50
. VUOTTA
l \
1921
♦
MIETOISTEN
SÄÄSTÖPANKKI
1971
MIETOISTEN SÄÄSTÖPANKKI
1921 1971
Tervetuloa ju h la a m m e !
LA U AN TAIN A 6. 3. 1971 12.00 Isäntien juhla kokous
13.00 Kunniakäynti h a u d o illa
SU N N U N TA IN A 7. 3. 1971 10.00 Juhlajum alanpalvelus
M ietoisten kirkossa
saarnaa rovasti Joose Hytönen uruissa dir. cant. Arvo Elo 11.30 Kirkkokahvit M ietoisten
M aam iesseuran talossa
MIETOISTEN SÄÄSTÖPANKKI
K A T S A U S P A N K I N V A I H E I S I I N 50 V U O D E N A J A L T A S E K Ä V U O D E N 1 9 7 0 T O I M I N T A A N .
Koonnut: Osmo Rantala
T A U S T A A
Säästöpankkiliike sai alkunsa Saksassa 1700-luvun loppupuolella. Sieltä aate levisi m m .'S veitsiin ja Tanskaan. Englannissa ensimmäiset säästöpan
k it syn tyivä t noin 20 vu o tta m yöhem m in k u ite n kin ilman saksalaisia esikuvia.
Ensimmäiset säästöpankit syn tyivä t pääasiassa yhteiskunnallisista syistä.
Niiden tarkoituksena o li vähävaraisen kansanosan toim eentulon paran
tam inen ottam alla myös pienet säästöerät korkoa kasvamaan, m itä m uut sen ajan pankit eivät tehneet.
Alusta alkaen on säästöpankeissa k iin n ite tty hyvin suurta huom iota talle
tusten varmaan säilymiseen ja säästäjän asemaan yleensäkin, m itkä vieläkin ovat eräitä säästöpankkien pääperiaatteita.
Suomeen säästöpankkiaate tu li englantilaisten esikuvien mukaisena. T u r
kulainen apteekkari Johan Jakob v. Ju lin o li m atkoillaan tu tu s tu n u t Englannin säästöpankkeihin. J u lin in aloitteesta perustettiin T urkuun 1822 Suomen ensimmäinen säästöpankki.
A L U E S Ä Ä S T Ö P A N K K I
Mietoinen tu li ensimmäisen kerran virallisesti säästöpankkiliikkeen p iiriin vuonna 1897 perustettaessa Maskun ym . kuntain Säästöpankkia. Tämän pankin perustavassa kokouksessa ei mietoislaisia o llu t mukana, m utta ennen käytyjen keskustelujen pohjalta m a in itu n kokouksen osanottajat ilm o ittiv a t, että m uutam at mietoislaiset o liva t ilm o itta n e e t haluavansa ottaa osaa pankin perustamiseen.
S illo in v a littiin pankin ensimmäinen isännistö, Raision, Maskun, Nousiais
ten, Lemun, Askaisten ja Mietoisten kunnasta kustakin neljä jäsentä.
Mietoisista v a littiin m aanviljelijät Juho N iem i-A arlahti, Ever.t Tervonen, Juha Lehtinen ja W ilho Toupila. Säästöpankin hallitukseen v a littiin kaksi varsinaista ja yksi varajäsen kustakin kunnasta, Mietoisista m aanviljelijät Kalle K ivivu o ri ja Kustaa Merilä sekä varalle W ille M attila.
Tämän kokouksen johdosta o te ttiin M ietoisten kunnan yleisessä kunta
kokouksessa h u h tiku u n 11 päivänä 1897 käsiteltäväksi myös säästöpankki- asia ja pöytäkirjan mukaan päätettiin:
" § 1. K y s y ttiin kuntalaisilta jos M ietoisten kunta ottaa osan Raision, Maskun, Nousiaisten, Lemun ja Askaisten yhteiseen perustettavaan Sääs
tö p a n k k iin ja päätti enim istö läsnäolevista kuntalaisista ottaa osan siihen.
§ 2. Samassa m yöskin k y s y ttiin mistä on saatava pohjarahasto m a in ittu u n pankkiin 500 markkaa, ja päätti enim istö että otetaan lainaksi viinavero- rahoista."
Tähän säästöpankkiin y h ty i vielä samana vuonna Ruskon kunta ja seuraa- vana vuonna myös Vahdon kunta.
Maskun ym . kuntain Säästöpankki k e h itty i senaikaisiin o lo ih in nähden hyvin, joskin au kio lo ke rto je n vähäisyys ja senaikaisiin kulkuneuvoihin nähden p itk ä t m atkat hidastivat kehitystä.
O M A N P I T Ä J Ä N P A N K K I
Suomen itsenäistymisen vuodet ja alkanut voimakas taloudellinen ja hen
kinen kehitys jo h ti siihen, että säästöpankki tässä muodossa toim ien ei p y s ty n y t täyttäm ään tehtäväänsä. T ä llö in tu li tarvetta useita kuntia käsit
tävien säästöpankkien jakamiseen.
Mietoisissa käsiteltiin vuonna 1920 to u k o ku u n 3 päivänä kunnanvaltuus
ton kokouksessa oman säästöpankin perustamista seuraavasti:
"K oska Maskun ym. kuntain Säästöpankin isännistö ja hallitus ovat säästöpankkien tarkastajan ehdotuksesta päättäneet m ainitun pankin jaet
tavaksi siten, että ku kin siihen y h ty n y t kunta saa oman pankkinsa.
