Saarijärven nimismiespiirin historia · DIGI

©Aulikki < 3 'Saarela

Saarijärven

nimismiespiirin historia

Saarijärven nimismiespiirin historia on yli 300 vuotta pitkä. Ensimmäinen nimismies nimi­

tettiin vuonna 1667ja nimismiespiiri lakkautettiin kihlakuntajaon muutoksen yhteydessä 1996. Samalla nimismies virkanimenä jäi historiaan.

imismies, jota sa­

nottiin kruununni- mismieheksi tai wallesmanniksi oli alkuaan yleinen hallintoviranomainen piirissään. Jo 1350-luvulla käyttöönotettu maanlaki sisälsi määräyksiä nimismiehen tehtä­

vistä kihlakuntakäräjien oikeudenkäy­

tön apuna.

Hän toimi syyttäjänä, vangitsi ja toi käräjille rikoksentekijöitä, piti tut­

kintoja rikosten johdosta ja toimitti katselmuksia. Nimismiehen tehtäviin kuului käräjien pito omassa talossaan sekä kyydin ja kestityksen järjestämi­

nen kruunun asioissa liikkuville. Irto­

laisten ja sotilaskarkurien käsittely li­

säsi vallesmannin töitä sekä ulosotto­

jen toimeenpano. Lisäksi tehtävät si­

sälsivät paljon muuta.

N im is m ie s p iir it

Nimismiehen toimipiirinä oli aluksi hallinto- eli nimismiespitäjä, jota sa­

nottiin veropitäjäksi. Veropitäjät olivat usein alaltaan kirkkopitäjiä suurempia.

Rautalampi jaettiin kahteen kärä­

jäpiiriin vuonna 1662, jolloin Saarijär­

vi muodostettiin yhdessä Viitasaaren kanssa omaksi käräjäkunnaksi. Viita­

saari erotettiin Saarijärvestä omaksi piirikseen vuonna 1782, Kivijärvi 1849, Karstula ja Pihtipudas 1878.

Saarijärven nimismiespiiriin kuului Saarijärven lisäksi myös siitä ja Kars­

tulasta erotettu Pylkönmäen kunta, jos­

ta osa kuului vuoteen 1921 saakka Karstulan nimismiespiiriin. Äänekos­

ken piiri synnytettiin 1915 irroittamal-

la osia Laukaan ja Saarijärven piireis­

tä.

N im is m ie h e n v a lin ta

Aluksi kansa valitsi nimismiehen kes­

kuudestaan. Toimeen pääsy edellytti 1500-luvulla vain pitäjäläisten luotta­

musta. Nimismiehet olivatkin 1600-lu- vun jälkipuoliskolle - paikoitellen myöhempäänkin - talonpoikia, seutu­

kuntansa varakkaimpia ja kyvykkäim- piä.

Ensimmäiseksi nimismieheksi Saarijärvelle valittiin vuonna 1667 Pyyrinlahden Liimattalan isäntä Pekka Markunpoika Liimatainen. Hän oli vastikään palannut valtiopäiviltä Tuk­

holmasta, joten oli luonnollista, että hänestä tuli myös nimismies. Liimatai­

sen jälkeen toimi vakiintui noin vuosi­

sadaksi naapuritaloon Pyyrinlahden Kauton talon isännille.

Käräjien valitsemat nimismiehet näyttivät aluksi saaneen vain valtakir­

jan maaherralta, mutta 1600-luvulla hallinnon keskityksen myötä maaher­

rat saivat oikeuden asettaa nämä vir­

koihinsa. Asiantila vahvistettiin vuo­

den 1675 valtiopäivillä.

K ä r ä jä p a ik k a

Käräjäpaikkana oli Saarijärven Pyyrin- lahti, joka osoittautui merkittäväksi paikallishallinnon keskukseksi. Paikka oli sopivasti kahden pitäjän - Viitasaa­

ren ja Saarijärven - rajalla. Yleinen maantie kulki sitä kautta. Nimismie- hentalon tuli sijaita pääliikennereitin varressa.

T a p a h tu m ia to im ia lu e e lla

Liimattalan isännät olivat yhteiskun­

nallisesti valveutuneita. Tehtävien hoi­

taminen talonpoikaiselle nimismiehel­

le ei aina ollut helppoa, sillä toimi edellytti kirjoitustaitoa. Niinpä kruu­

nunvouti Löfman valitti, että hän sai tiedot humalatilojen tuotoista hyvin hi­

taasti Saarijärveltä ja Rautalammilta, koska nimismiehet eivät osanneet kir­

joittaa. Saarijärven nimismiehenä oli tällöin Erkki Matinpoika Kautto.

