KAUPPISTEN SUKUSEURA RY:N TIEDOTUSLEHTI 1 2021
KANSIKUVA:
Kevään ensimmäisiä sinivuokkoja. Ahveniston ulkoilualue 10.4.2021. Christa Talikka
SISÄLTÖ
HALLITUS 2019 – 2022
Margit Väisänen-Vänskä, puheenjohtaja 044 3244 953, margitvaisanen@gmail.com Risto Kauppinen, varapuheenjohtaja 040 040 0487, risto.t.kauppinen@gmail.com Anita Eskelinen, sihteeri-rahastonhoitaja 045 139 1358, eskelinenanita1@gmail.com Esa Kauppinen, kotisivualustan tekninen tuki 040 507 3780, ekauppin49@gmail.com Jaana Andersson, jäsenrekisteri
+46 70 747 0875, jaana.andersson@telia.com Nina Teittinen, tuotemyynti
044 9327 793, ninateittinen85@gmail.com Janne Kauppinen, hallituksen jäsen 044 276 2276, janne.kauppinen@kymp.net
KUNNIAJÄSENET
Matti Kauppinen Iisalmen Peltosalmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta, Risto Kauppinen Vantaalta, Asko Kauppinen Vieremältä, Antero Kauppinen Vantaalta, Marjatta Teittinen Pieksämältä ja Jarmo Ahlstrand Helsingistä
SUKUTUTKIJAT
Pohjois-Karjalan Kauppiset Historiapalvelut Pekka Kauppinen Ahvenentie 8, 80170 Joensuu
044 767 6848, posti@historiapalvelut.fi Kauppisten DNA-tutkimus
Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Ari Kolehmainen
Etelälahdentie 7 A,1900 Juva
PERUSTIETOA SUKUSEURASTA
KAUPPISTEN SUKUSEURA RY
on perustettu vuonna 1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yh- teenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun hen- kisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Tavoittee- na on koota yhteen kaikki Kauppisten sukuhaarat niin kotimaasta kuin ulkomailta.
SUVUN TUNNUS
on ”yhtä puuta”, joka tulee ilmi mm. kaikissa suku- seuran tuotteissa. Sukukokous- ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein.
KAUPPISTEN SUKUUN
kuuluu kaikkiaan noin 8000 henkilöä, joista noin 300 asuu ulkomailla. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 400 jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen, joten suku- seuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat.
KAUPPISVIESTI
Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhalli- tus ja päätoimittajana on sukuseuran puheenjohtaja.
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Kauppis- Viesti ottaa mielellään vastaan kirjoituksia, kuvia tai juttuideoita. Aineisto lähetetään päätoimittajalle:
Margit Väisänen-Vänskä,
Nikkiläntie 5, 13100 Hämeenlinna, margitvaisanen@gmail.com.
TUOTEMYYNTI
Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo lehden takakannessa.
SUKUSEURAN JÄSENMAKSU- JA SUKUTUTKIMUSTILI
FI53 1047 3000 0264 16
Lahjoituksen ollessa kysymyksessä, viestikenttään merkitään ”lahjoitus”.
FACEBOOK:
Kauppisten sukuseura ry – Kauppinen Family Association
Kauppisten suku ennen kirkonkirjoja -aikaa
KOTISIVUT:
www.kauppistensukuseura.yhdistysavain.fi
Pääkirjoitus ...3
Kauppisten tutkimuskuulumisia ...4
Kauppisia tilastojen takana ...6
Maija Kauppinen – kutsumustyö toimittajana ...8
Sukuvaakunan matkassa Kaarinassa ... 12
Tero J. Kauppiselta ilmestyi kirja johtamisesta ... 14
Koronaevakko Asko Heiskanen ... 15
Runnin kylpylä hakeutunut konkurssiin ... 17
in memoriam Matti Kauppinen ... 18
in memoriam Martti Kauppinen ... 18
Yleiskatsaus sukuseuran toiminnasta vuonna 2020 ... 19
Sukunimen Kauppinen suosio ... 20
Hyödyllisiä linkkejä sukuharrastajille ... 21
Lahjoitukset sukuseuralle ... 22
lIlmoitukset ... 22
Liity jäseneksi ... 23
Kauppistuotteet ... 24
T
änä vuonna ollaan odoteltu koronarokotuksia ja rajoitusten poistumista sekavin miettein. Päi- västä toiseen toistuva tilanneuutisointi on käy- nyt turruttavaksi. Rajoitusten hyödyllisyydestä ja tu- kien oikeudenmukaisuudesta on käyty kiistaa. Maa- ilmalla ja meilläkin on osoitettu mieltä koronatoimia vastaan. Kaikista eniten pandemiasta kärsineitä lie- nevät kulttuuri- ja matkailuala. Tätä kirjoittaessa on juuri uutisoitu, että ilmeisesti kesään mennessä pu- haltavat vapaammat tuulet. Kevättä on rinnassa.Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää. Pandemia-ajan po- sitiivisia ilmiöitä on ollut, että kansallispuistojen kä- vijämäärät ovat ryöpsähtäneet moninkertaisiksi. Esi- merkiksi Pyhä-Häkin kansallispuistossa, josta profii- likuva, kävijämäärä oli 28 200 eli lähes puolet enem- män kuin muina vuosina. Kävijöiden joukossa oli en- tistä enemmän ensikertalaisia. Aiempaa vilkkaam- paa oli ollut erityisesti maalis-, huhti- ja toukokuussa sekä heinä-, syys- ja lokakuussa.
Sukututkimusrintamalla ja sukuseuratoiminnassa siirryttiin verkkoon heti koronan ensimmäisen aal- lon myötä yli vuosi sitten. Osallistuminen kansallisiin sukututkimustapahtumiin avautuivat kaikille paikka- kunnasta riippumatta omien nettiyhteyksien päästä.