Mietoisten kunnantalo 1920-IuvuIla.
Tämän johdosta v a littiin viisim iehinen kom itea valmistamaan asiata sekä täysillä valtuuksilla toim im aan siihen suuntaan, että voidaan pan kkiliike aloittaa omassa kunnassa.
M a in ittu u n komiteaan tu liv a t va litu iksi seuraavat: Ent. tila llin e n V ille Paavola, tila llis e t Kaarle K ivivu o ri ja Em il Pyhäranta, tilallisen poika Oskar T riittu la sekä työ n jo h ta ja H. F. Johansson, ka ikki Mietoisten pitäjästä."
Kesäkuun 7 päivänä 1920 käsitteli kunnanvaltuusto jälleen myös säästö- pankkiasiaa ja te ki seuraavat päätökset:
"Pohjarahastoksi kuntaan perustettavalle säästöpankille päätettiin laina- jyvärahastosta antaa 20.000 markkaa ilman takaisinmaksun velvollisuutta.
Säästöpankin isännistöön v a littiin seuraavat: Ent. tila llin e n V ille Paavola, tila llise t Kaarle K ivivu o ri, E m il Pyhäranta, Y rjö Kauvainen, V ilh o Junnila ja Juho Mettälä, kartanonom istajat Jukka Lehtinen ja Oskar Merilä sekä m äkitupalainen Jalmar Oksanen, k a ik k i Mietoisten pitäjästä. Ensimmäisen kokouksen kokoonkutsujaksi v a littiin Kaarle K ivivuori. Säästöpankkiliike päätettiin aloittaa Kunnan huoneella."
T O I M I N T A A L K A A
M a in itu t miehet ry h ty iv ä t toim een säästöpankin avaamiseksi. Kun Turun ja Porin läänin maaherra 19 päivänä lokakuuta 1920 o li vahvistanut Mie
toisten Säästöpankin säännöt, o li pankki ensi kertaa avoinna maaliskuun
2 päivänä 1921. Ensimmäisen talletuksen te kijä o li tila llin e n Frans G rön
roos ("K e to la n Hauska") M ietoisten Vähäkylästä.
Alussa säästöpankki to im i aivan pienen ajan Tavastilan koulun piharaken
nuksessa siirtyen jo ensimmäisenä vuonna Mietoisten kunnanhuoneelle, missä to im in ta ja tk u i aina vuoteen 1927. Vuosina 1928—32 säästöpankki to im i Mietoisten Osuusmeijerin talossa vuokralla samassa huoneessa Mie
toisten Osuuskassan kanssa.
Säästöpankki o li avoinna kerran viikossa, ke skiviikkoisin klo 1 0 — 12 aina vuoteen 1936, jo llo in pankkia ru v e ttiin pitämään auki kolme kertaa v ii
kossa, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 10—12.
Pankkiliikkeen hoitajina to im iv a t hallituksen esimies, ensimmäisenä maan
v ilje lijä Kaarlo K ivivuori ja v a littu k irju ri ensimmäisenä m aanviljelijä Kus
taa Kauko. Maanviljelijä Kaukon jälkeen o li k irju rin a vuoden 1924 pien
tila llin e n Jalmar Oksanen ja hänen jälkeensä vuoteen 1930 asti Aleks Laak
sonen.
Maanviljelijä Kustaa Kauko, Mie
toisten Säästöpankin ensimmäinen kirjuri.
Maanviljelijä August Hiivola, Mie
toisten Säästöpankin hallituksen jä sen 1921—62, hallituksen puheen
johtaja 1925—60, kassanhoitaja
1 9 2 5 -4 6 .
Säästöpankin perustamisesta alkaen o li hallituksen jäsenenä maanviljelijä AU G U S T H IIV O L A , joka vuonna 1925 v a littiin hallituksen puheenjohta
jaksi H iivola to im i hallituksen puheenjohtajana yhtäjaksoisesti aina vuo
teen 1960 asti. Lisäksi hän o li Säästöpankin kassanhoitajana vuodet 1 9 2 5 -4 6 .
Rauhallisena ja e rittä in tasapuolisena henkilönä Hiivola osasi johtaa Mie
toisten Säästöpankkia menestyksellisesti neljän vuosikymmenen ajan.
K aikkina aikoina se ei o llu t suinkaan helppoa. Epäitsekkäästi ja usein m uut toimensa jättäen hän o li aina valmis, kun Säästöpankin asiat vaativat hä
nen toim enpiteitään. H iivola o li oikea Säästöpankkiaatteen mies.
V U O S I E N V A R R E L T A
6 — 1927 — Nro 7267 (232)
Säästöpankin ka ik ki isännät ja varsinkin hallitus ovat vuosien varrella kiinteästi seuraten pankkinsa kehitystä tukeneet sitä sekä pankin kautta koko paikkakuntaansa koettaen päätöksillään edesauttaa paikkakunnan kehitystä. Mainonnasta puhutaan pöytäkirjoissa ensimmäisen kerranvuon- na 1925, jo llo in p äätettiin panna säästöpankista ilm o itu s Turunmaan V a lio lle o m iste ttu u n juhlanum eroon sekä T u ru n Sanomien Säästäväisyys- numeroon. Palvelun kehittäm inen on myös o llu t ko ko ajan esillä, vaikka joskus alkuaikoina n y t o u d o lta k in tu n tu va lla tavalla, kuten vuonna 1926 seuraavan otteen mukainen päätös: "O p e tta ja K :E .A n ttila n esityksessä o te ttiin keskusteltavaksi jos kunnan opettajain palkat suoritettaisiin Säästöpankin välityksellä ja päätettiin, että koska sanottu palkkaus asiaon
kuuluva kunnan rahatoim ikam arille, mistä välitystoim esta on pankilla työlisäystä, eikä ole vastaavaa h yötyä ettei katsota tarpeelliseksi ottaa sanottua vä litysto in ta p a n kille ".
