Erkki Vihavainen
Suuria ja pieniä asioita kunnallishallinnon piirissä itsenäisyyden ajan
alkuvuosina Laukaassa
Laukaan Joulussa 1976 ju lk a ise
m assani artikkelissa tarkasteltiin vuoden 1917 kunnallislakien toi
m eenpanoa Laukaassa. Artikkelin otsikkona oli Kuntakokouksesta kunnanvaltuustoon ja siinä k äsitel
tiin vuonna 1918 toim eenpantuja en sim m äisiä kunnallisvaaleja, v a l
tuuston toim innan aloittam ista se kä ensim m äisen hallinnollisen v ir kam iehen, kunnankirjurin viran perustam iseen liittyviä toim en pi
teitä.
S euraavassa tarkastellaan kun
nan tehtäviä ja niiden hoitoa, h al
linnon jä rje ste ly jä sekä talouden
hoidon vaikeuksia itsenäisyyden ajan alkuvuosina kunnanvaltuuston p öytäkirjoista poim ittujen tietojen pohjalta.
KUNNAN TO IM IE LIM ISTÄ Vuonna 1918 toim eenpantujen kunnallisvaalien jä lk een valtuusto jä rje sty i. Puheen joh tajaksi valit
tiin Vihtori Vesterinen. Hän toim i valtuuston puheenjohtajana vuoden 1919. Seuraavana vuonna eli 1920 toim i puheenjohtajana osan vuotta E m il Puttonen, mutta jo syyskuun kokouksessa puheenjohtajuus siir
tyi W illiam Järviselle. Hänen toi
m ikautensa puheenjohtajana jatkui vuoden 1923 loppuun saakka. V u o
den 1924 alussa valittiin puheenjoh
tajaksi sitten Atte Muhonen, jo k a on valtuuston puheenjohtajista p it
käaikaisin.
Kunnallislautakunnan esim iehen vastuullista ja suuritöistä tehtävää hoiti 1918-1920 Sam uli Peura. H ä
nen jä lk een sä tehtävä siirtyi kau p
pias Johan Topeliukselle, jok a toi
m i esim iehenä aina vuoteen 1928 saakka.
Vuonna 1920 esim ies vaihtui k e s
ken vaalikauden. Valtuuston k o kouksessa 1.11.1920 Sam uli P eu ra l
le m yönnettiin 14 äänellä 4 vastaan ero esim iehen toim esta, ja sam alla uudeksi esim ieh eksi valittiin v a a li
kauden eli vuoden 1921 loppuun
kauppias Johan Topelius.
Todettakoon, että ennen kunnan
kirjurin palkkaam ista kuului e si
miehen tehtäviin kaikkien kunnal
lislautakunnan hoidettavien asioi
den valm istelu ja täytäntöönpano sekä kunnan talousasioiden hoito.
Niinpä esim . pöytäkirjojen pito kunnallislautakunnan kokouksissa kuului esim iehen tehtäviin.
Kunnanvaltuustolla oli kuitenkin om a kirjuri, opettaja Olli W outilai- nen.
Kunnallislautakunnan esim iehen ohella toinen keskeinen luottam us
toim i noina vuosina oli köyhäinhoi
tohallituksen, m yöhem m in k ö y häinhoitolautakunnan esim iehen toim i. Tätä tehtävää hoiti itsenäi
syyden ajan alkuvuosina Oskari Niem eläinen.
P öytäk irjat kertovat, että nämä kunnan k esk eiset luottam ustoim et eivät suinkaan olleet tuohon aikaan haluttuja ja tavoiteltuja. Niinpä se kä Johan Topelius että Oskari N ie
m eläinen pyysivät kumpikin useita k ertoja eroa tehtävistään, mutta valtuusto ei eroanom uksiin suostu
nut.
Todettakoon vielä selvityksenä, että ensim m äiseksi kunnankirju
riksi valittu Heikki Vartiainen ry h tyi hoitam aan kunniakirjurin tehtä
viä keväällä 1922.
Mitä muita elim iä kunnallishal
linnon piiriin kuului ennen 1920- luvulla toteutettuja uudistuksia?
