■■ • ;•¥? / •
# 1
■:
i
• 't f y V i l
S
k••>..;
' J f c t r L
S a Z Z Z ; . y 7
■R». ö . t t > y s & o r e n Kalapirtit
Kaksikerroksisen Kalapirtin salamaniskusta alkanut tulipalo tuhosi vuonna 1969.
Olli H aapanen
Ukonselän Koivusaaren Kalapirtti
kyläläisten virkistyspaikasta turistikohteeksi
| i räm aa on m aa, jossa m iehillä on vielä r H vapautta. Kehittyköön "Koivusaari”
- I —ik ä m p p in e e n H aapam äen eräm aan kei
taaksi.” Näin parikym ppisen m iesjoukon tuntoja tulkitsi nim ism ies Sarkkila 21.07.1946 pidetyissä K alapirtin tupaantuliaisissa.
K alapirtti oli rak en n ettu vajaan h ehtaarin su u ruiseen Koivusaareen, jo ta kyläläiset aikanaan n i
m ittelivät "H errasaareksi” . Eemeli H aapam äki oli neuvotellut saaren vuokrausasian. Saaren o m ista
neen Serlachius -yhtiön k anssa oli tehty 50 vuoden
vuokrasopim us. H anketta varten olivat vakavarai
set kyläläiset peru stan eet K alapirttiyhtiön. Vuosi
vuokraksi oli vahvistettu neljä pinokuutiom etriä puolipuhdasta kuusipaperipuuta toim itettuna H aapam äen asemalle.
E nsim m äisenä vuokrausvuotena valm istui k ak sikerroksinen kalapirtti. Sen hirret ja m uu raken
nusm ateriaali saatiin viereisen Salonsaaren p u retuista rakennuksista. Sen ja seuraavana vuonna valm istuneen saunarakennuksen rakentajana oli Jussi Niem inen.
44
Lauri Santtu lapsineen ihastelee kalapirtin toisessa kerroksessa viehättävää laulusolistia. Saunajuomat lienee olleet piirroksen tonkassa.
K alapirttiyhtiön sihteerinä ja rahastonhoitajana yli 30 v uotta ollut Kosti Järventausta kertoi, että yhtiö oli velaton. Varsin elävänä on m uistikuvissa vuoden 1969 kesäinen päivä, jolloin Järventaustan perhe oli Kalapirtillä. "A lkuaan m eidän piti yöpyä K alapirtissä, m utta päätim m e kuitenkin lähteä pois. Salama oli m eidän lähdön jälkeen keskel
lä päivää iskenyt rakennukseen ja sytyttänyt sen.
Viestin palosta saim m e Veikko Vääriskoskelta.”
Palossa tu h o u tu n u tta päärak en n u sta ei vuokra- aikana uudelleen rakennettu, vain sa unarakennuk
sen tiloja h iem an m uunneltiin.
Kalastus oli ajoittain varsin hyvän kalakannan om aavassa U konselässä suosittua. Vierailijoiden käytössä oli om a n u o tta ja sille koppeli. N iinpä Ka
lap irtti oli osuva nim i yhteistyöllä syntyneelle vir- kistyskohteelle.
”Niem is-Jussi n iittää kiitosta”, tod ettiin vieras
kirjan sivuilla vuoden 1947 h einäkuun alkupäivinä, jolloin m iesjoukko oli u u tta saunaa kokeilem assa.
Runollisuus kävijöiden kirjoituksissa jatkui.
M urtom äet ja V ääriskosket olivat saunom assa.
"K alapirtille saavuttiin ja sauna läm m itettiin. Vii
kon pölyt pestiin ja saunaa ylistettiin!”
”Ukonselän kalat kauhistui ja Myllylän H erm an
n ikin herm ostui, sillä n u o ttakunta oli lukuisa ja luonnoltansa hyvin sotaisa, ku n kalastus aam ulla alkoi!
M utta illalla nauroi kalat p arta an sa ja H erm an
n in huuli oli lerpassa. Eikä ollut sakkikaan kovin revahtava, kun kotiin m arssittiin!”
Ilm ari Vaissi lienee tuolloin ollut runsaslukuisan m iesporukan runoilija. (2.8.1949).
U konselän vesistössä kalastus, nuotanveto ja tie
tysti saunom inen sisältyivät saariretken ohjelm aan.
P aikkakunnan m erkkihenkilöt kilvan ylistivät, m il
loin paikan kauneutta, em äntien trahteerausta tai saunan löylynautintoja.
lem m e viettäneet täällä 4 suloista su- I lv ip ä iv ä ä , nauttien leppoisasta luon-
\
/
nosta, oivallisesta saunasta ja uljaasta p irtistä kaikkinaisine sisälläpitoineen ja nyt tällä kirjan lehdellä lausum m e Koivusaaren Kalapirtin isännille sydäm ellisim m ät kiitoksem m e ja to ivom m e, että Hyvät Haltijat suojelisivat saarta, sen uljaita asum uksia ja soisivat siunauksensa saareen saapuville, virkistystä kaipaaville ihmislapsille!”
Yksin ei taiteilija, vuodesta 1979 professori, Lauri Santun ta rv in n u t tyttären sä Lailan ja poikansa Tomin kanssa viettää vuoden 1947 keskikesän päi- viään. Taiteilija on lom allakin taiteilija. Jälkipolville tallentui kalam aja, sauna ja kylpijät.
Koivusaari tai Lehtisaari, kuten aikalaiset sitä myös nim ittivät, oli m aineikas paikka, jossa vie
railivat niin koululaisryhm ät, partiolaiset ja kylä
läisten kaukaakin saapuneet sukulaiset ja vieraat.
A lkuvuosina V ääriskosken Sähköyhtiön johto k u n tak in kävi K alapirtissä kokoustam assa ja vähän virkistäytym ässä.
K alapirtin ensim m äisen vieraskirjan löytym i
nen oli onnekas sattum a. Sitä osattiin etsiä vuosi
kausia oikeasta osoitteesta, A irikkalasta, ja sieltä se löytyi. Seuraavat vieraskirjat tuhoutuivat vuoden
1969 tulipalossa.
50 vuodeksi laaditun vuokrasopim uksen v ii
m eisinä vuosina Koivusaaren virkistyskäyttö oli laim eata. Alueen uudeksi om istajaksi tuli 14 vuotta sitten Rantam oijanen. R akennustyöt käynnistyivät ja saaren uusi eläm ä. Palaneen kalapirtin paikalle on rakennettu uusi m ökki ja sauna. Vanha sauna on ehostettu. R antam oijasten lisäksi saari palvelee turistikohteena matkailijoita.
Lasse R antam oijasen isän Aimo R antam oijasen vieraskirjaan 6.7.1949 kirjoittam a runo oli kuin en nustus tulevasta - jälleen pian palataan!
45
Taiteilija Lauri Santtu osasi karikatyyrisissä piirroksissaan ilmentää kohteensa persoonallisuuden.
"Saapui sakki Moijaselta, venehellä soudatellen.
Saapui saarehen saunahan, suvi-iltana sam ana.
Kahvit keitti, saunat saunoi. Ahvenia narraeli, h a u kia pyydysteli. Ihanasti ilta kului. Saapui yö suvi
nen. Venheet lipui taasen poies. Saari kaunis jälkeen jäi. Ihanasti ilta kului. Jälleen pian palataan.”
Lähteet: K alapirtin vieraskirja 1946 - 1950.
Haastattelut: Lasse Rantam oijanen, Kosti Järventausta ja Veikko Vääriskoski.
Piirrosten skannaus: StudioEsko.
46