Pankkityön koneellistaminen a lo ite ttiin vuonna 1929, jo llo in päätettiin ostaa yhteinen laskukone osuuskassan kanssa.
1920-luvun nousukautena o li kovaa kilpailua talletusvaroista, m inkä jo h dosta ta lle tu sko ro t kohosivat 8-9 p rosenttiin. Lain ako ro t nousivat myös sen johdosta y li kym m enenkin prosentin, m ikä o li la in a n o tta jille varsin raskasta. Vuonna 1931 saatiin eri rahalaitosten kesken aikaan korko so p i
mus, m illä ta lle tu s ko ro t alenivat 6 prosenttiin.
N iin ku tsu ttu n a pula-aikana, vuoden 1 9 3 0 —luvun alussa, talletusten lisään
tym inen pysähtyi ja monissa pankeissa ta lle tu kse t vähenivätkin. Mietoisten Säästöpankin kohdalla vähenemistä tapahtui vain vuonna 1932. Pula- aikana jo u d u ttiin ku ite n kin jo ita k in lainoja perimään ja luottojärjeste
lyistä sopimaan takaajien kanssa. L u o tto ta p p io ita M ietoisten Säästöpankki ei ole koko to im in ta aikanaan kärsinyt.
O M A A N T O I M I T A L O O N
Oltuaan edelleen vuokratiloissa kauppias Laina Vuorisentalossa vuodesta 1933, tu li pankin haltuun vuonna 1936 Pyhälä nim inen tila Mietoisten kirkonkylässä. Pankki s iirty i o m iin to im itilo ih in . T ä llö in pankin kamree
rina o li k a n tto ri c in o S o im e la . 1930—luvun loppupuolisko oli voimakasta taloudellista nousukautta,m inkä johdosta p a n k k iliik e ttä p iti ry h ty ä har
joittam aan vuodesta 1938 alkaen joka arkipäivä. Samana vuonna pankin toim itusjohtajaksi tu li ka n tto ri Kauko Taipale, joka o lik in e rittä in pitkän ajan pankin toim itusjohtajana aina vuoteen 1956.
Kanttori Kauko Taipale, Mietoisten
Säästöpankin toim itusjohtaja 1938
Mietoisten Säästöpankin toimitalo v. 1936—55.
S O T A - A I K A
Nousukauden katkaisi 1939 s y tty n y t talvisota ja sitä seuraneet raskaat jatkosodan vuodet Johtaja jo u tu i sotaan ja pankkia h o id e ttiin tilapäisin vo im in , joskin Hiivola oli s illo in k in mukana käytännön pankkityössä Suomi p a k o te ttiin luovuttam aan suuren osan alueestaan ja Karjalaisväestö jo u tu i asettumaan muualle Suomeen. Sotavuosien p ä ätyttyä asettui Mie
to is iin pääasiassa Kuolemäjärven ja M etsäpirtin väestöä noin 500 henkeä.
Karjalaiset ovat luonteeltaan sopeutuvina, aktiivisina ja ahkerina olleet vireästi mukana M ietoisten kehittämisessä antaen myös vahvan panoksen
säästöpankin toim intaan.
Sodan aikana ja sen jälkeen a lo itti in fla a tio vaikutuksensa koko maan ta lo uselämään. Inflaatiosta jo u tu iv a t varsinkin säästäjät kärsimään. Säännöstely haittasi vielä pitkään ihmisten toim ia.
Koulunjohtaja Allan Auer, Mietois
ten Säästöpankin isäntä 1944—68, isäntien puheenjohtaja 1952—68, tilintarkastaja 1936—42 ja 1945—
68 .
U U S I T O I M I T A L O
Taloudellinen to im in ta pääsi elpymään sodan vaikutuksista vasta 1950—
luvulla. Pankin to im in ta vilka stu i ja palvelukset lisääntyivät, joskin rahan arvon aleneminen ja tk u i. Säästäjien turvaksi o te ttiin vuonna 1955 säästö
pankkien aloitteesta k ä y ttö ö n in d e k s itilit, m ikä saikin aikaan talouseläm äl
le välttäm ättöm än säästämistoiminnan elpymisen. Samana vuonna valmis tu i a rk k ite h ti H eikki Sarainmaan suunnittelem a uusi p a n kkita lo m ikä vielä n y tk in täyttää M ietoisten Säästöpankin tila n tarpeen. Seuraavana vuonna pankin to im itu sjo h ta ja ksi tu li m aanviljelijä V ilh o Junnila, jonka m enestyk
sellisesti alkaneen p a n k k ity ö n kuolema vuonna 1958 keskeytti. Hänen jälkeensä to im itu sjo h ta ja ksi v a littiin A tte Koskinen, kestäen hänen energi
nen toim ikautensa Mietoisissa vuoteen 1961, josta alkaen to im itu s jo h ta ja na on o llu t Osmo Rantala.