Kyyditys ja kestitys muodostivat tehtävistä suuren osan. Niitä täytyi jär­

jestää niin kruununmiehille, sotaväel­

le, kuin kruunun verovaroillekin. Asei­

den, ammusten ja ruudin kuljetukset kuuluivat toimenkuvaan, samoin hen- kilökyydit. Väkeä riitti yksittäisistä kirjeenkantajista suuriin satojen mies­

ten ja hevosten sotaväenosastoihin.

Rautalammin nimismiehen luona majaili yhtenä ainoana yönä (v. 1579) 120 nihtiä. Joukko kulutti yhdeksän leiviskää leipää, kolme tynnyriä olutta, pannin papuja, puolitoista pannia jau­

hoja, kuusi ja puoli leiviskää lihaa, kolme leiviskää suolakalaa, 16 naulaa voita ja puoli leiviskää suolaa. Lisäksi pitäjäläiset saivat evästää nihtejä var­

sin suurella ruokamäärällä.

Rajat, teiden rakentamiset ja kun­

nossapidot ovat kautta aikojen olleet hankalia juttuja. Kuopion-Vaasan tien rakentamiseen liittyy seuraava tapaus.

Tieyhteys Saarijärveltä Kuortaneen Salmenkylään oli kokonaan raivattava.

Tietyö toteutettiin vuosina 1777-1782.

Tämän tieosuuden rasitukset olisivat tulleet saarijärveläisten, pietarsaare-

15

laisten ja lapualaisten harteille, mutta maaherra Cederströmin toimesta myös Lohtajan, Kälviän, Uudenkaarlepyyn ja Viitasaaren pitäjät velvoitettiin tien­

tekoon.

Viitasaarelaisille tietyö sijaitsi kaukana. Vastahakoisuutta tien tekoon kuvasi oikeusjuttu, joka syntyi nimis­

mies Ticcanderin ja Kivijärveltä kotoi­

sin olleen talollisen Läntän välille. Ni­

mismies Ticcander syytti Länttää siitä, että tämä oli Viitasaaren yhteisellä tie- työmaalla Saarijärven pitäjän alueella yllyttänyt rahvasta lakkoon, mikä oli­

kin tapahtunut. Syyksi lakkoiluun Länttä ilmoitti, ettei hän voinut hyväk­

syä sitä rakennussuuntaa, minkä Tic­

cander oli määrännyt.

Nimismies oli lakkoilusta siinä määrin hermostunut, että oli hyökän­

nyt Elias Aliaksenpoika Läntän kimp­

puun ja lyönyt tätä kepillä päähän. Voi­

makkaalla esiintymisellään nimismies oli saanut lakon loppumaan. Tuloksek­

si riidasta tuli, että kumpikin osapuoli sai sakkoja: Länttä virkamiehen vas­

tustamisesta ja rahvaan yllyttämisestä, nimismies Ticcander kahdesta kepin iskusta ja kiroilemisesta yleisellä maantiellä.

K ä r ä jä p a ik a t m u u ttu iv a t

Saarijärven käräjät siirrettiin Rantalan taloon kirkolle. Käräjiä pidettiin myös Kolkanlahden talossa. Käräjätalo oli jatkuvasti saarijärveläisten huolenai­

heena. Talon annettiin rappeutua ja lämmittäminen oli laiminlyöty. Talo oli käräjien alkaessa jääkylmä. 1816 jälkeen käräjiä pidettiin Naarajärven kylän eri taloissa mm. Möttölän, Hon­

kolan ja Tourulan taloissa. 1830-luvul- la käräjiä pidettiin Tarvaalan kappalai­

sen pappilassa, josta ne siirrettiin Kal­

mariin. Kangashäkki ja Naarajärven Apaala toimivat käräjäpaikkoina 1840- ja 1850 lukujen vaihteessa. 1854 oike­

uden istunnot olivat Saarijärven kyläs­

sä joko Ilolan, Aholan, Savolan tai He­

ralan taloissa. Vuoden 1862 käräjät is­

tuttiin Kiimasjärven Hyytiälässä.

Käräjätalon lisäksi Rantalaan oli rakennettu erityinen vankihuone, jossa vankeja säilytettiin kuljetuksen aikana.

