/////o ' S//o(’////o///e//
Olympia tuli on rauhan symboli
rJ i e l s i n g i n k i s o j e n s o i h t i m e s t i S a a r i j ä r v e n k a u t t a Vuoden 1952 olympialaiset olivat
koko kansan tapahtuma
,odotettu ja toivottu. Niiden merkitys sodasta toipuvalle kansalle ja sen itsetun
nolle oli mittaamaton. Saarijärvi sai olla asiassa mukana monia muita läheisemmin. Olympian soihtuviestihän kulki pitäjämme läpi. Viestin sanoma ja symboliikka tunnettiin. Koko pitäjä eli vahvasti mukana.
Mukana olleen koulupojan nä
kökulmasta yritän muistella tapah
tumaa sitomalla sen olympia-aat- teeseen ja tulen ja soihtuviestin symboliikkaan. Se selittää, miksi asia oli meille tärkeä.
A rvostetun äidinkielen opettajam m e P e k k a M a ttila n oppeja uhm a
ten aloitan antiikin K rei
kasta. V äliotsikointi m ah
dollistaa hypyn halutulle aikakau
delle. Takaisinkin voi palata.
A n t i i k i n O l y m p i a n k i s a t , n i i d e n p e r i n t ö j a i h a n t e e t
Y li tuhannen vuoden ajan H ellaassa järjestettiin neljän vuoden - olym pia
din - välein uskonnollinen ju h la urhei- lukilpailuineen. Voittoa pidettiin suu
rim pana onnena, m ikä kuolevaista ih m istä voi kohdata. P alkintona oli öljy- puinen seppele ja kolm en voiton jä l
keen voittajalle pystytettiin patsas O lym piaan. O sanottajat tulivat aluksi K reikasta, room alaisella ajalla koko R oom an valtakunnasta, siis koko sil
loisesta tunnetusta m aailm asta.
Ihm iset ovat sotineet kautta aikain.
H ellaan k isat olivat rauhan juhla. N ii
den aikana ja kolm e kuukautta ennen vallitsi ekekheiria, olym piasopu, Pax olym pica, olym pian jum alrauha.
R oom an keisari sulki vuonna 393 jK r. kisalehdon pakanallisena. S euraa
j a vielä tuhosi alueen, jo n n e urheilu- paikkojen lisäksi oli rakennettu mm.
m ahtava tem ppeli j a Z euksen patsas.
Joen virtauksen m uuttuessa alue vielä hautautui hiekkakerroksen alle.
1870-luvulla alueella aloitettiin kaivaukset j a O lym pia paljastettiin.
Sen innoittam ana syntyivät nykyiset olym piakisat, jo id e n isä oli ranskalai
nen historian lehtori, paroni Pierre de Coubertin. E nsim m äiset kisat pidettiin A teenassa 1896.
S o r t o - j a i t s e n ä i s y y s p o l i t i i k k a a O lym piaideologian vastaisesti olym p iakisoja on kautta aikain käytetty suurvaltapolitiikan välikappaleena.
S uom i on ollut pelinappulana, se on kärsinyt m utta se on m yös hyötynyt.
S uom i osallistui ensim m äisen ker
ran vuonna 1906 A teenan ns. välikisoi- hin. N iiden sekä L ontoon (1908) ja T ukholm an (1912) aikaan se kuului suuriruhtinaskuntana Venäjään. E let
tiin sortokautta. A teenassa venäläiset yrittivät pakottaa Suom en jo u k k u e tta om aan ryhm äänsä. A vausm arssilla suom alaiset kuitenkin karkasivat ja seikkailivat m illoin Itävallan, m illoin U SA :n joukoissa.
L ontoossa venäläiset kielsivät jo ukkuettam m e käyttäm ästä om aa lip
pua, edes m aille kuuluvaa tunnuskil- peä ei saanut käyttää. Löytyi kuitenkin pala pahvia, jo h o n tekstattiin F IN LA N D . Y leisö tunsi kulissien takaisen juonittelupelin j a puhkesi raikuviin suosionosoituksiin. Sen sanotaan o l
leen S uom en suurin voitto kisoissa.
Tuli toki m italejakin. K ultaa, hopeaa ja kolm e pronssia.
Tukholm assa peli koveni. S uom el
la ja B ööm illä (tsekeillä) oli itsenäinen asem a K O K:ssa. V enäjä j a Itävalta ha
lusivat sen poistaa. Kyse oli ennen m uuta m arssijärjestyksestä ja voitto
lippujen nostam isesta. Paroni de C ou
bertin sai aikaan kom prom issin. S uo
m en j a B ööm in on m arssittava "su u r
ten isänm aidensa” perässä ilm an om aa lippua. Jos jo k u voittaisi, salkoon nou
sisi "suuren isänm aan” lip p u ja sen alle S uom en tai B ööm in pienoislippu.
