Huittisten Naisyhdistys
- toimintaa sadan vuoden ajan
Naisten asema yhteiskunnassa
on muuttunut sad.assa vuo-
dessa ratkaisevasti. Samana aikana koko maailma on ke- hitrynyt huimasti ja monesti tuleekin mieleen mihin tämä kaikki johtaa. Kuitenkin ih- minen on edelleen tunteva ja joskus heikkokin sekä tarvit-
see tuekseen toista ihmistä.
Huittisten Naisyhdistys on
koko
toimintansa aikana halunnut tukea, auttaa ja rohkaista naisia eteenpäin uskoen tulevaisuuteen.Rohkeita päätöksiä vaikeina aikoina
Huittisten Naisyhdisrys sai
alkunsa 1905 LauttaLylatt poikakansakoulussa pideryn kokouksen pohjalta, kun Suomen Naisliitto Unioni
oli lfiettänyt
kehoituksenpitää kokouksia äänioikeuden laajentamista varten naisille.
Kokoukseen osallistui 17 5 naista. Lauttalrylän ryttökou- lulla seuranneessa perustavas- sa kokouksessa joulukuun 28 p:nä samana vuonna valittiin
puheenj ohtaj aksi opett qa lda Vemmelpuu, varapuheenj oh- tajaksi rouva Elli Stenros ja sihteeriksi opettaja Hilja Kivi
sekä rahainvartijaksi, kuten
"t
'
AnnaPoytaKryassa malnltaan Hannula (|aatinen). Ensim-
mäisen
toimintavuoden jäsenmåårå oli 67." Yhdisryksen tarkoituk-
sena on työskennella naisen kohottamiseksi tiedollisessa
ja
siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen jayhteiskunnallisen
tilansaparantaminen"
ilmenee säännöistä. Tama oli varsintärkeä tehtdvä yhdisryksen perustamisen aikaan, jolloin maamme oli suurten ratkai- sujen kynnyksella ja naisten äänioikeus oli päivänpolttava kysymys.
Yhdisryksen toiminta alkoi varsin vireästi ja jatkui hyvin siunauksellisena.
Naisen aseman kehitrymi- nen alkoi näkyä jo siinä, kun uuden kunnallislain tultua voimaan, Naisyhdisrys osal- lisrui omine ehdokkaineen ja sai jo ensimmäisissä vaaleissa muutamia naisia kunnanval- tuustoolt.
Aatteellisen toiminnan ohella tehtiin runsaasti va- paaehtoista sosiaalista työtä.
Naisyhdisrys on aina tahtonut auttaa yhteiskunnan vfiem-
piosaisia sekä halunnut antaa kaytannöllistä tukea monille
ajan vaatimilla tavalla.
Suuria muutoksia jo v.1907
Jo pari vuotta perustamisen
j dlkeen Naisyhdisryksen toi- mesta aloitettiin koulukeit- tolatoiminta, jonka kunta ja valtio ottivat vastattavakseen vasta vuonna 1921 . Samoin 1907 heräteltiin ajatusta kier- tdvän sairaanhoitajan saami- sesta kuntaan ja muutamassa vuodessa sekin asia saatiin toteutumaan. Sairaanhoitaj a j akoi Naisyhdisryksen valmis- tamia ja lahjoittamia vaatteita tarvitseville, samoin kunnan- katilot kapaloita.
Kunnansairaalaan valmis- tettiin liinavaatteita pöytäkir- jojen mukaan 1909. V. 1918
sinne lahjoitettiin }:nkirjan kirjasto. Synnyrysosasto sai
Thkariuissä uasemmaha oikealle: Anna Jaatinen, Maria Virtanen, Suoma Turto, Anna Ritakallio. Tbisessa riuissä: Anna Norri, Elli
Hietala, Maria Matsson, Alina Martinantti, Hilda Kuiko, Anni Virtanen, Sirkka Suurkari, Iida Ytti, Elsa Packalen, SAnni Ailonie- mi. IstumAssa: Elli Stenros, Iida l{arppi, Augusta Pohjannoro, Hilda TbrkkL Kerttu Hasanen, Hulda Lähteenmäki, Anna Broms, Maria Lönngren.
myös
v.
1956 arvokkaanlahjoituksen, hopeisen kas- temalj an Naisyhdisrykseltä.
Suurin sosiaalinen hanke oli orpokodin perustaminen 1918
j"
sen yllapitäminen 25 vuoden ajan. Se vaati Yapaa- ehtoisilta uskomattoman pal-jor
työtä, uhrautuvaisuutta ja kristillistä rakkautta.Vuosikymmenet vaihtuivat, työ jatkuu
Kodit ja
kasvatus ovataina olleet
lfieisiä
asioitaNaisyhdisrykselle. Edelleen, sadan vuoden jdlkeenkin
on
mahdollisuus auttaa ja tukea vfiempiosaisia. Ainaon
vdliinputoajiaja
niitä,joiden
omat voimat eivät aina riitä. Suuria muutoksia on vaikeampi tänä päivänätehdä, mutta pieniä asioita,
jotka
helpottavat l?ihim- mäisemme oloa,voi
kuka tahansa tehdå.Ja kun meitä auttamishaluisia on useampi koossa, pysrymme taas hiu- kan enemmän, yhteisryössäon
voimavaramme. Nain Huittisten Naisyhdisrys j^t- kaa satavuotista taivalt aankunnioittaen
menneiden polvien arvokasta työtä.)lhdisryksen 1 0O-vuotis- juhla on 27 .1 1.2005 alkaen kunniakaynneilla haudoilla ja jumalanpalveluksella, jos- sa saarnaa Katri Rinne. J,.th- lalounas ja varsinainen juhla ovat Huittisten seurakunta- keskuksessa. Juhlapuhuj ana on kirj ailija Kaari l-Itrio.
Helena Vasamaa