Sotainvalidien Veljesliitto
Mietoisten osasto
1954
-1994
Siltä varalta, että Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen, joka sitten tapahtuikin 30.11.1939, kutsuttiin lokakuun 8 p:nä 1939 Suomen miehet ylimääräisiin kertaus
harjoituksiin. Suomen Kuvalehdessä julkaistiin lokakuun lopulla 1939 F. E. Sillanpään kiijoittama Marssilaulu tervehdyksenä hänen pojalleen Eskolle ylimääräisiin haijoituksiin. Puolustusvoimain radio
lähetyksessä julistettiin välittömästi marssin pika- sävellyskilpailu. Ja jo kahden viikon kuluttua sanojen julkaisemisesta Kuvalehdessä julistettiin sävellys- kilpailun tulokset. Voittajaksi selvisi Aimo Mustonen.
Marssi tuli välittömästi yleiseen käyttöön ja sen suosio on jatkunut sotien jälkeenkin.
Sillanpään marssilaulu
Kotikontujen tienoilta tervehtien tämä laulumme kaikukoon
yli peltojen, vetten ja tunturien aina Hangosta Petsamoon.
Sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen,
kuinka kumpujen kätköistä mullasta maan isät katsovat poikiaan.
Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, mikä retkemme tänne toi.
Ilomielin me riensimme sinne päin, mistä yhteinen kutsu soi.
Tapa tuttu jo taattojen nyt on hoidossa poikasten:
Kun on vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskaret jäädä saa.
Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus.
TäälTon suorana seistä ja kaatua joka miehellä oikeus.
Siis te lapset ja vanhukset, ja te äidit ja morsiamet:
Niin kauan teillä on suojattu lies,
kun on pystyssä ykskin mies.
MIETOISTEN KUNNAN TERVEHDYS
Erikoisesti tänä vuonna olen seurannut menneitä tapahtumia 50 vuoden takaa. Se ei ole ollut vaikeata, koska radio, TV ja lehdistökin on kertonut niistä. Mutta kun olen saanut sedältäni lahjaksi talvi- ja jatkosodan tärkeitä päiviä ja niiden tapahtumia käsittelevän teoksen "Suomi Sodassa", jopa päivittäinen seuraaminen on ollut hyvin helppoa. Kuulun siihen yhä pienenevään ikäpolveen, joka muistaa sodan kotirintaman näkökulmasta ja pikkupojan silmin katsottuna.
Kun sankarivainajien lähiomaisten ja Karjalan heimon tuntemaa tuskaa, surua ja kaipausta kulunut aika on jo paljon lievittänyt, ovat sotainvalidit ryhmä, joka yhä tuntee konkreettisesti sodan omassa kehossaan. Sanonta "miehet vanhenevat, vammat pahenevat" pitää edelleen paikkansa. Siksi sotainvalidien aineellinen ja henkinen huolto on yhä hyvin tärkeä asia. Vaikka yhteiskuntamme on paljon tehnytkin, sen panos on kuitenkin ollut sotainvalidien hoivaamisessa paljon vähäisempi kuin heidän oman järjestönsä. Sotainvalidien Veljesliiton, muodostaman organisaation toimet. "Oma apu, paras apu" on osoittautunut vuosikymmenien aikana hyväksi ohjeeksi. Mutta näinä aikoina, jolloin sodan loppumisesta on kulunut jo puoli vuosisataa, ei tuohon omaan apuun turvautuminen ole enää mahdollista. Sen vuoksi kunniavelan maksaminen sotainvalideille kuuluu yhä edelleen suomalaiselle yhteiskunnalle.
Sotainvalidityö Mietoisissa on ollut hyvin aktiivista toimintaa. Tämä historiikki kertoo siitä kaiken oleellisen. On erinomainen asia, että menneiden vuosikymmenten tapahtumat on koottu myös paikallistasolla, ja tällä tavalla tulevaisuuteen talletetaan.
Nämä kerrotut tapahtumat ja toimet korostavat jälkipolville oman huoltotyön merkitystä. Samalla se kuitenkin kertoo omaa korutonta sanomaa mietoislaisten sotainvalidien antaman uhrin aiheuttamista vaikeuksista jokapäiväisessä elämässä.
Mietoisten kunnan puolesta esitän kunnioittavan tervehdykseni Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osastolle ja sen jäsenille.
Pertti Vuola
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
MIETOISTEN EV LUT SEURAKUNNAN TERVEHDYS
Kunnioitetut ja rakkaat sotainvalidisisaret ja -veljet!
Viime vuonna 350-vuotta täyttäneen kotikirkkomme edustalle 14.6.1992 pystytettiin yhteistuumin sotainvalidien, sotaveteraanien, kunnan ja seurakunnan toimesta veteraanikivi, panssariestekivi. Sen ulkoista olemusta ei siloteltu. Karulla ja rosoisella tavallaan se puhuu 50 vuoden takaisista tapahtumista. Mietoisten kirkkotietä kulkeva, kirkkoa suoraan lännestä lähestyvä, kohtaa sen ensimmäisenä kirkonmäen reunamalla.
Koti, uskonto ja isänmaa tarttuvat katsojan silmiin.
