• Ei tuloksia

Huittisten Naisyhdistys - toimintaa sadan vuoden ajan · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Huittisten Naisyhdistys - toimintaa sadan vuoden ajan · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Huittisten Naisyhdistys

- toimintaa sadan vuoden ajan

Naisten asema yhteiskunnassa

on muuttunut sad.assa vuo-

dessa ratkaisevasti. Samana aikana koko maailma on ke- hitrynyt huimasti ja monesti tuleekin mieleen mihin tämä kaikki johtaa. Kuitenkin ih- minen on edelleen tunteva ja joskus heikkokin sekä tarvit-

see tuekseen toista ihmistä.

Huittisten Naisyhdistys on

koko

toimintansa aikana halunnut tukea, auttaa ja rohkaista naisia eteenpäin uskoen tulevaisuuteen.

Rohkeita päätöksiä vaikeina aikoina

Huittisten Naisyhdisrys sai

alkunsa 1905 LauttaLylatt poikakansakoulussa pideryn kokouksen pohjalta, kun Suomen Naisliitto Unioni

oli lfiettänyt

kehoituksen

pitää kokouksia äänioikeuden laajentamista varten naisille.

Kokoukseen osallistui 17 5 naista. Lauttalrylän ryttökou- lulla seuranneessa perustavas- sa kokouksessa joulukuun 28 p:nä samana vuonna valittiin

puheenj ohtaj aksi opett qa lda Vemmelpuu, varapuheenj oh- tajaksi rouva Elli Stenros ja sihteeriksi opettaja Hilja Kivi

sekä rahainvartijaksi, kuten

"t

'

Anna

PoytaKryassa malnltaan Hannula (|aatinen). Ensim-

mäisen

toimintavuoden jäsenmåårå oli 67.

" Yhdisryksen tarkoituk-

sena on työskennella naisen kohottamiseksi tiedollisessa

ja

siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja

yhteiskunnallisen

tilansa

parantaminen"

ilmenee säännöistä. Tama oli varsin

tärkeä tehtdvä yhdisryksen perustamisen aikaan, jolloin maamme oli suurten ratkai- sujen kynnyksella ja naisten äänioikeus oli päivänpolttava kysymys.

Yhdisryksen toiminta alkoi varsin vireästi ja jatkui hyvin siunauksellisena.

Naisen aseman kehitrymi- nen alkoi näkyä jo siinä, kun uuden kunnallislain tultua voimaan, Naisyhdisrys osal- lisrui omine ehdokkaineen ja sai jo ensimmäisissä vaaleissa muutamia naisia kunnanval- tuustoolt.

Aatteellisen toiminnan ohella tehtiin runsaasti va- paaehtoista sosiaalista työtä.

Naisyhdisrys on aina tahtonut auttaa yhteiskunnan vfiem-

piosaisia sekä halunnut antaa kaytannöllistä tukea monille

ajan vaatimilla tavalla.

Suuria muutoksia jo v.1907

Jo pari vuotta perustamisen

j dlkeen Naisyhdisryksen toi- mesta aloitettiin koulukeit- tolatoiminta, jonka kunta ja valtio ottivat vastattavakseen vasta vuonna 1921 . Samoin 1907 heräteltiin ajatusta kier- tdvän sairaanhoitajan saami- sesta kuntaan ja muutamassa vuodessa sekin asia saatiin toteutumaan. Sairaanhoitaj a j akoi Naisyhdisryksen valmis- tamia ja lahjoittamia vaatteita tarvitseville, samoin kunnan- katilot kapaloita.

