MOR-Y02-025
2469000
2469000
2470000
2470000
2471000
2471000
2472000
2472000
6695000 6695000
6696000 6696000
6697000 6697000
6698000 6698000
6699000 6699000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
MYLLYMÄKI SUOMUSJÄRVI
Tietokantatunnus: MOR-Y02-025 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2023 05 Alueen pinta-ala: 13,8 ha
Korkeus: 80 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Myllymäki sijaitsee Suomusjärven Kruusilan kylässä noin 100
metriä Huitinjoen länsipuolella.
Geologia
Myllymäen reunamoreeni sijaitsee III Salpausselän vyöhykkeessä. Se on suuntautunut muinaisen mannerjäätikön reunan suuntaisesti koillisesta lounaaseen. Muodostuman pituus on lähes 1500 metriä ja suurin leveys noin 100 metriä. Muodostuma katkeaa keskeltä noin sadan metrin matkalla. Myllymäki rajautuu ympäristössään sekä kallioisiin moreenimaihin että savikkopeltoihin.Myllymäen muodostuman koillisosalla on selkeä muoto, sen rinteet ovat varsin jyrkät. Pintalohkareisuus on melko vähäistä, yhdestä viiteen lohkaretta aarilla, paikoin hieman suurempi, yli viisi lohkaretta aarilla. Lounaisosalla on selkeä, hieman pyöreähkö muoto ja sen rinteet ovat varsin jyrkät. Pintalohkareisuus muodostumassa on melko vähäistä, yhdestä viiteen lohkaretta aarilla. Kuten II
Salpausselällä, III Salpausselän suurissa reunamoreeni-muodostumissa saattaa olla runsaasti lajittunutta ainesta.
Koilliskummussa on melko tuore, useita metrejä korkea leikkaus, joka tosin on alaosastaan peittynyt ylhäältä valuneeseen maa-ainekseen.Muinaisen mannerjäätikön perääntyessä alue jäi muinaisen Itämeren Yoldiamereksi kutsutun vaiheen peittoon. Tämän merivaiheen korkeimman rannan taso oli alueella noin 120 metriä mpy, joten Myllymäen muodostuma on syntynyt subakvaattisesti varsin syvään veteen (Niemelä et al. 1994).
Biologia
Läntisemmän osa-alueen muodostavan mäen etelärinteessä on nuorta männikköä. Pääosa mäestä on hakkuuta.
Itäisemmän osa-alueen länsiosat ovat hakkuuta ja nuorehkoa sekametsää. Kuivalla tienreunalla kasvaa mäkitervakkoa ja ahopukinjuurta. Myllymäen talon pohjoispuolella on varttunutta valoisaa männikköä ja mäntytaimikkoa. Talon viereiseen metsään on puutarhasta levinnyt vaahteraa ja puna-ailakkia. Myllymäestä pohjoiseen ja koilliseen on varttunutta kuusikkoa, jossa rinteen alla on kuivunutta lähteikköä kaivoineen. Osa- alueen itäosassa on nuorta lehtipuuvesakkoa, mäntytaimikkoa, varttunutta kuusikkoa ja nuorta koivutaimikkoa.
Maisema ja muut arvot
Koillisosa hahmottuu korkeana, metsäisenä harjanteena. Muodostumalta ei juuri aukea näkymiä ympäröivään maisemaan muuten kuin aivan alueen reunoilta peltomaisemaan. Alueella on runsaasti asutusta ja pihapiiriä sekä paikallisteitä joten se ei enää ole luonnontilainen. Muodostuman lounaisosa erottuu selkeästi etenkin sen
luoteispuolella sijaitsevalta pellolta proksimaalirinteellä suoritetuista metsänhakkuista johtuen. Sisäinen maisema ei juurikaan vaihtele. Ympäristö on maalaismaisemaa. Keskiosassa sijaitsevassa maa-aineskuopassa on
pohjavedenottamo. Muodostuma rajautuu lännessä Kruusilan ensimmäisen luokan pohjavesialueeseen (0225205).
Kirjallisuutta
Niemelä, J., Backman, B., Grönlund, T., Ikonen, L. & Stén, C-G. 1994. Suomusjärven kartta-alueen maaperä.
Suomen geologinen kartta 1:100 000 : maaperäkarttojen selitykset 2023. 80 s. Geologian tutkimuskeskus.