Sankarihaudat ja koko kirkkomaa vahvistaa näkymän. Paljon on annettu uhreja, jotta nämä kolme voisivat elää yhdessä tässä isänmaassa. Karua ja rosoista ei tarvitse hävetä eikä silotella. Siitä ei tarvitse myöskään vaieta, eikä pidäkään.
Kotiseurakunta tahtoo kiitollisena palvella teitä kaikkia Jumalan Sanalla ja pyhillä sakramenteilla. Teitä, jotka yli 50 vuoden ajan eri tavoin rosoisina olette kantaneet uhrinne vaatimia vammoja. Yhteinen asiamme on huolehtia siitä, että annettu uhri ei olisi turha. Tehtävämme on ilmoittaa tulevillekin sukupolville uhrienne tapahtumat ja niiden velvoittavuuden. Yhdessä opettelemme pitämään huolta toinen toisestamme.
Näin teemme tiellä, jonka pituutta emme tiedä, mutta jonka päämäärän kyllä tiedämme.
Sitä Jeesuksen risti meille ylinnä viitoittaa. Olemme tämän maisen isänmaamme palvelijoina matkalla taivaalliseen isänmaahan.
Raamattu kehottaa: "Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa. Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.
Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa."
Room.l2:9-15 Jumala runsaasti Teitä kaikkia armossaan siunatkoon!
Heikki Jyväs
lääninrovasti, kirkkoherra
Hyvät Sotainvalidiveljet ja -sisaret
Osastomme täyttäessä 40 vuotta on huomioitava, että talvisodasta on kulunut 54 vuotta, jolta ajalta ovat ensimmäiset sotainvalidimmekin. Sotainvalidien huoltotyötä teimme yhdessä Mynämäen ja Karjalan veljien kanssa kaksitoista vuotta. Yhteisen osaston purkaminen ei kuitenkaan tapahtunut erimielisyyksien takia. Sodan yhä jatkuessa sotainvalideja tuli aina lisää ja laajalla alueella vaikeutui yhteydenpito veljien ja johdon välillä. Ratkaisuna oli osasto joka kuntaan.
Osastomme toiminta on alusta asti ollut hyvin vilkasta. Jäsenten lukumäärä on 80-luvulle saakka ollut kahdestakymmenestä kahteenkymmeneenviiteen. Veljeshenki on ollut hyvä, ja paikallisten asukkaiden myötätunto sotainvalidien puolella. Osastomme tukena on sen perustamisesta asti ollut ripeästi toimiva ja myötäelävä Naisjaosto.
Nyt juhlavuonna haluan kiittää kaikkia veljiä. Erikoisen kiitoksen osoitan kaikille neljänkymmenen vuoden aikana toimineille luottamushenkilöille, sekä osastossa että Naisjaostossa.
Kiitän Mietoisten Seurakuntaa ja Mietoisten kuntaa tuesta ja hyvästä yhteistyöstä.
Kiitän kaikkia mietoislaisia, jotka tavalla tai toisella ovat toimintaamme tukeneet.
Oskari Punta
Mietoisten osaston puheenjohtaja
Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osasto ry
1954 - 1994
Niin kauan kuin on ollut sotia, on ollut sotainvalideja. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30. 11. 1939 syttyi niin sanottu talvisota. Tämä päättyi Moskovan rauhaan 13.
3. 1940. Tässä sodassa vammautui noin 43500 suomalaista ihmistä. Suurimmalle osalle heistä jäi pysyvä in validiteetti ja niin heitä alettiin kutsua sotainvalideiksi.
Alkukesästä 1940 olivat eräät silloiset jo olemassa olevat invalidijärjestöt kehoittaneet sotainvalideja perustamaan oman valtakunnallisen sotainvalidien liiton etujensa ajami
seksi ja turvaamiseksi. Asia eteni hyvin nopeasti niin, että 18. 8. 1940 Jyväskylän kaupungissa perustettiin valtakunnallinen Sotainvalidien Veljesliitto.
Liiton perustamisen jälkeen alettiin perustaa alaosastoja eri puolille maata. Niinpä täälläkin Mynämäen, Mietoisten ja Kaijala TL:n kunnissa asuvat sotainvalidit perusti
vat oman alaosaston 13. 9. 1942 Mynämäkeen. Osastoon kuului kahdeksantoista mietoislaista sotainvalidia. Tämän osaston johtokunnassa olivat Mietoisista edustajina Ahti Mäkilä 1942 -1954, josta varapuheenjohtajana 1949, puheenjohtajana 1950 - 1954;
Oskari Punta 1942 - 1948, josta varapuheenjohtajana 1943 -1948; Runo Heinonen 1949 - 1953.
Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osaston historia alkaa 19. 2. 1954, jolloin viisitoista Mietoisissa asuvaa sotainvalidia kokoontui Mietoisten kunnantalolle valtuuston istunto
saliin oman osaston perustavaan kokoukseen. Läsnä oli myös Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Jukka Lehmussaari. Kokouksen avauksen suoritti Ahti Mäkilä selostaen niitä syitä, jotka olivat johtaneet tämän kokouksen koolle
kutsumiseen. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Keskitaloja sihteerinä Aarne Loukonen. Muut perustajajäsenet olivat Ahti Mäkilä, Eero Rämö, Runo Heino
nen, Oskari Punta, Santeri Heinonen, Reino Hurme, Aarno Tähtinen, Viljana Laine, Eino Haapsaari, Onni Pihkanen, Arvi Kytölä, Kaarlo Akkanen ja Risto Rintala. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten alaosasto ry:n.