T ukholm assa tulokset sitten pu- huivatkin puolestaan. "S uuren isän
m aan” lippu sai ehtim iseen n ousta sal
koon S uom en pienoislipulla lisättynä.
K ansainvälinen lehdistö kyllä asian huom asi. S anotaan, että Suom i ju o stiin m aailm ankartalle, m utta ju o k su ei jä ä nyt ainoaksi m enestyneeksi lajiryh- m äksi. S uom en painijat päihittivät y k sin koko m uun m aailm an.
T ukholm an jä lk ee n venäläisten hyökkäykset kovenivat. Itsenäinen S uom i haluttiin sulkea pois o lym piaki
soista. Venäjän ulkom inisteriö koetti taivuttaa de C oubertinia. T äm ä kieltäy
tyi. K ähm intä jatk u i ja m onien välivai
h eiden jä lk ee n K O K :n k ongressissa P ariisissa 15.6.1914 S uom i ja Bööm i pyyhittiin pois olym piakansojen jo u kosta.
O n selvää, että ratkaisu herätti kat
keruutta. V uoden 1916 kisat oli p ää te t
ty pitää B erliinissä. Suom alaiset p ää tti
vät, että ”p aita housujen päällä” sinne ei varm asti m entäisi. N iin kuin ei sitten m entykään. Tosin eivät m enneet m uut
kaan. O lym pian rauhaa ei kunnioitettu.
A nvverpenissä 1920 sitten saatiin käyttää jo siniristilippua. H eti ensim m äisenä päivänä S uom en pojat k isk a i
sivat keihäässä nelosvoiton. L ippua ei
vät jä rjestä jä t vielä tunteneet eikä sitä tahtonut löytyä. M utta se tunnettiin ki
sojen lopussa.
M aailm ansota oli vienyt ihm isten m ielistä suom alaisten T ukholm an m e
nestyksen. N yt se taas m uistettiin.
K ansainvälinen lehdistö hehkutti asiaa.
Suom i sai kiistattom an p aikan oly m piakansojen suuressa perheessä.
P oikasina me luim m e noita tari
noita kuin seikkailukertom uksia ikään
r
- jollaisia, jo sk in tosia, ne olivatkin.
U rheilun osuus kansakunnan itsenäi
syyden j a identiteetin k annalta oli ylei
sesti tu n n e ttu ja hyväksytty. Se selittää, m iksi vuoden 1952 H elsingin kisat o li
vat m eille tärkeät.
O livatko tuon ajan u rheilijat terro
risteja, kun he pullikoivat keisaria ja laillista esivaltaa vastaan sam oin kuin tsetseenikapinalliset tänään? Eivät ol
leet. H e kam ppailivat radoilla, paini- m olskeilla j a m uilla areenoilla puhtain asein m ielivaltaa vastaan. Ja voittivat - m eidän onneksem m e.
S uom alaisten u rheilijain teot tek i
vät todella vaikutuksen m aailm alla.
Sen ovat nähneet m onet ikäisem m e.
O lin vuonna 1972 jo n k in aikaa Iso- B ritanniassa. A suin hetken aikaa pienehkön paikkakunnan hotellissa Skotlannissa. Isäntä kutsui m inut yksi- tyispuolelle vieraakseen vain siksi, että olin suom alainen ja hän kerran - noin 50 v uotta aiem m in - oli ”om in näkevin silm in” saanut nähdä "T he G reat P aa
vo N urm i” juoksevan. N yt hän oli so
kea, m utta tapahtum a oli ollut suurinta hänen eläm ässään. S ellaisena hän m uisti sen v ielä vuosikym m enien jä l
keen.
S u o m e n l o i s t a v a m e n e s t y s t o i h a a v e e t o m i s t a k i s o i s t a
A teenassa vuonna 1906 tuli neljän m iehen jo u k k u e ella kaksi kultaa ja yksi pronssi. L ontoon tulos oli viisi m italia. T ukholm assa 1912 Suom i lo pullisesti "juostiin m aailm ankartalle” : 9 kultaa, 8 h o p eaa j a 9 pronssia. Kun tulokset vain paranivat 1920 A ntw er
penissä (15 kultaa, 10 hopeaa, 10 pronssia) ja 1924 P ariisissa (14 kultaa,
10 hopeaa, 10 pronssia) syntyi ajatus om ien kisojen saam isesta Suom een.
V uonna 1927 perustetaan S tadion—
säätiö. R ahaa saadaan arpajaisilla. H el
m ikuussa 1934 aloitetaan työt. P erus
kivi m uurataan 8.6.1936 j a tasavallan presidentti K yösti K allio vihkii uuden, uljaan urheilupyhätön 12.6.1938.
