H eik k i H ank a J y v ä sk y lä n yliop isto T aid eh isto rian laitos
S A A R IJÄ R V E N K IR K O N M A A L A U K S IA K O L M E L T A V U O S IS A D A L T A
Vanha kirkko ja Johan N. Backmanin alttaritaulut
S aarijärv en n y k y istä ed eltän y t k irkko oli v alm istu n u t v u o n n a 1694. M allil
taan se o li ns. p o h ja lain en tuk ip ilari- kirkko, jo k a rakentui su o rak u lm aises
ta ru n k o h u o n ee sta j a sen k y lk een sijo i
te tu sta sa karisto-osasta. T ark em p i asu käy ilm i m aanm ittari C arl Järn efeltin m ittau sp iiru stu k sesta, jo k a on ju lk a is tu sekä S aarijärven k irjassa (1963), että V anhan S aarijärv en h isto ria -teo k se s
sa (1972). N y k y isen k irkon v alm istu t
tu a v uonna 1849, jä i vanha k irk k o vie
lä p y sty y n m uutam aksi vuodeksi, k u n nes se k esällä 1855 purettiin j a h u u to k au p a ttiin k ö y h äin k assa n hyväksi.
V anhaan k irkkoon h ank ittiin v u o n na 1756 Jo h an N. B ackm anin (1706- 1765) m aalaam at E h toollista j a R istiin n au littu a esittävät alttaritaulut. B ack m an oli eräs aik ak a u d en tu n n e tu im m ista k irkkom aalareista. Hän oli sa a
nut k o u lu tu k sen sa V ästeräsissa tapet- tim a a la ri Ja co b S c h ö n fe ld tin luona.
K o tim a a h a n 1 7 4 0 -lu v u lla p a la n n u t m aalari p eru stik in K o k k o laan tapetti- valm istam on, m u tta suurem pi k y sy n tä oli k irk k o m a ala u k silla, jo ih in B a c k m an keskittyi m u u tettuaan k otitilalleen A laveteliin. M aalarin tu o ta n to a tu n n e
taan n o in 20 k irk o ssa P oh jan m aalla, H äm eessä j a K eski-S uom essa. L ä h im p än ä S aarijärv eä B ackm an työskenteli V iitasaarella 1748 , V irro illa 1 7 4 0 -ja 50-lu k u jen v aih tee ssa sekä K eu ru u lla 1761. V iita sa a re n R istiin n a u littu on ny k y isin K an sa llism u se o ssa, sam o in k u in K euruun Jeesu s p esee o p etu sla s
te n sa ja lk o ja -teos, jo s ta kirk k o o n on jä ä n y t m y ö h e m m in m a ala ttu kop io . V irtain G etsem ane on p u o le sta an e sil
lä P o h jan m aan m u se o ssa V aasassa.
S aarijärv en m a ala u k se t ajo ittu v a t B a ck m an in a k tiiv isim p a a n tu o ta n to - k au tee n . E h to o llis-m a a la u k s e lle lä h im m än v ertailu k o h teen ta rjo aa K an sa llism u se o o n v a ra sto itu K au h av an
e n tin en a ltta rita u lu v u o d e lta 1748.
M yös H äm een k y rö n (1750) j a A lav e
telin (1741) tau lu issa on ru n saa sti yh tä lä isy y k siä . B a c k m a n in m a a la a m a t R istiin n au littu -aih eet p o ik k e av a t k aik ki jo n k in verran toisistaan. Silti niistä löytyy runsaasti sam o ja y k sity isk o h tia S aarijärv en m aalau k sen kanssa. K ät
tään o je n tav a Jo h an n es on esim erkiksi tuttu K aarlelasta (1 7 49-50), Jalasjär- v e ltä (1 7 5 0 ) j a A la v u d e lta (1 7 6 1 ), m u tta K ristu k se n v a a tte is ta n o p p a a heittävät sotilaat e siin ty v ä t ain o astaan V iitasaaren taulussa. Y h teiset p iirteet selittyvät y hteisistä esikuvista. A ih ee n sa m aalari on saanut k u v ite tu ista R a a
m a tu ista j a h artauskirjoista.