N im is m ie s te n k ir jo

Lauri Erkinpoika Kauton joka oli nel­

jäs nimismies, jälkeen tuli ensimmäi­

nen “herraskainen” nimismies Elias Woivalenius, joka oli nimismiehenä

1759-1782. Woivaleniusta seurasi An­

ders Boman, joka oli henkilönä väri­

käs. Hän vaikutti yhteisiin asioihin myös kirkonisäntänä. Innokkaasti hän toimi käräjillä syyttäjänä haastaen eri­

tyisesti tappelijoita ja “viinalla liikutet­

tuja” vastaamaan teoistaan. Vuonna 1807 Boman erotettiin nimismiehen toimesta juoppouden takia ja 1813 hän oli nuhdeltavana kirkonkokouksessa, koska oli tapellut vaimonsa Marian kanssa.

Seuraava nimismies Otto Vilhelm Wilskman toimi virassa 1807-1837.

Pitäjäläisten mukaan häneen ei ollut 30-vuotisena palveluaikana kohdistu­

nut pienintäkään tyytymättömyyttä.

Wilskman asui Pääjärven Lautamäen taloa, jonka hän omisti.

Seuraava nimismies Wilhelm

Gotthard von Hertzen oli entistä enem­

män kruunun virkamies.

Vuonna 1849 pitäjänkokous val­

tuutti nimismiehen vaikuttamaan ku- vernöörinvirastoon, että Jaakko Kuori- koski saataisiin nopeasti tekemään kir­

kossa korjauksia, jotka tarkastuksessa oli havaittu tarpeellisiksi.

Yhdeksäs nimismies Carl Koske - lin vaali kunnan järjestyssääntöjä. Hän yritti “hävittää parhaalla nerollaan sa- laprännejä” ja viinanpolttajia, joilla oli suosijoita muutamissa kylissä. Häntä pidettiin löyhänä poliisimiehenä koska ei ollut luontoa “antaa kasakan piiskan heilua”. Koskelin pyysi eroa virastaan vuonna 1878, koska häntä epäiltiin lahjusten vastaanottamisesta “eräässä syyteasiassa”.

Johan Wilhelm Flinkmanin virka­

16

kaudella 1887-1917 poliisi- ja järjes­

tystoimi siirtyi valtionhallinnon alai­

seksi.

Vuoden 1891 asetus lakkautti sil- ta- ja jahtivoudin virat, joiden tilalle valtio palkkasi nimismiehen käskyval­

lan alaisia maalaispoliiseja. Saarijär­

ven nimismiespiiriin tarvittiin kolme poliisia: Matti Mahlberg, Henrik Lundberg ja Juho Silfast.

Kahdestoista nimismies Arvo Lau­

ri Koskinen, oli jo lukenut mies. Hän toimi nimismiehenä 1917-1919.

Vuonna 1917 Saarijärvellä oli edelleen kolme poliisia, joiden avuksi kunnanvaltuusto valitsi neljä “viinapo- liisia” 25 pennin tuntipalkalla.

K ie lto la k i

Kieltolaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 1919, mikä lyhyesti sanottuna tarkoitti, että “alkoholin valmistus ja alkoholipi­

toisten aineiden maahantuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena.”

Valvontatehtävä kasvoi ylivoimai­

seksi. Pontikkaa keitettiin niin talossa kuin torpassakin. Ankarasti viranomai­

set ja salakuljettajat ottivat yhteen.

Maanteille asetettiin piikkimattoja tai vaijereita estämään hurjaa vauhtia pyyhältävien pirtuautojen meno. Polii­

sien ajamana viinatrokareiden auto ajoi Hännilänsalmen lossin laiturista veteen Keiteleeseen. Vuosi oli silloin 1928. Poliisin saalis oli 188 kappaletta litran astiaa pirtua.

In s titu tio k o e tte le m u k s is s a

Nimismiesinstituutio on joutunut vai­

keaan koettelemukseen kolmesti: kiel­

tolaki, Lapuanliikkeen aika sekä sota- aika.

Kieltolain valvonta kasvoi täysin ylivoimaiseksi. Lapuanliikkeen aika koitui rasitukseksi ja häpeäksi. Sota- aika 1939-1945 koetteli monin tavoin.

Kaiken muun lisäksi piti huolehtia evakuoinnista. Tuona aikana nimis- miehiä joutui myös sotilaallisiin tehtä­

viin.

K e h ity s tä e r i a lo illa

Suomen itsenäistyttyä poliisihallintoa ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti.