S tadion siis rakennettiin vaiheessa, jo llo in kiso ista vasta haaveiltiin. H el
sinki haki kisoja vuodelle 1940. A sias
ta äänestettiin B erliinissä 1936. P aikal
la olleet pitivät H elsinkiä ykkösenä, m utta poissaolevat ratkaisivat valinnan Tokion hyväksi. V uonna 1938 Tokio kuitenkin ilm oitti luopuvansa kisoista K iinan kanssa käym änsä sodan vuoksi.
K O K tarjoaa kisoja H elsingille, jo k a on valm is ”kuin lukkari sotaan” .
Pax olym pica, H ellaan ekekheiria ei taaskaan ole kunniassa. S aksa hyök
kää Puolaan. N euvostoliitto vaatii S uo
m elta aluevaihtoja. M ainilan laukauk
set am m utaan 30.11.1939. M oskovan rauha solm itaan 13.3.1940. K unniak
kaat 105 päivää ovat takana, m utta suom alaiset eivät vieläkään peruuta k i
soja. Vasta 23.4.1940, jo llo in m aail
m an palo oli jo pitkällä, mm. Tanska m iehitetty ja N orja pääosin vallattu, X II olym piadin järjestely to im ik u n ta il
m oittaa KOK: lie peruuttavansa kisat.
Vuonna 1945 rauha palaa m aail
m aan. X IV olym piadi vuonna 1948 järjestetään L ontoossa ja talvikisat Sankt M oritzissa. Suom i ilm oittaa ole
vansa valm is järjestäm ään 1952 kisat.
R atkaisevassa äänestyksessä T ukhol
m assa 17.6.1947 tulos on tiukan tak a
na. E nsim m äisessä äänestyksessä ää
net eivät riitä, m utta toisessa tulee tar
vittava niukka enem m istö. Tulos oli Erik von Frenckellin diplom atian voit
to. Se oli urheiluhullulle kansalle rie
m un j a ju h la n aihe. Tieto sai S uom essa siniristiliput hulm uam aan.
O l y m p i a t u l e n s y m b o l i i k k a a Tuli m erkitsi antiikin kreikkalaisille ja tk u v u u tta j a ikuisuutta. Se sym boloi ihm isen h enkisiä kykyjä, oli osa ihm is
hengen kehityksen historiaa. Tuli, soihtu j a soihtu viesti olivat kuuluneet jo antiikin O lym pian kisoihin. N iistä tuli sym boli m yös uuden ajan olym pia
laisille.
V I olym piadi vuonna 1916 piti jär- jestettäm än B erliinissä. T ukholm an k i
sojen jä lk ee n P ierre de C oubertin jätti n iitä varten viestin, jo s s a hän vetosi vastuuseen vaalia liekin perinnettä.
B erliini ei järjestän y t vuoden 1916 k i
soja. H ellaan ekekheiria ei toim inut.
M aailm a paloi.
V uoden 1928 A m sterdam in kiso is
sa tuli sytytettiin erityiselle alttarille.
Tapa vakiintui seuraavissa Los A n g ele
sin kisoissa. A m sterdam issa stadionille rakennettiin ensim m äisen kerran m yös torni, jo n k a huipulla tuli paloi kisojen ajan.
K reikkalainen arkeologi j a kirjaili
j a A leksander F iladelfeos esitteli v u o n na 1935 saksalaisille ajatuksen että olym piatuli olisi sytytettävä peilin avulla auringon säteistä O lym piassa, ei m issään m uualla eikä m illään m ekaa
nisella tavalla. B erliinin kisoihin tuli sytytettiinkin niin ja tuotiin soihtuvies- tinä A teenan, Sofian, B elgradin, B uda
pestin, W ienin ja P rahan kautta. Tapa on vakiintunut sen jälk een . Saksan liit
tokansleri m yönsi idean isälle m italin
j a kunniakirjan. Täm ä kieltäytyi, sillä S aksa oli ryhtynyt sotatoim iin ihm is
k untaa vastaan.
S ytytystilaisuudesta 20.6.1936 sil
loin 75-vuotias P ierre de C oubertin lä
hetti viestin, jo ss a hän pyysi rauhaa.
Viesti m eni taas kuuroille korville.
B erliinin kisat olivat loistokkaat, m utta S aksan toim inta oli jo silloin O lym pian hengen vastaista. Pian oltiin taas m aailm ansodassa. H elsingin 1940 ja Tokiolle jo uudelleen m yönnetyt 1944 kisat jäiv ät pitäm ättä.
H e l s i n g i n o l y m p i a t u l i s a a t i i n O l y m p i a s t a j a L a p i n k e s k i y ö n a u r i n g o s t a
H elsingin olym piatuli suunniteltiin aluksi sytyttää vain L apissa keskiyön auringon säteistä. Tam m ikuussa 1952 tuli päätettiin kuitenkin tuoda pelk äs
tään K reikan O lym piasta. H elm ikuus
sa päätös purettiin j a ratkaisuksi tuli O lym pian j a Lapin keskiyön auringon tulien yhdistäm inen.
