolissa._ Näitten kahden pörssin

kaupantekoa ja noteerauksia koko maail-an puuvillatehtaat seuraavat

*@

o

p p pp op p o 4 do

ts

o P

!j p p D

p o

E

P o tsl

o o p F p o! p p

B

p!

o p

1

un

toisella puolen maapalloa kasvanut puuvilla vihdoin monen mufkan jalkeen saapuu Vaasan tehtaan laitu-

riin,

odottaa sitä

pitkä

käsittelysarja, ennenkuin se on val- mis vaatetukseen kaytettavaksi.

Kun

puuvillapaalit on avatfu, ^1ä- hetetään

puuvilla

sopivina sekoituk- sina ensimmäiseen mahtavaan kone- sarjaan,

joka

poisfaa

kaikki

vieraat

aineef,

Senjalkeen puhdistettu puu-

Tai tap in i h m i,r ka,r i e

i

poi ualmi.rtaa niin ^ta- ,rai,rta Lankaa kuin

nämä koneet

villa

menee karstakoneisiin,

jotka

nekin

ovat

kunnioifusfa

herättäviä laitoksia, ja. sielta

edelleen ohuina _{_} nauhoina vetokoneisiin,

jotka

venyttåvåt puuvillan

vielä

^ohuemmiksi suikaleiksi, yhdisfäen samalla useampia fäIlaisia suikaleita.

Seuraava kone

on

esikaamija, jossa puuvillahahtrrvaa edel-

leen

venytetdån

ja

aletaan

jo

kiertääkin, mutta

vielä

on valmistuvan langan mentävä kahden eri käämiiäkoneen läpi, kummassakin

sifä

venytetään

ja

kienetään, ennenkuin se

tulee varsinaisiin kehruukoneisiin, joissa _se kehrätään val- miiksi

langaksi.

Sekä esikäämiiäf

että

kehruukoneef ovat suuremmoisia laifoksia, muf,f,a niinpä

yksi

tuollainen kone saattaakin maksaa lähes satatuhatta markkaa.

Kehruukoneesta päästyäänkään

ei puuvillalanka

^sen-

tään vielä ole valmis

maailmalle

lahetetfäväksi.

Seuraa wielä monen monifuista työasfetfa, pupiinaamisef, kerfaa- misef,

ristiin tai

pasmoille vyyhfeämisef, värjäämiset, val-

kaisemisef, kimputfamiset, pakkaamiset

i.r.".,

^ennenkuin

lanka on valmis

eri tarkoituksiin

kävfeffäväksi.

|os lanka vielä

on kudottava

krirk".k.i,

seuraa toinen

yhfä pitkä

kasittelyjakso. Loimilangat'on luomista varfen

pupiinatfava sopiville pupiinoille, sitfen luodaan

langaf tukeille,

nämät

kasitellaan valtavissa liistauskoneissa ^kes- fääkseen parerirmin kufomisen, niisitaän sitfen

ja

viedään kufomakoneisiin,

jonne myös

kudelanka on

toista

kierto-

kulkua

kulkien

joutunuf.

-

Suuret kufomasafit

ovaf

puu-

villafehtaitten

mielenkiintoisimpia

nähtävyyksia.

^Korvia

huumaavassa metelissä monet

sadaf

kutomakoneef siellä lakkaamatta syöksevät sukkulansa edestakaisin, lanka lan-

galta

kasvaffaen

mita

erilaisimpia

kankaita.

Tuossa val- mistuu Vaasan kuulua vakosametfia, tuossa kirjavaa hame- kangasta

ja tuolla

taas hienonhienoa Siro-silkkia. Tavalli- sissa koneissa on

kullakin kutojaila

kolmisen konefta val- votfavinaan, autornaattisissa voi koneiffen lukumäärä kuto-

jaa kohti

nousfa

jopa

kahteenkym- meneen.

-

Kutomakoneista ^kangas viedään kappalekontforiin tarkasfef-

favaksi ja sielfa

viimeistelemöön.

Viimeisfelemössä kankaaf saavaf vii- meisen

voitelunsa.

Siella ne höyryfefään, harjafaan, hio-

faan-

polfefaan, mankeloidaan, kalanferoidaan, tärkätään, vahafäan, karstataan, valkaisfaan, verya- tään, impregnoidaan, aina sen mukaan, mibtä kankaasta on kysymys.

Mifa

ihmeellisimmän konesarjan

kierrettyään vålmiit

kankaaf lopuksi pakafaan kauniisiin kaari;ihin, va- rusfefaan'nimil ja numerolipuilla seka Vaa- san hämähakkimerkilla

ja

lahefefään va- rasfoon lähtövuoroaan odoftamaan.