Sukututkimus on jo vuosia ollut jokamiehen ulottu- villa digitaalisen tiedonvälityksen ja arkistojen digita- lisoinnin ansiosta, mutta nyt ala on saanut kaikkien
aikojen eniten harrastajia. On mahdollista tehdä va- kavaa ja lähteisiin perustuvaa tutkimusta, jos on kiin- nostusta omien juurien avaamiseen. Verkkototeutuk- sena on runsaasti oppimateriaalia ja kursseja. Televi- sio on lisännyt sukututkimuksen näkyvyyttä ja tun- nettuutta. Voidaankin myös sanoa, että jos men- neisyydessä sukututkimus olikin enemmän elitistis- tä, niin nykyään ei ole epätavallista, että hakee suku- puusta elitismiä. Onhan se toki hienoa, kun löytää kuuluisuuksia omasta puusta.
Tänä vuonna on kulunut 300 vuotta Suuren Pohjan Sodan ja isonvihan päättymisestä Pähkinäsaaren rau- haan 30.8.1721. Suku2021 – tapahtumassa maalis- kuussa olikin isoviha päivien pääteemana. Se vei aja- tukset oman suvun vaiheisiin tuona aikana. Kauppis- ten kohtaloista syntyi keskustelua somessa, lähinnä Facebook -ryhmässä. Olisikin ajatuksena, että joulu- kuun numerossa olisi julkaistavaa isonvihan ajalta.
Lotta Swärd – järjestö juhli tänä vuonna 100 – vuo- tispäiväänsä. KauppisViestin numerossa 2_2017 on luettavissa Marja-Liisa Ahlbergin artikkeli Lotat Suo- mea rakentamassa.
Ilmasto- ja pakolaiskriisi otsikoista taisivat jäädä ko- ronakriisin jalkoihin. Yleinen selviytymiskriisi valtasi alaa. Tulevaan historiankirjoitukseen on karttunut li- sää kriisejä. Kansakuntien historiaa tarkastellaankin usein juuri kriisien kautta, ikään kuin selviytymisen historioina.
Artikkelien aiheet tässä lehdessä käsittelevät tuttuun tapaan sukututkimusta niin geneettisen tutkimuk- sen kuin Pohjois-Karjalan tutkimuksen tiimoilta. Mu- kaan on saatu muutama henkilökuva lukijoilta sekä raportti seuran hallituksen toiminnasta. Sukuseuras- sa pitkään vaikuttaneita on myös poistunut keskuu- destamme.
Terveisin,
Pääkirjoitus
Vanha iso puu Pyhä-Häkin kansallispuistossa toivottaa kaikille hyvää kesää! Aihkimännyt ovat uljaita vanhan metsän tunnuspuita, jotka pysyvät pystyssä - elävinä tai kuolleina - 500 vuotta. Margit Väisänen-Vänskä
Ajatuksia kuluneesta
kaudesta
Kauppisten
tutkimuskuulumisia
ARI KOLEHMAINEN
K
auppisten sukuhaarojen alkuvaiheita ja yhte- yksiä on jo muutaman vuoden ajan selvitelty geneettisen sukututkimuksen avulla. Esillä on ollut pääosin toistaiseksi se näkökulma, että miten merkittäviä DNA-testit ovat Kauppisten tutkimuksen kannalta. Moni lukija on voinut kuitenkin mielessään pohtia, että mitä hyötyä ja iloa hänelle, itse testatta- valle, on testistä.Geneettinen sukututkimus antaa paljon, jos siihen jaksaa syventyä. Se aukaisee kokonaisen uuden maail- man perinteisen sukututkimuksen rinnalle. DNA-tes- tien käyttö sukututkimuksessa ei ole irrallinen perin- teisestä sukututkimuksesta, vaan se on yksi tärkeim- piä välineitä sukututkijan työkalupakissa.
Jos DNA-testit yhtään kiinnostavat, niin helpoin tapa syventyä asiaan on liittyä Facebookin Suomi DNA-projekti-ryhmään. Ryhmässä on jäseniä jo lä- hes 10 000. Vertaisyhteisö auttaa ja neuvoo aloitteli- joidenkin kysymyksissä.
Ryhmässä käsitellään geneettistä sukututkimusta lai- dasta laitaan: aina niin Suomen asutushistorian lin- joista serkkutestien tulkintaan.
Geneettisestä sukututkimuksesta saa perustietoa myös Suomi DNA-projektin ylläpitäjän, Marja Pirtti- vaaran, kirjasta Juuresi näkyvät: Geneettisen sukutut- kimuksen ABC.
Aluksi on hyvä kuitenkin tietää, mitä asioita DNA-tes- tillä haluaa selvittää. Onko kiinnostunut etsimään tuntematonta isoisää DNA:n avulla, kiinnostavatko Kauppisten alkujuuret vai se, mistä suunnasta esivan- hemmat ovat Suomen alueelle aikanaan vaeltaneet?
Geneettisessä sukututkimuksessa on monta ulottu- vuutta. Serkkutestien avulla voidaan saada lähisuku- polvissa, keskimäärin noin viidenteen sukupolveen asti kohtalaisella tarkkuudella, selville sukulaisuus- suhteita. Parhaimmillaan serkkutestit auttavat tunte- mattomien esivanhempien metsästyksessä. Lukuisat ihmiset ovat löytäneet isiään ja isoisiään DNA-tes- tien avulla. Tämä vaatii tuuria ja joskus kovaakin työ- tä, kun asiakirjatutkimus ja DNA-testit yhdistetään.
Serkkutestejä myyvät useammat firmat. Suomalaiset käyttävät eniten MyHeritagea ja Family Tree DNA:- ta, joka serkkutesti nimeltään Family Finder. Serkku- testit ovat myös edullisimpia ja niitä saa halvimmil- laan noin viidellä kympillä, normaalihinnankin olles- sa noin 70 euron tietämillä. Nimi serkkutesti viittaa siihen, että niillä saa pitkän listan ns. etäserkkuja.
