Otto Mast jo 45 vuotta
ku nnal
Iispol iti
ikassa mu kana
E dessäni istuu harmaatukkai- nen mies.
Hän on tunnettu
huitti slainen kunnallisp
olitiik-
ko, pitäjänneuvos
Otto
Mast.Se miksi olemme
juuri Oton
kanssa keskustelussa
johruu
siitä, että hän on huittislaisit- tarn ehdoton ykkönen virkau- ransa pituudessa.Niitä
kertyyvuoden
2001, pååttyessä 45 vuotta. -Kunnanjuusela pääsi vissiin 42 vuoteen naurahtaa Otto.Kyllä
Otto
Mastilla on vie- lä edessäänkinmonta vuot-
ta.
Otto
on syntynyt Raij alan Hiukkamäessä Pentinmäen torpas sa 24.6.1924.Aloitam-
me keskustelun Oton lapsuu- desta. - Se
oli
toisaalta kurja, sillä synnyin isättömänä, avio-liiton ulkopuolella
ja työssä käyvääitini joutui
^nta;m^ n
minut
tätinsähoiviin
kdyden vain päivittärn antamassa mi- nulle sitä äidinm^rto^.
rtitini oli
Vampulastaja
tavalfaanminäkin olin
Vampulankir- joilla. Aika pian kuitenkin pääsin toisen tätini
VeeraKallion ja hänen
miehensäVenneri Kallion hoitoon
ja torppaan sekin Raijalan kyläs- sä. Eri vaihtoehtoja punnites- saan Otto Mast pitåå tätä asu- mistaan lapsuutensa ja nuo- ruutensa onnellisem pana sat- tumuksena.- Mua pidettiin
Kalliossakuin oma'
poikaa.Torpassa oli oma poika
Antti,
joka oli minua vain
prtvuot-
ta nuorempi. Aina kun saim- me uusia vaatteita tat esim.
j oulun a vähäisiä j
oululahjoia saimme aina
samalJa latlJa.Oma äitini muutti pois
Huit-
tisistaia minä jåin Kallion
torppaan kasvattididin l^ isän hoiviin.Maailman menoaia sen ta- pahtumia
Otto
Mast tarkkai-li
siis alkuunKallion
torpan pihapiiristä.Hieman
ennen kouluun menoa Otto alkoi ih-metellä , että kuinka hanella ja Antilla on eri sukunimi vaikka asutaan
sama
taloa ja kutsu- taan Venneriä isäksi ja Vee-na
ärdrksi. Otolle selostettiin, että hänon
talossa kasvatti- na. Tämäoli
tietysti eräänlar- nen järkytys pienelle pofalle.I(oyhäinhoidon piirimies vie-
lzit
vähint ään kerran vuode s - saKallion
torpassa. - Joten-kin
minä rupesin arvuuttele- m^an, että ne vierailutliittyt-
vätminuunkin. Otto
kunoli
edelleen vampulalainen, olivat Vampulan ja Huittisten kunta sopineet vuosittain Oton hoi- dosta. Asia
hoidettiin
kerran vuodes sa tehd yl-ld kontrahdil- la.Kallion
torpassaoli
vain keittiö ja kamari. Piirimiehen tulless a taloon meidänpojat
komennettiin keittiöö n la kas- vatttvanhemm^t l^
piirimie s menivät kamarin.Otto
paåt-ti kuitenkin kuunnella
mlta' sielläoikein puhuttiin. -
Sekiinnosti
kun kerran arvasin, että minusta sielläpuhuta
n jamun
kohtaloani siellär^t-
katstaan. Vaikk a harva Iauta- ovi oli keittiöön tiukasti kiinni
kuuli Otto
v^rmeata keskus- telua kamartsta. - Se piirimieskertoi juuri
kasvattivanhem- milleni,
että jos ette halua tat pystyOttoa
tååLla hoitamaankyllä Otto
vordaan sij ortta'a Sammussa olevaanorpoko- tiin.