Vastauksena tähän todettakoon, et
tä valtuuston kokouksessa 11.9.1920 valittiin jä sen et vuosiksi 1921-1923 seuraaviin kunnan elim iin
- Lainaviljaston hoitokuntaan - M aanviljelyrahaston hoitokun
taan
- O m atuparahaston hoitokuntaan - Köyhäinhoitohallitukseen - Edistystoim ikuntaan - Raittiuslautakuntaan
- K ansakoulujen johtokuntiin, 11 kansakoulua
- Taksoituslautakuntaan - Tutkijalautakuntaan
Kauppias Johan Topelius,
kunnallislautakunnan esim ies 1920— 1928 Laukaan historiatoim i
kunnan kokoelm asta.
Lisäksi on kunnassa ollut toim in
nassa ainakin elintarvikelautakun- ta, tielautakunta ja tilanostolau- takunta.
HALLINTOA H OIDETAAN JA JÄ R JE ST E T Ä Ä N
Itsenäisyyden ajan ensim m äisiä suuria lainsäädäntöuudistuksia oli oppivelvollisuuslain säätäm inen vuonna 1921. Seuraavana vuonna eli 1922 toteutettiin toinen kuntien kan nalta m erkittävä lainsäädäntöteh
tävä, köyhäinhoitolain säätäm inen.
N äillä laeilla annettiin kuntien h oi
dettaviksi entistä vaativam pia teh täviä ja velvotteita. Nyt oli laadit
tava oh jesään töjä, piirijakoja ja tehtävä ennakkosuunnitelm ia. V o i
daankin todeta, että nuo uudistuk
set silloin 1920-luvun alussa koettiin kunnissa vähintään yhtä m erk ittä
viksi kuin peruskoulujärjestelm ään siirtym inen ja kansanterveysuudis- tus viisikym m entä vuotta m y öh em min eli 1970-luvun alussa.
R aittiusasiat aiheuttivat toim en piteitä valtuustolle 1919. Niinpä v a l
tuusto kokouksessaan 16.8.1919 päätti asettaa kuntaan tarpeellisen m äärän raittiuden v alv ojia ja h y väksyi niille ohjesäännön. Seuraa
vassa kokouksessa, jok a pidettiin 29.9.1919 raittiuden valvojik si v alit
tiin 18 henkilöä sekä kullekin henki
17
lökohtainen varajäsen . O hjesään nön m ukaan raittiuden v alv oja t m u odostivat raittiuslautakunnan, jon k a puheenjohtajaksi m äärättiin R ikhard Heikkilä sekä varapu heen jo h ta ja k si Y r jö Vihinen.
Vuonna 1920 kuntaan asetettiin asutuslautakunta (V sto 11:93).
Lautakuntaan valittiin m tp. N estori Koskinen, tp. Oskari Flinkm an, tai.
W illiam Taipale ja tai. N estor T a m - m enoksa.
Asutuslautakunnan ohjesääntö hyväksyttiin joulukuun k okoukses
sa.
Vuonna 1921 hyväksyttiin o h je sääntö kunnan sairaalaa varten.
On selvästi nähtävissä p öy tä k ir
joista , että kunnankirjurin ottam i
nen m erkitsisi hallinnon tehostu
m ista. Jo vuonna 1922 valtuusto sai käsiteltäväkseen oppivelvollisu us
lain ja köyhäinhoitolain m ukaiset ohjesääntöehdotukset ja suunnitel
mat.
Kunnan kansakoulun ohjesääntö käsiteltiin ja hyväksyttiin 27.5.1922 pidetyssä valtuuston kokouksessa.
Asian käsittelystä on valtuuston p öytäkirjaan m erkitty seu raavaa:
"K an sak oulun ohjesääntöehdotusta laatim aan asetetun valiokunnan valtuustolle alistam an k ysym yksen joh dosta, m yönnetäänkö perh eel
lisille opettajille avustusta lapsilu vun perusteella kunnan puolesta, päätettiin pitem m än keskustelun jä lk een , että tätä avustusta ei m yönnetä, eikä näin ollen m ä ä räystä siitä ohjesääntöön oteta.
P ää tös tehtiin äänestyksen jälkeen 15 äänellä 10 vastaa n ” .
Kouluhallitus ei ohjesääntöä kui
tenkaan sellaisena hyväksynyt.
Valtuustolle ilm oitettiin 27.10.1922 pidetyssä kokouksessa, että kunnan kansakoulun ohjesääntö oli palau tettu kouluhallituksesta uudelleen tarkastettavaksi.
Uudelleen ohjesääntö käsiteltiin valtuustossa 29.12.1922. Nyt siihen tehtiin kouluhallituksen vaatim at m uutokset.