Veljesliiton sääntöjen muutosten myötä nimeksi tuli myöhemmin Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osasto ry.
Osaston jäsenistö
Jäsenistön lukumäärä alkuvuosina oli noin kaksikymmentä. Se kasvoi kyllä kun tapatur
mavirasto haavoittuneiden hakemuksesta teki uusia myönteisiä päätöksiä. Erityisesti kasvua tapahtui 1980-luvulla ns. haravoinnin seurauksena. Viimeksi tällainen myöntei
nen päätös on saatu vuonna 1993. Toisaalta alkoi viimeinen iltahuuto kutsua poikiaan.
Osastomme osalta ensimmäinen tapahtui vuonna 1968. Nyt kun veljiemme keski-ikä on jo seitsemänkymmentäviisi vuotta, on poistuma luonnollisempaa. Suurimmillaan
jäsenistömme oli vuonna 1990, jolloin osastossa oli kolmekymmentäkaksi A-jäsentä.
Seuraa vassa luettelo koko jäsenistöstämme neljänkymmenen vuoden ajalta.
Synt Haav/ TTV:n Vamma Kuolin
Nimi aika Sair p-vuosi % vuosi
Aalto Onni 081115 210741 1942 65
Akkanen Ilmari 290515 050844 1981 10 1992
Akkanen Kaarlo 130317 220240 1940 100 1983
Haapsaari Eino 091021 050844 1946 70
Heikelä Risto 310713 231239 1949 10 1986
Heinonen Aleksander 141001 060941 1954 30 1984
Heinonen Runo 301015 300744 1945 100
Hurme Reino 180425 270744 1945 45
Kirjonen Viljo 300621 221242 1967 35
Kivilä Kustaa 220705 010841 1973 25 1974
Kytölä Arvi 281221 240841 1954 30 1985
Laakso Äke 101122 010942 1942 10
Lahti Väinö 010906 1943 25 1978
Laine Armas 220524 070744 1986 15
Laine Risto 131216 030941 1942 30
Laine Viljam 010117 41 1943 55 1974
Lassila Reino 200213 130240 1993 15
Lehtilä Alpo 290124 041044 1962 40
Lehtimäki Paavo 080510 170744 1981 10 1993
Lehtinen Matti 011214 120841 1974 15
Leppänen Reino 260710 100340 1941 20
Lonki Lauri 140897 190318 10 1975
Loukonen Aarne 190912 070340 1940 85 1993
Luotonen Mauno 260921 160643 1988 15
Marttila Esko 181119 120242 1985 10
Mäkelä Albin 270222 111041 1973 10 1983
Mäkilä Ahti 280515 130240 1940 60
Mäkilä Aimo 280515 050744 1983 15
Mäkinen Jalmari 121198 18 10 1970
Nenonen Vilho 110909 240240 1940 10 1985
Peltola Ivar 010989 220218 1971
Pihkanen Onni 131020 050941 1945 45
Pohjatalo Viljo 180808 120744 1945 20 1992
Potinkara Armas 210823 44 1984 10
Punta Oskari 140114 230240 1942 55
Pyhäranta Heikki 170921 160841 1982 10 1991
Rehmonen Armas 150617 271141 1982 20
Rintala Risto 100314 030941 1942 30 1988
Rouvinen Juho 281221 230644 1984 20
Rämö Eero 250322 070844 1948 15 1977
Salonen Oskar 270803 050941 1986 15
Salonen Holger 280823 060644 1979 20
Suominen Kaino 161119 090242 1980 10
Tuokila Jukka 080325 0744 1972 15
Turta Eino 190911 310142 1942 50
Tähtinen Aarno 090708 020941 1941 50 1991
Tähtinen Vilho 081021 110742 1954 20
Uuttu Martti 101126 44 1991 15
Vanhanen Aarne 291111 10 1968
Todettakoon, että edellä olevaan luetteloon sisältyvät myös jatkosodan 1941 - 1944, Lapin sodan 1944 - 1945 sekä vapaussodan 1918 punaisten ja valkoisten sotainvalidit.