V. 1925 annettiin poliisitoimesta ase­

tus, joka pysyi voimassa lähes neljä vuosikymmentä. Ensimmäinen poliisi­

laki, joka kattoi koko Suomen, tuli voi­

maan 1967.

Toimistoavun tarvikkeet ja liikku- misvälineet nimismiehet kustansivat itse. Työtaakan lisääntyessä nimismie­

het määräsivät alaisiaan konstaapeleita kanslisteiksi, mutta se kiellettiin pian.

Niinpä ei auttanut muu kuin laittaa vai­

mo kansliaan, jos se muiden ehtojen puolesta kävi päinsä.

V. 1930 hyväksyttiin toimistoapu­

laisen vakanssi nimismiespiireihin. Ni­

mismies Saarinen, joka oli myös KOP:n johtaja, palkkasi yksityisesti kanslistiksi Elma Edit Tattarin. Sama­

na vuonna perustettiin Liikkuva Polii­

si.

Poliisitoiminta keskittyi konstaa­

peli Viljo Kurrin kotiin, jossa sijaitsi­

vat mm. pidätettyjen säilytystilat eli putkat.

Ensimmäinen auto Saarijärven ni-

mismiespiirissä oli Dodge, joka han­

kittiin jo 1948. Rajala oli autonkuljet­

tajana. Eipä tainnut toisilla olla ajo­

korttiakaan. Ainakin kolme kertaa Ra­

jala ja kumppanit kävivät Helsingissä Sisäasiainministeriön poliisiasiain- osastolla opettelemassa auton käsitte­

lyä ja huoltoa.

C h y d e n iu k s e n a ik a

Fjalar Chydenius hoiti virkaansa vuo­

sina 1949-1969 kotonaan, missä toimi myös kanslia.

Chydeniuksesta tiedetään, että hän oli tunnollinen, turvallinen valtion vir­

kamies. Kun konstaapeli Parantainen meni kysymään Chydeniukselta yksi­

tyiskohtaista neuvoa eräässä asiassa, hän vastasi: “Toimikaa lain mukaan.”

17

Läänin poliisineuvos Sauli Manninen tarkastuskäynnillä vuonna 1979. Vasemmalla Saarijärven piirin viimeinen nimismies Reijo Heikkinen. ATK-aikaan ei ole vielä siir­

rytty, ei edes sähkökirjoituskoneeseen. Kuva Reijo Heikkisen kokoelmista.

Sillä selvä. Koti ja perhe olivat hänelle hyvin tärkeitä.

Nimismiehellä ja kanslistilla oli yhteinen työhuone ja -pöytä. Kanslisti Elma Tattarin kirjoituskone oli vain toisella puolen pöytää sellaisessa ko­

lossa, jossa juuri ja juuri mahtui työs­

kentelemään. Kanslistille tarjottiin joka päivä kahvit talon puolesta. Elma hoiti tointa ansiokkaasti vuoteen 1973 saakka, kuten määräyskirjassa sanot­

tiin: “tarkoin noudattaen lakia ja ase­

tuksia sekä esimiehen laillisia määrä­

yksiä.”

Vuonna 1960 valmistui Saarijär­

velle valtion virastotalo, mistä nimis- miespiirikin sai käyttöönsä asianmu­

kaiset tilat työskentelyä sekä pidätetty­

jen ja muiden poliisin huostaan otettu­

jen säilytystä varten. Uusien toimitilo­

jen ja lisääntyneiden tehtävien myötä tarvittiin myös uusia työntekijöitä. Vi­

rastotalon ensimmäinen talonmies Ei­

nari Rönkä hoiti sivutoimisesti nimis- miespiirin vanginvartijan ja vaimo Enni Rönkä siivoojan tehtäviä. Pitkäai­

kaisen elämäntyönsä nimismiespiirissä aloittivat toimistoapulaisina Marjatta Lamminaho v. -60 ja Riitta Kunelius v.

-62 Tattarin asiantuntevassa ja tarkassa ohjauksessa, mihin varsinaisten tehtä­

vien hoidon ohella sisältyi myös pu­

keutuminen ja käyttäytyminen viran­

hoidossa.

H e ik k is e n a ik a

Reijo Heikkisen ottaessa vastaan ni­

mismiehen viran piirin vakinaiseen henkilökuntaan kuului kanslisti, 2 toi­

mistoapulaista, 1 ylikonstaapeli, 6 po- liisimiestä ja sivutoiminen vartijavah- timestari eli yhteensä 10 henkilöä. Po­

liisimiehet hoitivat edelleen varsinais­

ten poliisitehtävien ohella myös ulos- ottoasioita. Nämä kaksi tehtäväaluetta soveltuivat toisiinsa varsin huonosti sekä poliisitoimen että ulosottotoimen kannalta. Töistä kuitenkin selvittiin jo­

tenkin tekemällä pitkiä työpäiviä. Ni- mismiespiirien poliisit eivät olleet vie­

lä työaikalain alaisia.