O lym pian lehdon tuli sytytettiin 25. kesäkuuta. Se tuotiin O lym piasta A teenaan soihtuviestinä, sieltä SAS:n
lentokoneella Tanskan Ä lborgiin, edel
leen soihtuviestinä K ööpenham inaan, lautalla M alm öön j a ju o sten R uotsin halki H aaparannan j a Tornion rajalle.
Toinen tuli sytytettiin L apissa, Pal- lastuntureiden Taivaskerolla keskiyön auringon säteistä 6.7. S ieltä se K ittilän ja R ovaniem en k autta tuotiin Tornioon, m issä H ellaan j a keskiyön auringon tu let yhtyivät. M atka ja tk u i K em in, K ok
kolan, K yyjärven j a K arstulan kautta Saarijärvelle, sieltä Ä änekoskelle, Jy väskylään, Tam pereelle, H äm eenlin
naan j a H elsinkiin, m ihin se saapui 19.7.
K enen idea keskiyön auringon tuli oli, siitä en ole saanut varm aa tietoa.
Lapin tulesta luopum ispäätöksen pu r
kam isen sai aikaan kenraali Y rjö Val
kam a. Luulen, että taustalla vaikutti m yös K em i-yhtiön idearikas, legen
daarinen m etsäpäällikkö, m etsäneuvos Jarl Sundkvist, "S unkku” , ”L apin kei
sari" ja "leivän isä” , H elsingin S ano
m ien pakinoitsija "K airankiertäjä” . Tulen Taivaskerolla sytyttää jo k a tapauksessa visakoivuvartiseen hopea- m aljaan Sunkku. Sitä lähtee en sim m äi
senä kuljettam aan toinen K em i-yhtiö- läinen, P ekka N iem i, vuoden 1937 v ii
denkym pin hiihdon m aailm anm estari.
R ovaniem elle viestin tuo vuoden 1948 Sankt M oritzin yhdistetyn h opeam ita
listi M artti H uhtala. K reikasta tulevan viestin ottaa ruotsalaisilta vastaan Ville Pörhölä, vuoden 1920 A ntw erpenin kuulan kultam italisti, "R öyttän K ar
h u ” .
V äitteen, että Taivaskeron tuli olisi sytytetty tulitikuilla tai m uilla kep u li
konsteilla, on H elsingin S anom issa 12.7.2002 kum onnut N iilo Siltam aa.
P ilvisen sään vuoksi syttym istä var
m istettiin kyllä fosforilla, m utta ei tu li
tikuilla. A sian on m inulle kertonut m yös Taivaskerolla paikalla ollut S en
ni Sarapää, ” S unkun” pojan U olevi Sa- rapään vaim o.
O lym piastadionille soihdun tuoja pidettiin viim e hetkeen saakka hyvin varjeltuna salaisuutena. Paavo N urm i, kaikkien aikojen ju o k sija, kuusinker
tainen kultam italisti, jo lta ruotsalainen kansainvälisen urheiluliiton puh een jo h ta ja oli evännyt m ahdollisuuden kruunata uransa m aratonilla L os A n g e
lesissa, oli vahva ehdokas tähän ku n niatehtävään. S itkeästi liikkui ku iten kin arvailu, että soihdun toisi stadionil
le Urho K ekkonen, pääm inisteri, en ti
nen urheilija j a urheilujohtaja, mm.
SU L:n puheenjohtaja j a Los A ngelesin
kisojen joukkueenjohtaja.
N o N urm ihan viestin tuo, sytyttää stadionin liekkim aljan j a antaa soihdun edelleen stadionin torniin vietäväksi.
S euraavat 72 m etriä ylöspäin sitä k u l
je tta a neljä eri urheilijaa. Tornin tulen sytyttää H annes K olehm ainen, ”hy- m yilevä H annes” , T ukholm assa S uo
men m aailm ankartalle ju o ssu t. Siellä kultaa 5000 m, 10000 m j a m aasto- juoksusta, A ntw erpenistä vielä m ara
tonilta.
H elsingin kisat olivat suurim m at siihen m ennessä järjestetyt. N euvosto
liitto oli ensi kertaa m ukana. M yös S aksa ja Japani, jo tk a hyökkääjinä e i
vät vielä olleet L ontoossa, olivat nyt kisoissa. O sanottajam aita oli 69. E d el
linen ennätys 59 oli L ontoosta. M yös osanottajien m äärä 4925 löi Lontoon ennätyksen 819 hengellä. V ielä M el- bournen kisatkin jä iv ät H elsingin jä l
keen niin m aiden kuin osanottajien m äärässä. M aksaneita katsojia H elsin
gin kisoissa oli 1 376 512. K isojen on sanottu olleen viim eiset ns. "oikeat”
olym pialaiset.