Kansakoulun piirijakoehdotus ja oppivelvollisuuden täytän töön pa
nosuunnitelm a käsiteltiin ja h yv äk syttiin ensi kerran 11.12. 1922 p id e
tyssä valtuuston kokouksessa.
Seuraavan vuoden syyskuun k o
kouksessa (25.9.1923) asia oli uudel
leen valtuuston käsiteltävänä.
O ppivelvollisuuden täytäntöön- panosuunnittelm a on liitetty k o
neella kirjoitettuna muuten käsin kirjoitettuun valtuuston p öytäk ir
ja an . Se sisältää tietoja 19 kan sa
koulun toiminnan jä rjestä m isestä ja rakentam isesta.
Tätä suunnitelm aa voidaan pitää Laukaan kunnan ensim m äisenä pitkän aikavälin suunnitelmana, jon k a toteuttam inen jatkui käytän
nössä aina talvisotaan saakka.
A vustusanom uksista äänestettiin Laukaan valtuustossa ja tuohon ai
kaan. Niinpä kokouksessa 29.9.1919
” K eski-Suom en M aan viljelysseu ran anom us saada avustusta m aatalousneuvojan palkkaukseen Laukaan kuntaan 15 äänellä 7 v a s
taan evättiin” .
Kunnalliset kuulutukset päätet
tiin kuitenkin vuonna 1920 julkaista yksim ielisesti entiseen tapaan, ni
mittäin ilm oituksella Kuntalassa, kuuluttaen kirkossa sekä kolm essa Jyväsk ylä ssä ilm estyvässä san o
m alehdessä.
Vuonna 1919 ''kaikkiin kunnalli
siin laitoksiin päätettiin hankkia kunnan yhteisillä varoilla v alta
kunnan lippu ” (Vsto 18.10.19). Sa
m assa kokouksessa "k u n n a n val
tuuston istontohuoneen seinälle si
joitettavak si päätettiin hankkia n y
kyisen presidentin kuva kehyksis
s ä ” .
Vuoden 1922 viim eisessä kokouk
sessa valtuusto päätti, että kunnal
le ostetaan laskukone sekä k irjo i
tuskone. Ehdoksi asetettiin, että
"k ork ein taan saavat ne m aksaa yhteensä 20 000 m a rkk a a” .
Valtuuston p öytäk irjat on kuiten
kin kirjoitettu koneella vasta v u o
den 1924 alusta alkaen.
R A K E N N U S T E H T Ä V I E N H O IT O
1920-luvun alussa kunnan oli to
teutettava suuria ja vaativia raken
nushankkeita. Koulurakennusten lisäksi katsottiin kiireellisiksi ra- kennustehtäviksi kunnansairaalan ja kunnanlääkärin asunnon raken
taminen.
Erityisesti koulujen kohdalla ta r
vittiin pitkäjännitteisyyttä ja suun
nitelm allisuutta, sillä tehtävää oli paljon. Osa jo toim ivista kouluista toim i vuokratiloissa, ja uusia oli p e rustettava oppivelvollisuuslain m u kaisesti.
Miten näitä rakennustehtäviä sil
loin oikein suunniteltiin ja käytän
nössä hoidettiin? Eihän kunnan palveluksessa tuolloin ollut vielä edes rakennusm estaria.
K oulujen osalta rakennusvelvot- teet pantiin k iiree llisy y sjä rjesty k seen vuoden 1921 viim eisessä v a l
tuuston kokouksessa 29.12. 1921.
Tällöin valtuustossa päätettiin, m issä jä rjesty k sessä uusia kansa- koulutaloja rakennetaan. Tässä
pöytäkirjaan kirjatussa oh jelm assa annettiin m yös ohjeita rakennus
hankkeiden toteuttam ista varten:
— Uusille kouluille palstoja hank
kim aan ja niistä valtuustolle ehdotuksen tekem ään v a lt u u tettiin Oskari K ytöm aa ja Os
kari Flinkm an.
— K oulutaloja rakennettaessa hankkii kunta rakennustarpeet yhteisostolla, jonka tekevät r a kennustoimikuntain keskuudes
taan, yksi kustankin, valtuutta
m at henkilöt, jotk a voivat k äy t
tää asiantuntevaa avustusta. Työ teetettäköön urakalla, m ieluu m min kappalekaupalla.
Sam alla valtuusto valitsi T a rv a a lan koulun rakennustoim ikuntaan Matti Ollila, Ville Korhosen ja M at
ti Virtasen.