Muutos kuitenkin tapahtui. Kesäl­

lä 1970 Saarijärven, kuten kaikkien muidenkin nimismiespiirien poliisi­

miehet tulivat työaikasäännösten alai­

siksi. Tämän jälkeen piirin poliisitoi­

men hoito omin voimin oli kotivaralla- oloista ja muista järjestelyistä huoli­

matta ympärivuorokautisesti mahdo­

tonta. Ratkaisuksi tuli lääninhallituk­

sen määräyksin vahvistettu yhteistoi­

minta useamman nimismiespiirin kes­

ken. Muodostettin poliisitoimen hoita­

miseksi Saarijärven, Karstulan ja Kivi­

järven nimismiespiireistä yhteistoi­

minta-alue.

Vuonna 1972 perustettiin piirin kaksi ulosottoapulaisen virkaa ja ulos- ottoasiain hoito siirrettiin poliiseilta heille.

Vuonna 1977 nimismiespiirin ja koko yhteistoiminta-alueen poliisitoi­

men johtamista varten perustettiin ko­

misarion virka, jota Seppo Saarenpää hoiti ansiokkaasti eläkkeelle siirtymi­

seen saakka.

Virkanimikkeitä muutettiin ja uu­

siakin virkoja perustettiin niin, että pii­

rin vakinaiseen henkilöstöön kuului ni­

mismiehen lisäksi komisario, 4 yli­

konstaapelia, 8 poliisimiestä, 2 vartija- vahtimestaria ja 6 toimistohenkilöä.

Poliisin radio- ja muut viestintä­

laitteet sekä toimistokoneet ajanmu­

kaistettiin, työskentelyssä siirryttiin ATK-aikaan. Toimitiloja saneerattiin ja laajennettiin useita kertoja henkilöstö­

lisäysten vuoksi ja myös työskentely­

olosuhteiden parantamiseksi. Kaikista kehittämistoimista huolimatta oli kui­

tenkin hyväksyttävä se tosiasia, että Saarijärven nimismiespiiri oli yhteis­

kunnassa kiihtyvällä nopeudella tapah­

tuneiden ja odotettavissa olleiden muutosten vuoksi toiminnallisesti liian pieni paikallishallintoyksikkö. Lisäksi nopeasti uudistuva ja muuttuva eri toi­

mialojen lainsäädäntö teki yhdelle henkilölle, nimismiehelle, ylivoimai­

seksi riittävän hyvin seurata ja soveltaa useiden eri toimialojen säännöksiä ja

määräyksiä.

Samalla vuosisatainen, nimismies- järjestelmään perustuva paikallishal­

linto oli tullut valtakunnallisesti tiensä päähän.

Saarijärven nimismiespiirin toi­

minta siirtyi historiaan 30.11.1996 val­

takunnallisen, kihlakuntajakoon perus­

tuvan paikallishallintouudistuksen myötä.

Saarijärven, Karstulan ja Kivijär­

ven nimismiespiireistä muodostettiin Saarijärven kihlakunta.

S a a r ijä r v e n p iir in v a r s in a ise t

n im is m ie h e t a ik a j ärj e s t y k s e s s ä :

Vuosina

1667-1679 Pekka Markunpoika Liimatainen

1680-1706 Matti Matinpoika Kautto 1707-1731 Erkki Matinpoika Kautto 1732-1758 Lauri Erkinpoika Kautto 1759-1782 Elias Woivalenius 1783-1807 Anders Boman

1807-1837 Otto Wilhelm Wilskman 1838-1869 Wilhelm Gotthard

von Hertzen

1869-1878 Carl Konstantin Koskelin 1878-1886 Reinhold Waldemar

Blomqvist

1887-1917 Johan Wilhelm Flinkman 1917-1918 Arvo Lauri Koskinen 1919-1921 Armas Kustaa Karppinen 1922-1923 Raimo Lauri Niemi 1923-1929 Eric Johan Söderström 1929-1942 Kaarlo Urho Saarinen 1943-1948 Eino Ilmari Raune 1949-1969 Fjalar Arnold Chydenius 1969-1996 Reijo Jalmari Heikkinen

18