Hallinto ja virkailijat
Osaston ensimmäinen johtokunta Ahti Mäkilä puheenjohtaja Runo Heinonen varapuheenjohtaja Aarne Loukonen sihteeri-rahastonhoitaja Reino Hurme
Aarno Tähtinen Eino Haapsaari Arvi Kytölä
Osaston puheenjohtajat 1954-1958 Ahti Mäkilä 1959 - 1976 Oskari Punta 1977 -1987 Matti Lehtinen 1988 - 1993 Oskari Punta Sihteeri-rahastonhoitajat
1954 -1984 Aarne Loukonen 1985 - 1993 Mauno Luotonen
Osaston tilintarkastajat 1954 -1958 Kerttu Taipale 1954 -1958 Kauko Taipale 1959 -1966 Asser Jaska 1959 -1984 Mauno Luotonen 1967 -1993 Reino Kauko 1985 -1987 Oskari Punta 1988 -1993 Irma Kaven
Osaston johtokunnassa ovat toimineet seuraavat varsinaiset jäsenet 1954 -1993 Ahti Mäkilä
1954-1957 ja
1973 - 1990 Runo Heinonen 1954 -1993 Aarne Loukonen 1954 -1976 Reino Hurme 1954 -1987 Aarno Tähtinen 1954-1972 ja
1985 -1993 Eino Haapsaari 1954-1960 Arvi Kytölä
1958-1984 ja
1988-1993 Oskari Punta 1961 -1972 Onni Pihkanen 1973 -1978 Alpo Lehtilä 1977 - 1987 Matti Lehtinen 1979 - 1993 Jukka Tuokila 1988 -1991 Holger Salonen 1991 -1993 Risto Laine 1992 -1993 Mauno Luotonen Osaston nykyinen Johtokunta
Oskari Punta Ahti Mäkilä Mauno Luotonen Eino Haapsaari Risto Laine Jukka Tuokila Juho Rouvinen Vilho Tähtinen
puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri-rahastonhoitaja jäsen
jäsen jäsen
varajäsen varajäsen
Varojen hankinta
Osaston tilinavaus 19. 2.1954 kertoo seuraavaa:
Rahaa Mietoisten säästöpankissa 100.546,-ja adressivarasto 20 kpl a '131%.- = 2.1 AO,-.
Oma alkupääoma siis 103.286,- vmk. Tilanne selittynee sillä, että Mietoisten veljet saivat osuutenaan n. 85.000,- erotessaan Mynämäen ym osastosta, sekä Mietoisten Aseveli
yhdistys lahjoitti osastolle 15.000,-. Tästä oli hyvä alkaa.
Liiton adressien myynti oli ensimmäisiä tulolähteitä, joskin pieni, ja niiden myynti jatkuu tänäkin päivänä. Osaston ensimmäinen suuri yleisötilaisuus varojen hankkimiseksi oli Lentopäivät "Me Tulemme" yhdessä Suomen Ilmailuliiton kanssa 23. 5. 1954. Päätteeksi olivat tanssit Mietoisten VPK:n paviljongilla. Tanssien jäljestäminen noin neljä kertaa vuodessa jatkui vuosikausia ja oli hyvin tuottoisaa. Sotainvalidien ei tarvinnut maksaa neljänkymmenen prosentin huviveroa ja Maamiesseurantalo kylmään aikaan sekä VPK:n paviljonki kesällä olivat silloin hyvin suosittuja tanssipaikkoja. Lisäksi kummas
takaan tilasta ei peritty vuokraa. Toisaalta tanssien jäljestäminen työllisti aina koko veljesporukan, kuten lipunmyyjät, ovimiehet, jäijestysmiehet ja niin edelleen. Tosin porukka oli silloin vielä nuorta ja yhteinen asevelihenki korkealla
Vuonna 1954 alkoi myös kunta tukea sotainvalideja vuotuisavustuksella ja tämä avustus- toiminta jatkuu yhä. Lisäksi Mietoisten Manttaalikunta avusti rahallisesti osastoa useita alkuvuosia. Veljesliiton toimeksiannosta alkuvuosina myytiin Veljesliiton arpoja ja salkokilpiä, joista osasto sai myös vähän tuloja.
Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta huomattavin ja osaston perustamisesta lähtien jatkunut tulonlähde on ollut sotainvalidien jokasyksyinen syyskeräys. Tässä yhteydessä täytyy todeta, että mietoislaiset ihmiset ja yhteisöt ovat suorittaneet kunniavelkansa viimeistä markkaa myöten. Onhan osastomme tulos vuosikymmenien aikana ollut monta monituista kertaa valtakunnan tasolla paras mitattuna mk/asukas. Syys- keräyksestä on huomattava, että 1970-luvulle saakka siitä meni liitolle ja piirille yhteensä neljäkymmentä prosenttia ja kuusikymmentä prosenttia jäi osaston omaan käyttöön.
Ensimmäisinä vuosina osaston jäsenet suorittivat itse viljan keräyksen ja naisjaosto rahankeräyksen. Sittemmin viljankeräyksen suorittivat Maataloustuottajain piirimiehet ja heidän jälkeensä Reservialiupseerit. Vuodesta 1980 lähtien sekä viljan- että rahankeräyksen ovat suorittaneet Mietoisten Lions Club in jäsenet eli Leijonat neljä
toista vuotta peräkkäin. Vuodesta 1974 lähtien ovat puolustusvoimat olleet arvokkaana apuna syyskeräyksessä, sillä heiltä on aina saatu kaksi kuorma-autoa ja kahdeksan miestä kokoamaan viljasäkkejä Leijonien opastuksella. Merkitään lämpimät kiitokset puolustusvoimille suuriarvoisesta avusta.
Tuossa aikaisemmin vilahti sana naisjaosto. Tosiaan, samana päivänä ja samassa kunnantalossa osaston perustamisen kanssa meidän naisemme perustivat Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osaston naisjaoston. Naisjaoston erittäin ansiokkaasta neljän
kymmenen vuoden toiminnasta veljien hyväksi on tämän historiikin jälkeen naisjaoston oma historiikkinsa, johon viittaamme.