Todettakoon, että kunnansairaa
la rakennettiin vuosina 1920-1921.
Rakennustoim ikunnan k okoonpa
nosta ei ole tällä kertaa käytettä
vissä tietoja. Rakennus on edelleen terveyskeskuksen käytössä, n eu vo
lana.
K unnanlääkärin asunnon (V ier- tolan) rakennustoim ikuntaan valit
tiin 29.12.1922 K alle K orja, Aatu Kantola ja W illiam Järvinen.
K ansakoulujen paikkojen m ä ä rittely on tapahtunut tuohon aikaan varsin m utkattom asti, kuten seu- raavat otteet valtuuston pöytäk ir
jasta osoittavat:
- Kärkkään koulun paikaksi p ä ä
tettiin Kärkkään ja K öyhäintalon raja niin että Kärkkään m aasta otetaan neljä sarkaa peltoa sekä jou tom aa K änsäsen ja K öyhäin
talon ra jo ja m yöten. L isäm aa otetaan K öyhäintalon m aasta.
K auppakirjat laatii ja esittää valtuuston hyväksyttäväksi A.
Kantola.
- K uhajärven koulu päätettiin si
joittaa valtam aantieltä A h lbac- kaan johtavan tien varrelle m aantieltä tullen ensim m äisen portin sisäpuolelle tiestä oikeal
le. K auppakirjat laatii ja esittää valtuuston hyväksyttäväksi A.
Kantola (Vsto 29.9.1924).
Savion koulun rakennustyö 1924 aiheutti valituksen m aaherralle.
Heikki Sijvast y .m . anoivat siinä koulun rakennustöiden kesk eyttä
m istä.
Valtuuston kokouksessa 17.3.1924 on ollut esillä seuraava aloite:
— Tarvaalan koulurakennusta vastaanottanut toimikunta oli alistanut valtuuston h arkittavak
si, eikö olisi syytä ryhtyä otta
m aan esille k ysym ystä vak i
naisen rakennusm estarin palk
18
A tte Muhonen, m aanviljelijä, kansanedusta
ja . A tte M uhonen valittiin valtuustoon pu h eenjohtajaksi ensi kerran 1924. Tätä teh tä
vää hän sittem m in hoiti k olm een ottee se e n y h teen sä 17 vuotta. Laukaan historiatoim i
kunnan ku vakokoelm asta.
O pettaja A m anda A uvila toim i Valkolan kou lun opettajana m m . 1920-luvun alussa K otise utu yh distyksen kuva-arkistosta.
kaam isesta kunnan palvelu k
seen. Asia päätettiin jättää kun
nallislautakunnan v a lm istelta vaksi jok a siitä antakoon lausun
tonsa seu raavalle kunnanval
tuuston kokoukselle.
T A L O U D E L L I S I A V A I K E U K S I A
Hallinnon laajentum inen ja ra kennustöiden rahoitus joh tiva t sii
hen, että kunnan talous joutui k o
valle koetukselle. Kunnan ra h a s
tonhoitajana toim i kunnallislauta
kunnan esim ies, joten vaikeudet olivat ensi sijassa esim iehen v a ik e
uksia. Vuoden alussa 1920 on tilan
netta käsitelty valtuustossa (22. 1. 1920). Tällöin valtuusto m yönsi esim ieh elle lainanottoval
tuuksia:
- Kunnallislautakunnan esim ies valtuutettiin kunnan vastuulla ottam aan lainan, m istä edu l
lisim m in saa kunnan ju oksevien m en ojen peittäm iseksi siski kun
nes kunnasta rah oja saadaan.
Lisäksi kokouksessa tehtiin seu- raava sangen erikoislaatuinen p ä ä tös:
- Kunnallislautakunta, samoin Elintarvikelautakunta valtuutet
tiin kunnan nimiin antam aan v e l
k ak irjoja kuuden (6) prosentin korolla siihen saakka, kun kan nasta rahoja saadaan, niille sa a m a m iehille, jotk a suostuvat s a a m istaan rahan asem asta v e lk a kirjan ottam aan.
T iedossa ei ole, m issä m äärin päätöksessä tarkoitettuja v elk ak ir
jo ja käytännössä annettiin.
Sam ana vuonna, siis 1920, on m arraskuun 1 päivänä pidetyssä kokouksessa valtuuston p öytäkir
ja a n kirjattu seu raava pykälä:
- Sairaalan rakennustoim ikunta il
moitti, että rahanpuutteessa on rakennustyö jä än yt seisom aan, ja että ellei töitä jatketa, tuottaa se vahinkoa, jota rakennuslauta
kunta ei ota vastatakseen.