Toista ääripäätä geneettisessä sukututkimuksessa edustavat äitilinjatestit. Niin serkkutestin, kuin äiti- linjan testin pystyy ottamaan niin naiset kuin miehet- kin. Äitilinjan testissä tutkitaan soluelimissä, mito- kondrioissa, olevaa pientä määrää DNA:ta. Se siirtyy äitien kautta lapsille, joten sen avulla voidaan selvit- tää suorien äitilinjojemme muinaisia asutusreittejä.
Kuva: Ari Kolehmainen
Äitilinjan testeillä ei valitettavasti pääse samoilla ta- voin kiinni sukujen historiaan, kuin isälinjatesteillä.
Äitilinjassa tapahtuu liian vähän mutaatioita, joten etäisyydet jäävät usein kaukaisen asutushistorian ta- solle.
Isälinjatesteistä on KauppisViesteissä puhuttukin jo paljon. Niiden rajoituksena on se, että testi voidaan ottaa vain miehestä. Isälinjan testit ovat vuosien myö- tä tarkentuneet. Niitä on kahta erilaista tyyppiä. Edul- lisimmissa perustesteissä tutkitaan emäsparien tois- tokertojen muutoksia. Niiden avulla voidaan karkeal- la tasolla sanoa, polveutuvatko sukuhaarat yhteises- tä kantaisästä vai eivät. Kuitenkin emäsparien toisto- kertojen muutoksia voi tapahtua edestakaisin, mu- taatiot eivät ole pysyviä. Tämän vuoksi niiden avul- la ei saa tarkkaa sijaintia oman isälinjansa haplo-ryh- män kartalla.
Kauppistenkin perustestejä, jotka ovat yleisimmil- lään Y-DNA67:n tasolla, on syytä yhä enemmän päi- vitellä kokonaisen emäksen pysyviä mutaatioita tut- kivaan Big Y-testiin (Big Y 700). Sen avulla saadaan jo tarkkaa tietoa varhaisten Kauppisten sukuhaarojen yhteyksistä ja toisaalta myös asutusreiteistä ja suku- haarojen syntyhistorioista ennen asiakirjojen alkua.
Toivomme aiemmin testaamattomia Kauppisten su- kuhaaroja ottamaan itsestään isälinjaisia DNA-teste- jä ja jo testattuja päivittelemään omaa perustestiään Big Y 700-tasolle. Erityiset toiveet ovat edelleen Mik- kelin ja Kangasniemen sukuhaarojen osalla, mutta myös Viitasaaren seudulta löytyy yhä testaamatto- mia sukuhaaroja. Hankasalmen ja Liperin Kauppis- ten Y-DNA67 tulokset olisi erityisen tärkeää päivittää Big Y 700-tasolle.
Tutustukaa geneettiseen sukututkimukseen!
Juvalla 4.4.2021 Ari Kolehmainen
kolehmainen.ari@gmail.com
Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet
https://menneenjaljet.fi/
ARI KOLEHMAINEN HUOMIOITU ANSIOMITALILLA
Suomen Sukututkimusseura on myöntänyt Ari Kolehmaiselle suomalaisen
sukututkimuksen kunniakirjan ja ansiomitalin viime vuoden marraskuussa, mutta saaminen oli viivästynyt Koronan vuoksi. Ja uutinenkin sen vuoksi näin myöhässä.
Perusteluissa oli mainittu mm.
- yli 20 vuoden sukututkimustyö ja ansioituminen erityisesti savolaisten ja savolaislähtöisten sukujen varhaisvaiheiden selvittämisessä ja esipolvien tutkiminen 1500-1600 – luvuille
- erityisesti isälinjaisten Y-DNA-testien yhdistäminen sukututkimusprojekteihin niin Kolehmaisten kuin Kiiskistenkin sukujen laajamittaisissa tutkimuksissa sekä useiden sukuseurojen ja yksityishenkilöiden sukuselvityksissä.
- useat täysimittaiset sukukirjat ja lukuisien sukukirjojen osana julkaistut raportit sukujen alkuvaiheista
Kauppisten sukuseuralta lämpimät onnittelut!
Kauppisia tilastojen takana
S
euraavien runsaan kahden vuoden aikana pää- työnäni on Rääkkylän historian kirjoittaminen.Tähän liittyen kävin äskettäin läpi kauppa- ja teollisuushallitukselle vuosittain lähetettyjä teolli- suuslaitoksia koskevia ilmoituksia 1800–1900-luku- jen vaihteesta. 'Teollisuuslaitos' on ehkä hieman liian juhlallinen nimitys hyvin suurelle osalle ilmoitusten kohteita. Ilmoituksissa mainitut myllyt ja käsityöläis- ten verstaat antoivat työtä yleensä vain muutamal- le ihmiselle, joskin tuotannon bruttoarvo saattoi esi- merkiksi jonkin höyrymyllyn kohdalla olla hyvinkin merkittävä.
Näissä ilmoituksissa kerrotaan tietoa tuotannon harjoittajista, työntekijöiden ja maksettujen palkko- jen määristä, raaka-aineista, koneiden käyttövoimas- ta ja tuotannon arvosta. Ilmoitusten sisällön tarkkuu- det vaihtelevat suuresti, ja nykyisin suuri osa ilmoi- tusten jättäjistä luokiteltaisiin varmasti toisin kuin teollisuuden tai käsityöammatin harjoittajiksi. Oman ammattinsa osaajia he olivat silti kaikki.
Pohjois-Karjalan Kauppisten tutkimuksesta ei ole mitään erityisempää kerrottavaa. Työ on edennyt tasaiseen tahtiin päätoimeni ohessa. Viimeisten kuukausien aikana alueellinen paino on ollut Tohmajärven, Värtsilän ja Kiihtelysvaaran suunnalla. Näistä siirryn vähitellen ainakin Kiteen alueella eläneisiin Kauppisiin.
