MOR-Y02-037
2420000
2420000
2421000
2421000
2422000
2422000
6664000 6664000
6665000 6665000
6666000 6666000
6667000 6667000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
HALLONFALLET DRAGSFJÄRD
Tietokantatunnus: MOR-Y02-037 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2012 02 Alueen pinta-ala: 16,3 ha
Korkeus: 52,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus:22,5 m Muodon suhteellinen korkeus:
22,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Hallonfallet sijaitsee Björkbodan kylässä, Björkboda träskistä noin
600 metriä koilliseen.
Geologia
Kemiön eteläpuolella III Salpausselkä jakautuu kolmeksi katkonaiseksi vyöhykkeeksi, joista reunimmaisten välimatka on noin kaksi kilometriä. Hallonfallet on uloimman vyöhykkeen viimeinen muodostuma ennen Björkbodan luoteispuolella III Salpausselässä olevaa noin kolmen kilometrin katkosta. Hallonfalletin itäpuolella oleva Högmo on osittain moreenipeitteinen hiekkamuodostuma (Kielosto et al. 1996).
Hallonfallet on noin 700 metriä pitkä ja noin 300 metriä leveä, lähes itä-länsisuuntainen reunamoreeniselänne.
Se on muodoltaan hieman kaareva ja lakiosastaan melko tasainen muodostuma. Selänteen proksimaalirinne on distaalirinnettä jyrkempi. Länsiosassa Hallonfalletin kohomuoto jatkuu rajauksen ulkopuolella kallioalueena, itäpuolella on Högmon hiekkamuodostuma. Hallonfalletin laella pintalohkareisuus on runsasta, yli kymmenen lohkaretta aarilla. Rinteillä lohkareita on vähemmän, viidestä kymmeneen lohkaretta aarilla. Muodostuman distaalirinteellä on lisäksi rantakivikkoa. Kaakkoisosassa, vanhan maa-aineksen ottokuopan tuntumassa, on ojankaivua. Kaivannot ovat noin kaksi metriä syviä ja niiden pohjaan on kerääntynyt vettä. Lisäksi
muodostuman koillisosassa on pienialaista maa-aineksen ottoa.
Biologia
Alueen itäosassa muodostuman etelä- ja itärinteellä sekä päällä on komeaa varttunutta tuoreen–kuivahkon kankaan männikköä. Alarinteessä kasvaa myös kuusta. Koilliskulmassa on hakkuualue, johon on jätetty hieman koivuja ja mäntyjä siemenpuiksi. Hakkuun ja varttuneen männikön rajalla on järeitä tuulenkaatoja.
Pohjoisrinteellä on paikoin tiheää kasvatusmännikköä ja pienialainen kivikko. Alueen lounaisosan metsä on varttunutta kuivahkon–tuoreen kankaan männikköä. Keskiosassa on varttunutta mustikkaista–sammaleista ja varjoisaa kuusivaltaista metsää. Aivan rajauksen reunalla muodostuman kaakkoisrinteessä on nuorta
harvennettua männikköä ja pieni maa-aineksenottokuoppa, jonka vieressä on hakkuuaukko.
Maisema ja muut arvot
Västanfjärdin pohjoisosan maisemaa hallitsevat kallioalueet, niiden välisissä savikkoisissa painanteissa virtaavat joet sekä jokia reunustavat pellot. Oman lisäelementtinsä maisemaan tuovat III Salpausselkään liittyvät hiekka- jasoramuodostumat. Hallonfallet hahmottuu selkeästi ympäristöstään. Se näkyy hyvin muodostuman
eteläpuolella kulkevalle tielle. Muodostumalta ei avaudu ympäristöön maisemaa, koska puusto peittää näkyvyyden. Muodostuman sisäiseen maisemaan tuo hieman vaihtelua etelärinteen rantakivikko. Sisäistä maisemaa rumentavat maa-aineisten ottokuopat sekä ojan kaivu. Alueella kulkee runsaasti polkuja.
Muodostuman koillispuolella on Högmon 2. luokan pohjavesialue (0224353) ja pohjoispuolella Björkbodan 1.
luokan pohjavesialue (0204051).