Joka alttoa korgon-

|

metri tarkattetaan pe- _|

rinpohjin

^ennenkuin I

,te päärce kouppoon

I

, -*L

Sisäkuva kutomosta

Sisäkuva Etualalla väriammeifa

't

@

Pääkonttorin yläkäytävä

I

!\-

_r

samme

varsin

huomattava asema' Muutamiin valmisteisiin

@

Tuotantomme ^ffion;- puoL;.ruut tyylYttää

korkeitakin

^paati-

mukria

TosVaasan Puuvilla-

J tehdas

^osake.yh- fiön monet

eri

valmis-

teet kerättäisiin

.yhdeksi kokoelmaksi, hämmästytfäisiväf 6uon kokoelman runsaus'ja monipuolisuus varmasti ^monta

fekstiilialallakin toimivaa, mutta niinpä yhtiö

^{onkin van-}

hastaan

ollut

varsin monipuolinen.

Mifä

ensinnäkin kehräämön tuotteisiin tulee, käytetään

niisfä

suurin osa omassa kutomossa. Paljon myydaan kui-

tenkin

myös

trikoo- ja

villatavarafehtaisiimme

ja

vähittäis- kauppaan, sekä valkaisemattomina, valkaistuina että väril-

lisinä.

Vaasan sukkalangoilla

on

suuri

kysyntä ei

^ainoas-

taan

kutomatarkoituksiin, vaan myös kaikenlaisiin kasityo-

ja

virkkausfoihin,

joita varten yhfiö

valmistaa myös hie- qompaa koruompelulankaa; niiften huokeus ulkolaisiin fuot-

teisiin

verrattuna tekeekin menekin luonnolliselsi' Vaasan kalastajalangat taas ovat

io

vuosikymmeniä olleet erikoisen arvossa

pidettyjä. - ^Aivan

erillisen valmisteryhmän muo'

dostavaf Vaasan

^n.

s.

,,imitaattilangat", karkeahkot, ^hal- vemmista raaka-aineista

kehrätyt

langat,

joista

niistakin

osa kayfetään

omassa kutomossa

ja

osa myydään, pää- asiallisesti villafehtaille. Kehräämön tuofteifa on vielä vanu,

jolla

niinikään on varsin huomaffava kysynfä.

Mutfa

erikoisesti kankaitten val- mista)ana on Vaasan Puuvillafehdas

Oy:lla kautta aikojen ollut

^maas-

I{y ty ^t tyj ä e r i ko i,r-

j

a kuo.riluotteita

,i

"i

j

1

:

m"'N

'$w) @

nähden

on yhtiö vielakin

melkeinpä monopooliasemassa;

sellainen on tunneffu vakosametfi (Genua-Cord), jota

ky.y-

fään etupäässä pukukankaiksi, mufta ^j oka verhoilukankaana m.m. Fluonekalumessuilla

heratti

suurtä huomiota. Vaasan

flanellit

ovat

jo

kauan olleet tunnustetusti parhaat markki- noillamme,

ja

esimerkiksi ikkunaverhokokoelma on Vaasalla

sekä runsas ettå

onnisfunuf,

vareiltään ja

kuoseiltaan ajanmukainen. Ennen maailmansotaa

olivat

Vaasan kuosi-

kankaatkin aivan

erikoisessa maineessa,

ja valilla

olleen heikomman kauden

jalkeen on

tehdas taas viime vuosina

päässyt täysin

_,,ajan

tasalle"

sekä korkean laadun etfä

yleisön

makua

miellyttäväin

kuosien

suhteen.

Varsinkin

viime

uufuutemme

ovat

saaneet sekä kauppias-

eftä

nais- piireistä parhaaf arvostelut.

-

Keinosilkkikankaitten _val-

mistajana _Lopuksi on _on

yhtiö

_Vaasan myös Puuvillateh-

jo

päässyt huomatfaviin fuloksiin.

sffi

'das Osakeyhfio ainoa ompelulankaa

valmisfava kofimainen

puuvillateh-

das. Talla alalla

onkin

yhtio

fyos- kennellythyvällä menestyksellä, seka

Uranuurtaja- lehtäpänzme: r'uomcl-

lai.ren ompeLulangan palni,rtu.r

:d

da

o d dd

d

a

oa

Å

d

Vaasan tavallista

ja

,, Aino " -ompelulanka a ettiit sen voimalan-

kaa

kaytetään maassamme

jo

varsin yleisesti ja molemmaf

laadut ovaf

virallisissa kokeissa osoiftautuneef

yhta

kesfa- viksi tai kesfävämmiksi kuin vastaavaf ulkomaisef valmisteet.

Yhtiön

myynfipäällikkona toimii nykyisin johtaja

V.

E.

Knuus,

apulaisinaan

herraf P. .W.

Verho ja I.

Vahala.

w-

Helsingin Sentralikirjapaino ja Kirjansitomo Osakeyhtiö