Kävin läpi Kuopion läänistä v. 1900 annetut ilmoi- tukset ja löysin ilmoittajien joukosta kolme Kauppis- ta. Teoriassa Kauppisten lukumäärä voi olla suurem- pi, sillä kaikissa ilmoituksissa ei selvästikään mainittu nimeltä esimerkiksi jokaista myllyn omistajiin lukeu- tuvaa henkilöä. – Käyn tässä lyhyesti läpi näiden kol- men löytämäni Kauppisen vaiheet.
Nahkuri Lauri Herman Laurinpoika Kauppinen, s. 14.3.1850 Liperi Liperinsalo, k. 29.12.1904 Kuusjärvi Maljasalmi n:o 14
Herman – tätä etunimeä hänestä näkyy käytetyn – sai oppinsa nahkurin ammattiin arvattavasti isältään nahkuri Lauri Laurinpoika Kauppiselta (s. 12.4.1824).
Eikä Herman jäänyt ainoaksi isänsä ammatin peri- jäksi, sillä myös veli Antti Edvard (s. 29.1.1860) osa- si nahan muokkauksen salat. Herman avioitui v.
1874 samalta Liperinsalon kylältä olevan Kaisa Sti- na Vikmanin (s. 1850) kanssa marraskuussa 1874.
Liperinsalosta he siirtyivät Kuusjärven kappeliseu- rakunnan puolelle Maljasalmen kylään taloon n:o 14 (vanha n:o 16) eli aivan Kuusjärven silloiseen kes- kukseen. Myöhemmin kunnan keskus siirtyi ja nimi muuttui nykyisin paremmin tunnetuksi Outokum- muksi. Vaimo Kaisan kuoltua syksyllä 1897, Herman avioitui seuraavana vuonna Saima Lyyran (s. 1878 Kivijärvi) kanssa.
Herman on ollut ainakin jossain määrin kiinnos- tunut yhteisten asioiden hoitamisesta, sillä hänet va- littiin ainakin 1890-luvun puolivälissä kunnallislau- takunnan varajäseneksi. Hänen verstaansa tarjosi vuonna 1900 työtä kahdelle aikuiselle miehelle, jois- ta Herman lienee ollut toinen. Ympärivuotista työ ei ollut, sillä työpäivien yhteismääräksi hän on ilmoitta- nut 200. Käsiteltävät nahat olivat sekä koti- että ulko- maisia, ja tuotannon yhteisarvoksi Herman oli laske- nut 2000 mk (nykyrahassa noin 8350 €).
PEKKA KAUPPINEN
Lapsia:
Herman Edvard, s. 26.4.1880 Kuusjärvi, k. 20.4.1897 Kuusjärvi
Hilja, s. 26.6.1884 Kuusjärvi, k. 13.9.1884 Kuusjärvi Hilja, s. 25.6.1885 Kuusjärvi, k. 14.7.1887
Toivo, s. 15.9.1887 Kuusjärvi Juho, s. 22.12.1890 Kuusjärvi
Muurari Risto Pekanpoika Kauppinen, s. 3.4.1851 ilm. Iisalmi Ryhälänmäki n:o 9, k. syksyllä 1929 Iisalmi
Ks. Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I, taulu 105 Risto lähti v. 1874 rengiksi ilmeisesti kruununnimis- mies August Rissasen palvelukseen Iisalmen kau- punkiin. Hänet vihittiin Maria Pekantytär Balkin (s. 3.4.1854 Iisalmi) kanssa 11.3.1876. Risto mainitaan rippikirjoissa työmiehenä, mutta muurarin ammat- tia hän on harjoittanut viimeistään Elsa-tyttären syn- tymän aikoihin. Täysin nuhteettomaan elämään Ris- to ei vielä nuorena aikuisena pystynyt. Yksi kerta kä- räjillä annettua tuntuvaa ojennusta näyttäisi autta- neen – ainakaan rippikirjaan ei ilmaannu uusia ikäviä huomautuksia. Ristolla oli ilmeistä kiinnostusta työ- väenliikkeen ajatuksiin, koska lehti-ilmoituksen mu- kaan työväenyhdistyksen perustamisesta kiinnostu- neita työmiehiä kutsuttiin Riston asunnossa pidettä- vään kokoukseen keväällä 1905. – Risto kuoli syksyllä 1929, mutta tarkkaa päivämäärää en onnistunut löy- tämään. Paikalliset sanomalehdet mainitsivat hänen kuolemastaan 10.10.1929 numeroissaan.
Ristolla oli v. 1900 ollut muuraustöissä mukanaan palkattu mies. Yhdessä heille oli ilmoituksen mukaan kertynyt 400 työpäivää ja tehdyn työn arvoksi 800 mk (noin 3574 €).
Lapsia:
Aku, s. 1.1.1877 Iisalmi Ryhälänmäki Anna Maria, s. 4.4.1879 Iisalmi kauppala
Edvin (Edvard) Johannes, s. 28.9.1884 Iisalmi kauppala Iida Johanna, s. 18.2.1889 Iisalmi kauppala
Selma, s. 8.3.1892 Iisalmi kaupunki, k. ilm. 16.2.1896 Iisalmi kaupunki 6. Elsa, s. 2.9.1894 Iisalmi kaupunki, k. ilm. 15.1.1896 Iisalmen kaupunki
Talollinen August Heikinpoika Kauppinen, s. 25.5.1860 Iisalmi Ulmala n:o 1
Ks. Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I, taulu 156 (Au- gustin vanhemmat) ja taulu 100 (Annan vanhemmat) Augustin elämänpolku vei avioliiton myötä Kauppi- lanmäki n:o 1:een eli Kääriälän taloon v. 1890. Vaimo Anna Juhontytär Kauppisen (1844–1908) ensim- mäinen avioliitto oli päättynyt puoliso Salomo Kää- riäisen kuolemaan v. 1879. Annalla oli ensimmäises- tä liitosta lapsia, ja pian myös Augustista tuli isä. – Leskeksi jäänyt August avioitui heinäkuussa 1909 Lii- sa Halosen (1865–1914) kanssa. Augustin kuolinaikaa en onnistunut löytämään, mutta sanomalehti tiesi v.