Varojen käyttö
Varojen käyttö huoltotyöhön alkoi välittömästi. Ensimmäisiä kohteita olivat vastasynty
neet lapset, joille maksettiin kummirahaa. Ensimmäinen maksu suoritettiin jo 1. 3. 1954.
Myös sairauskulut, kuten lääkäri- ja lääkemaksut maksettiin johtokunnan tekemin pää
töksin. Sitten tulivat mukaan oppi- ja ammattikouluavustukset. Myös läheisen omaisen hautausavustuksia suoritettiin. Tapana oli myös ns. joulurahojen suorittaminen veljille.
Edellä mainittujen tilapäisavustusten lisäksi osasto on myöntänyt runsaasti perus
avustuksia. Perusavustuksella ymmärretään sääntöjen mukaan avustuserää, jonka tarkoituksena on tukea avustettavaa selviämään jostakin hänen elämälleen tai taloudelleen perustavaa laatua olevasta hankinnasta. Perusavustuksia alettiin suorittaa myös välittömästi. Avustuskohteita olivat, kuten säännöissä sanotaan, muun muassa asuntojen vesijohdot, viemärit, WC:t, suihkut, lämmitysten uusimiset ja vesikattojen uusimiset. Lisäksi perusavustuksia on myönnetty kanalan rakentamiseen, kananpoikien hankintaan, hevosen ostoon, työkoneisiin jne.
Harvoissa tapauksissa osasto on joutunut turvautumaan Liiton huoltojaoston tai piirin
apuun.
Kokoukset ja juhlat
Osaston johtokunta on kokoontunut vuodessa yleensä 5 -7 kertaa. Vuosikokous on pidetty vuosittain sääntöjen mukaisesti.
Piirin vuosikokouksiin on osallistuttu säännöllisesti. Olemme jopa toimineet piirin vuosikokouksen isäntäkuntana kahdesti, vuonna 1960 sekä vuonna 1990.
Liittokokouksiin on alkuaikoina osallistuttu melkein vuosittain, mutta veljien vanhetessa on osanotto harventunut.
Osasto sekä naisjaosto ovat pitäneet seuraavat juhlatilaisuudet:
10-vuotisjuhla 23. 2. 1964, jolloin naisjaosto lahjoitti osastolle oman lipun. Lippu vihittiin Mietoisten kirkossa. Juhlatilaisuus oli keskuskansakoululla.
20-vuotisjuhlakokous pidettiin Tervoisissa 10. 2. 1974 sekä juhlatilaisuus Mynämotellissa 17. 2. 1974. Mukana naisjaosto sekä puolisot.
25-vuotistilaisuuden 18. 2. 1979 juhlakokous pidettiin kunnanvaltuuston istuntosalissa, jossa kokouksen päätteeksi juotiin naisjaoston tarjoamat juhlakahvit.
30-vuotisjuhlakokous sekä -juhla vietettiin 26. 2. 1984 Mietoisten seurakunnan uudessa seurakuntasalissa ruokailun merkeissä. Mukana oli kutsuvieraina piirin puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä naistoimikunnan puheenjohtaja.
35-vuotisjuhlapäivällinen nautittiin kahvila-ravintola Tumikuussa Mietoisissa 21. 6.
1989. Tilaisuudessa olivat mukana veljet sekä naisjaoston johtokunnan jäsenet puolisoineen sekä sotainvalidien lesket, naisjaoston entiset puheenjohtajat, osaston tilintarkastajat, naisjaoston rahastonhoitaja, piirin puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä naistoimikunnan puheenjohtaja, yleensä puolisoineen. Kutsuttuja oli yhteensä 89 henkilöä.
Retket ja muu virkistystoiminta
Aluksi on kiitollisuudella todettava, että piiri on vuosikymmenien aikana jäljestänyt monia erilaisia tapahtumia. Mainittakoon niistä vuosijuhlat piirikokousten yhteydessä, Kalliorantapäivät sekä Kalliorantaleirit Kustavissa. Edelleen piirin kirkkopyhä on ollut hyvin suosittu tilaisuus. Olemme osallistuneet eri tilaisuuksiin hyvin runsaasti.
Vammaisurheilulla on sotainvalidien sekä fyysiselle kunnolle että mielenterveydelle erit
täin huomattava merkitys. Joukkuelajeihin ei pienellä osastolla ole ollut mahdollisuutta.
Sen sijaan yksilölajeihin ovat veljet osallistuneet tyydyttävästi. Kansalaisopiston järjes
tämiin jumppa- ja uinti-iltoihin on osallistuttu, samoin pilkkiongintaan ja ihna-aseam- muntaan. Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen Piirin piirimestaruuskilpailujakin on järjestetty. Huonon jäätilanteen takia Sauvossa peruuntuneet pilkkimestaruuskilpailut osastomme järjesti erittäin suurelle osanottajamäärälle Tervoisten lahdella. Talonväelle ja Paavo Simanderille lämmin kiitos suurenmoisesta
avusta. Piirin ilma-ase- mestaruuskilpailut on myös osaston toimesta jäljestetty kahdesti Mietoisten maamiesseurantalon iima-aseradalla. Palkinnot kaikkiin kilpailuihin kerättiin osaston toimesta.
