Lauri Santun taistelu
vanhan kirkkorannan puolesta
Miespolvi takaperin, 1950-luvulle, aiheuttivat arkkit. Salme S e t ä l ä n laatimat kirkonky
län rakennuskaavan luonnokset paljon huomautuksia ja valituksia; ja kun kirkonkylä yhä kas- voi, suunnitelmaa piti nopeasti laajentaa. V. 1952 lääninhallitus vahvisti laajennetun rakennus- kaavaehdotuksen, mutta siitä valitettiin. Erityisesti vastustettiin Lapinsalmen tuli ehdotetun maan
tien ja sillan paikasta, sillä se oli suunniteltu kulkemaan nyk. Pitäjäntuvantien yläpäästä vanhan kirkon hautausmaan koilliskulman ja Santun talon välistä, jolloin sen tieltä olisi pitänyt purkaa taloja ja mm. Santun tontti olisi pirstottu ja rantaan tehty ruma penger.
Syksyllä 1952 professori H eikki K l e m e t t i , m usiikkim ies ja tu n n e ttu kirkko
jen tu tk ija, antoi pontevan lausunnon vanhan kirkon ym päristön säilyttäm isen puolesta:
” O n m uistettava, että K euruun kirkko yksi
nään ei ole säilyttäm isen arvoinen, vaan sii
hen kuuluu myös sen y m p äristö tek ijät, jo tk a antavat kokonaisuudelle luonteen. Kaikki m ulkkaam inen, hakkaam inen, täydentäm inen on b a rb aarista raiskausta, jo ta ei ole sallitta
va. K irkon kaikkineen täytyy olla m äärätyn etäisyyden päässä kulkuväylästä. Vastustan jyrkästi kaikkea kokonaisuuteen sattum ista!’
Sitten tulivat ajankohtaisiksi keskustaan jo h tav at ja sen läpi kulkevat sekä suunnitellut tiet, jo tk a eivät enää riittäneet liikenteelle. Niin tiekysymys piti o tta a uudelleen harkittavaksi, ja kirkonkylän kaavoitustyöt keskeytettiin. — Tiesuunnitelm ien valm istuttua v. 1958 syksyllä kaavaehdotuksen laatijaksi m äärättiin m aan- m ittausinsinööri M ikko V ä h ä - P i i k - k i ö . P äätie siirtyi vanhan kirkon eteläpuo
lelle nykyiselle paikalleen rautatien viereen.
Tie ei enää vaaninut vanhan kirkon ja La
pinsalm en välistä ranta-aluetta, m utta sitä u h kasi nyt ”rakennusrihkam a” : seurakunta suun- nitteli m u o d o staa S antun m aasta kolme asu n to to n ttia.
Sitä vastaan ryhtyi taiteilija Lauri S a n t - t u taisteluun. V. 1964 hän kääntyi m uinais- tieteellisen toim ikunnan puoleen pyytäen isän
sä Karl J ä r v i s e n p e rik u n n an puolesta lau su n to a perik u n n an vu o k raam an U utelan to n tin lunastam isesta ja käytöstä. Pelastaak
seen alueen rakentam iselta hän esitti kaksi vaihtoehtoa: -perikunta, jolla oli lain m ukaan tontin pakkolunastusoikeus, ilm oitti olevansa halukas luopum aan osto-oikeudestaan edellyt
täen että ” koko to n tti m u o d o stetaan vihera
lueeksi, jo k a liittyy K euruun vanhan kirkon m iljöökokonaisuuteen, sekä edellyttäen lisäksi, että perikunnalle osoitetaan sopiva tontti m uu
alta: Toisena m ahdollisuutena oli että perikun
ta saisi to n tista 2000 m 2:n kappaleen ja lo p p u o sasta m uodostettaisiin viheralue.
"Epäonnistunut suunnitelma”
M unaistieteellinen to im ik u n ta Nils C 1 e v e n allekirjoittam assa lausunnossaan Lauri Santulle ja k irk kohallintokunnalle esit
ti seuraavaa:
"N ykyisellään Keuruun vanhan kirkon aluees
ta p u u ttu u kokonaan tä h ä n m iljööseen oleel
lisesti kuu lu n u t kirkkoranta. (Karl Järvisen) p erik u n n an esittäm än ratkaisun perusteella to im ik u n ta katsoo, että koko m ain ittu to n tti olisi v älttäm ättä m uodostettava viheralueek
si. Tyydyttävänä ratk aisu n a to im ik u n ta p itää myös toista vaihtoehtoa, jo n k a m ukaan vihe
ralueen lisäksi m ainitusta vuokratontista m uo
dostettaisiin vain yksi 20 002 suuruinen to n tti, jo h o n perikunnalla on osto-oikeus ja että to n t
ti erotettaisiin m iljö ö tä vähiten häiritsevästä osasta. M ain itu n to n tin jak am ista kolm een erilliseen to n ttiin to im ik u n ta pitää sekä ase
m akaavan että kirkkom iljöön kokonaisuuden k an n alta sen sijaan erittäin epäonnistuneena su u nnitelm ana!’