1930 kertoa hänen viettäneen 70-vuotispäiväänsä.
Edesmenneen Salomo Kääriäisen lähisukulaisia oli osakkaina Pärekosken vesimyllyssä, ja osakkai- den joukkoon liittyi myös August. Ainakin vuosien 1899 ja 1900 tilastoilmoitusten allekirjoittajana Au- gust näyttäisi tuossa vaiheessa olleen jonkinlaisena vastuuhenkilönä. Mylly säilyi jatkossakin useamman sukuun kuuluneen osakkaan hallussa. Näin oli myös v. 1921, jolloin he saivat maaherralta luvan uudelleen rakentaa ja käyttää sanottua myllyä.
Myllyssä jauhettiin v. 1900 kaikkiaan 250 hehtolit- raa rukiita, ohraa 200 ja kauroja 180 hehtolitraa. Nii- den rahallista arvoa ei August ollut arvioinut. Kysees- sä oli kaiketi osakkaiden kotitarpeiksi tapahtunutta jauhatusta. Niinpä jauhojen arvo oli siinä, että niistä riitti syötäväksi asti.
Lapsia:
1. Olli Aukusti, s. 21.4.1890 Iisalmi Kauppilanmäki n:o 1
Nahkuri Herman Kauppisen talossa oli tilaa myös muille ammattilaisille. Karjalatar 15.1.1903
Artikkelissa mainittuja kauppa- ja teollisuushallitukselle saapuneita tilastoilmoituksia löytyy myös digitoituna osoitteista:
http://digihakemisto.appspot.com/ > Kauppa- ja teollisuushallituksen arkisto >
Saapuneet tilastotiedot tai http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=16755.KA
Maija Kauppinen –
kutsumustyö toimittajana
JUURET YLÄ-SAVOSSA
Maija Kaarina Kauppinen syntyi joulukuussa 1941 Iisalmessa ja asui lapsuutensa äidin vanhempien luona Tölppään talossa Huotarissa. Äiti Aino Maria, os. Ruotsalainen. Isä pienviljelijä Juho Wilhelm.
Isän vanhemmat: Juho ja Anna Kauppinen (Anna os. Hurskainen), torppareita Vieremän Nissilässä, asuivat vanhuusvuotensa Vuokatissa.
Äidin vanhemmat: Adam ja Anna-Liisa Ruotsalainen (Adam Keiteleeltä, Anna-Liisa, os. Pulkka, Ruo- taanlahden Kuoluharjun talon vanhin tytär), talollisia. Molemmat lähtivät rapakon taakse töihin, kih- lautuivat New Yorkissa ja palasivat Suomeen, ostivat Tölppään niemen Huotarista.
”Äitini sai perintönä maata ja metsää Poroveden rannalta, jonne vanhempani rakensivat sodan pää- tyttyä Ainola-nimisen talon. Isäni alkoi opetella/opiskella maanviljelyä. Lisämaata ja peltoa he ostivat Ainon sisarilta niin, että 1950-luvulla pellot ja karja antoivat päätulon.”
”Minulla on kaksi nuorempaa veljeä: Matti Juhani, joka oli projektipäällikkönä Setecissä (ent. Seteli- paino) ja on saanut harrastuksestaan arvonimen maratonneuvos. Erkki oli hitsaajana Iisalmen Norme- tilla ja tekee nykyään vapaaehtoistyötä SPR:ssä sekä on amatöörinäyttelijä”, kertoo Maija Kauppinen.
Maija Kauppisella, 79, on takanaan yli 50 vuotta toi- mittajana ja järjestövaikuttajana. Ja edelleen ura jat- kuu, esimerkiksi tekstiä syntyy vaivattomasti – ja no- peasti. KauppisViesti lähetti Maija Kauppiselle haas- tattelukysymykset, ja vastaukset tulivat seuraavana päivänä. Tämä haastattelu pohjautuu vastauksiin ja Tuula Stenbergin Maija Kauppisesta tekemään elä- mänkertajuttuun ”Maija Kauppinen – Perusolemuk- seltaan toimittaja”. Linkki tähän on jutun lopussa.
PIRKASSA 32 VUOTTA
Pisimmän työuransa Maija Kauppinen teki K-kaup- piaitten/Keskon Pirkka-lehdessä, 32 vuotta. Pirk- ka-lehden toimitussihteeriksi hänet valittiin v. 1972, koska hän oli perehtynyt Marttaliitossa kulutta- ja-asioihin.
Maija kollegoineen uudisti Pirkka-lehteä, niin että monet alan ammattilaiset vertasivat sitä 1980 luvulla
laadultaan ”alan ykköseen” Suomen Kuvalehteen.
Maija piti asioiden tutkimisesta ja niistä kirjoittami- sesta. Hän kirjoitti paljon ja sai kirjoittaa haluamis- taan aiheista. 1970-luvulla kiinnostuksen kohteita oli- vat muoti, tekstiilit ja niiden hoito. 1980-luvulla luon- taistuote- ja puutarha-asiat. 1990-luvulla ympäris- töasiat nousivat vahvasti esille. Maija kirjoitti paljon myös kulttuurista ja matkailusta. Hän osallistui kym- meniin lukija- ja messumatkoihin. Niistä on säilynyt värikkäitä muistoja.
NIKSI-PIRKAN SUOSIO SÄILYY
Yksi vuosikymmenien suosikkipalsta on Niksi-Pirkka.