Olemme joka kesä osallistuneet runsaslukuisesti naisjaoston järjestämään sauna- , uinti-, ja makkaranpaistoiltapäivään. Noin kymmenen vuotta sitten aioimme naisjaoston johto
kunnan kanssa viettää yhteistä pikkujoulua jouluruokailun merkeissä. Retkiä on vuosien mittaan tehty hyvin paljon. Kohteista mainittakoon Ruissalo, Kaunialan sotavamma- sairaala kolme eri kertaa, Säkylän Huovinrinne, Hämeenlinna, Hangon varuskunta, laivamatka Tukholmaan, Naantalin kylpylä, Ikaalisten kylpylä jne. Väliin mahtuu uintiretkiä ja teatterimatkoja.
80-luvulla tehtiin kolmen päivän viikonloppu retki Ikaalisten terveyskylpylään. Matkan aikana käytiin mm. risteilyllä Kyrösjärvellä. Ikaalisten ulkoilmateatterissa katsottiin näytelmä Tukkijoella. Kuvassa esiintyjät näytelmän päätyttyä vastaanottamassa suosionosoituksia.
Huomionosoitukset
Puolustusministeriö on myöntänyt seuraaville sotainvalidien työtä ansiokkaasti tukeneille henkilöille ja osaston jäsenille Sotainvalidien ansioristin:
Runo Heinonen Aarne Loukonen Ahti Mäkilä Oskari Punta
Tellervo Raimoranta
Sotainvalidien Veljesliitto on myöntänyt Liiton Suuren ansiomerkin seuraaville
ansioista sotainvalidien hyväksi:
Leila Ahtinen Eino Haapsaari Runo Heinonen Eeva Laiho Sirkka Lehtinen Aarne Loukonen Alli Loukonen Mauno Luotonen Ahti Mäkilä Kyllikki Punta Oskari Punta
Tellervo Raimoranta Silja Rämö
Aarne Tähtinen
Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais- Suomen Piiri on myöntänyt Kultai
sen ansiomerkin seuraaville ansioista sotainvalidien hyväksi:
Martta Aalto Onni Aalto Impi Akkanen Helli Haapsaari Helmi Heinonen Maikki Hiivola Reino Hurme Aune Laine Risto Laine Alpo Lehtilä Pirkko Lehtilä Matti Lehtinen Reino Leppänen Miijam Mäkilä Onni Pihkanen Eine Pohjola Kerttu Runoinen Eila Tikka
Jukka Tuokila Eino Turta Hilja Turta
Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen Piiri on myöntänyt Hopeisen ansiomerkin seuraaville ansioista sotainvalidien hyväksi:
Kaarlo Akkanen Aino Hilkka Heikkilä Aleksander Heinonen Pirkko Köylijärvi Erma Laine
Viljam Laine Toini Mäkelä Teuvo Raimoranta
Eero Rämö
Holger Salonen Ethel Simander Vilho Tähtinen Fanny Vuola
Loppusanat
Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osasto ry esittää tässä lopuksi tuhannet lämpimät kiitokset kaikille niille yksityisille henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat meitä rahallisesti sekä monin eri tavoin tukeneet kuluneen neljänkymmenen vuoden aikana. Erityisen lämmin kiitos kohdistuu tässä ja nyt meidän veljien naisjaostoon, joka on aikaansa ja voimiaan säästämättä tehnyt uutterasti arvokasta huolto- ja virkistystyötä neljän
kymmenen vuoden ajan hyväksemme. Toivomme että nuorentunut johtokuntanne jaksaa edelleen tukea meitä ikääntyneitä sotainvalideja.
Kiitollisina muistelemme näitä neljää vuosikymmentä ja varsinkin lähes viittäkymmentä rauhan vuotta. Kunpa ei isänmaamme ja sen kansa joutuisi enää koskaan niihin sodan kärsimyksiin, vaan meillä olisivat nyt viimeiset sotainvalidimme.
Mauno Luotonen
Sotainvalidien Veljesliiton Mietoisten osaston naisjaosto
1954-1994
Mynämäki - Mietoinen - Karjala TL:n osaston työtä tukemaan oli vuonna 1952 perus
tettu yhteinen naisjaosto, jonka johtokuntaan kuuluivat Mietoisista Sirkka Tynilä ja Fanny Vuola. Mietoisissa kypsyi kuitenkin ajatus, että pystymme hyvin toimimaan itsenäisinäkin ja näin perustettiin 19. 2. 1954 niin Mietoisten osasto kuin sen nais- jaostokin. Naisjaostoa perustamaan saapuivat 19. 2. Mietoisten kunnantalolle Turusta rouvat Maj Kainulainen ja Lyyli Koponen. Paikalla oli kymmenen mietoislaista naista.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi rouva Lyyli Koponen ja sihteerinä agr.
Ainikki Lehtinen.
Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Ainikki Lehtinen, Aili Auer, Liisi Laiho (Kauko), Eeva Laiho, rahastonhoitajana Liise Luotonen, Helinä Nivari, Tellervo Raimoranta, Silja Rämö ja Fanny Vuola, varalla Selma Paukku, joka toimi sihteerinä sekä Maire Sainio.
