Otto Mast - jo 45 vuotta kunnallispolitiikassa mukana · DIGI

Otto Mast ^{jo 45 vuotta}

ku nnal

^I

ispol iti

ⁱ

kassa mu kana

E dessäni istuu harmaatukkai- nen mies.

Hän on tunnettu

huitti slainen kunnallisp

olitiik-

ko, pitäjänneuvos

Otto

Mast.

Se miksi olemme

juuri Oton

kanssa keskustelussa

johruu

siitä, että hän on huittislaisit- tarn ehdoton ykkönen virkau- ransa pituudessa.

Niitä

kertyy

vuoden

2001, pååttyessä 45 vuotta. -Kunnanjuusela pääsi vissiin 42 vuoteen naurahtaa Otto.

Kyllä

Otto

Mastilla on vie- lä edessäänkin

monta vuot-

ta.

Otto

on syntynyt Raij alan Hiukkamäessä Pentinmäen torpas sa 24.6.1924.

Aloitam-

me keskustelun Oton lapsuu- desta. - Se

oli

toisaalta kurja, sillä synnyin isättömänä, avio-

liiton ulkopuolella

^ja työssä käyvä

äitini joutui

^nta;m^ n

minut

tätinsä

hoiviin

kdyden vain päivittärn antamassa mi- nulle sitä äidinm

^rto^.

rtitini oli

Vampulasta

ja

tavalfaan

minäkin olin

Vampulan

kir- joilla. Aika pian kuitenkin pääsin toisen tätini

Veera

Kallion ja _hänen

miehensä

Venneri Kallion hoitoon

^ja torppaan sekin Raijalan kyläs- sä. Eri vaihtoehtoja punnites- saan Otto Mast pitåå tätä asu- mistaan lapsuutensa ja nuo- ruutensa onnellisem pana sat- tumuksena.

- Mua pidettiin

Kalliossa

kuin oma'

^poikaa.

Torpassa oli oma poika

Antti,

joka oli minua vain

prtvuot-

ta nuorempi. Aina kun saim- me uusia vaatteita tat esim.

j oulun a vähäisiä ^j

oululahjoia saimme aina

samalJa latlJa.

Oma äitini muutti pois

Huit-

tisista

ia minä jåin Kallion

torppaan kasvattididin l^ ^isän hoiviin.

Maailman menoaia sen ta- pahtumia

Otto

Mast tarkkai-

li

siis alkuun

Kallion

torpan pihapiiristä.

Hieman

ennen kouluun menoa Otto alkoi ih-

metellä , ^{että kuinka} hanella ja Antilla on eri sukunimi vaikka asutaan

sama

taloa ja kutsu- taan Venneriä isäksi ja Vee-

na

ärdrksi. Otolle selostettiin, että hän

on

talossa kasvatti- na. Tämä

oli

tietysti eräänlar- nen ^järkytys pienelle pofalle.

I(oyhäinhoidon piirimies vie-

lzit

vähint ään kerran vuode s - sa

Kallion

torpassa. - Joten-

kin

minä rupesin arvuuttele- m^an, että ne vierailut

liittyt-

vät

minuunkin. Otto

kun

oli

edelleen vampulalainen, olivat Vampulan ja Huittisten kunta sopineet vuosittain Oton hoi- dosta. Asia

hoidettiin

kerran vuodes sa tehd yl-ld kontrahdil- la.

Kallion

torpassa

oli

vain keittiö ja kamari. Piirimiehen tulless a taloon meidän

pojat

komennettiin keittiöö n _{la kas-} vatttvanhemm

^t l^

^{piirimie s} menivät kamarin.