”Niksi-Pirkan juuret ovat Ruotsissa, josta sen nappasi Pirkan silloinen päätoimittaja vuonna 1973. Keksim- me – työtoverini ja minä – ensimmäiset niksit vuo- den 1974 ensimmäiseen numeroon. Lehden ilmestyt- tyä niitä ei tarvinnut enää keksiä, sillä niksejä alkoi virrata”, muistelee Maija Kauppinen.
RISTO KAUPPINEN
Niksi-Pirkan suosio perustuu hänen mielestään sii- hen, että niksejä keksivät lähinnä naiset arkiongel- miensa ratkaisuihin. Lukijat – naiset – ottavat niitä hyötykäyttöön ja jalostavat edelleen. Pirkka-lehden vanha vuosikerta kertoo, että ensimmäisiä niksejä – siis toimittajien kehittämiä oli seitsemän, mm. miten kuluneista miesten paidoista tehdään tyynyliinoja.
Uusimmassa Pirkassa on yhä Niksi-Pirkka/Kuukau- den niksit.
VIERAS SOTILAS OLIKIN ISÄ
Jatkosodan alussa Iisalmessa syntyneellä Maijalle on jäänyt muutama sota-ajan muisto. ”Asuin jatkosodan ajan äitini kotitalossa, Huotarin Tölppäässä. Olin ta- lon ainoa lapsi, jota niin äidin vanhemmat kuin su- kulaistädit pitivät hyvänä. Ruoasta en muista olleen koskaan pulaa.”
”Eräänä päivänä taloon tuli kaksi evakkoperhettä, jot- ka majoittuivat tupaan. Oli jännittävää, kun yhtäkkiä talossa oli lapsia, leikkitovereita. Minä kun olin talon ainoa lapsi. Sen sijaan ei ollut yhtä mukavaa, kun yh- tenä päivänä taloon tuli vieras sotilas, joka alkoi ko- mennella ja kasvattaa minua isän oikeudella, vaikken minä edes ymmärtänyt, mikä on isä. ”
Kolmas muisto liittyy mummoon, äidinäitiin. ”Eräänä päivänä näin, että hänet oli viety talliin. Ja koska oli jo lokakuu, vaadin, että hänet tuodaan lämpimään. Kun pyyntö ei auttanut, aloin itkeä, huutaa itseni siniseksi, sillä olin oppinut, että se aina auttoi. Mutta nyt ei aut- tanut, mummoa ei tuotu lämpimään. Olin menettä- nyt rakkaimman ihmisen.”
”Kun sodan jälkeen saimme oman kodin, ja minä muutin isän, äidin ja pikkuveljen kanssa sinne, mi- nulla oli aluksi sopeutumisvaikeuksia. Ne katosivat, kun äitini otti minut mukaansa arkisiin puuhiin: opin tekemään saippuaa ja perunajauhoja, kirnuamaan voita, lypsämään lehmiä, leipomaan pullaa, valmis- tamaan alatoopia, lipeäkalaa ja mämmiä, kehrää- mään villaa, kutomaan kangasta, pesemään pyykkiä ja huuhtomaan ne avannolla… Ja tietysti istuttamaan keväällä kukkia ja kasveja, hoitamaan isoa puutar- haa, syksyllä marjastamaan, hilloamaan… Kaikki tai- toja, joita tuon ajan maalaistalon tyttären tuli taitaa, mutta joista – puutarhatöitä ja hilloamista lukuun ot- tamatta – ei juuri ole ollut hyötyä aikuisiällä.”
Huotari sijaitsee Poroveden toisella puolella Iisalmen vesitornista katsottuna. Kuvassa etualalla Iisalmen poikalyseo.
OPPIKOULU ITSESTÄÄN SELVYYS – MATKASTA HUOLIMATTA
Kun Maija siirtyi kansakoulussa alaluokilta neljännel- le, oli itsestään selvää, että sen käytyään hän menee oppikouluun. ”Myös äitini oli ehdottomasti samaa mieltä, samoin yläluokan opettaja, joka antoi todis- tukseen huikean hyvät numerot. Isä vastusti, mutta suostui naisten painostaessa, kun minulle järjestyi Ii- salmesta asunto.”
Matkaa maanteitse Poroveden toisella puolella ole- vasta Huotarista Iisalmen kouluun oli maanteitse 17 kilometriä, järven yli veneellä tai jäätä pitkin seitse- män.
Koulu sujui suuremmitta ongelmitta. ”Parhaimpiin koulumuistoihin kuuluu, kun tein kolmannella luo- kalla kolmen luokkatoverin kanssa lehteä. Myös muutto pari vuotta myöhemmin vanhasta, ahtaasta koulurakennuksesta upouuteen tyttölyseoon oli hui- keaa. Tosin siinä menetti mahdollisuuden kurkistaa lyseolaisten maailmaan”, muistelee Maija.
Maijan haaveena oli myös lukio, mutta äidin kuolema keskeytti ne. Oli hankittava ammatti nopeasti. Alkoi- vat työelämän ja iltaopiskelun vuodet. Kartanpiirtäjä- koulu Kuopiossa, piirtäjäksi Helsinkiin Vesijohtoliike Onniselle ja iltaopiskelijaksi. Keväällä 1964 hän pääsi ylioppilaaksi ja aloitti opiskelun Helsingin yliopistos- sa. Opinnot hän rahoitti lainoilla sekä keikka- ja ke- sätöillä, joista yksi oli kongressiapulaisuus Marttalii- tossa.
MARTTALIITTOON TOIMITTAJAKSI
Marttaliitossa nähtiin nuoren aktiivisen naisen ky- vyt, ja hänet pyydettiin Emäntälehden (nyk. Martat) toimittajaksi vuonna1968. Toimittajana ja toimitus- sihteerinä Maija Kauppinen uudisti lehden ja paneu- tui kuluttaja-asioihin, mm. nuorten perheiden rahan- käyttöön. Olihan hän itsekin juuri avioitunut.
