Kokoteksti
Kuvanveistäja professori Lauri Leppäsen syntymäståi Huit- tisten Nanhialla tulee tammikuun 6. påiivänåi 1995 kuluneeksi sata vuotta.
SCOSS A.
museosta.
Henki ja aine 1968,
Lauri Leppänen.
r8
Lauri Leppänen: Kullervo kuvanveistäj än opinahjo.
Lauri Leppäsen taiteen kokoelmasta Huittisten
1927. Taustalla ent. poikakoulu, joka oli
LIITTYVÄT TIEDOSTOT
Niille taasen, jotka ovat liike-alalla aloittelevia tai joilla muuten on uutuuksia esitettävänään, muodostu- vat messut mitä oivallisimmiksi reklameeraustilai- suuksiksi ja
jaettu ensimmäistä palkin- toa, mutta jaetulle toiselle tilalle tulivat sekä Leppäsen että Toivo Jaatisen
Leikkisästi hän antaisi sille nimen Maaherran- tie, koska sitä myöten on maaherra kulkenut jo menneinä aikoina sekä nykyinenkin maaherra Eino Palovesi Lauri
Voi, mitä olenko minä suuri, ei en minä ole ollenkaan suuri, vähätte- lee professori Lauri Leppänen erit- täin hyväntuulisena myhäillen.. Otetaan lämpömittari
tä pulppusi, ja minä sanoin, että me ei osata olla niin kiitollisia, kuin meidän pitäisi olla Luojalle, kun me saimme tuota vettä.. H annes sanoi, että kyllä se
Yksin ei taiteilija, vuodesta 1979 professori, Lauri Santun ta rv in n u t tyttären sä Lailan ja poikansa Tomin kanssa viettää vuoden 1947 keskikesän päi- viään..
helmikuuta 2019 Lauri Kettusen rahaston lautakunta, jo- hon ovat kuuluneet varaesimies Mari Sii- roinen, professori Riho Grünthal ja mais- teri Henri Satokangas, on päättänyt avata
Niinpa valehtelemisesta kaytetty ilmaus se valoj talakaroa (taalailaista) viittaa Kettusen mielesta siihen, etta valhe (valeh).. on valaa-verbin johdos, ja tatahan Suomen