Mietoisten Säästöpankin v. 1955 valmistunut nykyinen toimitalo
S I V U K O N T T O R I
Pankinjohtaja Koskisen aloitteesta ry h d y ttiin hankkeisiin siv u k o n tto rin perustamiseksi palvelemaan kunnan läntisen osan asukkaita. Vuonna 1961 aloittiL au tta n p ä ä n s iv u k o n tto ri toim intansa, ja heti alusta alkaen se saa
v u tti paikkakuntalaisten suosion varsinkin erilaistenmaksujen vä litysp a ik
kana. S ivu ko n tto ri on suurimman osan toim iajastaan to im in u t emäntä E li
na Seppälän talosta vuokratuissa tiloissa, ja se on kustannuksia säästäen hoidettu pääkonttorista käsin ollen avoinna osan päivää. Vuodesta 1966 alkaen on k o n tto rin hoitajana to im in u t rouva A in i Mettälä. Vuonna 1968 h a n k ittiin ko n tto ria varten myös oma to n tti. Rakennushanketta ei k u ite n kaan toistaiseksiole pantu vireille,koska rahalaitosten kannattavuus vakaut
tamisen yhteydessä tapahtuneiden indeksitilien lopettam isen takia heik- keni, ja nykyaikainen m aksuliikkeen kehitys kä yttö tile in e e n pienentää k o n tto ri n laajenem ismahdo 11 isuu ksia.
L a u tta n p ä ä n s iv u k o n tto ri.
P A L V E L U N J A T I L I M U O T O J E N K E H I T T E L Y Ä
1960—luku on o llu t yleisesti pankkialalla voimakasta m uutosten aikaa.
Palvelukset ovat lisääntyneet ja m aksuliike yhä enemmän s iirty n y t pankin kautta kulkevaksi. Arvopapereiden säilytys avoim ina talletuksina on yhä
enemmän lisääntynyt. T ä llö in pankki hoitaa niistä saatavat osingot ilman asiakkaan huolenpitoa. Tallelokero pankissa on havaittu turvalliseksi säily
tyspaikaksi. Pankki auttaa asiakirjojen laadinnassa ja hoitaa kiinteistökau
pat yms. ja auttaa laskujen perimisessä. Maatalouden uuden tuloverolain
Maanviljelijä Tauno Puotunen, Mie
toisten Säästöpankin hallituksen va
rajäsen 1939—47, hallituksen jäsen 1948—, puheenjohtaja 1961—.
Säästöpankin lahjoittaman ” Rehdin urheilijan” palkinnon sai v.
1969 koululainen Maarit Raudus.
mukaiset m u istiinpanot ja ve ro ilm o itu kse t tehdään säästöpankissa e d u lli
sesti. M aanviljelijä voi saada pankin välityksellä valtion tukem ia m aankäyt
tö-, maatalouden perusluotto-ja salaojituslainoja. Opiskelija saa säästö
pankista helposti opintolainan. O piskelijan asemaa parantaa huomattavasti vuonna 1969 voimaan tu llu t op in to tu kijä rje ste lm ä , jossa va ltio takaa lainan ja maksaa osan lainan korosta. Varallisuudesta riip p u m a tta yhä useammat nuoret voivat suorittaa opintojaan. Säästöpankin n u o ris o tili on suosittu tilitu lo k a s , jossa 8 x 25 markan säästöllä vuodessa pääsee osalli
seksi suureen rahapalkintoarvontaan. Joustavin 1960—luvun uusista tili- muodoista on K Ä Y T T Ö T IL I, jonka shekillä asiakas voi suorittaa maksu
jaan m ihin tahansa ja m illo in tahansa. Tältä tililtä pankki suorittaa myös asiakkaan haluamat maksut niiden eräpäivänä ja tu lo su o ritu kse t ohjataan suoraan k ä y ttö tilille . Yhä useammat palkansaajat, m aanviljelijät ja y rittä jä t ovat huomanneet tämän tilin kätevyyden ja avanneet sen säästöpankissa.
K E S Ä H U V I L A
Vuonna 1967 pankin hallitus ja isännät päättivät hankkia pankille kesä- huvilakiinteistön. Tähän tarkoitukseen sopiva lö y ty i 12 km etäisyydeltä Mietoisten kirkonkylästä, S ipiniem i-nim inen valm iiksi rakennettu huvila- tila Tämä merenrantahuvila tontteineen on kesäisin pankin asiakkaiden, mietoislaisten yhteisöjen sekä pankin luottam us- ja to im ih e n kilö id e n vapaana virkistyspaikkana tu llu t suosituksi asiakaspiirissä.
Kiireisen eläm änrytm in lomaan on säästöpankki halunnut tuoda virk is
tystä asiakkailleen meressä ja meren partaalla rentoutuen.
U U S I S Ä Ä S T Ö P A N K K I L A K I
Jo useita vuosia vireillä o llu t pankkilakien uudistus tu li päätökseen vuonna 1969, jo llo in a n n e ttiin uudet p a n kkila it. Ne yhtenäistävät ja ajanmukaistavat rahalaitosten toim in ta e d e llytyksiä .
Uusi säästöpankkilaki tu li voimaan vuoden 1970 alussa. Säästöpankin kohdalla uudessa laissa p o iste ttiin eräitä vanhan lain rajoituksia. L uottojen vakuudet tu liv a t joustavam m iksi ja säästöpankille tu li oikeus antaa pank
kitakauksia.
V iim e syyskokouksessaan säästöpankin isännät hyväksyivät uuden lain mukaiset säännöt, jo tk a joulukuussa 1970 tu liv a t vahvistetuiksi.