Hetkenkulutua
Venne-ri
totesiykskantaan - Kyllä me
olfaanton
Veeran kans- saehdottomasti
sitä mieltä, ettäkun Otto on meillä
1o näinkin kauvan ollut kyllä meOtto
meilläniin
kauan pide- tään kun se haluaa itse meiltä pois Iåhteå.-
Seoli minulle mahdot-
toman suuri helporus.Ei
ku-kaan ulkopuolinen voi
sitätunnetta
edes aavis taa rrrttä pikkunen poika semmoisessaPinjan neiluqs Otto Mast
tilanteessa tuntee
kun
toteaa, että saa 1äädäruttuun
taloon asumaanja
elämään.Koulun Otto
kävi Raijalan koulussa.I{aksi luokkaa oli
alakoulua ja kaksi luokka a ylå- koulua. Sitten kahtena vuon- na jatkokurss eja jotta kdytiin atn^
iltaisin kello
15 iälkeen.Otto oli
Heikkilässäio pik-
kurenkinä silloin, mutta talon emäntäpiti jämptin huolen
siitä, että jatkokouluun ehdit- tiin.Raijalan jårvi
oli
siihen ai- kaan kuivaamattom^n^.
I(e-
väisin ja kesällä ongimme ka- loja. Syksyllä luistelimmeiåt-
ven jät[ä.Otto
muistaa kuin-ka
1,936 vesioli varsin kor-
keallaollen vain
muutaman sentin silloisesta RailaIan tien pinnasta. Siinånaky
vasem-malla puolen suuret
alueet atnr- Toivarin peltoja myöden yhtenä jtuvenä.Railalanjawr
oli heinääkasvava mat^lajfu-
,ri, ionka läpi virtasi Raijalan- oja. Heinää
tehtiin
eläimille jaOtto
Mast muistaa itsekin olleen heinänteossaI(allion
torpan tarpeisiin.Sota-aikana monia
uusiatapahtumia
Ikänsä
puolestaOtto
Mast eijoutunut
talvisot^an.Otto oli maitorenkinä Hollon
ta-los sa Kokem äen Kiettarees sa.
Oton
j okapäiväisiin tehtäviinkuului
maitokannujen kulje-tus
kannulavalJe.Otto
ker- toohyutt
muistavansa kun ta- lon isäntä ja kaksirenkiäIäh- tivät
sotaan.- Minusta
teh-tiin
samalla kertaa maitorenki, isäntä f a pehtoori. En muista nousiko tämän takia palkkani, mutta kun taloon menin sain palkkaa 6 markkaa ja kun siel- tä pann vuoden päästä lähdin palkkanioli io
15 marl<kaa.Isäntä katkaisi
jalkansa Luumäellä harjoituksissa eikäj
ourunut
lainkaanrintamal-
le.Myöskin
rengittulivat
ta- kaisin. Toisen nimeä en enää muista mutta toinen oli Virta-rann^nArvo, joka sitten kyllä jatkosodassa kaatui.
Taloon
tuli
siirtolaisia [Ju- deltakirkolta.Otto
Mastior- tui
tav alJaan sij aiskärsij äksi.Kun
siirtolaiset tekivät myös-77 Huittisten
Joulukin talon töitä joutui Otto
lähtemään tästä talosta.Otto
löysi nopeasti uuden tyop^i- kan.Jatkos
ota lähestyi
muttaOtto
ei joutunut ihan alkuun vielä lähtemään sotaan. Pek- kaTiuri tuli
taloon iakamaan lähtölappui a. o'Jokos sinne taaståyw lähteä"
tuumasi eräskin talon renki laskeutuen pärekatolta alas jalöi
vasa;t^n- sa piukk^an hirteen.Jatkosodan jatkuessa
Otto
oli Sorolla töissä. Talon isän- nätTuureia Arvo
olivat läh- teneet sotaansamoin talon
rengeistäsuurin
osa.Kalli-
on pappaoli
eraånlasena etu- miehenä talossa ja niinpäOt-
tokin pääsi sinnetöihin.
1942 syyskuussameni Otto kut-
suntaa n ia lokakuun 27 påivä
alkoi
alokaskoulutus ia hel- mikuussa 26 parrvå iot"li
läh-tö
rintamalle. Ensimmäinen paikka jonkaOtto
junanik-
kunastayon
jälkeen näkioli
Kontupohja. Sieltä matka j^t- kui Äänislinn^^n. Karhumäki, Maaselkä ja Seesiårvt
tulivat tutuksi.
SodastaOtto Mast
s elvisi haavotthlmatta. -Vaik- ka kyllä sieltä semmosia hen- kisiä vammoja meitille kaikille jdi toteaa
Otto.