V i e s t i S a a r i j ä r v e l l ä
Saarijärvellä - kateellisten naapurien m ukaan M ahtijärvellä - asiat haluttiin tehdä hyvin. U rheilun harrastus p itä jä ssä oli korkealla. Juhannuskisat ja
m uutkin tapahtum at saivat väen liik keelle. O m ien urheilijoiden taso oli hyvä. Tehtävässä onnistuttiin.
V iesti otettiin vastaan karstusilta pitäjän rajalla m aanantaina 14. h ein ä
kuuta kello 9.05 ja se luovutettiin ää- nekoskisille kello 12.30. A ikataulu
m uualla oli 5 - 6 m inuuttia kilom etriä kohti. S aarijärvellä se oli 5 m inuuttia.
N äin kai siksi, että saatiin aikaa urh ei
lukentällä järjestettävään juh laan . Kun tuli vielä vaihdossa siirrettiin soihdusta toiseen, todellinen ju o k su a ik a jä i rei- lustikin alle viiden m inuutin.
Vauhti ei tietysti ollut ongelm a ju oksijoille. M utta m ukana oli m yös urheilijoita, jo id e n laji oli m uu kuin kestävyysjuoksu, m yös naisia. Kun vielä soihtu painoi m elkoisesti, ei ole ihm e, että vauhti tuotti jo illek in tiuk
kaa. A ikataulua oli painotettu ja siinä haluttiin pysyä.
S oihtu tuli Tapperin M arkon vetä
m älle osuudellem m e K olkanlahdessa pari m inuuttia m yöhässä. L ähdettäessä M arko tuum asi, että eiköhän pojat ote
ta aika kiinni. K atsoin kelloani, jo sta ajan pystyi m elko tarkasti lukem aan.
L uovutim m e viestin R ito-P entille ta
san kolm en m inuutin kuluttua. Joukko ju o k si koko ajan tiiviissä m uodossa sa
m aa tahtia askeltaen. Vasta viim e kesä
nä uskalsin p uhua asiasta sam assa vaihdossa ju o sseen M atti R ossin k an s
sa. H än tunnusti sam an kuin m inäkin, jo s ei olisi ollut kyse kunniatehtävästä,
olisim m e jä ä n e e t porukasta.
K irjattua tieto a tapahtum an vas
tuuhenkilöistä en ole löytänyt. K oko
naisvastuu lienee ollut kunnalla, pää- vastaajana k u nnanjohtaja Santeri T ulk
ki. V iestiosuudet oli ja ettu urheiluseu
rojen, P ullistuksen, P onnen, S aarijär
ven N aisvoim istelijoiden j a L anneve
den Sam pon kesken. O suuksilla oli soihdun kantajan lisäksi neljän hengen viestivartiot. V iim eisellä osuudella var
tio oli peräti 12-m iehinen.
h
O lin P ullistuksen silloisen puheen
jo h ta ja n O iva V ihtalahden apulaisena viestin järjestelyssä. Tehtäväni oli vas
tata vaihtojen aikataulusta j a valm iiksi u rheiluasuun pukeutuneena m ennä sin
ne, m issä kulloinkin m iestä tarvittiin.
O ivan uudella M ersulla ajoim m e vies
tin ed ellä ja tarkistim m e vaihdot. Ju o k sin osuudet 18 j a 38 ja olin lipunnosta- ja n a urheilukentän juhlassa.
M inulla on se käsitys, että Vihta- lahdella olisi ollut kokonaisvastuu viestin suunnittelusta j a rehtori E rkki M ustakalliolla urheilukentän ohjel
m asta. S am po-lehdestä käy ilm i, että opettaja Ilm ari M äkeläinen, kirkonky
län kansakoulun jo h tajao p ettaja vastasi koululaisten kunniavartiosta urheilu
kentällä. Jos jo llak in on asiasta tietoa, m useo ottaa sitä m ielellään vastaan.
Järjestelytoim ikunta oli tehnyt hy
vää ennakkotyötä. Y hteydet j a yhteis
toim inta pelasivat. A ikataulut toim ivat täsm ällisesti ja tapahtum a kokonaisuu
tena oli onnistunut j a m ieliinpainuva.
U r h e i l u k e n t ä n j u h l a
U rheilukentälle oli varattu 2500 pääsy
lippua. Ne loppuivat kesken. P itäjä oli ju h laliputettu. N aiset S am possa olleen toivom uksen m ukaisesti suurelta osin kansallispuvussa. K ansakoulujen ja Y hteiskoulun oppilaat m uodostivat kentälle suuren vartiorenkaan.
S oihtujuhlassa kuuluttajana toim i rehtori E rkki M ustakallio. Lyhyet p u heet pitivät olym piatoim ikunnan jä sen A atos V uolle-A piala j a kunnanjohtaja Santeri Tulkki. M usiikista vastasi Ä ä
nekosken T yöväenyhdistyksen soitto
k unta j a L ippulaulun osalta lisäksi yleisö. Vihtori Tapper, itsekin entinen m enestynyt urheilija ja m enestyneen veljessarjan isä, toi viestin kentälle ja sieltä sitä lähti viem ään hänen nuorin poikansa Y rjö. N äin sym boloitiin j a lon, oikean urheiluhengen siirtym istä sukupolvelta toiselle, isältä pojalle.