Säästöpankkien v. 1970 käyttöön tullut uusi liikemerkki
V A R S IN A ISTE N T A L L E T U S T E N K E H IT Y S V V . 1 9 2 1 -1 9 7 0 (m uunnettuna v. 1970 rahan arvoon elinkustannusindeksin avulla)
m i l j • b - r -
3
- -2
1
v u o s i -
3
Pylväitten päissä ao. vuoden ta lle tu kse t 1.000 nm k
2
.6 8 0
8 2 1
^ 9 l*
55
21
16
4 4 7
21
- 2 5 - 3 0 - 3 5 - 4 0 - 4 5 - 5 0 - 5 5 4 6 0 - 6 5
. 9 0 0
- 7 0
V U O S I 1 9 7 0
M ietoisten Säästöpankin talletukset lisääntyivät vuonna 1970 noin 290.000 markalla, eli 7,94 prosenttia. K oko ottolainaus o li vuoden päät
tyessä noin 4.065.000 markkaa 2181 eri tilillä . Eri tilim u o to je n osuus ottolainauksesta 31. 12. 1970:
Säästötili ko rko 4 % n. 1.882.000 markkaa
K ä y ttö tili 4 % 165.000 n
6 kk:n t ili 4,5 % 5.000 H
12 kk:n t i l i " 5 % 386.000 I I 24 kk.n t i l i " 6 % 1.542.000 I I S h e k k itili " — 85.000 I I
Yhteensä noin 4.065.000 markkaa
Varsinaisten talletusten ke skikorko o li 4,88 prosenttia. K ä y ttö tilie n lu k u määräisen huomattavan lisäyksen ohella myös 24 kk:n tilie n lisäys oli merkittävä. Yhä useammat ovat ohjanneet palkkansa suoraan säästöpankin tilille .
L u o tto ja M ietoisten Säästöpankki m yö n si vuoden aikana 657 velkakirjalla ja vekselillä yhteensä noin 2.400.000 m ark
kaa, ja ko ko lainananto vuoden p ä ä tty
essä o li noin 3.945.000 markkaa. Lisä
koron eli indeksikorotuksen periminen loppui vuoden aikana ja vuoden päät
tyessä antolainauksen keskikorko o li 7,93 prosenttia, m ikä on huomattavasti raha
laitosten keskimäärää alempi.
Maksuvalmius on o llu t lain määräämä, eikä rahapulan takia ole ta rv in n u t m uuten hyväksyttäviä laina-anomuksia evätä. Vakavaraisuus täyttää uuden säästöpankkilain vaatim ukset ollen vuoden lopussa 2,15 prosenttia Pankin talous on e rittä in hyvä. V u o s iv o itto on täysimääräisinä s u o ritet
tujen poistojen jälkeen 9.520,02 markkaa. H allitus ehdottaa vuosivoiton käyttäm istä siten, että vararahastoon siirre ttä isiin 8.120,02 markkaa ja 1.400 markkaa varattaisiin la h jo itu ksiin .
K u l u t
K o ro t ottolainauksesta 181.979,91
M uut k o rk o tu lo t 5.201,14
Palkat ja p a lk k io t 47.583,73
V e ro t 13.107,00
M u u t h o ito k u lu t 32.118,98
Poistot antolainauksesta 11.800,00
rakennuksista 6.580,00
irtaim istosta 1.434,00
K iin te istö n k u lu t 5.396,15
T ilivu o d e n v o itto 9.520,02
314.720,93
T u o t o t
K o ro t antolainauksesta 271.170,20
K o ro t muista sijoituksista 33.172,88
Sekalaiset tu lo t 7.067,85
K iin te is tö t tu lo t 3.310,00
314.720,93
V a s t a a v a a :
Kassa 39.066,19
S h e k k itili liikepankissa 20.744,25
P o stisiirto tili 2.543,23
T alletukset liikepankeissa 442.885,39
Lainat 3.561.196,69
Vekselit 344.726,32
S h e kkitilin p itä jie n velka 39.814,04
Saatavat takaisin perittävienkulujen tilillä 1.517,03
Saatavat toim eksiantojen tilillä 120,52
O bligaatiot 11.275,00
Osakkeet '6.000,00
K iin te is tö t 132.000,00
Irtaim isto 3.348,00
S iirtyvä t ko ro t 10.115,04
4.615.351,70 V a s t a t t a v a a
Säästötilit 1.881.980,51
K arttuvat t i l i t 2.098.766,56
S h e k k itilit 85.249,05
R ahoitusluotto 100.000,00
V a ltio n la in a tili 216.907,59
Velat toim eksiantojen tilillä 2.268,00
Velat tasausjärjestelmäindeksikorotusten tilillä 3.513,27
Luotonannon poistorahasto 58.800,00
S iirtyvä t ko ro t 65.239,60
M uut siirty v ä t erät 19.046,00
Kantarahasto 300,00
Vararahasto 73.761,10
T ilivuoden v o itto 9.520,02
4.615.351,70
Mietoisissa, ta m m iku u n 12 päivänä 1971 M IETO ISTEN S Ä Ä S T Ö P A N K IN H A L L IT U S Tauno Puotunen Reino Lassila Oskari Punta A ulis H eikkilä Eino Heinonen M a rtti Paukku Osmo Rantala
Aarne Loukonen Mauno Luotonen Mauno V irtanen
T I L I N T A R K A S T U S L A U S U N T O
M ietoisten Säästöpankin isännistön valitsemina tilin ta rka sta jina olemme suorittaneet pankin vuoden 1970 tilie n ja hallinnon tarkastuksen ja sen tuloksena esitämme seuraavaa:
Tilinavaus perustui edellisen vuoden päättävään omaisuustaseeseen ja oli oikein suoritettu.