Kunnansairaalaan valmis- tettiin liinavaatteita pöytäkir- jojen mukaan 1909. V. 1918

sinne lahjoitettiin }:nkirjan kirjasto. Synnyrysosasto sai

Thkariuissä uasemmaha oikealle: Anna Jaatinen, Maria Virtanen, Suoma Turto, Anna Ritakallio. Tbisessa riuissä: Anna Norri, Elli

Hietala, Maria Matsson, Alina Martinantti, Hilda Kuiko, Anni Virtanen, Sirkka Suurkari, Iida Ytti, Elsa Packalen, SAnni Ailonie- mi. IstumAssa: Elli Stenros, Iida l{arppi, Augusta Pohjannoro, Hilda TbrkkL Kerttu Hasanen, Hulda Lähteenmäki, Anna Broms, Maria Lönngren.

myös

v.

1956 arvokkaan

lahjoituksen, hopeisen kas- temalj an Naisyhdisrykseltä.

Suurin sosiaalinen hanke oli orpokodin perustaminen 1918

j"

sen yllapitäminen 25 vuoden ajan. Se vaati Yapaa- ehtoisilta uskomattoman pal-

jor

työtä, uhrautuvaisuutta ja kristillistä rakkautta.

Vuosikymmenet vaihtuivat, työ jatkuu

Kodit ja

kasvatus ovat

aina olleet

lfieisiä

asioita

Naisyhdisrykselle. Edelleen, sadan vuoden jdlkeenkin

on

mahdollisuus auttaa ja tukea vfiempiosaisia. Aina

on

vdliinputoajia

ja

niitä,

joiden

omat voimat eivät aina riitä. Suuria muutoksia on vaikeampi tänä päivänä

tehdä, mutta pieniä asioita,

jotka

helpottavat l?ihim- mäisemme oloa,

voi

kuka tahansa tehdå.Ja kun meitä auttamishaluisia on useampi koossa, pysrymme taas hiu- kan enemmän, yhteisryössä

on

voimavaramme. Nain Huittisten Naisyhdisrys j^t- kaa satavuotista taivalt aan

kunnioittaen

menneiden polvien arvokasta työtä.

)lhdisryksen 1 0O-vuotis- juhla on 27 .1 1.2005 alkaen kunniakaynneilla haudoilla ja jumalanpalveluksella, jos- sa saarnaa Katri Rinne. J,.th- lalounas ja varsinainen juhla ovat Huittisten seurakunta- keskuksessa. Juhlapuhuj ana on kirj ailija Kaari l-Itrio.

Helena Vasamaa

67

Huittisten Joulu 2005

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Junton teoksen keskeiset tulokset voidaan kiteyttää siten, että suomalainen asuntopolitiikka on yli sadan vuoden ajan ollut luonteeltaan minimaalista ja

Juhlat, joiden päivämäärä vaihte- lee, mutta viikonpäivä ei, ovat pyhäinpäivä, pääsiäinen, helatorstai ja juhannus.. Osa juhlista koostuu pääsiäisen tapaan useista

naisen laajan alppimaisen vuoriston, joka Huittisten, Kokemäen ja Lavian tienoilta ulottui Tampereelle ja aina Päijänteelle saakka. Mutta samat voimat, jotka vielä

Ennen vuotta 1918 Suomen valtiollisen aseman mahdollinen muuttuminen ei millään tavalla noussut esiin sen paremmin Yhteiskuntatalou- dellisessa aikakauskirjassa kuin Ekonomiska

ta kansalaisten onnellisuus lisääntyy seuraavan sadan vuoden aikana vähän ja vain tilapäisesti.. lukija kysyy, riittäkö materiaalisen

Kuluneen sadan vuoden ajan Metsätieteellisen Seuran toiminnan tavoitteena on ollut edistää Suomen metsätieteellistä tutkimustyötä ja toimia tutkimusta tekevien henkilöiden

Joskus siis koko kielen- käyttäjistö olisi Paunosen mukaan ollut kie- lenohjailun tavoitettavissa, mutta ilmi ei käy, milloin. Itse pitäisin todennäköisenä, ettäjuuri nykyisin

Erityisopetuksen järjestelmä on sadan vuoden aikana sekä määrällises- ti että laadullisesti voimakkaasti laajentunut ja pääpaino myös vaativamman tuen osalta on siirtynyt