Ensimmäistä satoa odotellaan Sarjan puutarhalla Yppärissä
PY H Ä JO E N uusimpiin yrityk
siin kuuluvassa Lauri Sarjan puu
tarhassa 0£lensim m äinen sato kas
vamassa. Äitienpäiväkukat auko- vat nuppujaan, tom aattien varsis- tossa kehittyvät ensimmäiset raaki
leet, terhakkaat kesäkukkien tai
met nousevat kasvualustastaan ja linnunsiemenestä kasvatetun auri- gonkukan keltainen kehrä k urot
tautuu valoa kohti.
Neljä vuotta sitten Ruotsista Yppäriin m uuttanut Lauri Sarja perusti yrityksensä vanhaan sora
kuoppaan. Aluksi hän rakensi ta lon ja sen jälkeen olivat vuorossa
kasvihuoneet. Nyt katettua tilaa on 280 neliömetriä ja puutarhan laajennusta suunnitellaan parhail
laan.
L attiapinta-alaltaan yli 300 ne
liömetrin suuruinen halli rakenne
taan ensin ja suurempi laajennus lämpökeskuksineen ja kasteluau- tom aatteineen on vuorossa parin- kolmen vuoden kuluttua. O maa pinta-alaa puutarhatilalla on 3000 neliömetriä. Nyt vuokralla oleva lisäalue lunastetaan myöhemmin, koska tilaa tarvitaan myös m arja- ja koristepensaiden kasvattam i-
Puutarhuri Sarja on H aapave
den poikia. Mieheksi vartuttuaan hän m atkusti Ruotsiin, niinkuin siihen aikaan oli tapana . Siellä vie- rähtikin sitten 17 Vuotta. "Vaikka läntistä naapurim aata tuli kierrel
tyä ristiin ja rastiin, ei sieltä mie
leistä paikkaa löytynyt” , Sarja to teaa. Viimeksi selluloosatehtaan varastossa työskennellessään hän kaipasi puhdasta ilmaa ja päätti palata perheineen Suomeen.
Sopiva paikka Sarjan perheen kodille ja yritykselle löytyi vaimon kotikylästä Pyhäjoen Yppäristä.
Viime kesänä raivattiin lepikkoa
kasvava sorakuoppa ja syksyllä aloitettiin kasvihuoneen rakenta
minen. Aluksi hankittiin kassatta-, vuuslaskelmat ja m arkkinointitut
kimus. Lisäksi käytiin valtava pa
perisota, jossa kunnan elinkeinoa-.
siamies oli apuna.
Hanke mielessä pitkään
P uutahaa ja kasvihuoneita Lau
ri Sarja ei perustanut hetken mieli
johteesta, vaan sitä oli perheen piirissä mietitty jo pitkään. Ensim
mäiset kokem ukset puutarhanhoi
dosta hänellä oli isänsä m ansikka
m aalta, jo sta satoa riitti myös myytäväksi. Kasvihuoneviljelyyn hän perehtyi veljensä yrityksessä Nivalassa. A la kiinnosti, rohkeutta riitti ja ohjeita sai K auppapuutar
hurien liiton lisäksi kirjoista. Vaik
ka varsinainen alan koulutus pu u t
tui, alkuun päästiin hyvin. Ensim
mäinen tom attisato valmistuu ke
säkuussa ja avom aan kurkkua saa
daan myyntiin elokuussa.
. « » M j
tynnyreissä hapetettua johtovettä.
Kesällä, kun tarve on suuri, vesi nostetaan pum pulla 50 metrin päässä olevasta avolouhoksesta, jo k a on todettu puhtaaksi. A uto
maattiseen kasteluun siirrytään pa
rin vuoden kuluttua. Tällä hetkellä kasvihuoneet läm mitetään öljyllä.
Hälytin ilmaisee häiriöt ja silloin on juoksujalkaa kiiruhdettava vi
kaa etsimään. Pakkasta kun ei au
ta päästää sisälle, sanoo Sarja.
Suuremman laajennuksen yhtey
dessä rakennetaan om a läm pökes
kus. Sen polttoaineen laatua ei ole Hlinfa
kotteet Sarjan puutarhalla kas
vatetaan luonnonm ukaisesti ilman m yrkV jä. Kemiallisia torjunta-ai
neita S käytetä, vaan tuholaiset hävitetäVn biologisilla menetelmil
lä, kosk£Pwihannekset ja juurekset halutaan pitää korkealaatuisina ja puhtaina. \
K asteluun\ talvella käytetään
Lauri Sarja on tyytyväinen. Kasvusto on elinvoimaista, ja ensimmäiset kukat aukovat jo nuppujaan ehtiäkseen parhaaseen loistoonsa äitienpäivän kynnyksellä.
leipä pääasiassa lohkeaa vielä tois
taiseksi R autaruukin Raahen teh
taalta, yritystä kehitetään ja laa
jennetaan ajan kanssa niin, ettei viisihenkisen perheen tarvitse elan- toaan m uualta etsiä. Isännän pois
sa ollessa vaimo työskentelee puu
tarhalla. Myös lapset ovat innostu
neet puutarhanhoidosta ja autta
vat vanhempiaan monenlaisissa tehtävissä.
M ARIANNE PUSKALA