Otto

paåt-

ti kuitenkin kuunnella

mlta' siellä

oikein puhuttiin. -

^Se

kiinnosti

kun kerran arvasin, että minusta siellä

puhuta

ⁿ ja

mun

kohtaloani siellä

r^t-

katstaan. Vaikk a harva Iauta- ovi oli keittiöön tiukasti kiinni

kuuli Otto

v^rmeata keskus- telua kamartsta. - Se piirimies

kertoi juuri

kasvattivanhem- milleni

,

^että jos ette halua tat pysty

Ottoa

tååLla hoitamaan

kyllä Otto

vordaan sij ortta'a Sammussa olevaan

orpoko- tiin.

Hetken

kulutua

Venne-

ri

totesi

ykskantaan - Kyllä me

olfaan

ton

Veeran kans- sa

ehdottomasti

sitä mieltä, että

kun Otto on meillä

_1o näinkin kauvan ollut kyllä me

Otto

meillä

niin

kauan pide- tään kun se haluaa itse meiltä pois Iåhteå.

-

^Se

oli minulle mahdot-

toman suuri helporus.

Ei

ku-

kaan ulkopuolinen voi

^sitä

tunnetta

edes aavis taa rrrttä pikkunen poika semmoisessa

Pinjan neiluqs Otto Mast

tilanteessa tuntee

kun

toteaa, että saa _1äädä

ruttuun

taloon asumaan

ja

elämään.

Koulun Otto

kävi Raijalan koulussa.

I{aksi luokkaa oli

alakoulua ja kaksi luokka a ylå- koulua. Sitten kahtena vuon- na jatkokurss _eja jotta kdytiin atn^

iltaisin kello

15 iälkeen.

Otto oli

Heikkilässä

io pik-

kurenkinä silloin, mutta talon emäntä

piti jämptin huolen

siitä, että jatkokouluun ehdit- tiin.

Raijalan jårvi

oli

siihen ai- kaan kuivaamattom

^n^.

I(e-

väisin ja kesällä ongimme ka- loja. Syksyllä luistelimme

iåt-

ven jät[ä.

Otto

muistaa kuin-

ka

1,936 vesi

oli varsin kor-

kealla

ollen vain

muutaman sentin silloisesta RailaIan tien pinnasta. Siinå

naky

vasem-

malla puolen suuret

alueet atnr- Toivarin peltoja myöden yhtenä jtuvenä.

Railalanjawr

oli heinääkasvava mat^la

jfu-

,ri, ionka läpi virtasi Raijalan- oja. Heinää

tehtiin

eläimille ja

Otto

Mast muistaa itsekin olleen heinänteossa

I(allion

torpan tarpeisiin.

Sota-aikana monia

uusia

tapahtumia

Ikänsä

puolesta

Otto

Mast ei

joutunut

talvisot^an.

Otto oli maitorenkinä Hollon

^ta-

los sa Kokem äen Kiettarees sa.

Oton

^j okapäiväisiin tehtäviin

kuului

maitokannujen kulje-

tus

kannulavalJe.

Otto

ker- too

hyutt

muistavansa kun ta- lon isäntä ja kaksi

renkiäIäh- tivät

sotaan.

- Minusta

teh-

tiin

samalla kertaa maitorenki, isäntä _f a pehtoori. En muista nousiko tämän takia palkkani, mutta kun taloon menin sain palkkaa 6 markkaa ja kun siel- tä pann vuoden päästä lähdin palkkani

oli io

¹⁵ marl<kaa.

Isäntä katkaisi

jalkansa Luumäellä harjoituksissa eikä

j

ourunut

lainkaan

rintamal-

le.

Myöskin

rengit

tulivat

ta- kaisin. Toisen nimeä en enää muista mutta toinen oli Virta-

rann^nArvo, joka sitten kyllä jatkosodassa kaatui.

Taloon

tuli

siirtolaisia [Ju- deltakirkolta.

Otto

Mast

ior- tui

tav alJaan sij aiskärsij äksi.

Kun

siirtolaiset tekivät myös-

77 Huittisten

_Joulu

kin talon töitä joutui Otto

lähtemään tästä talosta.

Otto

löysi nopeasti uuden tyop^i- kan.