T yylillisesti Jo h an N. B ack m an in m aalau k set ed u stav at k aro liin ista b a rokkia, jo lle on tu n n u so m aista tum m at, tä y teläise t värit j a rask a at m uodot. S a
m aan aikaan kun B a ck m an levitti ty y liä toim ialu eellaan , alkoi se jo valta-
7
ku nnan k esk u sp aik o issa sy rjäy ty ä ke- v y em p isä v y isen rokokoon tieltä.
S aarijärv en alttaritau lu t k elp asiv at v ie lä p itk ään u u d en k in k irkon k o ris
teiksi. A lttaritauluiksi n iitä ei en ää ase
tettu, m u tta silti ne saivat o lla kirkon k u o rissa lu u ltav a sti ain a täm än v u o si
sadan alk u p u o lelle saakka. U n o h d etu t j a h u o n o k u n to iset m a ala u k set k o n se r
v oitiin v uonna 1976 P oh jan m aan m u se o ssa K ari A p p e lg re n in jo h d o lla , m in k ä jä lk e e n ne a s e te ttiin jä lle e n k irkkoon sakariston ovien yläpuolelle,
T un tem attom an saarn atu olim aalau k set
V anhan k irk o n saarnatuolin k olm isär- m äinen reunus oli k o risteltu m a ala u k silla, jo id e n a ih e in a o liv a t S alv a d o r M u n d i eli K ristus m aapallo k ädessään, ev an k elistat M arkus j a M atteus sym - b o le in a a n le ijo n a j a en k e li. K irk o n p u rk u h u u to k au p a ssa m a ala u k set p ä ä ty iv ä t ilm eisesti jo n k u n p aik k ak u n ta
laisen om istukseen. V uonna 1906 saar
n atu o lin re u n a k o ris te liite ttiin S a ta k u n n an m u se o n k o k o elm iin P o rissa, m inne sen on tä y ty n y t tulla tu olloin m useon ho itajan a toim ineen saarijär- veläissy n ty isen keräilijän j a o p ettajan M atti K auppisen (1889-1930) v älity k sellä.
M aalau stap an sa p eru steella saam a- tuolin m aalau k set eiv ät voi k u u lu a Jo h an N . B a ck m an in tuotan to o n . V aa- le a m p isä v y is in ä ne o v at lu u ltav a sti h iukan m y ö h ä ise m p iä k uin k irkon alt
taritaulut. V aik k a P.G . L eik k o sen seu- rak u n ta h isto ria (1930) kertookin, ettei v an h a n k irk o n k o rja a m ise e n p aljo n h u o lta p antu, näy ttää siltä, että ainakin jo ita in m aalau stö itä siellä tehtiin 1700- lu v u n jä lk ip u o lis k o lla tai se u ra a v a n vuosisadan alussa.
U usi k irkk o ja C arl F redrik B lom
S aarijärven nykyinen k irk k o v alm istui v u o n n a 1849. T y y p iltään se on k esk e i
sesti k o ro ste ttu ristik irk k o , jo lla is ia in d e n te n tin k o n tto ri su o si v arsin k in arkkitehti E ngelin v irkakaudella. A lt
ta rita u lu a ei k irk k o o n h an k ittu v ie lä p itk ään aikaan, m utta k uoriin ostettiin k u ite n k in heti v alm istu m isen jä lk e e n B a ck m an in m aalau sten seuraksi M o o se sta j a L u th e ria e s ittä v ä ta u lu p a ri.
N iid e n te k ijä oli k u o p io lain en m aala- riolterm anni C arl F redrik B lom (1791-
1855). H än oli v iim eisiä p erin teiseen tapaan to im iv ia k irk k o m aalareita, jo t
k a k ie rteliv ä t seu ra k u n n issa j a h u o le h tiv a t ta rv ittae ssa k aik ista m a ala u stö is
tä u lk o sein istä alttaritau lu u n . V aa sas
sa, T urussa, P o rissa ja K u o p io ssa k ä si
ty ö lä ise n ä to im in u t B lo m k o riste li 1810-luvulta lähtien useita kirk k o in - teriöörejä, jo is ta osittain ov at säilyneet esim erk ik si K iikan (1818) ja K orp ilah den (1 8 3 9 -4 0 ) le h te rim a a la u k se t.