U uden m aan tien (nyk. valtatie 23) rakenta
m isen yhteydessä tehtiin sen ja viereisen ra n tapenkereen läpi tunnelit h elp o ttam aan P ap pilanniem en sekä L apinsalm entien varren asukkaiden pääsyä keskustaan, ja tunnelien jatkoksi ku n n an taholla suunniteltiin "k ie rto tietä” vanhan kirkon ja L apinsalm en välistä.
30
K unnan ilm oituksen m ukaan se ”oli tarkoitet
tu lähinnä kevyttä liikennettä varten ja se oli
si ollut m aisem allisesti asianm ukainen ratkai
su, eikä vahnan kirkon rauha olisi siitä häiriin
tynyt”. S uunnitelm an k a rtta a n oli kuitenkin piirretty m oottoriajoneuvoilla liikennöitäväksi sallittu tie. — K unnanvaltuusto hyväksyi ra
kennussuunnitelm an m uutoksen ja siis a u to tien L apinsalm en rantaan.
Sen toteuttam inen uhkasi rikkoa sen vanhan kirkon perinnekokonaisuuden jo ta Lauri Sant
tu oli p u o lu stan u t. N iinpä h än hankki lisää asiantuntijalausuntoja ja teki valituksen suun
nitelm aa vastaan m arrask u u ssa 1968.
Sisäasianm inisteriö katsoi h u o m au tu k ses
saan, että rau tatien eri puolilla olevien aluei
den välinen liikenne pitäisi tu tk ia ja selvittää tarkem m in vireillä olleessa yleiskaavassa.
"M aisem ansuojelu lienee ollut hyvinkin tä r
keä tek ijä” päätöksessä ja "V anhan kirkon alueen pitäm inen ehjänä ja yhteisenä” (A am u
lehti 20.6.69). Sam aa m ieltä oli myös lään in hallitus, jo n k a kaavoitustarkastaja Kotilainen piti todennäköisenä, että vanhan kirkon tienoo tultaisiin ra u h o itta m aan liikenneeltä (KSML 24.6.69). K unnanhallitus peruutti asiaa koske
van kohdan rakennuskaavasta.
Lauri Santtu ei kuitenkaan ollut varm a van
han kirkon ym päristön säilymisestä. H än pyysi lau su n to a kouluneuvos Niilo V i s a p ä ä 1 - t ä , jo k a oli teologi ja jo k a piti appivanhem m iltaan mm. ins. P u n n o s e l t a ja täm än rouvalta jä ä n y ttä talo a vanhan kirkon vierel
lä "täk äläisen ä k o tin aan ”. — V isapää totesi lausunnossan (17.6.1969) mm. seuraavaa: "Ik i
vanhan ja luovuttam attom an kansanperinteen m ukaan oli k irk k o -h au tau sm aa sijoitettu v i r t a a v a n v e d e n ääreen. N iinkuin
31
sananjulistus itse kirkossa, niin myös virtaa- va vesi oli ihm iseläm än p u h u tta ja u u ra stu k sen j a katoavaisuuden paineen alla. Jo kirk- k o ran tan a L apinsalm en ranta-alue oli k u u lu nut erottam m attom asti kirkkokokonaisuuteen, m utta vielä vahvemmin sitein välialueena kirk
ko-hautausm aan ja virtaavan veden veden vä
lillä. — Ei ole m itenkään m ahdollista, että K euruun vanhan kirkon itäpuoliseen osaan si
jo itettaisiin perinnekokonaisuuden täysin rik
kova ajotie, varsinkaan kun se ei ole sa n o tta vasti tarpeen, p u h u m attak aa n v ä lttä m ä ttö myyden vaatim uksista. Edellytän perinteitään vaalivan k u n n an ja seurakunnan päinvastoin huolehtivan siitä, että koko vanhan kirkon kirkkom aan ym päristö saatetaan viheralueek
si, jolle ain o astaan tavallinen puistoliikehdin- tä on m ahdollinen!’
Sam an vuoden syksyllä L auri S an ttu läh et
ti R ajakylästä kirjeen sekä k u n n an jo h tajalle että valtuuston puheenjohtajalle, liittäen m u kaan k arttakopion vanhan kirkon suoja- alueesta; k u n nanjohtajalle myös kopion Visa- p ään lausunnosta.
K irjeessään valtuuston p uheenjohtajalle Lauri S anttu ihm etteli, "etteivät se u rak u n taa edustavat elim et ja kirkonm iehet, edes aikai
sem m at, ole kiinnittäneet tarpeeksi h u o m io ta kirkon aikaansaaneen ( = rakentaneen) su k u polven näkemykseen eivätkä kirkon paikanva- Iinnan perinteeseen (...) virtaavan veden var
rella!’