Jatkos

ota lähestyi

mutta

Otto

ei joutunut ihan alkuun vielä lähtemään sotaan. Pek- ka

Tiuri tuli

taloon _iakamaan lähtölappui a. o'Jokos sinne taas

tåyw lähteä"

tuumasi eräskin talon renki laskeutuen pärekatolta alas ja

löi

vasa;t^n- sa piukk^an hirteen.

Jatkosodan ^jatkuessa

Otto

oli Sorolla töissä. Talon isän- nätTuure

ia Arvo

^{olivat läh-} teneet sotaan

samoin talon

rengeistä

suurin

osa.

Kalli-

on pappa

oli

eraånlasena etu- miehenä talossa ja niinpä

Ot-

tokin pääsi sinne

töihin.

¹⁹⁴² syyskuussa

meni Otto kut-

suntaa n _ia lokakuun 27 påivä

alkoi

alokaskoulutus ia hel- mikuussa 26 parrvå io

t"li

^läh-

tö

rintamalle. Ensimmäinen paikka jonka

Otto

^junan

ik-

kunasta

yon

jälkeen näki

oli

Kontupohja. Sieltä matka j^t- kui Äänislinn

^^n. Karhumäki, Maaselkä ^ja Seesiårvt

tulivat tutuksi.

Sodasta

Otto Mast

s elvisi haavotthlmatta. -Vaik- ka kyllä sieltä semmosia hen- kisiä vammoja meitille kaikille jdi toteaa

Otto.

Asemasodan atkana

teh-

tiin puhdetöitä ia pelattiin vd-

hän korttiakin. Siinä

^sitten yks Karhiniemen poika alkoi kysellä

tietdisikö Otto

sem-

mosta

tyttöä,

jolle

hän

voisi kirjoittaa. - _{Joo kyllä}

mulla osoitteita on sulle antaa, mut- ta onko sulla antaa mulle

mi-

tään osoitetta. Se anto mulle

Ailin

osoitteenia

niin

määru- pesin sille

kirioittelleen

¹⁹⁴³

ia vielä nytkin me kirjoitel-

laan

tosin

saman pöydän ää- ressä nautahtaa Otto.

Vuon- na

1.945 meidät

vihittiir _io- ten

56

vuotta on io

^yhdessä olru. Meille syntF poika 1,946 ia

tyår

1,948.

Kunnal lispol itii

kka

al kaa

kiinnostaa

Perheen perustamisen

^ai-

koihin oli

kova puute kaikes-

ta. Niin myoskin

nuoressa

Otto

Mastin perheessä. Vaik-

ka Otto teki siihen

atkaan Keikyässä tukkimetsässä töitä lujasti _ioskus

hyvinkin pitkiä

pdiviä ei

nhat

tahtoneet

mil-

Iåan piisata elämiseen saatikka oman asunnon hankkimiseen.

Kuinka

närn

voi

olla, mietis- keli

Otto. Kun

rehellinen tyo ei

riitä

kunnolla perheen ela- tukseen ei voi olla muuta kuin systeemissä

vika

arvels. Otto.

Hän

liittyt

Suomi-N euvo sto-

liitto-s

evra rL ia Laattakylän Pyr1ryn.

Otto

alkoi käydä työ- väenyhdistyks en kokouksis -

sa kuunnellen

vanhempien miesten

puheita ja

sanoen joskus omankin mielipiteensä

i,rlki. Vuoden

^{1956 kunnal-}

lisvaali

en

alla

Ottoa

pyydet-

tiin

ehdokkaaksi.

Otto

pääsi vaaliliittonsa viimeisenä eh-

dokkaan läpi. Siitä

alkoi

Otto

Mastin kunnallispoliiti-

kon vfa.

