Knut Kalmer ja vanha kirkko
— Keuruun kulttuurikäsitteet
Knut ja Anna, Keuruu, Finland Kuva: Päivi Liimatainen.
Knut Kalmer on Keuruulla käsite. Ajatuksissamme — ja usein todellisuudessakin — näemme tämän eksoottisen näköisen herrasmiehen musta baskeri päässään käyskentelemässä vanhan kirkon puiston tuntumassa.
Elokuun 6. päivänä 1984 Knut Kalmer täytti 80 vuotta. Elämäntyöllään hän on ollut luo
massa Keuruun vanhasta kirkosta sitä kulttuurikäsitettä, joka nyt leimaa kuvaa koko kun
nastamme.
” T ä m ä on ollut rik a sta a ik a a ” , to teaa Kalmer kaikista niistä vuosista, jo tk a hän on ollut v an h a n k irk o n esittelijänä — ensin 17 v u o tta se u ra k u n n an k u u k au sip alk k aisen a ty ö n te k ijä n ä , sitten läh in n ä p e rin n ek u lt
tu u rin h a rra sta ja n a . " O le n saan u t p aljon uusia ystäviä ja tu tta v ia jo p a eri puolilta m a a ilm a a .”
K iinnostuksen k o tiseu tu ty ö h ö n ja histo
ria an to te a a K alm er saaneensa jo lap su u d en k o d istaa n . "Ih m ise n pitäisi olla jo sta k in in n o stu n u t; se p itää vireänä, v aikka ikävuosia k a rttu u . M in u sta kaikki v an h an tu tk im in en on m ielenkiintoista, ja u skon, e ttä m enneistä a jo ista p itä ä säilyt
tä ä tie to ja tuleville polville.”
14
K nut K alm er on syntynyt A h v en an m aalla. K euruun lisäksi n u o lapsuuden- ja n u o ru u d e n a ja n seudut o v at hänelle edel
leen erityisen ra k k a ita . " K o to n a m m e h arra ste ttiin v a n h aa k u lttu u ria . Kesäisin meillä oli ain a tu riste ja , jo te n m a tk ailu alaan to tu in jo tu o llo in .”
" V u o n n a 1924 läh d in A h v en an m aalta tän n e m antereelle, K angasniem elle puu- ta v a ra -ala n h a rjo ittelija k si. Sieltä Kangas- niem eltäh än m inä tu o n to v erin k in löysin” , k erto o K alm er viitaten A nna-vaim oonsa, jo k a on tu k e n u t m iestään keuruulaisen perinteen vaalim istyössä ja osallistunut siihen itsekin aktiivisesti.
P u u ta v a ra -a lalla K alm er oli 30 v u o tta.
H ä n työskenteli erilaisissa tehtävissä m onissa Jyväskylän ym päristö k u n n issa.
T a m m ik u u n 2. p äiv än ä v u o n n a 1947 K alm erit m u u ttiv at K euruulle — ensin H aap am äelle ja m u u ta m a n k u u k au d en k u lu ttu a k irk o n k y lään . T u o llo in K nut K alm er oli m e tsä ty ö n jo h ta ja .
V u o n n a 1959 p eru stettiin K euruun seura
k u n ta a n v an h an k irk o n esittelijän toim i, jo s ta m ak settiin k u u k au sip alk k aa: ensin kolm elta k esäk u u k au d e lta ja sittem m in neljältä k u u k au d elta to u k o k u u n p u o li
välistä syyskuun puoliväliin. T eh täv ään valittiin K n u t K alm er. P u u ta v a ra tö itä k ä ä n hän ei jä ttä n y t, v a an teki n iitä talvisin
" jo n k in v e rra n ” .
"E n sim m äisen k e rran olin esitellyt van h aa k irk k o a epävirallisesti jo kesällä 1958, k u n K euruulla vieraili ru o tsalai
nen k u m m ik u n ta la isjo u k k o ” , m uistelee K alm er. ” K un esittelijän toim i p eru stettiin , sitä v astu stettiin m elkoisesti; ka tso ttiin , ettei siihen saisi h a a sk a ta yhteisiä vero v aro ja. N yt tiedäm m e, e ttä hankkeen k a n n a tta ja t olivat k a u k o n ä k ö isiä .”
” A lkoi tosi kova o piskelu” , kuvailee K alm er n iitä a ik o ja, jo llo in selvisi, että hän estä tu li v an h an k irk o n virallinen esittelijä. ” O nneksi tu n sin jo m elko hyvin p aik k ak u n n an , sen kylät ja v a n h at k irk k o tie t... N u o ren a pysyivät vuosiluvutkin hyvin m ielessä, jo te n p ääsin uudessa työssä m ukavasti a lk u u n .”
K y m m enkunta kesää K alm er esitteli v an haa k irk k o a seitsem änä p äiv än ä viikossa yksinään. ''E n sim m ä ise n ä kesänäni — vuonna 1959 — kävi kirk o ssa 5 300 vierasta. V u o n n a 1975, jo llo in virallisesti lopetin työni o p p a a n a , oli käv ijä m ä ärä noussut 15 400:aan. Jo k u n e n vuosi m yö
hem m in saav u tettiin ennätys: yli 20 000 tu tu s tu ja a .”