K irjanpidon v ie n n it perustuivat hyväksyttäviin to sitte isiin ja o liva t tile ille oikein k irja tu t.
Kassassa olevat rahat täsmäsivät kirja n p id o n m erkintöjen kanssa. Pankki
talletukset totesim m e kirja n p id o n kanssa yhtäpitäviksi ja näiden pankkien tilio tte id e n mukaisiksi.
Saatavien vakuudet ovat käsityksemme mukaan riittä vä t. Säästöpankin luotonantoa on käsityksemme mukaan h o id ettu harkiten, ja ovat lu o tto asiakirjat asianmukaisessa kunnossa. T arkistim m e pankin om istam at o b li
gaatiot ja osakkeet ja totesim m e ne kirjanpidon mukaisiksi. Pankin k ä y ttö om aisuutta on h o id ettu huolellisesti ja vakuutukset ovat voimassa.
Olemme tutustuneet isäntien ja hallituksen kokousten p ö ytä k irjo ih in , emmekä ole havainneet m uistuttam ista niissä esiintyvien päätösten to te u t
tamisessa.
S iv u k o n tto rin tilin p ito on h o id ettu määräysten mukaisesti emmekä havainneet siinä m uistuttam ista.
Pankin tilinpäätös on jo h d e ttu tile iltä o ike in ja sen laadinnassa on nouda
te ttu hyväksyttäviä liikeperiaatteita ja varovaisuutta.
Koska Säästöpankin hallintoa on käsityksemme mukaan ho id ettu hyvin ja asiallisesti, kun pankin t i l i t ovat huolellisesti h o id etu t ja pankin ta lo u d e lli
nen tila on hyvä, ehdotamme, että ka ik ille tiliv e lv o llis ille m yönnettäisiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta 1970.
Yhdym m e myös pankin hallituksen ehdotukseen vuosivoiton kä yttä m i
sestä.
Mietoisissa, ta m m iku u n 25 päivänä 1971 REINO K A U K O M A T T I L E H T IN E N
m a a t a l o u s
i i k e n n e
t e o l l i s u u s muut
k a u p p a
h e n k i l ö - ja a s u n t o l u o t o t
T U L E V A I S U U S
Mietoisten Säästöpankin on helpom pi lähteä toiselle vuosisadan puoliskol
le kuin "H iiv o la n p a n k in " 20-luvulla.
Tulevaisuuteen vaikuttaa maan yleinen kehitys, m ikä täällä Varsinais- Suomessa näyttää valoisalta.
Keskittäm inen on päivän iskusana. Eri tason suunnittelussa keskitetään, seutukaavojen te k ijä t p y rk iv ä t suuriin keskuksiin, ja myös säästöpankki- laitoksen piirissä on keskittäm issuunnitelm ia olemassa. S yyt tähän ovat taloudelliset, sanovat suunnitelm ien te k ijä t. A T K on myös muotisanoja Se pääsee parhaiten oikeuksiinsa suurissa yksiköissä. E ttei vaan suunnitte
lussa jäisi itse pääasia, ihm inen, vähemmälle huom iolle. On jo to d e ttu , että ka ik k i suurten keskusten ihmiset eivät ole onnellisia. Ihm inen ta rv it
see myös rauhallista ympäristöä. Suomessa on vielä mahdollisuuksia men
nä keskuksista rauhalliseen ym päristöön maalle, luontoon. A ika näyttää, o nko hyvä, jos ihm inen esimerkiksi pankkiliikkeessä on vain A T K - numero, jonka jäljestä katsotaan, m inkälainen hän on rahaa merkitsevien numeroiden näyttämänä. Häntä koskevat päätökset perustuvat näihin nu
m eroihin. Kysym yksenalaistaon myös, to te u tu u k o dem okratia - myös päivän sana - parem min suuressa yksikössä kuin pienemmässä, missä henkilökohtainen tuntem us ja in h im illis y y s vaikuttaa päätösten tekoon.
M ietoisten Säästöpankin pitää ke h ittyä edelleen täyttääkseen myös tulevai suuden mietoislaisen pankkipalvelun tarpeen. Ihmistä unohtam atta on uusittava menetelmiä ty ö n helpottam iseksi ja palvelun parantamiseksi.
