MOR-Y13-222
3543000
3543000
3544000
3544000
3545000
3545000
7392000 7392000
7393000 7393000
7394000 7394000
7395000 7395000
7396000 7396000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
PURNUKANKAAN KUMPUMOREENIALUE KEMIJÄRVI
Tietokantatunnus: MOR-Y13-222 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3634 03 Alueen pinta-ala: 158,0 ha
Korkeus: 182 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22 m Muodon suhteellinen korkeus: 6 m Moreenimuodostuman sijainti: Purnukankaan kumpumoreenialue sijaitsee Kemijärven
kaakkoisosassa, noin 5 km
Joutsijärveltä etelään.
Geologia
Purnukankaan pohjoisrinteellä ja sen pohjoispuolella sijaitsee kumpumoreenialue, joka koostuu suuntautuneista sekä suuntautumattomista moreenikummuista ja selänteistä. Selänteiden suuntaukset noudattavat jäätikön reunan suuntaa (lounas-koillinen) ja ne ovat osittain Rogen-tyyppisiä. Suurimmat selänteet ovat pituudeltaan noin 600 metriä ja leveydeltään 100-120 metriä. Selänteiden korkeus on noin 6 metriä. Moreenikumpareiden ja -
selänteiden rinteet vaihtelevat jyrkistä suhteellisen loiviin. Niiden länsirinteet ovat vain paikoin jyrkempiä kuin itärinteet. Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisen ja kohtalaisen välillä. Selänteillä pintalohkareisuus on pääasiassa vähäinen, mutta paikoin myös kohtalainen. Kumpareilla pintalohkareisuus on kohtalainen ja paikoin rinteillä jopa runsas (yli 10 lohkaretta aarilla).
Biologia
Purnukankaan metsät ovat nuoria ja varttuneita kuivahkon (EVT) ja tuoreen kankaan (HMT) mäntymetsiä.
Kumpareiden alarinteillä ja soiden reunustoilla kasvaa lisäksi kuusia ja koivuja. Katajia kasvaa koko alueella, mutta varsinkin pohjoisosan kuivemmilla varpukankailla. Eteläosassa puusto on varttuneempaa, kasvillisuus rehevämpää, paksusammaleista tuoretta kangasta. Aluerajauksen sisäpuolella olevat suot ovat pääsääntöisesti karuja avosoita ja rämeitä. Suopursu ja juolukka kasvavat yleisinä myös loivilla metsärinteillä. Läntisimmän kumpusaarekkeen suot ovat poikkeuksellisesti hieman rehevämpiä. Soilla on selvää ruohoisuutta. Paikoitellen on ruskorahkasammaleisia mättäitä sekä rämetyyppistä kasvillisuutta. Länsiosan saarekkeen eteläosassa on puro, jonka ympäristössä on koivulettoa (KoL). Letolla kasvaa paitsi koivua myös kuusta, harmaaleppää,
kiiltolehtipajua, pohjanpajua sekä mäntyjä. Kosteimmat uoman laiteet ovat luhtaisia ja kasvavat mätässaraa.
Mätässaran seurassa kasvaa korpiorvokkia, korpikastikkaa, ruohokanukkaa, kurjenjalkaa ja oravanmarjaa.
Kuivemmalla rahkapinnalla kasvaa katajaa, pohjanpajua, lettopajua, juolukkapajua, vaivaiskoivua, järvikortetta, suokukkaa, hillaa, karpaloa, kanervaa, lettovillaa, riippasaraa, karhunruohoa, kultapiiskua, pullosaraa, siniheinää ja karhunputkea. Rahkasammalten joukossa kasvaa kultasammalta. Letto on varsin pienialainen.
Luonnontilaisuus on eteläosassa parempi, lisäksi luonnontilaisen kaltainen metsä jatkuu laajalle aluerajauksen eteläpuolelle.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta johtuen moreenikummut ja -selänteet hahmottuvat vain lähiympäristöön ja niiltä avautuu maisema vain lähimaastoon. Sisäinen maisema on kumpujen ja selänteiden monimuotoisuudesta johtuen monipuolinen.