K ielitaito on om inaisuus, jo lla K alm er sanoo olevan p a ljo n m erkitystä k irk o n esit
telijälle. Itse h än p u h u u äidinkielensä ru o t
sin lisäksi suom ea, n o rja a , ta n sk a a sekä sak saa ja " tu le e to im een ” myös englantia puhuvien turistien k anssa. " R u o tsin kieltä pitäisi suom alaisten k äy ttää ro h k eam m in . P o h jo ism aalaiset tu n tev at itsensä k o k o n a i
suudeksi, ja tu o ta tu n te m u sta lu jitta a 'y h teinen kieli’ ru o ts i.”
K nut K alm er on eh ty m ätö n ta rin a n k e r
to ja . P u h u essaan n im enom aan ru o tsin m erkityksestä h än m u istaa tap au k sen kir
kossa poikenneista italialaisista. " Y ritin p u h u a heille englantia ja saksaa, m u tta he vain pudistelivat p ä itä ä n ja p u h u iv at ita liaa. H etken p ä ästä m enin K euruuntien to i
selle puolelle M artta-k ah v ilaan ; siellä vai
m oni ru p atte li näiden italialaisten kanssa
— ruotsiksi! T u ristit eivät olleet y rittä n e e t
k ä ä n p u h u a m inulle T u k h o lm assa asues
saan o p p im aan sa ru o tsia, kun sillä ei k u u lem m a Suom essa p ä rjä ä !”
Tässä yksi niistä kuvista, joita Keuruun vanhassa kirkossa vuosien varrella vierail
leet ovat lähettäneet Kalmerille muistoksi.
15
K ielitaidon lisäksi K alm er toivoisi k ai
k ilta m atk ailijo id en k an ssa työskenteleviltä p erso o n allisu u tta . " P itä ä vaisto ta, m itä vieras o d o tta a : yksi h alu a a p a in o tettav an y h tä asiaa, to in en to ista. T äytyy tu n te a k otiseutu- ja m u u tak in h isto riaa, jo tta pys
tyy esim erkiksi esittelem ään a rk k ite h tu u ria j a vertailem aan sitä m uihin v astaav an ai
k a k au d en rak en n u k siin j a k irk k o ih in .”
" N y t v an h a k irk k o a lk aa onneksi olla rak e n n u s, jo ta k aikki h a lu a v at v aalia” , p o h tii K alm er. "V ielä 25 v u o tta sitten p i
d ettiin m onilla tah o illa su u ren a erehdyk
senä, ettei sitä oltu ajoissa p u re ttu . N yt m y ö n n etään , että ju u ri v an h a k irk k o a n ta a kylälle k u lttu u rile im a n ."
K irk k o tu n tem u k sen lisäksi m u u k in k o ti
seututyö on ollut K alm erille läheistä ko k o K euruulla o lo ajan . H ä n on ollut m u k a n a K eurusselän S euran to im in n assa, ta lle tta n u t v an h o jen k euruulaisten m uistikuvia ja ta l
tio in u t k irk k o teid en k u lk u reittejä . H ä n on n iin ik ä ä n a v u stan u t K eu ru u ta käsittelevien k irjo jen te k ijö itä j a k erän n y t — aiem m in hyvinkin system aattisesti — k o tik u n ta a n sa käsitteleviä lehtileikkeitä. K alm er on
p a n e u tu n u t m yös useisiin su k u tu tk im u k siin.
S y n ty m äm aak u n n an , A h v en an m aan , eläm ä j a o lot o v at säilyneet K alm erille ra k k aina. Jä te tty ä ä n v akituisen toim ensa K euruun v a n h a n k irk o n esittelijänä h ä n on pari k e rta a kesässä ollut o p p a a n a A hve
n an m aan -m atk o illa. " K e rra n m u u a n ra n n ik k o seu d u lta tu llu t tu ristiry h m ä katselikin m in u a vanhassa k irk o ssa hyvin p itk ä än , kunnes yksi seurueesta alkoi ihm etellä, että eikös tä m ä ole se sam a m ies, jo k a esitteli M aarian h am in assa P o m m e rn ia !"
M o n et v an h a a n k irk k o o n saap u v at tu ris
tiry h m ä t pyy täv ät edelleen oppaak seen ni
m en o m aan K n u t K alm eria. E ikä ihm e:
hänessä on v an k an kielitaid o n j a historian- tu n tem u k sen lisäksi p erso o n allisu u tta, jo k a ei jä tä k e tään kylm äksi. " N iin , kyllä kai m in u t täällä K euruulla k aikki tie tä v ä t" , n a u ra a K alm er. " J a posti tu o u lk o m ailta asti kirjeitä, jo id e n k uoressa lukee vain 'K e u ru u n k irk o n n ä y ttä jä , F in la n d ’ tai v aik k ap a 'K n u t ja A n n a, K euruu, F in la n d ’ !"
P Ä IV I L IIM A T A IN E N
il-
>»»
n-
in
e n i
16
i