Päätettiin lausua rakennuslauta
kunnan rah astonhoitajalle toiv o
mus, että hän hankkisi om alla vastuullaan tarvittavat varat, joista hänelle m aksetaan se k o r
ko, m ikä m enee vekselikorkoa ja m aksetaan pääom a heti takaisin kun kunnasta va roja saadaan.
Täm ä päätös viittaa siihen, ettei paikallinen rahalaitoskaan tuona aikana pystynyt tyydyttäm ään kunnan rahantarvetta. Sen vuoksi oli yritettävä saada lainaa y ksi
tyiseltä henkilöltä.
Kunnan v erot päästiin tuohon a i
kaan kantam aan vasta kesällä. Sitä ennen oli toim itettava taksoitus s e kä laadittava m aksuunpano- ja kantoluettelo. Seuraava ote v a l
tuuston pöytäk irjasta 7.5.1921 k e r too verokannon jä rjestely stä : - Kunnan v erot päätettiin kantaa
niin, että pidetään kaksi vak i
naista ja kaksi rästikantoa. E n sim m äinen erä kannetaan ennen heinäkuuta. K aunnallislautakun- ta lähem m in m äärää ajan. Joka ei en sim m äisessä kannossa m a k sa puolta veroistaan, joutuu se heti kokonaan ulosottoon. Kannot toim itetaan K irkonkylässä, L ie
vestuoreella, L eppävedellä, W ehniässä, N u rm ijä rvellä ja Ka- peekoskella. Rästikannot toim i
tetaan kirkonkylässä.
Varsinaisen kunnallisveron lisäk si kannettiin kunnassa vielä 1920- luvulla luonnossa vaivaisrukiita.
Niinpä valtuusto on kokoukses
saan 7.5.1921 tehnyt ko. asiassa seu- raavan päätöksen:
- Köyhäin kassaan päätettiin kantaa yksi kilo v ilja a äyriltä, jok a kannetaan vakinaisen tulo- ja m en oarvion lisäksi.
Päätös tehtiin 11 äänellä 5 v a s
taan.
19
M yöskin vuoden 1921 verotuksen perusteella on vaivaisrukiita p ä ä
tetty kantaa 1 kg veroä yriltä (Vsto 3.12.1921).
M ainittakoon, että K.J. Stählber- gin kunnallislakien selitysteoksessa on mainittu K h o:n ratkaisu, jon ka m ukaan kunnalla ei ollut lakiin p e
rustuvaa oikeutta kantaa tällaisia v e ro ja tulo ja m en oarvion lisäksi köyhäinhoitoa varten. Laukaassa rukiita kuitenkin kannettiin entistä käytäntöä noudattaen.
Kunnan talou sarvio on vielä vuonna 1920 kirjoitettu käsin v a l
tuuston pöytäkirjaan . Tilaa siihen on tarvittu kaksi sivua. Vuoden 1922 talousarvio on laadittu ensi kerran kaavakkeelle. T alousarvio on sil
loin käsitelty vasta 4.2.1922 ja p ö y täkirjaan on m erkitty: "V a h v iste t
tiin kuluvan vuoden talou sarvio sel
laiseksi kuin se on m erkitty kaa
vakkeen sitä varten varattuun sa rakk eeseen ” .
U losottom ies on kuntaan otettu 1923. Valtuusto hyväksyi oh jesä än nön kokouksessa 25.8. päättäen sa m alla, että toim en täyttäm iseen ryhdytään kiireim m iten ja nyt m aksettavaksi langenneet v e ro rä s
tit jätetään jo hänen perittäväk- seen.
H EN KILÖ K U N TA -A SIO ITA Oman ryhm änsä valtuuston asioista m uodostavat henkilökunta- asiat. Niitä esiintyi jo tuona aikana lähes jok a kokouksessa.
O pettajayhdistys näyttää k irjoit
taneen valtuustolle jäsenistönsä palkkaus- ym asioista m uutam ia k ertoja vuodessa. Y hdistys teki m yös aloitteita kouluolojen paran tam iseksi. Niinpä 25.10. 1923 v a l
tuustolle esitettiin op ettajayh dis
tyksen kirjelm ä, jo ssa ehdotettiin m äärärahan varaam ista koulujen läm m itystä varten (siis lä m m ittä
jien pa lk k au k seen ). Ehdotukseen ei suostuttu.