Myös tulevaisuudessa säästöpankin pitää to im ia S Ä Ä S T Ä JIE N PUOLESTA
Mietoisten Säästöpankin luottamus- ja toim ihenkilöt vuosina 1 92 1 -1 9 7 1 IS Ä N N Ä T
Kaarlo K ivivu o ri 1 9 2 1 -3 3 pj. 1 9 2 1 -2 4 Y rjö Kauvainen 1 9 2 1 -4 8 pj. 1 9 2 5 -3 5 W ilhelm Junnila 1 9 2 1 -3 0
Juho Mettälä 1 9 2 1 -3 2 Jukka Lehtinen 1 9 2 1 -3 2 Kalle Ravea 1 9 2 1 -3 0 Emil Pyhäranta 1 9 2 1 -3 7 Oskar T riittu la 1 9 2 1 -4 1 Oskar Merilä 1 9 2 1 -2 3 Jalmar Oksanen 1 9 2 1 -2 5
W. Paavola 1921
H. Johansson 1 9 2 1 -2 5 Oskar Lahti 1 9 2 2 -5 8 Väinö Pohjola 1 9 2 4 -5 9 Juho Pusala 1 9 2 5 -2 7 E rkki Vähäkylä 1 9 2 6 -3 7 Kustaa Keskitalo 1 9 2 8 -4 7 Emil Salonen 1 9 3 1 -6 0 Juho Sukoinen 1 9 3 1 -5 4 Juho Lainio 1 9 3 3 -6 2 Emil Keskitalo 1 9 3 3 -6 2
Lauri Arola 1934—51
Oskar T u o kila 1 9 3 5 -4 1 A rvi V irtanen 1 9 3 5 -5 9 Kustaa Kauko 1 9 3 5 -4 5 Rafael Lehtonen 1 9 3 5 -6 3 Juho Runoinen 1 9 3 5 -
K. E. A n ttila 1 9 3 5 -4 4 pj. 1 9 3 6 -4 4 Sulho J u n ttila 1 9 3 8 -4 1
M ikk o Havia 1 9 3 8 -5 3 pj. 1 9 4 5 -5 1 V iljo Pohjatalo 1 9 4 2 -
V ih to ri Soine 1 9 4 2 -6 2 Jalmar Salmela 1 9 4 2 -6 9
A llan Auer 1 9 4 4 -6 8 pj. 1 9 5 2 -6 8 Lauri Rantala 1 9 4 5 -
Taavetti Susi 1 9 4 8 -5 8 Aarne Loukonen 1 9 4 9 -5 3 Teuvo Raimoranta 1 9 5 2 - A rvi K ytölä 1 9 5 4 - Salomon U u ttu 1 9 5 4 -5 8 Verner Sukoinen 1 9 5 5 -6 6
A ntero Lehto 1955
A n n ik k i Junnila 1 9 5 9 -
Bertta Koskinen 1959 H ilkka Taatinen 1 9 5 9 -6 0 H eikki A h tin e n 1 9 5 9 - A ulis H eikkilä 1959
Reino Hurme 1 9 5 9 -
Kosti J u n ttila 1 9 5 9 -7 0
Reino Kauko 1 9 5 9 -
Toivo Sundell 1 9 5 9 - Frans V iljanen 1 9 5 9 - Jukka T u o kila 1 9 5 9 - V e ikk o Vähä-Kouvola 1 9 5 9 - N ikolai Sukoinen 1 9 5 9 - V ilh o Nenonen 1 9 5 9 - Mauno V irtanen 1 9 5 9 -6 6 M a rtti Paukku 1 9 5 9 -6 6 Helena J u n ttila 1 9 5 9 -7 0 M atti Lehtinen 1 9 6 0 - Mauno Luotonen 1 9 6 0 -6 2
V ilh o A hola 1961—
Eero Hautamäki 1961
Alvar Nieminen 1 9 6 2 -6 4 Eino Heinonen 1 9 6 3 -6 4 Pauli Lainio 1 9 6 3 -
Vieno Soine 1 9 6 3 -
Pertti Vuo la 1 9 6 4 -7 0
M a tti A n tila 1965, 1 9 6 8 - pj. 1969 Oskari Lehtonen 1 9 6 5 -
A rvo Jääskeläinen 1 9 6 5 -6 8 Pauli A lm i 1 9 6 7 - Eine Pohjola 1 9 6 7 - Kauko Suominen 1 9 6 7 - Mooses U u ttu 1 9 6 9 - Mauri Salmela 1 9 7 0 - Jaakko T einilä 1 9 7 0 - Kensti K artio 1 9 7 1 - M atti J u n ttila 1971—
H A L L IT U K S E N JÄSENET
Kaarlo K ivivu o ri 1 9 2 1 -3 3 pj. 1 9 2 1 -2 4
Juho Punta 1 9 2 1 -4 7
Aleks Laaksonen 1 9 2 1 -3 0
August Hiivola 1 9 2 1 -6 2 pj. 1 9 2 5 -6 0 Oskari Harainen 1 9 2 1 -2 7
Em il Pyhäranta 1 9 2 1 -3 5 A rttu ri Laiho 1 9 2 8 -3 9
Eino Soimela 1 9 3 1 -3 8 E rkki Vähäkylä 1 9 3 4 -6 4 Oskari T riittu la 1 9 3 6 -5 0 Oskar T u o kila 1 9 3 8 -5 9 Sulho J u n ttila 1 9 3 9 -5 3 Tauno Puotunen 1 9 4 8 - pj 1961 — A n to n Pohjalainen 1951—53 Reino Lassila 1 9 5 3 - Aarne Loukonen 1 9 5 4 - V äinö Pohjola 1 9 5 9 -6 6 Oskari Punta 1 9 5 9 - Salomon U u ttu 1 9 5 9 -6 5 A ulis H eikkilä 1 9 6 0 - Mauno Luotonen 1 9 6 2 - M a tti A n tila 1 9 6 2 -6 4 Eino Heinonen 1 9 6 5 - Mauno Virtanen 1 9 6 7 - M a rtti Paukku 1 9 6 7 -
H A L L IT U K S E N V A R A JÄ S E N E T Kustaa Kauko
A rttu ri Laiho A rtu r Pohjola V äinö Pohjola Oskar T uokila Tauno Puotunen Oskari Punta Kauko Taipale