Naisjaoston ensimmäisille toimintavuosille oli leimaa antavaa uuttera varojen hankinta:
hoidettiin iltamien ravintoloita, järjestettiin joulumyyjäisiä, erilaisia arpajaisia jne. Ohjel
mallisissa sotainvalidi-illoissa taloissa eri puolilla pitäjää oli aina runsaasti osanottajia, samoin pikkujoulut sotainvalidiperheille olivat suosittuja. Yhteyttä sotainvalidiperheisiin pidettiin siihen aikaan myös käymällä tervehdyskäynnillä uuden perheenjäsenen synty
män johdosta. Samalla vietiin kummilahjana tavallisesti pankkikirja.
Tilanne alkoi 1960-luvulla muuttua eivätkä vanhat toimintamuodot enää vetäneet. Jou
lumyyjäisiä on sentään edelleen jatkettu. Sensijaan kirkko illat joka pitkäperjantai-iltana, joita naisjaosto on vuodesta 1955 lähtien järjestänyt, ovat vuosi vuodelta vetäneet yhä enemmän yleisöä. Esimerkiksi pari vuotta sitten loppuivat kirkossa sekä istumapaikat että ohjelmalehtiset ja osa kirkkokansaa joutui seisten syventymään niin vierailevan pastori Ismo Seivästön puheeseen ja muiden esiintyjien esityksiin kuin ennen kaikkea Roope Lehtisen johdolla esitettyyn Heinrich Schutzin motettiin Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Solisteina siinä lauloivat Toivo Tiiri Jeesuksen osassa; evankelistoina Hannu Heinilä, Olli-Pekka Ketonen ja Leena Salo; Ryöväreinä Kai Pitkänen ja Sami Luttinen. Orkesterissa soittivat Sakari Laukola, Grels Gardberg, Anne Mynttinen, Ville Vähäpassi, Elina Jaanu ja Eija Virtanen. Mukana oli tietysti Mietoisten kirkkokuoro.
Yhteyttä sotainvalidiperheisiin on nykyisin pidetty myös jäljestämällä kesäisin sauna- ja makkaranpaistoiltoja meren rannalla. On käyty syntymäpäiväonnitteluilla niin osaston jäsenten kuin heidän vaimojensa merkkipäivinä. Samoin surun kohdatessa sotainvalidi- perhettä on yksin jäänyttä muistettu. Jouluna on muistettu osaston jäseniä ja sotainva
lidien leskiä joulu- lahjalla jne. Yhteisiä retkiä osaston kanssa on tehty mahdollisuuksien mukaan.
Koko toimintansa ajan on naisjaosto ollut yhteydessä piirin naistoimikuntaan. On autet
tu naistoimikunnan toivomusten mukaan erilaisissa kahvituksissa ja muulla tavalla eri leireillä, ensin Yläneellä ja sitten Kustavin Kalliorannassa, minne lähetettiin aina sota
invalidien vaimoja Äitileirille. Samoin kunto- ja virikekursseille Eurajoelle on Mietoisista jatkuvasti lähetetty 1-2 sotainvalidin vaimoa.
Erilaisilla lahjoituksilla on naisjaosto muistanut myös Naissotainvalidien huoltolaitosta, erästä pohjoisen naisjaostoa rahalahjalla, Kaunialan Sotavammasairaalaa, jonne vuonna 1965 naisjaosto lahjoitti laitoksen ensimmäisen ns ilmapatjan, Aivovammasairaalaa, jonne lahjoitettiin mm tekstiilejä, Inkeri Sahlan in rahastoa, Kyyhkylää lainalla jne.
Vuodesta 1958 lähtien on pitäjästä kerätyillä vaate- ja ruokatavaralähetyksillä muistettu jouluisin ja muulloinkin kummiperheitä Ranualla, Muoniossa, Sodankylän Kersilössä,
sitten Taivalkoskella ja nykyisin Kangasniemen Rovasuvannossa.
Naisjaostossa on viime vuosina havaittu, että varsinkin henkilökohtaiseen yhteyden
pitoon osaston jäseniin ja heidän perheisiinsä on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota. Vaikka aineellinen hätä ei ehkä enää - paljon puhutusta lamasta huolimatta - olekaan niin suuri, on henkinen tuki sitä tarpeellisempi tässä itsekkäässä ja vanhoja arvoja polkevasssa nykymaailmassa.
Tänä päivänä naisjaosto iloitsee siitä, että tämä monet sodat läpikäynyt sukupolvi on vielä saanut kokea nyt elettävän ajan, jolloin kunnioitus sotainvalideja ja sotaveteraaneja kohtaan koko maassa ja ennen kaikkea nuorison keskuudessa on huomattava.