K aikkiaan B lom in to im in n asta on tie to ja lähes 40 se u ra k u n n asta L ounais- S uom esta P o h jo is-K arjalaan u lo ttu v al
la alueella, to im in n an p ääp ain o n o lle s
sa P äijän teen ym päristössä. A ltta ritau lujakin syntyi 20 kirkkoon. E rityisen tu nnettu B lom o n M o o sek sen j a L u t
h erin k uvistaan, jo ita on o llu t y h teen sä 16 kirkossa.
S aarijärv ellä B lo m ei saan u t su u rem p aa työteh täv ää, m utta tauluparin
hän onnistui silti m yym ään se u ra k u n nalle. Y htä hyvin ei käy n y t V iita sa a
re lla j a L au k aassa, jo s s a se u ra k u n n at kie ltä y ty iv ä t lu n astam asta m aalauksia.
P etäjäv ed ellä, Jä m sässä j a Jy v ä sk y läs
sä m aalari oli sen sijaan o nnekkaam pi.
S aarijärv ellä o sto p äätö k seen on saat
ta n u t v aik u ttaa kap p alain en L ars Johan K ekoni, jo k a oli m aalarin v aim on serk ku. R u n saan 5 h o p ea ru p lan h in n a lla se u ra k u n ta saatto i o so itta a h u o le h ti
n ee n sa jo k irkon k o riste lu sta v arsin a i
sen a ltta rita u lu h a n k k e e n siirty e ssä kauas tulevaisuuteen.
W ilh o S jöström j a lu n astam a tta jä ä n y t alttaritau lu
A jan vaatim u k sia v astaa v an altta ritau lun puu te alkoi v aiv ata seu rak u n n an taid etta y m m ä rtäv iä jä sen iä. A sia tuli
W ilho Sjöström , R istiinnaulittu, 1903- 1904. L uonnospiirustus Saarijärven alt
taritau lu a varten. Y k sityisk ok oelm a, H elsinki.
e s ille k e s ä llä 1901, k u n T arv a a la n m a a n v ilje ly sk o u lu n jo h ta ja n A lfred G rö n w a llin vieraak si saapui nuori tai
te ilija W ilh o S jöström . S am an vuoden elo k u u ssa S jöström tarjo u tu i m a ala a
m aan k irk k o o n alttaritau lu n . T arjo u s h y v äk sy ttiin sillä ehdolla, että v alm is
tu n eesta ta u lu sta p y y d etää n ensin la u sunto ta id easian tu n tijo ilta, m in k ä jä l
k een se u ra k u n ta v asta p ää ttä ä sen lu n astam isesta. T aite ilija lla ei o llu t v ielä tu olloin k o k em u sta su u rem m ista te h tävistä, jo te n seu rak u n n an v aro v a isu u den y m m ä rtää hyvin.
R istiin n au littu -aih ein en alttaritaulu v a lm istu i k e v ä ä llä 1904 F ire n z e ssä , jo s s a ta ite ilija o li o p in to m a tk a lla . A sia n tu n tija-arv io saatiin leh d istö k ri- tiikin välity k sellä, ku n v altio n figuuri- m a alau sk ilp ailu u n o sa llistu n u t teos oli e sillä S uom en ta id ey h d isty k se n kevät- n äyttelyssä. A rv o stelu ei suoranaisesti ty rm ä n n y t teosta, v aik k a m ittasuhde- v irh e itä K ristu k se n v a rta lo ssa p id e t
tiinkin an tee k sian tam a tto m in a. T um - m a säv y isen j a alak u lo isen m aalau k sen syd än tä raa stav a a tu n n e lm a a ei m y ö s
k ää n p idetty y le isö n m ieleisen ä. T äm ä ilm e ise sti riitti se u ra k u n n a lle p e ru s
teeksi jä ttä ä alttaritau lu lu nastam atta.
T aiteilija lle jä ä n e e n ta u lu n m yöhem pi k o h ta lo on epäselvä. Ilm e isesti se le i
k attiin p ie n em p iin p alo ih in , sillä eräs
S jö strö m in m a ala am a M a ria n k asv o ja k u v aa v a teo s sopii h yvin alttaritaulun k o k o n a isso m m ite lm a a n , jo n k a voi h ah m o ttaa säily n eistä lu o n n o sp iirro k sista. E p äo n n istu m isesta an h u o lim atta S jö strö m sa av u tti p ia n m e n e sty stä m y ö s alttaritau lu m aalarin a. H än en k ä sia la a n sa o v a t K o rp ila h d e n T u lk a a m in u n tyköni (1905), Ä htärin V u o ri
saarna (1906) j a P uk k ilan V en e saa m a (1915).
