MOR-Y13-149
3510000 3510000
3511000 3511000
3512000 3512000
3513000 3513000
3514000 3514000
3515000 3515000
7397000 7397000
7398000 7398000
7399000 7399000
7400000 7400000
Mormi -alue Natura 2000 -alue ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
0500m
SAARIJÄRVEN KUMPUMOREENIALUE KEMIJÄRVI
Tietokantatunnus: MOR-Y13-149 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:3632 06 Alueen pinta-ala: 320,8 ha
Korkeus: 188 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 14 m Muodon suhteellinen korkeus: 12 m Moreenimuodostuman sijainti: Saarijärven kumpumoreenialue sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Alakylässä, noin 8 km
länsilounaaseen Geologia
Kemijärven länsipuolella on yksi maamme huomattavimmista mannerjäätikön synnyttämistä maaperämuodoista, noin 50 x 50 km laajuinen kumpumoreenikenttä. Jäätikön virtaukseen nähden poikittaiset moreeniselänteet ja runsas pintalohkareisuus ovat luonteenomaisia suurimmalle osaa tätä kenttää. Rogen-tyyppisiä moreeniselänteitä esiintyy laajoilla alueilla. Laajoilla alueilla on myös suuntautumattomia moreeniselänteitä ja kumpareita. Paikoin kuten esimerkiksi Peuraselän alueella on havaittavissa pieniä ja lähekkäin olevia moreeniselänteitä, jotka antavat kentälle platoomaisen leiman. Luonteenomaista alueen kumpumoreenien synnylle on niiden monisyntyisyys eli ne ovat syntyneet sekä jäätikön alla että sen päällä syntyneestä moreenista. Jäätikön reuna-alueen
rikkoutumistapa railoiksi ja halkeamiksi on säädellyt pitkälti syntyvien moreenimuodostumien suuntautuneisuutta ja muotoa.
Saarijärven kumpumoreenialueella on erityyppisiä moreeniselänteitä ja -kumpuja. Kumpumoreenialue koostuu pääosin jäätikön liikkeen suuntaisista eli lähes luode-kaakkosuuntaisista selänteistä sekä pienemmistä
pyöreähköistä ja suuntautumattomista kummuista. Selänteiden korkeudet vaihtelevat pääsääntöisesti 8-13 metrin välillä. Pienten kumpareiden korkeudet ovat 3-5 metriä. Kummut ovat yleensä muutamia kymmeniä metrejä halkaisijaltaan ja suurimmillaan noin 100x200 metriä. Selänteiden leveys on yleensä 140-200 metriä ja pituus 400-600 metriä. Selänteiden ja kumpareiden rinteet ovat yleensä loivapiirteisiä, mutta paikoin ne ovat jyrkkiäkin.
Moreenikummuissa ja -selänteissä ei ole tavattu kalliopaljastumia. Saarijärven ja Hoikkalammen välisellä alueella on maaston painanteissa lohkareikkoa. Pintalohkareisuus vaihtelee alueella vähäisen ja kohtalaisen välillä.
Biologia
Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Aivan alueen pohjoisosa sijaitsee valtion maalla, ja ne ovat tuoreen ja kuivahkon kankaan aukeita (Metsähallituksen kuviotiedot). Alueen metsistä noin puolet on
harvapuustoista kangasta ja toinen puolisko on joko havu- tai sekametsiä (Syke:CLC2000-maankäyttö/maanpeite (25m)-aineisto). Selänteillä ja kumpareilla kasvaa mäntymetsää, jossa on sekapuuna hieman kuusta ja koivua.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta johtuen moreenikumpareet hahmottuvat vain lähiympäristöön ja niiltä avautuu maisema vain lähiympäristöön. Sisäisessä maisemassa on vaihtelua johtuen moreenikumpujen muotojen vaihtelusta.