Asemasodan atkana
teh-
tiin puhdetöitä ia pelattiin vd-hän korttiakin. Siinä
sitten yks Karhiniemen poika alkoi kysellätietdisikö Otto
sem-mosta
tyttöä,jolle
hänvoisi kirjoittaa. - Joo kyllä
mulla osoitteita on sulle antaa, mut- ta onko sulla antaa mullemi-
tään osoitetta. Se anto mulle
Ailin
osoitteenianiin
määru- pesin sillekirioittelleen
1943ia vielä nytkin me kirjoitel-
laantosin
saman pöydän ää- ressä nautahtaa Otto.Vuon- na
1.945 meidätvihittiir io- ten
56vuotta on io
yhdessä olru. Meille syntF poika 1,946 iatyår
1,948.Kunnal lispol itii
kka
al kaakiinnostaa
Perheen perustamisen
ai-koihin oli
kova puute kaikes-ta. Niin myoskin
nuoressaOtto
Mastin perheessä. Vaik-ka Otto teki siihen
atkaan Keikyässä tukkimetsässä töitä lujasti ioskushyvinkin pitkiä
pdiviä einhat
tahtoneetmil-
Iåan piisata elämiseen saatikka oman asunnon hankkimiseen.
Kuinka
närnvoi
olla, mietis- keliOtto. Kun
rehellinen tyo eiriitä
kunnolla perheen ela- tukseen ei voi olla muuta kuin systeemissävika
arvels. Otto.Hän
liittyt
Suomi-N euvo sto-liitto-s
evra rL ia Laattakylän Pyr1ryn.Otto
alkoi käydä työ- väenyhdistyks en kokouksis -sa kuunnellen
vanhempien miestenpuheita ja
sanoen joskus omankin mielipiteensäi,rlki. Vuoden
1956 kunnal-lisvaali
en
allaOttoa
pyydet-tiin
ehdokkaaksi.Otto
pääsi vaaliliittonsa viimeisenä eh-dokkaan läpi. Siitä
alkoiOtto
Mastin kunnallispoliiti-kon vfa.
Poliittisena e sikuvana Otol- la oli mm. Asser
Jilo.-
Jo en- nen omanpoliitikon
uran al-kua kävin
kylässä Asser Ja-lon kotona iahån
kävi meil-Iä. Hän
saikuulla
AsseriltatehrSrlå päätökslå ia tavallaan imi politiikan siemeniä itseen- sä.
Kun
Asser JaJotuli
sitten Otolleilmoittamaan"
nyt sääOtto
oot kunnanvaltuutettu"kyrp
Asseriltamiten mun
tåtä
politiikkaa
orkern tåyt1ryalkaa tehdä ia
toimia
ettäoli- sin
edeshiukan
sen luotta- muksen afvoinen."Ole
atnrehellinen
sillä valhe vieih-
misen turmioon. Ota asioista selvää, lue ja rutki. Ja yksi on tärkeä asi^. Vaikeissa asiois- sa tee omatuntosi mukkafl".
-Vaikka Asseria
pidettiin
ta-v allaan iumalan ki eltä iana h än käski kuunnella omaatuntoa.
-Kyllä
nämäAsserin
eväätovat olleet minulle
tärkeitäasioita. Olimme Asserin kans- sa kaksi valtuustokautta yh- dessä. Asseri tunsi kunnallis- lain kiemurat.
Myohemmin Otto
sai"Huittisten Hullun
miehen"-tittelin
vuodeksi haltuunsa.1995
Otosta tehtiin
prtåiån- neuvos. -Vaikka en oletitte- lien
peräänniin
kyllänuokin
arvostukset lämmittivät miel- tä. Harvoinpoliitikko
saa var- sinaista kiitosta.Yhden
ker-ran muistan saaneeni todella
kiitosta. Olin siihen
atkaanjo
valtuustossaja
saraalan liittovaltuustossa. E räs van- hamummo tuli
minulle ker- tomaan Lauttakyläs s ä olleen- saHuittisten
safuaalassahoi-
dossa, mutta kun
tulot
olivatpienet ei vanhus ollut
sa - nut maks etuksi sauaalala s kua.'Voikko
sääMasti
neuvoomiten
tää asia saad^n kun- toon".
Lupasin
yflttää hottaa maksua s o sia alil autakunnan kautta. Vaikk a myöhemmin olin pitkään sosiaalilautakun- nassaja
useitavuosia iop^
sen puheenjohtaiana en sil-
loin
kuulunut viel ä lautakun- taan.Virkailija tutki
asraa iatotesi
tämän asian täyttåvän perusteet suo tLtta lasku kun- nasta.Mummo
sai myöhem-min tiedon
hyvästå pååtök- sestäja
tåmä kumaraselkäi- nen vanhus kdvi vartavasten kiittämässäminua. - Silloin
todella tunsi että minuakin on tarvittu . Tämä mummonkii-
tosvei monta
haukkumista pois jakorvasi niitäkin kiitok-sia ioita en muilta
koskaansaanut.