Työ Marttaliitossa oli kiinnostavaa, mutta vei kaiken ajan, koska siihen liittyi myös esitelmämatkoja ympä- ri Suomea. Toiveet saada fil.kand. opinnot loppuun saivat jäädä ja oli tyydyttävä hum.kandiin. Kun Mai- ja Kauppisen aviomieskin alkoi hermostua jatkuvaan poissaoloon, alkoi kypsyä ajatus työpaikan vaihdosta.
Se oli Pirkka.
ELÄKKEELLE JA MAIJAN PALSTAN
PITÄJÄKSI UUDESSA KOTIKAUPUNGISSA Maija Kauppinen-Tiilikainen jäi Pirkasta eläkkeelle vuonna 2004 ja muutti pari vuotta myöhemmin mie- hensä kanssa Hämeenlinnaan. Pian häntä pyydettiin Kaupunkilehteen avustajaksi. Hän ehdotti Kysy Mai- jalta -palstaa, ja se hyväksyttiin. ”Näin pääsin tutus- tumaan Hämeenlinnaan ja sen ihmisiinkin. Sain asi- allisia, hyviä kysymyksiä ja sain niihin myös paikalli- silta vastauksia. Ja edelleen hämmästyn, kun joku mi- nulle täysin tuntematon alkaa jutella kuin tutulle, kai- keti muistaa vielä palstan kuvasta”.
Palstaa Maija Kauppinen piti 12 vuotta. ”Kysymykset liittyivät usein arkielämään, eikä kaikkiin ollut helppo löytää vastauksia. Kuten: Mikä on Gefilus-tuotteiden terveyshyöty? Mitä on oranssi viini ja saako sitä Suo- mesta? Miten saan lampaantaljani pöyheäksi? Mi- ten puhdistan sorsien likaaman laiturin? Kuinka pit- kä on tippaleivän lenkki? Minne vien vanhat postikor- tit?... Vastauksia etsiessäni turvauduin usein Pirkassa hankkimaani laajaan asiantuntijaverkostoon: yrityk- siin, yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin…”
Hämäläisen kaupungin sisälle pääsemisessä auttoi myös Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys, jonka hallituksessa Maija Kauppinen oli vuosia, toimi tie- dottajana ja teki juhlavuonna Katupeililehden.
Lehtien ohella on Maija Kauppinen Hämeenlinna-ai- kanaan kirjoittanut/toimittanut kymmenkunta kir- jaa ja kirjoittanut kolmisenkymmentä pienoiselä- mänkertaa Naisten Ääneen.
AKTIIVI NAISJÄRJESTÖISSÄ
Maija Kauppinen on ollut aktiivinen myös naisjärjes- töissä. Hän on ollut Naistoimittajien jäsen 1980-lu- vun lopusta lähtien ja oli järjestön puheenjohtaja- na pari vuotta. Suomalaiseen Naisliittoon hän liittyi vuonna 2005 ja oli 2010-luvun alussa sen puheenjoh- tajana neljä vuotta. Liiton lehteä Minnaa, hän päätoi- mitti 12 vuotta. Hän on myös kirjoittanut Naisliiton 110-vuotishistorian ja koonnut Naistoimittajien Kel- lokkaat-kirjan.
Molemmat järjestöt kuuluvat Naisjärjestöjen Keskus- liittoon, johon kuuluu kuutisenkymmentä jäsenjär- jestöä, joissa yhteensä yli 400 000 naista. Liiton pu- heenjohtaja on Eva Biaudet. Liitto tekee nimensä mukaisesti työtä naisten tasa-arvon eteen. Ja on siinä onnistunutkin. Se muun muassa aloitti kolme vuotta
Kaksi Juhani Aho ja Minna Canth -seuralaista teki vuonna 2011 dialogin Minna Canthin ja Juhani Ahon keskusteluista.
Niihin kuului myös 1880-luvun kuuma aihe, siveellisyys.
Keskustelua esitettiin useissa tilaisuuksissa.
Tässä toinen keskustelija, Juhani Aho, jota Maija Kauppinen esittää.
sitten kampanjan HS:n, STT:n, TV:n, MTV:n ja HBL:n kanssa, että ne nostaisivat naisia enemmän esille esi- merkiksi asiantuntijoina. Edistymistä – vaikkakin hi- dasta – on tapahtunut.
Vaikka naisen euro (0,83) laahaa edelleen miesten eu- ron jäljessä, tasa-arvo etenee Maija Kauppisen mie- lestä isoin askelin: ”Naiset ovat nykyään miehiä kou- lutetumpia ja nousevat näkyviin tehtäviin muualla- kin kuin politiikassa. Mielestäni tämä suuntaus on hyvä: molempia sukupuolia tarvitaan, jotta Suomi – ja myös muu maailma – voisi huomispäivänä parem- min. Heikoimmassa asemassa ovat Suomessa maa- hanmuuttajanaiset, laajasti muualla, varsinkin kehi- tysmaissa, naiset. Nyt, korona-aikaan, moni tyttö jää siellä koulun ulkopuolelle. Tyttöjen koulutus kuiten- kin pelastaa maailman – jos se vielä pelastettavissa on – liikaväestön tuomalta tuholta.”
Evästyksiä
Olet elänyt monivaiheista ja rikasta elämää.
Millaisen evästyksen antaisit seuraaville sukupolville?
”Hanki itsellesi hyvä peruskoulutus ja täydennä sitä jatkuvasti.
Hanki myös hyvä yleissivistys ja ole avoin uusille tuulille.
Seuraa aikaasi ja tue kierrätystä.
Ole rohkea ja tartu uusiin haasteisiin, vaikka se joskus tuntuisi vaikealta.
Kohtele kanssaihmisiä kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan.
Kuuntele heitä ja tarvittaessa auta.
Ja lopuksi tärkein:
Ole uskollinen lähipiirillesi: puolisollesi, perheellesi, omaisillesi, ystävillesi.”