1 9 2 1 -4 5 1 9 2 1 -2 7 1 9 2 1 -3 0 1 9 3 1 -5 8 1 9 3 6 -3 7 1 9 3 9 -4 7 1 9 4 8 -5 8 1 9 4 5 -5 5
T IL IN T A R K A S T A J A T H. Johansson
M. Jensen Jalmar Oksanen K. E. A n ttila Edvard L u ik k o Oskari T riittu la Urho A arnio N iilo Hietala Risto Pyhäranta A lla n Auer M ikko Havia
1 9 2 1 -2 5 1921 1 9 2 1 -2 4 1 9 2 2 -4 4 1 9 2 5 -2 8 1 9 2 6 -2 8 1 9 2 9 -5 0 1 9 2 9 -3 4 1935
1 9 3 6 -4 2 , 1 9 4 5 -6 8 1 9 4 3 -4 5 , 1959
Kalle Korhonen 1946—51
Asser Jaska 1952—58
Seppo Lehtola 1960—61
Mauno Luotonen 1962
Reino Kauko 1963—
M atti Lehtinen 1969—
V A R A T IL IN T A R K A S T A J A T Oskari T riittu la
K. E. A n ttila W olmar Heinonen E rk k i Vähäkylä E. Vihervä R. V älim äki Einari K ivivu o ri Sulho J u n ttila E m il M ikko la M ik k o Havia A llan A uer Kalle Korhonen Teuvo Raimoranta A n tti Havia Jaakko K ö y lijä rv i A in o A ininen Mauno Luotonen M atti A n ttila Paavo Piekka M a tti Lehtinen Pertti V uola Kari Rautapää Tapani Paukku V e ijo Kaitanen
1 9 2 1 - 2 5 ,1 9 3 0 - 3 5 1921
1 9 2 2 -2 8 1926 1929 1930 1 9 3 2 -3 5 1 9 3 6 -3 9 1 9 3 6 -5 1
1 9 4 0 -4 2 , 1 9 4 6 -5 8 1 9 4 3 -4 4
1945 1 9 5 2 -5 9 1959 1 9 6 0 -6 1 1 9 6 0 -6 2 1961 1 9 6 2 -6 5 1 9 6 3 -6 6 1 9 6 6 -6 8 1 9 6 7 -6 8 1 9 6 9 -7 0 1 9 6 9 - 1971—
K IR J U R IT , K A M R E E R IT , T O IM IT U S J O H T A J A T
Kustaa Kauko Jalmar Oksanen A leks Laaksonen Eino Soimela Kauko Taipale V ilh o Junnila A tte Koskinen Osmo Rantala
1 9 2 1 -2 3 1924 1 9 2 5 -3 0 1 9 3 0 -3 8 1 9 3 8 -5 6 1 9 5 6 -5 8 1 9 5 8 -6 1 1961 —
Kaarlo K ivivuori August Hiivola Sirkka T yn ilä Oskari T riittu la K e rttu Taipale Y rjö Lehmuksela H ilkka Hänninen Selma Luukkainen Eila A hola Pirkko Loponen A rto Auer Osmo Rantala LeilaHelin A rja Hasula Mari Aveilan Seija A u lio Soile H eikkilä Irja Jaakkola T im o Varjonen A in i Mettälä Kaarina Isaksson K ristiina Koskinen Marketta Vanhakylä
1 9 2 1 -2 5 1 9 2 5 -4 6 1940 1942 1946 1946 1 9 4 7 -5 0 1949 1 9 5 0 -5 2 1 9 5 2 -5 9 1958- 60, 1963 1 9 5 9 -6 0 1 9 5 9 -6 0 1 9 6 0 -6 6 1 9 6 0 -6 1 1 9 6 1 -6 3 1 9 6 4 -6 5 1 9 6 5 -6 6 1 9 6 6 -6 8 1966-
1967-
1968 1968-
T A L L E T U K S E T 4 .0 0 0 .0 0 0 1 8 . 1. 1971
12.00 PÄIVÄJUHLA MAAMIESSEURAN TALOSSA M u s iik k ia , muusikko Lasse Katajakosken
yhtye T ervehd ysten v a s ta a n o tto
T ervehd yspuhe , professori M atti A n tila M u s iik k ia , Lasse Katajakoski ja yhtye Juhlap uhe, p ä ä jo h ta ja V.J. Sukselainen A n s io m e rk k ie n ja k o
H u u m o ria , näyttelijä M a tti Varjo L a h jo itu s te n ja k o
M aam m e, yhtyeen säestyksellä
K Ä Y TTÖ S H E K K I K Ä Y TTÖ TIL I
0 0 5 6 2 1 # (O P
M IE T O IS T E N S Ä Ä S TÖ P A N K K I
m ie t o in e n , Puh. 921-501554 3 5 5 — 4
Tilit Säästöpankkiin käyttötilille
aina käteistä mukana
Käteisellä saat sen halvemmalla.
Sääsi
pikaluotolla saat käteistä.
Ja jos tililtä loppuu Säästöpankki tulee vastaan
pikaluotolla
RYHMÄRISTISIDE
Mietoisten Säästöpankki kiittää
kaikkia asiakkaitaan vuosikymmenien aikana sille osoitetusta
luottamuksesta.
Yhdessä rakentaen me luomme kotiseutumme kehitykselle
menestymisen mahdollisuudet.
Olette aina tervetullut Mietoisten Säästöpankkiin.
M Y N Ä M Ä E N K I R J A S T O
5 0 3 N 0 0 1 6 6 0 9 8
