MOR-Y13-053
2530000
2530000
2531000
2531000
2532000
2532000
7344000 7344000
7345000 7345000
7346000 7346000
7347000 7347000
7348000 7348000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
PALOJÄNGÄN KUMPUMOREENIALUE TERVOLA
Tietokantatunnus: MOR-Y13-053 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2631 10 Alueen pinta-ala: 129,6 ha
Korkeus: 80 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 18 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m Moreenimuodostuman sijainti: Palojängän kumpumoreenialue sijaitsee Lapinniemen kylässä noin
3 km Sihtuunasta koilliseen.
Geologia
Palojängän kumpumoreenialue kuuluu Sihtuunan kumpumoreenikenttään. Se on noin 1,7 x 1 km laajuinen ja moreenimuodot ovat hyvin kehittyneitä. Se sijaitsee Valkiavaaran eteläpuolella kaakkoon viettävässä maastossa.
Moreeniselänteet ovat Rogen –tyyppisiä juomumoreeneja ja ne ovat suuntautuneet lounaasta koilliseen.
Selänteet ovat kuitenkin kapeampia ja matalampia eikä niissä ole pyöreitä elementtejä kuten Rogen-moreeneissa.
Alueen pohjoisreuna sijaitsee noin 80 metrin ja eteläreuna 63 metrin korkeustasolla. Moreenikummut ovat syntyneet viimeisen jäätiköitymisen sulamisvaiheessa ja kumpareiden suuntaus lounaasta koilliseen heijastaa jäätikön reunan suuntaa ja sijaintia jäätikön perääntymisvaiheessa. Moreeniselänteet vaihtelevat matalista ja loivapiirteisistä hieman korkeampiin jyrkkärinteisiin selänteisiin. Niiden korkeus on keskimäärin 3,5 metriä.
Korkeimmat selänteet ovat noin 8-metrisiä.Suurimmat selänteet ovat noin 100-120 metriä leveitä ja 600-800 metrin pituisia.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen deglasiaation yhteydessä alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten moreenikumpareiden laet olivat noin 146-139 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena maasto kohosi vähitellen Itämeren Litorinavaiheessa meren peitosta ja noin 7200 - 6000 vuotta sitten Palojängän kumpumoreenien laet paljastuivat Itämeren peitosta.
Pintalohkareisuus on pääasiassa vähäinen. Kumpumoreenialueen itäosassa Isolehdon kaakkoisrinteellä lohkareisuus on runsas.
Biologia
Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueen metsät ovat lähinnä havu- ja sekametsiä.
Eteläosassa on enemmän harvapuustoista kangasta (Syke:CLC2000-maankäyttö/maanpeite (25m)-aineisto).
Puusto on mäntyvaltaista, ja sekapuuna kasvaa koivua.
Maisema ja muut arvot
Palojängän moreenikummut eivät juuri hahmotu lähiympäristöstään. Vain korkeimmilta kumpareilta avautuu jonkinlainen maisema lähiympäristöön. Sisäinen maisema vaihtelee kumpareiden mukaan. Alue on
luonnontilainen.