M aam m e-laulu saatteli viestin kohti Ä änekoskea.
S am po-lehti arvioi viestin koko katsojam ääräksi 6 0 0 0 -7 0 0 0 henkeä.
A rvio lienee m ieluum m in pieni kuin yläkanttiin. K eskustassa oli katsom on lisäksi tiekin tupaten täynnä väkeä. L ä
hes yhtenäinen ihm iskuja M annilan m änniköstä P askom äelle saakka. M uu
allakin seuraajia oli kautta koko 40 k i
lom etrisen pitäjän osuuden. V iesti oli koko pitäjän yhteinen tapahtum a. S in
ne tulivat kaikki vauvasta vaariin. E ikä
tultu autoilla, tultiin ja lan tai polku
pyörillä, jo tk u t toki hevosellakin.
M i t e n t u o l l o i n e l e t t i i n j a s a a t i i n t i e t o a
P ielavedellä asuttiin vuonna 1951 vielä k ahdessatoista savupirtissä, olym pia
vuonna enää viidessä. Saarijärvellä sa
vupiippu oli jo jo k a m ökissä, m utta m uuten asum inen j a olot poikkesivat suuresti nykyisistä. U uni. takka j a puu- hella olivat läm m önlähde. M uutam ia keskusläm m itystaloja oli, nekin puulla läm m itettäviä. V esijohto ja viem ärikin olivat v ielä harvinaisia puhum attakaan suihkuista tai sisävessoista.
Suuri osa p itäjää oli vailla sähköä.
R adiot olivat raskaita putkiradioita. Ne olivat jo m elko yleisiä siellä, m issä sähköä saatiin. Sähköttöm ällä alueella
kin niitä oli, m utta hankalakäyttöisinä ne eivät olleet jo k a talon varusteita.
Vasta m yöhem m in tulivat ula-aallot ja
"transistorit” , keveäm m ät, kuivaparis- toilla toim ivat, helppokäyttöisem m ät radiot.
H elsingin lehdet tulivat päivän m yöhässä eikä niitä ju u ri tilattu. K es
kisuom alaisen peitto oli puoluekannas
ta riippum atta suuri.
O lym piahistorian alkuajoista A teenasta B erliiniin saim m e tietoa kir
ja sto n kirjoista, jo ita "U kko” eli opet
taja A im o R itoniem i m eille om ien kom m enttinsa kanssa m ieluusti lainai
li. Sankt M oritzin j a O slon talvi- ja L ontoon j a H elsingin kesäkisat kuun- telim m e korva h öröllä radiosta. Siellä M artti Jukolan sinivalkoinen ääni oli m uuttunut P ekka T iilikaisen sam anvä
riseen. Paavo N oponenkin teki debyyt-
i ä a
tinsä ju u ri H elsingin kisoissa.
T ietoa siis saatiin j a k ansa sen m yös vastaanotti j a om aksui. U rheilun j a erityisesti olym piakisojen m erkitys S uom elle tunnettiin j a tunnustettiin.
M erkitystä oli silläkin, että m edian tar
jo n ta a m uilta urheilun aloilta ei ollut nykyistä m äärää. Ei ollut form uloita, ei jääkiekkoa, tennistä.
K i s o j e n m e r k i t y s S u o m e l l e j a S a a r i j ä r v e l l e
O lym pialaisten m erkitys suom alaisten itsetunnolle, kansainvälistym iselle ja talouden nousulle oli kiistaton. N iistä oli haaveiltu. N iitä oli odotettu. U rhei- lijoittem m e m enestys oli m onille pet
tym ys. ”Vain” 22 m italia eli 6 kultaa, 3 hopeaa ja 13 pronssia ei tuntunut riittä
vän etenkin kun ju o k su issa jä ä tiin ko
konaan ilm an ja yleisurheilussakin vain yhteen vaivaiseen keihään pro n s
siin, tosin pitäjän om an pojan tuo
maan.
K isat j a niiden hyvät järjestely t huom attiin m aailm alla. S uom en tun
nettuus ja m yönteinen kuva m aailm alla lisääntyivät. A lettiin p äästä ulos siitä um piosta, jo h o n sodan jä lk ee n olim m e jääneet. K olm e vuotta m yöhem m in Suom i oli Y K :n j a P ohjoism aiden neu
voston jäsen.