Poliittisena ^e sikuvana Otol- la oli mm. Asser

Jilo.-

^{Jo en-} nen oman

poliitikon

^uran al-

kua kävin

^kylässä Asser _Ja-

lon kotona iahån

^{kävi meil-}

Iä. Hän

sai

kuulla

Asserilta

tehrSrlå päätökslå ia ^tavallaan imi politiikan siemeniä itseen- sä.

Kun

^Asser _JaJo

tuli

sitten Otolle

ilmoittamaan"

nyt sää

Otto

oot kunnanvaltuutettu"

kyrp

^Asserilta

^{miten mun}

tåtä

politiikkaa

^{orkern tåyt1ry}

alkaa tehdä _ia

toimia

että

oli- sin

^edes

hiukan

sen luotta- muksen afvoinen.

"Ole

atn

rehellinen

sillä valhe vie

ih-

misen turmioon. Ota asioista selvää, lue ja rutki. _Ja yksi on tärkeä asi^. Vaikeissa asiois- sa tee omatuntosi mukka

fl".

-Vaikka Asseria

pidettiin

^ta-

v allaan iumalan ^{ki eltä} iana ^h än käski kuunnella omaatuntoa.

-Kyllä

^nämä

Asserin

eväät

ovat olleet minulle

^tärkeitä

asioita. Olimme Asserin kans- sa kaksi valtuustokautta yh- dessä. Asseri tunsi kunnallis- lain kiemurat.

Myohemmin Otto

^sai

"Huittisten Hullun

miehen"

-tittelin

vuodeksi haltuunsa.

1995

Otosta tehtiin

prtåiån- neuvos. -Vaikka en ole

titte- lien

perään

niin

kyllä

nuokin

arvostukset lämmittivät miel- tä. Harvoin

poliitikko

saa var- sinaista kiitosta.

Yhden

^ker-

ran muistan saaneeni todella

kiitosta. Olin siihen

atkaan

jo

valtuustossa

ja

saraalan liittovaltuustossa. E räs van- ha

mummo tuli

minulle ker- tomaan Lauttakyläs ^{s ä} olleen- sa

Huittisten

safuaalassa

hoi-

dossa, mutta kun

tulot

olivat

pienet ei vanhus ollut

sa - nut maks etuksi sauaalala s kua.

'Voikko

sää

Masti

neuvoo

miten

tää asia saad^

n kun- toon".

Lupasi

n

yflttää hottaa maksua ^s o sia alil autakunnan kautta. Vaikk a myöhemmin olin pitkään sosiaalilautakun- nassa

ja

useita

vuosia iop^

sen puheenjohtaiana en sil-

loin

kuulunut viel ä lautakun- taan.

Virkailija tutki

_{asraa ia}

totesi

tämän asian täyttåvän perusteet suo tLtta lasku kun- nasta.

Mummo

sai myöhem-

min tiedon

hyvästå pååtök- sestä

ja

tåmä kumaraselkäi- nen vanhus kdvi vartavasten kiittämässä

minua. - Silloin

todella tunsi että minuakin on tarvittu . Tämä mummon

kii-

tos

vei monta

haukkumista pois jakorvasi niitäkin kiitok-

sia ioita en muilta

^koskaan

saanut.

Politiikan ken täLLä ^j uuri so- siaablautakunnan

menot oli-

vat val tatsaa luokkaa, muiste- lee

Otto. Kunnille

asetettiin lainsäädännön kautta yhä uu- sia velvoitteita ^jotka

piti

hoi-

ta

. Tässä lautakunnassa ioo-

tui todella

runsaasti paneu-

tumaan

edessä oleviin asioi- hin.

Otto

Mast muistaa jälkikä- teen

monta

tårkeåå kuntaa, kauppalaa ja kaupunkia kos- kevaa päätöstä, ^j oiden ldpime- noa monet tahot vastustivat.

Mieleen tulee esim. kauppa-

oppilaitos, ioka aloitti

^Sam- mun koulun kahdessa luokas- sa

ia" ^mimmone

^koulukes-

kus nyt on siitäkin muodostu-

nut". -

^{Kyllä nykyiset nuoret}

poliitikot meitä

vanhempia

kunnioittaa

_fa joskus kyssyy neuvookin.