Naisjaoston puheenjohtajina ovat Naisjaoston sihteerit vv. 1954 - 1994 toimineet vv. 1954-1994
Ainikki Lehtinen 1954 -1956 Selma Paukku 1954 - 1955
Fanny Vuola 1956- 1958 Helinä Nivan 1955 -1957
Bertta Koskinen 1958 -1959 Fanny Vuola ja
Tellervo Raimoranta 1959 -1964 Tellervo Raimoranta 1957 - 1958
Pirkko köylijärvi 1964 -1969 Raili Soinila 1958 -1967
Sirkka Lehtinen 1969 -1975 Fanny Vuola 1967 -1969
Aino-Hilkka Heikkilä 1975-1981 Tellervo Raimoranta 1969-
Eila Tikka 1981 -1988
Silja Rämö 1988 -1991
Leila Ahtinen 1991 -
Naisjaoston nykyisessä vuonna 1993 valitussa johtokunnassa toimivat Leila Ahtinen puheenjohtajana Kerttu Runoinen
Päivi Aarlahti varapuheenjohtajana Erma Laine Tellervo Raimoranta sihteerinä Leena Leino Kaarina Isaksson rahastonhoitajana Leena Lehtinen Eila Tikka
Tellervo Raimoranta
Mietoisten osaston puheenjohtajat ja sihteerit 1954 -1994
Ahti Mäkilä pj. 1954 - 58 vpj. 1959 -
Oskari Punta pj. 1959 - 76
1988-
Matti Lehtinen pj. 1977 - 87
Aarne Loukonen
siht. 1954 - §4 Mauno Luotonsa
siht. 1985 -
Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piirin pilkkimestaruuskilpailut Askaisissa 1960-luvulla.
Edessä istuu voittoisa Mietoisten joukkue: voittaja Onni Pihkanen keskellä, vasemmalla toiseksi sijoittunut Kaarlo Akkanen ja oikealla kiertopalkintoa kädessään pitelevä Oskari Punta, jonka saalis jäi vaatimattomaksi.
Mietoislaisista kuvassa myös Ahti Mäkilä edessä toinen oikealta ja Aarne Loukonen takana neljäs oikealta.
Sotainvalidien Urheiluliiton ilma-aseammunnan mestaruuskilpailut Mikkelissä 1986.
Joukkueenjohtaja Anton Kuokkanen antaa ohjeita Varsinais-Suomen ampujille.
Oikealla Oskari Punta ja Ahti Mäkilä Mietoisista.
Huhtikuussa 1971 osaston 18 jäsentä teki laivamatkan Tukholmaan. Tutustuttiin mm.
kuninkaanlinnaan, kaupungintaloon, Wasa-laivaan ja televisiotorniin. Tukholman kau
pungintalon istuntosalissa vasemmalta: Eino Turta, Aarne Loukonen, Santeri Heinonen, Inga Heinonen, opas Karin von Julin, Onni Pihkanen, Kyllikki Punta, Aarne Tähtinen, Kaarlo Akkanen, Hehni Heinonen, Runo Heinonen jonka takaa näkyy Annikki Kirjosen otsa, Oskari Punta, Eino Kirjonen, Arvi Kytölä, Eero Rämö, Viljam Laine ja Onni Aalto.
Sotaveteraanien lipun naulaus v. 1975. Vasemmalta Aimo Mäkilä, Oskari Punta, Aarne Loukonen ja Tellervo Raimoranta.
XV vuosikokouksen osanottajat v. 1969. 22:sta jäsenestä oli paikalla 16 eli yli 70 %.
Näistä 14:11a haitta-aste oli yli 30 %.
Eturivi vas.: Arvi Kytölä, Ahti Mäkilä, Kaarlo Akkanen, Eino Haapsaari, Runo Heinonen ja Viljam Laine. Seisomassa: Aarno Tähtinen, Vilho Tähtinen, Onni Aalto, Emo Turta, Santeri Heinonen, Oskari Punta, Reino Hurme, Eero Rämö, Onni Pihkanen ja Alpo Lehtilä.
XV-vuotispäivän aamuna kunniakäynti Sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muis
tomerkillä. Kuva viimeiksimainitusta.
Henkilöt vas.: Oskari Punta, Eero Rämö, Reino Hurme, Aarno Tähtinen, Viljam Laine, Ahti Mäkilä, Eino Kiijonen ja seppelettä laskemassa Aarne Loukonen.
Veteraanikiven juhlallinen paljastus 14.6.1992 airueina Hanne ja Juha Lassila.
Lippuvartiossa mm. Risto Laine, Jukka Tuokila, Armas Laine, Mauri Ahtinen, Erkki Routi ja Antti Keskitalo.
h*
FREDRIK PACIUS
Maamme
1 Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien.
4 Täss' auroin, miekoin, miettehin isämme sotivat.
Kun päivä piili pilvihin tai loisti onnen paistehin,
täss' Suomen kansan vaikeimmat he vaivat kokivat.
5 Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi ja halla näläntuskan toi, ken niittäisi sen hurmehen ja kärsimykset sen?
11 Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa;
viel' lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran laulus, synnyinmaa,
korkeemman kaiun saa.
J. L. Runeberg
Suom. Paavo Cajander
Mynäm äki
Mynäm äen pääkirjasto
MYPA Kotiseutu kokoelm a 3 7
Kirjat Sotainvalidien Veljesliitto : Mietoisten osasto 195
(n id -) 503N 00202894
17 s.
M Y N Ä M Ä E N K I R J A S T O
503N00202894
