MOR-Y03-052
2519000
2519000
2520000
2520000
2521000
2521000
6755000 6755000
6756000 6756000
6757000 6757000
6758000 6758000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
VESAJÄRVEN MUODOSTUMA RENKO
Tietokantatunnus: MOR-Y03-052 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2131 05 Alueen pinta-ala: 29,7 ha
Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15m Moreenimuodostuman sijainti: Vesajärven kumpumoreenialue sijaitsee Rengossa Vesajärven ja
Pyyttämön järven rannoilla.
Geologia
Vesajärven ablaatiomoreenityypin kumpumoreenikohde sijaitsee III Salpausselän vyöhykkeen kaakkoispuolella ja kuuluu Kalvolan - Rengon kumpumoreenikenttään. Korkokuva-asemaltaan alue on Tammelan ylängön pohjoisosan korkeimman osan itäpuolella, suhteellisesti korkealla alueella. Rengon alueella jäätikkö on viime vaiheessa virrannut länsiluoteesta. Alueen ylin ranta on 135 - 140 metriä meren pinnan yläpuolella ja se edustaa Itämeren Yoldiamerivaiheen pinnantasoa (Haavisto-Hyvärinen et al. 1993). Vesajärven kumpualueen kohdalla veden syvyys on ollut jäätikön reunassa sulamisvaiheessa syvimmillään 10-15 metriä. Kummut ovat syntyneet ylimmän rannan tasoon ja osin alapuolelle. Kohteen rajausta on laajennettu raportointivaiheessa Vesajärven pohjoispuolelle ja etenkin biologian tarkastelu painottuu tiukemmin Vesajärven itäpuoliselle
kumpumoreenialueelle.
Alueella on runsaasti kumpumoreenikenttiä, joissa yksittäisten kumpujen korkeudet vaihtelevat 5 metristä 15 metriin. Tällä alueella tehtyjen seismisten luotausten mukaan moreenikerrosten paksuudet vaihtelevat viidestä metristäkymmeneen metriin. Vesajärven kumpumoreenialue koostuu usean selkeän kummun muodostamasta kokonaisuudesta. Kumpujen muoto on epäsymmetrinen. Kumpujen rinteet ovat jyrkkiä, mutta kaakkoisrinteet ovat muita selkeästi jyrkempiä. Alueella on jonkin verran pintalohkareita.
Biologia
Vesajärven puoleinen osa on siemenpuuhakattua männikköä. Sen aluskasvillisuus on puolukkaista ja runsaasti kasvaa myös kanervaa ja jokunen variksenmarja- sekä poronjäkälälaikku. Rannassa on myös suopursuvyöhyke sekä aivan vesirajassa harva järviruokokasvusto. Keskiosassa on nuorta kasvatusmetsävaiheen männikköä.
Aluskasvillisuus on puolukkaista. Itäosassa on kaksi avohakkuualaa, joiden välissä on varttunut ja hoidettu kuusikko (MT). Sen aluskasvillisuus on varpuista. Aukoista toisen maaperä on laikutettu. Lajisto on tavanomaista.
Maisema ja muut arvot
Vesajärven ympäristö on pinnan muodoiltaan melko vaihtelevaa. Alueen maisemaa luonnehtivat metsäiset kummukot, kosteikot ja soistumat sekä pienet lammet ja järvet. Asutusta ei juurikaan ole. Vesajärven kumpumoreenit hahmottuvat alueen poikki kulkevalle tielle. Länsiosien kummuilta avautuu luonnonkaunis näkymä Vesajärvelle. Alueella on polkuja, nuotiopaikka sekä merkkejä telttailusta. Se on osa Suvitiellisen ulkoilun moninaiskäyttöaluetta. Lähiympäristö on metsää. Noin 500 metriä muodostuman kaakkoispuolella sijaitsee Heinisuon Natura-kohde (FI0339001), joka kuuluu myös soiden suojeluohjelmaan (SSO040091). Osa Heinisuon alueesta on myös luonnonsuojelualuetta (YSA045132) ja kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (94/0/85).
Kirjallisuutta
Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C-G. & Herola, E. 1993. Renko. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys (Moniste).
Karttalehti 2131 05. Geologian tutkimuskeskus.
Virkkala, K., Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1969. Hämeenlinna. Suomen geologinen kartta 1 : 100 000.
maaperäkartan selitys 2131. Geologian tutkimuskeskus. 69 s.