Politiikan ken täLLä j uuri so- siaablautakunnan
menot oli-
vat val tatsaa luokkaa, muiste- lee
Otto. Kunnille
asetettiin lainsäädännön kautta yhä uu- sia velvoitteita jotkapiti
hoi-ta
. Tässä lautakunnassa ioo-tui todella
runsaasti paneu-tumaan
edessä oleviin asioi- hin.Otto
Mast muistaa jälkikä- teenmonta
tårkeåå kuntaa, kauppalaa ja kaupunkia kos- kevaa päätöstä, j oiden ldpime- noa monet tahot vastustivat.Mieleen tulee esim. kauppa-
oppilaitos, ioka aloitti
Sam- mun koulun kahdessa luokas- saia" mimmone
koulukes-kus nyt on siitäkin muodostu-
nut". -
Kyllä nykyiset nuoretpoliitikot meitä
vanhempiakunnioittaa
fa joskus kyssyy neuvookin.Mutta
tämän piii-vdn nuoret ovat uvan
eriloaaatlrrrasta.
He
ovat tulteettav alTaan valmiis e en p öytään.
Yhteiskunnan
asiaton
vuo- sikymmenien saatossa muo- vautuneet jo raiteileen. Ei ole niitä murheita mitä sodaniäI- keenoli politiikkaan tulleil-
Ia.Me vanhat
emme tahdopäåstå ndistä vanhoista asiois- ta ia vanhasta ajattelutavasta efoon.
Otto Mast on näkyrdsti ol-
lut mukana
omalta osaltaan kehittämässä Huittisten kun- taa, kaupp alaa ja kaupunkia.Kuntamuodon muutosten ai- kaan
Otto kuului
siihen"si-
särenkaaseen", joka kävi usei-
Huittisten Joulu
73ta neuvotteluja Helsingissä.
Onpa näistä kdynneistä valo-
kuviakin Huittisten historii-
kissa.
Monissa työtehtdvissä
TVH oli Otto
Mastin tyon- antalana 1,952.Hiukan
arkaahän oli välillä
erää17ä yksi- tyisellämutta
sitten vuodes-ta
1,954 alkoi uudelleen työ- rupeam avaluon
hommissaia 22 vuotta Otto Mast oli
tiehöylänkulj
ettaiana.
Siinä ohessaOtto suoritti
erilaisiatyösuoi elukurs sej a kirj eopis-
ton kautta.
Saman
alkaanhän oli kunnassa ja kauppalas-
sakin sivutormrsen
a
ammat-tien tarkastajana.
Latnsaå- däntö muuttui 1^ s^tnTampe- reenpiiristä
kehotuksenha-
keutua fyo suo j elutarkastajan lähes kolme kuukauden kurs- sille. Sittenminut nimitettiin
työ s u o j elutarkastajaks
i Huit- tisiin
josta työstä sitten atka-na
rL jåin eläkkeelle. Se oli sii-hen
atkaankunnallinen vir-
ka.
Rau hal I isia
eläkepäiviä Otto
Mastin työ kunnallispo- tiikkona jatkuu edelleelr.Mo-
net kokoukset antavat vaihte- lua pirteän eläkeldisen påivå-rytmiin.
Ailin-vaimon
kanssa aj elTaan kaupp arei s s u j a. Vaik-ka Oton pumppua on
ree- tatat ja muutenkin vähä joka paikasta
revrttyniin
tervey- dentila onkuitenkin
olosuh- teisiin katsoen hyvä. Kotikau-punki Huittinen on
edelleenhyrä
paikkakunta asua.Ko-
valla työlläon hankittu
omakoti
ja onlämmi ntä ia leipåa.Eurot tulevat f a niiden kanssa Mastin perhekin vuoden alus- ta opettelee elämään.
- Kyllä
mää sitä markkaa suomalaise- nakatpa nmutta kun päätök- set on demokraattisesti tehty siihen on tFytyminen.
Veteraanien asra
on Otto Mastin
sydäntä lähellå. Jon- kinver ran yhteiskunta onvii-
me vuosinatullut
auttama
n mutta kyllä näin paikkakunta- tasolla veteraanien vanhuut-t^
prtäisiOton
mielestähiu-
kan enemmän auttaa. Katkilla v etetaanelTlaon
vuo sikau sia kestäneestä olosta rintam aifa jåånyt vamma. Myöskin van- husten asioiden edelleen hoi- taminenon
tärkeätä.Reino