S aarijärviset pärjäsivät kisoissa hyvin vaikka Topi H yytiäisen pronssi olikin m onille pettym ys. K ultaa odo
tettiin ja siihenkin oli hyvät m ahdolli
suudet. M yös K arvosen Veikon m ara
tonin 5. sija oli H annu P ostin 10000 m etrin j a O lavi R inteenpään 3000 es
teiden 4. sijojen jä lk ee n p arasta juok- suantia.
O lym p ia so ih d u n viestiosuudet Saarijärven kun nan alueella
osuus lä h tö a ik a k m .p y lv äs so ih d u n k a n ta ja v iestiv artio S am aan kesään sattui A rm i K uuse
lan kruunaus M iss U niversum iksi. Vii
m einen sotakorvausjuna Venäjälle vi
helsi syksyllä.
S aarijärvi oli j a on m etsäpitäjä.
Sen oloihin vaikutti K orean sota. Sota rikkoi o lym pialaisia periaatteita, m utta se oli k aukana eikä vaikuttanut H elsin
gin kisojen onnistum iseen. Se lisäsi m aailm alla puun tarvetta j a nosti h u i
m asti k antohintoja jo ennen olym pia
laisia. Pitäjään tuli palkkatyötä ja rahaa liikkui eri lailla kuin m ihin oli totuttu.
R akentam inen elpyi, siirtolaisille ja rintam iehille raivattiin peltoja j a rak en nettiin talo ja j a talousrakennuksia.
R au tatietä rakennettiin. V aikka kortti- aika ei v ielä ollut historiaa, tavaraa al
koi jo saada j a puute hellittää. Elettiin sekä taloudellisesti että henkisesti ri
kastuvaa aikaa. O lym pialaisilla oli tä hän o m a kiistaton osuutensa.
O len vuonna 1987 törm ännyt sa
m anlaiseen käsitykseen olym piakiso
je n m erkityksestä kansojen itsetunnol
le j a talouden kehitykselle. O lin k an sainvälisen hiihtoliiton FIS:n edustaja
na K azakstanissa. S iellä oli m yös ser
bialainen yliopiston professori, jo k a oli ollut kilpailun jo h ta ja n a Sarajevon k i
soissa 1984. Parin viikon aikana, jo tk a y hdessä vietim m e, hän ei lakannut ylistäm ästä sitä m erkitystä, jo k a k isoil
la oli koko Jugoslavialle.
V uonna 1989 olin FIS:n kokouk
sessa Jugoslaviassa, m aisem iltaan j a historiallisilta rakennuksiltaan satu
m aisen kauniissa D ubrovnikissa. Tote
sin sam an eläm änuskon, jo s ta profes
sori oli m inulle kertonut. Traagista on, että pian sen jä lk ee n veli hyökkäsi vel
je ä ä n vastaan Jugoslaviassa. E rityisesti ju u ri tuo historiallinen, kaunis k aupun
ki tuhottiin, puhum attakaan tuhansista ihm iskohtaloista. O lym pian rauhan sa
no m a ei ollut sielläkään m ennyt p eril
le.
H ellaan ekekheiria, olym piasopu, latinan pax olym pica, rauhan, kan sain välisen yhteistyön j a rotujen tasa-arvon aate, jo ih in P ierre de C oubertin tuon tuostakin vetosi, ovat toistuvasti saa
neet väistyä suurvaltain etujen ja p o li
tiikan tieltä. M utta sen ei pidä m eitä lannistaa. O lym pian ihanteet ovat ed el
leen tavoittelem isen arvoisia. Ne ovat lähellä Joulun sanom aa.
Lähteitä:
Martti Jukola: Suuri Olympiakirja, Porvoo 1952
Tietokirja Fakta 2001, Porvoo 1985 Ilta-Sanomat, Urheilu 9.7.2002 Sampo 17.7.1952
1. 9.05 87-86 Aaro Rämänen
2. 9.10 86-85 M auno Rämänen
3. 9.15 85-84 M artti Niininen
4. 9.20 84-83 U nto Päiviö
5. 9.25 83-82 Jussi Pirttiniemi
6. 9.30 82-81 Toivo H iekkala
7. 9.35 81-80 Kain Tapper
8. 9.40 80-79 Lauri M erruntaus
9. 9.45 79-78 Kalevi Kantalainen
10. 9.50 78-77 Aarne Leppäm äki
11. 9.55 77-76 Yrjö Toikkanen
12. 10.00 76-75 Eero K innunen
13. 10.05 75-74 M ikko Riihim äki
14. 10.10 74-73 K aisa Kuorelahti
15. 10.15 73-72 Leena Toivonen
16. 10.20 72-71 Sanni Peura
17. 10.25 71-70 Liisa Kangas
18. 10.30 70-69 M arko Tapper