Ja hän jatkoi: "V arm aankin hyödyn ja vu o k ratu lo jen vuoksi, ovat kirkon edustajat, p iittaa m atta perinteestä, vuokranneet aluees
ta kym m enkunta tonttia ja vuokraajat ovat ra
kennuksillaan eristäneet kauniin keuruulaisen luonnon näkym ästä kirkkom aalle, kuten m ei
dän, Karl Järvisen p e rik u n n an to n tilla pitkä, rum a ulkohuonerakennus on melkein kiviai
dassa kiinni. — Voimassa olevassa rakennus
kaavassa on täm än to n tin entiselle alueelle m erkitty 2 u u tta om akotirakennusta! M iten m ieletöntä! Jos ne to teu tetaan , peittyy vii
m einkin vapaa Tarhianjärven näkym ä kalm is
to sta !”
"K euruun keskustassa on a u to n a jo a jo enem m än kuin tarpeeksi ja sen keuruulaiset tulevat ajan o lo o n yhä tuskallisem m in tu n te m aan. K unnon puistoa p u u ttu u ja viihtyisää, rauhallista, kaunista kävelyaluetta”
K irjeensä lopuksi S anttu eh d o ttaa, estääk
seen autotien m yöhem m änkään rakentamisen, että rautatien ja m aantien alittaviin tunnele- hin jalka- ja pyörätien lisäksi sijoitettaisiin toi
seen hyvin h oidettu WC, jo k a tältä alueelta tyystin p u u ttu u , ja toiseen puistobaari, t. kah
vila, "N e m ainiosti tunneleihin m ahtuisivat ja tällä tavoin tu rh a n suuret au k o t tulisivat hyö
dyllisesti käytetyksi!’
Y leiskaavasuunnitelm a jä tti v anhan kirkon ja Lapinsalm en väliseltä alueelta ajotien pois.
Nykyisen suunnitelm an m u k aan ra n taan tu li
si puistoa, rinteeseen avattaisiin jalankulku- ja polkupyörätie nim eltään Lauri Santun polku.
M aa rakennuksineen on miltei kokonaan kau
pungin om istuksessa: S an tu n talo toim ii tai- telijain ateljeena, ent. H annes Jukosen. myöh.
A. Takasen rakennus k otiteollisuus-pajana eli
" k a n k u rip irttin ä ” ja P unnosen, myöh. M ää
tän talo on asu n to n a. R annalla v u o k rato n til
la on melko ru m a yksityinen om akotitalo — toivottavasti kaupunki saa senkin h altu u n sa täydentäm ään Lauri S an tu n perinnöksem m e jä ttä m ä ä v aatim usta perinteisestä kirkko- kokonaisuudesta Lapinsalm en virtaavan veden äärellä.
Synnynnäisen tila- ja k au n eu staju n o h ja a m ina K euruun m erkittäväm pien rakennusten to te u tta ja t eivät aikoinaan sijoittaneet p a p p i
laa kirkon välittöm ään läheisyyteen Lapinsal
m en rannalle. Tälle alueelle m eidän aikam m e rakentajat saivat m ah tu m aan , oikeam m in sa
noen m ielettöm ästi sulloivat kuusi ta lo a su u rine ulkorakennuksineen ja pihoineen. N äin turm eltiin varsinkin vanhan kirkon eteläisen sivun om alaatuinen, upea vaikutelm a, jo k a vasta nyt kahden talo n tu ltu a puretuksi on jo kaisen todettavissa. E n tisajan m iehet rakensi
vat pap p ilan tarpeellisen välim atkan p ääh ä n kirkosta Keurusselän puoleiselle rannalle. Näin m uodostivat näm ä kauniit rakennukset kom e
an näkym än "K euruun kankaalla”, Niiden ym p ärillä oli ilm aa, tilaa ja kaunis luonto.
K artta on jäljennös seinällä kehyksessä ole
vasta kartasta, jo k a esittää vanhan kirkon aluetta. Lohkaisun 1837 on to im ittan u t kar
tan piirtäjä kom ission m aan m ittari H .H . S i 1 1 j a n d e r .
Lähteinä ovat olleet L auri S an tu n an tam at kopiot lausunnoista sekä oheinen karttakopio.
— T ietoja alueen rakennuksista ovat antaneet talousti.reht. Olavi A i r a k s i n e n ja rou
va L otta H a a p a m ä k i , lisäksi olen käyt
tänyt h au d an k aiv aja E rlan d S a a r i s e n , asem apäällikkö Yrjö S a u r i n ja tal.tireht.
A iraksisen ju lk a istu ja m uistelm ia.
Jussi Rainio 32
Kartan oik. yläkulmassa on viisikulmaisen kirkon alueen sisällä olevien kirjainmerkkien selityk
set ruotsiksi. Suomeksi ne kuuluvat näin: A = emäkirkko (nyk. vanha kirkkomme); 15 = hau
tausmaa; C = kruunun viljamakasiini (kirkkoaukean länsilaidalla nyk. valtatien kohdalla); D
= rakennettu tontti (mäkitupa, sen paikalla viime vuosisadalta "pitäjäntupa”); E = pappilan peltoja; F = kangasta ja G = yleinen maantie. Kartan alareunassa: "Kirkon alue sijaitsee kirk
koherran virkatalon tiluksien sisällä”.
33
