MOR-Y05-011
MOR-Y05-012
3541000
3541000
3542000
3542000
3543000
3543000
3544000
3544000
6780000 6780000
6781000 6781000
6782000 6782000
6783000 6783000
6784000 6784000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
METSO LEMI
Tietokantatunnus MOR-Y05-012 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 4 Karttalehti:3134 02 Alueen pinta-ala: 27,1 ha
Korkeus: 108 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 16 m Muodon suhteellinen korkeus: 15m Moreenimuodostuman sijainti: Metson kumpumoreenialue sijaitsee Lemin Parkkolan kylässä,
Lalvatti- ja Majavajärvien välissä, alle kilometrin Lappeenrannan - Mikkelin tieltä länteen.
Geologia
Metson kumpumoreenialue sijaitsee I ja II Salpausselän välisellä alueella Lemin kunnan pohjoisosassa. Se on osa laajempaa kumpumoreenikenttää, joka sijoittuu Savitaipaleen ja Lemin rajalle. Alueen kumpujen ja selänteiden koko vaihtelee laajoissa rajoissa. Kummut jakautuvat kahteen päätyyppiin. Ison tyypin korkeus on 10-15 metriä. Ne ovat monielementtisiä selänteitä (niillä on eri suuntaan olevia rakenne-elementtejä). Tällä tyypillä pisimmät vaakamitat ovat 100-200 metriä. Pienemmän kumputyypin kumpujen korkeus on yleensä 2-3 metriä ja niiden rinteet ovat yleensä loivemmat. Halkaisijaltaan nämä kummut ovat tavallisesti 10-30 metriä. Ylimmän rannan taso on alueella ilmeisesti noin 105 metriä mpy. Kumpualueen kohdalla jäätikön reunassa veden syvyys on siten ollut pieni, suurimmillaan vain yli kymmenen metriä. Pintalohkareisuus alueella on keskimäärin 1-5 lohkaretta aarilla, mutta paikoin lohkareisuus on jopa yli 10 lohkaretta aarilla. Osa
lohkareista on kooltaan 1-2 m3, mutta toisaalta alueella on myös runsaasti pintakivisyyttä(kivikoko 200-400 mm). Alueella on leikkauksia lähinnä Metson talolle vievän tien varressa. Niiden perusteella kumpujen aines on kivistä. Alueen isompi kumputyyppi on synnyltään todennäköisesti subglasiaalinen ja pienemmän tyypin kummut ovat kerrostuneet ilmeisestikin jäätikön sulamisvaiheessa paikalleen sulavan jäätikön reunaosan oloissa.
Isossa selännetyypissä on lounas-koillinen suuntausta, joka on jäätikön yleisimpään liikesuuntaan nähden poikittainen.
Biologia
Kumpumoreenialue on pääpiirteissään keskiravinteista kuusilehtoa, lehtokorpea sekä niittyjä. Alueen keskellä on rehevä korpipainanteinen lehto, jonka kosteimmassa kohdassa on pieni rahkareunuksinen avosuo.
Rehevän lehdon rinteen valoaukoissa kasvaa paksurunkoisia harmaaleppiä ja pihlajia. Näiden lehtikarikkeinen aluskasvillisuus on hyvin rehevää ja lehtojen sammalia on runsaasti. Lehdon ruohoista yleisiä ovat käenkaali, kaiheorvokki, ahomansikka ja paikoitellen sudenmarja. Luoteisosan pohjoiseen viettävällä rinteellä on puustorakenteeltaan hieno, luonnontilaisen kaltainen lehto sekä tervaleppäkorpi. Lehdon eteläpuoleisella selänteellä on vanha asumus kiviaitoineen, puutarhoineen ja laajoine niittyineen. Niittyjä ja vanhaa asumusta reunustaa koivikot ja pajupensastot. Kumpareen laella on järeitä mäntyjä, vanha raita, runkomaisia pihlajia sekä kuivempia matalakasvuisia niittyalueita. Kaakkoisosan laajahko avohakkuualue ja eteläkulmauksen nuori kuusitaimikko poikkeavat muuten luonnontilaisesta alueesta. Hakkuualueen kasvillisuus on rehevää ja monilajista. Majavalammen rantavyöhyke, alueen kaakkoisosassa, on pajupensastoista järviruovikkoa.
Maisema ja muut arvot
Kummut ja selänteet hahmottuvat ympäristöstä metsäisenä kumpare- ja mäkialueena. Alue rajautuu selkeästi järviin ja toisaalta Metson talon peltoalueelle, joka ei vielä (2001) ole kasvanut umpeen. Selänteiltä avautuu ympäristöön maisemia lähinnä järvien ranta-alueilla. Koska kumpujen ja selänteiden suhteellinen korkeus on yleensä alle 10 metriä, ei niiltä avautuva maisema ulotu etäälle, vaan jää yleensä joihinkin satoihin metreihin.
Kumpu- ja selännealueen sisäinen maisema on melko monipuolinen. Kosteikkopainanteet ja eri kokoiset kummut sekä selänteet tuovat sisäiseen maisemaan vaihtelua. Myös rinteiden jyrkkyys vaihtelee laajoissa rajoissa. Erityisesti isojen kumpujen etelä- ja kaakkoissivut ovat hyvin jyrkkiä. Muodostuma sijaitsee Kivijärven reitin valuma-alueella (MUU050015).