Kunnankätilö Rosa Kienanen kir- joitteli m yös usein valtuustolle m il
loin palkasta, m illoin asuinpaikasta jn e. Niinpä 22.12. 1920 on pöytäkir
ja an m erkitty: "L u ettiin kätilö Ruusa Kienasen valituskirjelm ä koskeva kunnan kätilön asuinpaik
kaa. Sen joh dosta päätettiin, että valtuusto pysyy asiassa ennen teke
m ässään päätök sessä” .
N äyttää siltä, että R osa Kienanen on kirjoittanut asiasta sitten piiri- lääkärille, sillä 19.2.1921 pidetyssä valtuuston kokouksessa "kätilön asuinpaikkaa koskevaan p iirilää
kärin tiedustelukirjeeseen vastau s
ta antam aan valittiin kunnallislau
takun ta". Asia on ollut esillä m yös 10.1.1921 pidetyssä kokouksessa.
Päätöksen mukaan "kunnan kä
tilö Ruusa K einäselle m yönnettiin oikeus asua om issa huoneissaan huolim atta siitä, että P ohjoisen kä- tilöpiirin asuinpaikaksi on o h je
säännössä m äärätty Kuusa. Täm ä oikeus m yönnettiin sillä edellytyk
sellä, että hän tyytyy ohjesäännön m äärääm iin korvauksiin asunnosta ja lä m m östä ” .
Kätilön asunto "P ö n ttö lä ” si
ja itsi sam alla paikalla, m issä nyt sijaitsee k errostalo "P ö n ttö lä ” .
Sairaanhoitajan toim i asetettiin kuntaan kuntakokouskauden loppu vaiheessa 1916. Vuonna 1921 on kun
nallisena sairaanhoitajana toim i
nut E m m a Peltola.
E nsim m äinen kunnan eläke on todennäköisesti m yönnetty 29.12.
1922 pidetyssä valtuuston kokouk
sessa. P öytäk irjan mukaan "r o k o t
taja Olga U llström ille, jok a on ro kottajana palvellut kuntaa 38 vuot
ta, päätettiin tä s fe d e s m aksaa 250 m k :n vuotuinen elä k e” .
Vuonna 1921 olivat kunnan koulu
jen opettajina seuraavat henkilöt:
Kuusa Aina Vatia, Linda Taipale, Janakka Olga Heikkonen, K irkon
kylä Olli Woutilainen, Liisa V ä isä nen, L ievestuore Ville Pöyhönen, Saim a Sahlbom , N u rm ijä rvi Eliina Puttonen, Saarilam pi Ksenia Liisan- antti, Savio H elena Ingnatius, Seppälä E m m i L eh m u svaara, Juho Laatikainen, Simuna H elm i Purola, T arvaala E eva Nikulainen, Valkola Am anda Auvila, Vehniä N estori V eijonen, Vuontee Kalle Kettunen.
Valtuuston kokouksessa 19.9.1921 valittiin kunnallislautakunnan esi
m ieheksi vuosiksi 1922-1924 y k si
m ielisesti kauppias Johan Topelius uudelleen. Sam alla päätettiin, että
"p alk k aa m aksetaan 8000 m arkkaa vuodelta siihen asti kuin kunniakir- ju ri m ahdollisesti tulee otetuksi” .
Kunnankätilö R osa Kienanen, s.
25.2. 1872, k. 26.2. 1958. — Laukaan ensim m äinen kätilö ja en sim m ä i
nen kunnallinen terveyd enh oitolan viranhaltija. — Hän toim i kätilö
nä Lau kaassa ainakin k o lm ek y m m en tä vuotta. K otiseu tu yh d istyk
sen ku va-arkistosta.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että hallitsevana piirteenä noina vuosina on kunnan toim innassa o l
lut aktiivisuus ja yhteinen hyvä.
Kunnallismiehet pyrkivät tuolloin jo selvästi tuloksiin. P öytäk irjat k e r tovat m yös m ielenkiintoista kieltä tekijöistään, siis Olli W outilaisesta, Johan Topeliuksesta, Heikki Vati- aisesta. Sam oin sisältävät ne run- saati inhim illisiä piirteitä. N yk ya i
kainen byrokratia oli tuon ajan kunnallishallinnolle vierasta. N yt
hän ei kunnallinen asiakirja ole k e
nenkään tekem ä, se on viraston tuote.
