Lauri Leppäsen mitalitaidetta · DIGI

Lauri L"ppäsen mitalitaidetta

Huitti slai s syntyinen tatteitja- professori Lauri Leppänen

(1 895-1977) tunnet^^n en- nen kaikke

^ p^ts^iden teki-

1anå. Vähemmän tunnet tua lienee, että hän

on

tehnyt myös melkoisen määrän mi- taleita, vieläp a hån on osal- listunut yhden met allnahan suunnitteluun.

Ylivoimaisesti tunnetuin

1a enrten levinnyt Leppäsen mitaleista

on

_Jatkosodan

muistomitali, ^j oka valmistui vuonna 1957. Mitalin etu- puolella on kuvattuna miekka ja tammenlehvä, lisäksi siinä on teksti Isänm^^ (ruotsin- kielisille jaetussa mitalissa

Fosterlandet)

1941-1,945, kääntöpuolella on Suomen vaakuna. Tummansinises sä nauhassa on kolme valkoista

nitaa kodin, uskonnon _ia isänmaan symbolina. I(oska

mitali myönnettiin

paitsi

s o tatoimialue ella p alvelleille miehille ja naisille, myöskin kotij oukois ^s a, ^s ot atarvtkete- ollisuudes sa, sotasairaalois sa

ja muualla

rn

anpuolustuk- sen hyväksi työskennelleille, se on ma ^mme eniten ^jaettu kunniamerkki. Mitalin lienee saanut lähes miljoona kan- salaista.

Yleisyystilaston ^toisessa

ååripaässä on Eino Leinon mitali.

Eino

Leinon seura

on

vuodesta 1956 lähtien

myö n t äny t vuo sit tatn yhd elle kirl allisuuden, erityisesti ru-

noude

n

alalla ansioituneelle henkilölle Eino Leinon pal- kinnon, ^j ohon rahapalkinnon ja kunniakirjan ohella kuuluu tärrrä mitali. Mitalia on siis tähän mennessä jaettu vajaat viisikymmentä kappal etta. On selvää, että sen saaneet eivät

juuri ole halukkarta luopu- m^ n mitalis taat:r, joten sitä on melkein mahdotonta s^a- da ostaa. I(un muutama vuosi sitten sellainen

-

^nähtdvästi

jonkin kirl ailijan kuolinpesäs-

tä peräisin oleva

- ^oli

^erään

rahalikkeen huutokaup as s a, sen hinta nousi useaan tuhan- teen markka n.

Huittislaisille läheisin on varmaankin Huittisten hy- väksi -mitali, ^{jonka Leppä-} nen teki v. 1971. Sitä jaettiin ensimmäisen kerran kunnan kaup p^Iaksitulo juhlas sa

7 .1.1.972, jolloin kokon^rst^

47 ansioitunutta ^kaupp aIa-

laista sai mitalin. Siinä on etupuolella kuvattuna Huit- tisten hirven pää, takapuolella kirkko maan portti kuuluisine omenapuineen. Mitalia on kahta astetta, pfonssinen ja

hopeoitu. T åhän mennes sä

on _i aettu 91, pronssista ja 7 6

hopeoitua mrtaha.

Vuonna 1.960 juhlittiin sa- tavuoti asta Suomen markkaa,

ja

sen kunniaksi päätettiin Iyöttaa 1000 silloisen markan nimellisarvoinen hopeainen juhlaraha. I(uvanveis täj ille jåtjestetyssä kilpailussa ei

jaettu ensimmäistä palkin- toa, mutta jaetulle toiselle tilalle tulivat sekä Leppäsen että Toivo _Jaatisen ehdo-

tukset. Raha toteutettiinkin

sitten erikoisella

tavalfa:

nhan toinen puoli, ^jossa on J.Sfl Snellmanin kuva, otet- tiin Leppäsen ehdotuksesta, arvomerkinnän si s äItava puoli Jaatisen ehdotuksesta. Ennen eurorahojen tuloa lienee ollut varsin harvin atsta, että rahan eri puolet olisivat olleet eri taiteili jun tuotan toa. Rahaa lyötiin ²⁰¹ 000 kpl, joten se ei ole mitenkään harvinainen, sellaisen sa^ nykyään raha- kaup oi s ta partlTakymm enel-

h eurolla.

Erikoisuuten^

voidaan vielä matntta, että tämän rahan hopeapitoisuus 87 ,5 ^o/o on melkein tarkoin

s^ma kuin mikä oli maamme ensimmäisis s ä markk amäärär- sissä, 1 860-luvulla tehdyissä hopearahoissa.

I(un

Flelsingin kaupun-

ki

vuonna 1950 tåyttt ⁴⁰⁰ vuotta, L.ppänen suunnitte-

li

kaupungin merkittävrä ra- kennuksia esittävän juhlami- talin. Samaa kuvaa kdytettiin sittemmin eräissä muissakin mitaleissa, esim. Messui.t laatukilpailu 1 950 -mitalissa,

jonka kääntöpuoli on Emil Falenin suunnittelema.

Erilais et jårjestöt tilasivat Leppäseltä mitaleita merk- kipäivrään juhlistaakseen.

Tällaisia olivat arnakin I(an- salliset nuoret, Oulun Posti- merkkikerho, Snellman- säätiö ja Suomen kenttätykistön sää-

tiö. Yksityishenkilöistä saivat merkkip äivin ään Leppäs en muova^m n mitalin ainakin kirj aili _1a Y rjö ICvimies, met- säneuvos Veikko Pohj anpelto, r^atrmies Yrjö Similä, presi- dentti KJ. Ståhlberg ja tutki- musmatkailij a G.A. ^\Wallin.

Leppäsen

viimeiseksi taiteelliseksi ryöksi

iäi

^jää- käriaiheinen

mitali,

joka

j ulkaistiin jääktuilttkkeen _60- vuotisjuhlassa vuon na 1.97 5.

Mitali on yksipuolinen _{ia siinä} on kuv attuna kypåråpäinen jääkäÅ. Aihe oli Leppäselle tuttu, hanhån itsekin kuului jåäkåreihin. Mitalia lyötiin nähtävästi

melko

paljon, koska sitä

on

^nykyäänkin

helpos ts saatavissa.

KeijoJaakola

Huittisten Joulu

2003

7