19. 10.35 69-68 Pentti Ritoniemi
20. 10.40 68-67 Reijo Järvinen
21. 1 0 .4 5 67-66 Kai M äkinen
22. 10.50 66-65 Pentti Repo
23. 10.55 65-64 Adiel Paananen
2 4 . 11.00 6 4 - * Vihtori Tapper
*) Urheilukenttä. Pysähdys urheilukentällä 11.05-11.20 2 5 . 1 1 .2 0 63.Urh.kenttä Yrjö Tapper
26. 11.25 63-62 N iilo Koiranen
27. 11.30 62-61 Kalevi Jäntti
28. 11.35 61-60 Reijo Rossi
29. 11.40 60-189 Kalle H onkonen
30. 11.45 189-188 Vilho Kuhmo
31. 11.50 188-187 Eino Eerola 32. 11.55 187-186 Eero Kuorelahti 33. 12.00 186-185 Veikko Kuorelahti 34. 12.05 185-184 Pentti Hänninen 35. 12.10 184-183 Osmo Pirttilä
36. 12.15 183-182 Tuomo Siitonen
37. 12.20 182-181 Toivo Liim atainen 38. 12.25 181-180 M artti Rosti 39. 12.30 180-179 Pentti Kalliokoski
Asko Kauppinen, Raim o Oikari Keijo Kauppinen, Voitto M ustam äki Aimo M uittari, Reijo Kuusinen Viljo M uittari, Pekka Lauttamäki Erkki Niininen, Ilmari Tapper A arne K ansanaho, Pentti Kauppinen Paavo Lahtinen, Santeri M ajuri Leo Pelkonen, Onni O ksanen Rauno K uusinen, Pauli Piispanen Aaro K auppinen, K auno Sironen M atti Saranen, A arne Tuominen Heikki Rutanen, Lauri Kauppinen Viljo Valtonen, Sakari Järvinen Eero Linja, Pentti Tarvainen Jussi M erruntaus, M atti Heinäniem i Matti M erruntaus, Tuure K auppinen M auno K innunen, Eem i Ruukki Antero Rutanen, Tapani Akselin Kauko Salo, Ensio Silvennoinen Pekka Turkka, Tauno Kankainen M atti Tapper, Paavali M arttila Voitto Hummer, Voitto A stola Taisto Kirveslahti, Erkki Hänninen Soini Kinnunen, Ilpo Vesterinen M ikko Hänninen, A sko H eiskanen Arvo Salo, M atti M annila Lilja Tuimala, Liisa Heiskanen A rja Auvinen, K aarina Hytönen Anni Paananen, Aino Saksholm Sanni Savela, Lem m ikki Turkka Liisa Pirttiniem i, Liisa Nätti Kaarina Jäntti, M arja Palmqvist Pirkko Hyytiäinen, L eena Raivola Annikki Tukiainen, M aija Jylhä Jyrki M ustakallio, Unto Silvennoinen Seppo M atsi, M atti Rossi
Reino Hassi, A atto Lehto Arvo M oilanen, Veikko Ilola Vilho Salm ela, Veikko Varvikko A aro Haju, Aarno H yytiäinen Aulis Nurm isto, Pauli Lunttila Yrjö M ieskonen, M ikko Kauppinen M atti Lunttila, O sm o Kankainen Unto Liim atainen, A im o Rastas Heikki Rämän, M auri Vilkas Vilho Leinonen, Veikko Kastolahti Esko R autakorpi, Seija Kalevi P ekka Jäntti, M irjam Lampinen D agm ar Eskelinen, Kimmo Chydenius A ira Eskola
Sim o Peltonen, Ipe Savela Esko Savela, Pirkko Rutanen Risto Auvinen, Pasi Tulkki Asko Rossi, A aro Piesanen Tapio Roikonen, Asta Loune Kalervo Pihlainen. Helena Kalmukoski Sisko Honkonen, Jyrki Nurm ela M irjam i Hurnevirta, Anneli Sihvonen M atti Kuhno, Pirkko Hyytiäinen Esa Kuhno, Lem pi Liim atainen Lauri Silvennoinen, Liisa M arttila Pertti Siitonen, Pirkko Honkonen Väinö Kuorelahti, Reino Pirinen Olli Kuhno, Raim o Chydenius Risto Savonen, Irm a M äkeläinen Erkki Tuim ala, Sisko M äkeläinen Heino Hyvärinen, A nnikki Rimmi O sm o H yppönen, A ino H einänen Reijo Tuim ala, Elina Kuorelahti Ilpo Piitulainen, Ellen Kuorelahti Kalevi Rautiainen, Teemu Savonen Mauno Paananen
M atti Pekkanen, Eeva Kuorelahti Erkki Ruusila, Vappu Kuorelahti Mauno Tuimala, M atti Rossi Aarno Tavaila, U nto Silvennoinen
Pentti Ahonen, Alpo Reinikka, Onni O ksanen M artti Niininen, Otto M öttönen
Paavo Lahtinen, Leo Pelkonen, Ilmari Tapper Erkki Niininen, Santeri M ajuri, Unto Päiviö Pauno Paananen, A arne Kansanaho.