Kirjallisuutta
Kielosto, S., Kukkonen, M., Stén, C-G. & Backman, B. 1996. Hangon ja Perniön kartta-alueiden maaperä.
Suomen geologinen kartta 1 : 100 000. Maaperäkarttojen selitykset 2011 ja 2012. Geologian tutkimuskeskus.
104 s.
HALLONFALLET DRAGSFJÄRD Databaskod: MOR-Y02-037 Formationstyp: Ändmorän
Värdeklass: 3 Kartblad: 2012 02 Områdets areal 16,3 ha
Höjd: 52,5 m öhy Områdets relativa höjd: 22,5 m Formationens relativa höjd: 22,5m Moränformationens läge: Hallonfallet ligger i Björkboda by, ca 600 meter nordost om
Bjökboda träsk.
Geologi
Söder om Kimito förgrenar sig III Salpausselkä (Stängselåsen) i tre osammanhängande zoner. Avståndet mellan de yttre förgreningarna är ca två kilometer. Hallonfallet är den yttersta zonens sista formation före det tre kilometer långa avbrottet på III Salpausselkä nordväst om Björkboda. Högmo, som ligger öster om Hallonfallet, är en sandförekomst som delvis är täckt av morän (Kielosto et al. 1996).
Hallonfallet är en ca 700 meter lång och ca 300 meter bred ändmoränrygg som sträcker sig i nästan öst- västlig riktning. Formationen är en aning böjd och krönet är ganska jämnt. Ryggens proximalbrant är brantare än distalbranten. Reliefen i Hallonfallets västra del fortsätter utanför avgränsningen som häll- mark. På den östra sidan ligger Högmo sandformation. På Hallonfallets krön finns det rikligt med sten- block på ytan, över tio block per ar. På sluttningarna är stenblocken färre, fem till tio block per ar. På for- mationens distalbrant finns det dessutom strandstenar. Den sydöstra delen har dikats nära en gammal marktäktsplats. Dikena är ca två meter djupa och på bottnen har det samlats vatten. I formationens nord- östra del tas marksubstans på ett litet område.
Biologi
I områdets östra del, på formationens syd- och östsluttning, samt på krönet finns det ståtlig, äldre tallskog på frisk-rätt så torr mo. Nere i sluttningen växer det också granar. I det nordöstra hörnet finns ett hygges- område, där lite björk och tall har lämnats som fröträd. På gränsen mellan hygget och den äldre tallskogen ligger grova vindfällen. På den norra sluttningen finns det ställvis täta skötselbestånd med tall och ett litet område med stenblock. Skogen i områdets sydvästra del är äldre tallskog på rätt så torr-frisk mo. I områ- dets mellersta del finns det äldre grandominerad, skuggig, blåbärs-mossig skogsmark. Alldeles vid grän- sen, på formationens sydostsluttning, finns det gallrad tallskog och en liten marktäkt och bredvid den en hyggesöppning.
Landskap och övriga värden
Hällmarker, åar som rinner genom lerområdena mellan bergen samt åkrarna på åstränderna dominerar landskapet i Västanfjärds norra del. Sand- och grusförekomsterna i anslutning till III Salpausselkä tillför landskapet ett eget element. Hallonfallet framträder tydligt i sin omgivning. Formationen syns tydligt från vägen som sträcker sig på den södra sidan. Från formationen öppnar sig inga landskap i omgivningen, eftersom skogen stänger vyerna. Strandstenarna på sydsluttningen ger formationens inre landskap en aning variation. Marktäktsområdena och dikningen förfular det inre landskapet. Många stigar sträcker sig på området. Nordost om formationen ligger Högmo grundvattenområde av klass 2 (0224353) och på den norra sidan Björkboda grundvattenområde av klass 1 (0204051).
Litteratur
Kielosto, S., Kukkonen, M., Stén, C-G. & Backman, B. 1996. Hangon ja Perniön kartta-alueiden maaperä.
Summary: Quaternary deposits in the Hanko and Perniö map-sheet areas. [Resumé: Jordarterna inom Hangö och Bjärnå kartbladsområden.] Suomen geologinen kartta 1:100 000 : maaperäkarttojen selitykset lehdet 2011 ja 2012. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 104 p.