A lex a n d ra F ro steru s-S ä ltin in alttaritau lu
S aarijärv en alttaritau lu h an k e tuli u u delleen esille vuonna 1910, jo llo in te h tiin viim ein sopim us ta ite ilija A lex a n d ra F ro ste ru s-S ä ltin in (1 8 3 7 -1 9 1 6 ) k a n s sa K irk a stu s v u o re n ta p a h tu m ia k u v a a v a n te o k se n m a ala am isesta.
E n ää ei tila a ja n ta rv in n u t m u reh tia m aalarin k o k em attom uutta: F rosterus- Sältin oli o llu t tu o tteliain alttaritaulu- m aalarim m e jo n eljän vuosikym m enen ajan. 1860-luvulta lähtien k u o lin v u o te en sa 1916 saakka h än m aalasi altta
rita u lu t yli 60 kirkkoon. M a alisk u u ssa 1911 F ro steru s-S ältin in alttaritaulu v i
hittiin k äy ttö ö n sä S aarijärv en k irk o s
sa. K esk i-S u o m essa o lleen le h tik irjo i
tuksen m ukaan p aik k ak u n n an ne h e n kilöt, jo tk a taid etta ym m ärtänevät, o li
vat h yvin ty y ty v äisiä j a p itiv ät rouva S ältinin k y llin on n istu n een työssään.
A le k s a n d ra F ro ste ru s-S ä ltin oli saanut ta ite ilijak o u lu tu k sen sa ns. Dtis- seldorfin k o u lu k u n n a n j a rom antiikan h en g e ssä . S a a rijä rv e n K irk a stu k se n tunteisiin v eto av a p eru sv a ik u te lm a on tä tä perua, vaik k a ty y lillisesti taiteilija olikin jo etääntynyt m yöhäistu o tan n o s
saan o p p iv u o sien ihan teista. K irk a s
tu s-aih e oli F ro steru s-S ältin in e rity i
sessä suosiossa. E n n en S aarijärven alt
taritau lu a hän oli m aalan n u t aiheen jo 11 kertaa. V arhaisin esim erkki löytyy A h v e n a n m a a n S u n d ista (1 8 8 0 ), ja m y ö h ä isin heti S aa rijä rv e n jä lk e e n K ä lv iä ltä (1 9 1 2 ). K aik k i esim e rk it m u istu tta v at to isiaa n , m u tta m elkein aina taiteilija on m u u ttan u t k o m p o siti
o ita niin, ettei su o ran aisesta k o p io in nista ole kyse. Y leisilm eeltään S aari
jä rv e n a ltta rita u lu a lä h im p ä n ä on K uusjoen (1909) m aalaus, kun taas tie tyt y k sittäiset h ah m o t e siin ty v ä t lähes id e n ttisin ä u se issa k in te o k sissa . E si
m erk ik si v asem p a an alalaitaan p o lv is
tu n e en a k u v attu ap ostoli löytyy Ja las
jä rv e n (1906), A ng eln iem en (1897) ja
A leksandra F rosterus-Sältin, K ristu k sen kirkastus, 1911.
P u n k ala itu m e n (1888) m aalau k sissa.
K ahdessa v iim em ain itu ssa tosin p e ili
kuvana.
M a alau k set aikan sa k u vastajin a
K olm en vuosisadan aikana S aarijärven k irk k o ih in h a n k itu t m a a la u k se t h a v ainnollistavat edustavalla tavalla k u n kin aik a k a u d e n ty y p illisin tä k irk k o taidetta. M eid än aikam m e on m erk in nyt niihin itsen sä h u o le h tim a lla m a a
lau sten k u n n o sta ja säily m isestä seu- raa v ille k in v u o sisad o ille. T äm än voi tu lk ita viestiksi: aina ei tarvitse p y y h kiä yli m enn eitten sukupovien sa av u tuksia, kun etsitään om aa paikkaa ai
k ak a u sie n ketjussa.
9