Mutta

tämän piii-

vdn nuoret ovat uvan

^eri

loaaatlrrrasta.

He

ovat tulteet

tav alTaan valmiis e en p öytään.

Yhteiskunnan

asiat

on

vuo- sikymmenien saatossa muo- vautuneet jo raiteileen. Ei ole niitä murheita mitä sodaniäI- keen

oli politiikkaan tulleil-

Ia.

Me vanhat

^{emme tahdo}

päåstå ndistä vanhoista asiois- ta _ia vanhasta ajattelutavasta efoon.

Otto Mast on näkyrdsti ol-

lut mukana

omalta osaltaan kehittämässä Huittisten kun- taa, kaupp alaa ja kaupunkia.

Kuntamuodon muutosten ai- kaan

Otto kuului

siihen

"si-

särenkaaseen", joka kävi usei-

Huittisten Joulu

⁷³

ta neuvotteluja Helsingissä.

Onpa näistä kdynneistä valo-

kuviakin Huittisten historii-

kissa.

Monissa työtehtdvissä

TVH oli Otto

Mastin tyon- antalana 1,952.

Hiukan

arkaa

hän oli välillä

^erää17ä yksi- tyisellä

mutta

sitten vuodes-

ta

1,954 alkoi uudelleen työ- rupeam a

valuon

hommissa

ia ^{22 vuotta Otto Mast oli}

tiehöylänkulj

ettaiana.

Siinä ohessa

Otto suoritti

^erilaisia

työsuoi elukurs sej a kirj eopis-

ton kautta.

Sama

n

^alkaan

hän oli kunnassa ^ja kauppalas-

sakin sivutormrsen

a

ammat-

tien tarkastajana.

^Latnsaå- däntö muuttui _1^ s^tnTampe- reen

piiristä

kehotuksen

ha-

keutua fyo suo j elutarkastajan lähes kolme kuukauden kurs- sille. Sitten

minut nimitettiin

työ s u o j elutarkastajaks

i Huit- tisiin

josta työstä sitten atka-

na

rL jåin eläkkeelle. Se oli sii-

hen

^atkaan

kunnallinen vir-

ka.

Rau hal I isia

eläkepäiviä Otto

Mastin työ kunnallispo- tiikkona ^jatkuu edelleelr.

Mo-

net kokoukset antavat vaihte- lua pirteän eläkeldisen påivå-

rytmiin.

Ailin-vaimon

kanssa aj elTaan kaupp arei s s u j a. Vaik-

ka Oton pumppua on

ree- tatat ja muutenkin vähä joka paikas

ta

revrtty

niin

tervey- dentila on

kuitenkin

olosuh- teisiin katsoen hyvä. Kotikau-

punki Huittinen on

edelleen

hyrä

paikkakunta asua.

Ko-

valla työllä

on hankittu

oma

koti

ja onlämmi _{ntä ia} leipåa.

Eurot tulevat _f a niiden kanssa Mastin perhekin vuoden alus- ta opettelee elämään.

- Kyllä

mää sitä markkaa suomalaise- nakatpa nmutta kun päätök- set on demokraattisesti tehty siihen on tFytyminen.

Veteraanien asra

on Otto Mastin

sydäntä lähellå. Jon- kinver ran yhteiskunta on

vii-

me vuosina

tullut

auttam

a

ⁿ mutta kyllä näin paikkakunta- tasolla veteraanien vanhuut-

t^

prtäisi

Oton

^mielestä

hiu-

kan enemmän auttaa. Katkilla v etetaanelTla

on

vuo sikau sia kestäneestä olosta rintam aifa jåånyt vamma. Myöskin van- husten asioiden edelleen hoi- taminen

on

tärkeätä.

Reino

A'ikiä