Tuula Stenbergin tekemä elämänkerta Maija Kauppisesta löytyy sivuilta http://www.naistenaani.fi/maija-kauppinen-perusolemukseltaan-toimittaja/
Sukuvaakunan
matkassa Kaarinassa
MARGIT VÄISÄNEN-VÄNSKÄ
T
ämä tarina alkoi siitä, kun minulla oli käyntiä Turussa ja samoihin aikoihin oli toimitettava- na sukuvaakuna – tilaus Kaarinasta. Tuli mie- leeni, että sehän on matkan varrella ja otin yhteyttä, että sopisiko tulla tuomaan. Järjestely sopi mainios- ti molemmille osapuolille. Niinpä tapasin Arja Ani- ta Vuorelan o.s. Kauppinen hänen kodissaan Kaa- rinassa matkalla Turkuun ja näin tuli samalla käytyä taidenäyttelyssä. Heti sisään astuttuaan huomaa, että on tullut taiteilijan kotiin: tauluja joka puolella.Sukujuuret luonnollisesti kiinnostivat. Puolin ja toi- sin. Arja kertoi olevansa syntyisin Viitasaaren Keihä- rinkoskelta. Viitasaaren sukukirjassa hänen perheen- sä on nro 3106C. Isä, Eino Johannes Odonpoika Kauppinen (31.8.1918 – 1972) Heikkilän talosta ja äiti Anja Ellen Oinonen (6.2.1927 - ). Arjan kotipaik- ka on Myllylän talo.
Arja oli lähtenyt Helsinkiin heti keskikoulun jälkeen ja sillä tiellä hän on edelleenkin. Turun seudulla hän on asunut jo 1980 – luvulta, jolloin oli ollut mukana yritystoiminnassa vuosina 1980 – 1993, mikä kaa- tui pankkikriisin seurauksena. Kotiseudulleen Kes- ki-Suomeen Arja autoilee säännöllisesti.
Kipinän sukuseuraharrastukseen ja kiinnostuksen su- vun historiaan Arja oli saanut osallistuessaan kesällä 1983 sukutapaamiseen Viitasaaren Ruuponsaaressa.
Paavo E. Kauppisen puhe ja persoonallisuus oli teh- nyt lähtemättömän vaikutuksen.
Runoja Arja oli kirjoittanut jo nuoruudessaan, tau- luja hän oli aloittanut maalaamaan vasta myöhem- min saatuaan siihen sysäyksen edesmenneeltä puo- lisoltaan, Turun yliopiston professori Esko Vuorelal- ta. Oma taidenäyttelykin on suunnitteilla, mutta sen toteutuminen riippuu CORONA – tilanteen kehitty- misestä.
Kotipihan aitat, Keihärinkoski Myllylä Linnut
Runoutta elämän varrelta
Elämä on joskus niin raakaa, en jaksa sitä harteillani kantaa.
Mutta enkelit voiman minulle antaa ja taas löytyy uusi tie,
joka meitä kantaa.
Kaipaus uuteen on lohdutonta, pitää uskaltaa,
vaan ei se aina kanna.
Uskoa uuteen ja rakkauteen.
siellä on elämä.
Vaakunan ovat suunnitelleet Matti ja Petri Kauppinen Iisalmesta. Vaakunan alaosassa on Savon väreillä mustalla pohjalla keltainen jousi, keskellä on suvun
”Yhtä puuta” – tunnus; K-kirjain kuvaa puusta veistettyjä lastuja.
Tunnuksen on suunnitellut jo sukuseuran perustamisen aikoihin taiteilija Eine Kauppinen Keravalta. Vaakunan viisi
K-kirjainta vaakasuorassa kuvaavat suvun viittä päähaaraa. Tulenlieskat yläosassa kuvaavat kaskenpolttoa, joka on tyypillistä suvun
asuinpaikkojen raivaamisessa.
Arja on tilannut jo kaksi sukuvaakunaa ja lisää on suunnitteilla lahjaksi perheen jäsenille. Hänen mie- lestään Kauppisten sukuvaakunassa on kauniit värit ja malli kuvastaa hyvin suvun historiaa. Hän toivoi, että vaakunan takapuolelle lisättäisiin sen suunnit- telijoiden nimet. Asia tuli esille, kun huomattiin, että siellä on toimittajan tarra.
Jo 45 vuotta yritysvalmentajana ja johdon konsulttina toiminut Tero J. Kauppinen on saanut valmiik- si 19:n kirjansa ”JOHTAMINEN – Voittavan johtamisen muotoilu”.
Kirjan julkistamistilaisuus pidet- tiin 14.4.2021.
Edelleen aktiivista konsultointia harjoittava 72-vuotias Tero Kaup- pinen pitää tätä suomeksi ilmes- tyvää kirjaa uransa pääteokse- na. ”Johtaminen-kirja on kirjoitet- tu johtajalle, joka haluaa tietää, kuinka organisaatio saadaan voit- tamaan kilpailussa ja miten johta- minen saadaan toimimaan”. Kir- jassa on 303 viisautta, 101 case-ta- rinaa ja 88 mallia ja kuvaa”, toteaa kirjan kirjoittaja.
Kauppinen on johtamisen konsul- tointiyrityksen VIA Groupin pe- rustaja ja toimitusjohtaja. Hän sai presidentin myöntämän kanslia- neuvoksen arvonimen 2017. Kon- sultointia Tero Kauppinen on teh- nyt vuosien varrella useassa kym- menessä maassa ja hänen kehit- tämiään työkaluja on käytössä yli sadassa maassa. Hän on myös VIA Groupiin kuuluvan Leaders’ Busi- ness Schoolin rehtori.
Konsultoinnin ohella Kauppinen on kirjoittanut yksin tai toisen kanssa johtamiseen liittyvää tieto- kirjallisuutta sekä kaksi jännitys- romaania. Kolmas dekkari ilmes- tyy syksyllä 2021.
Tero J. Kauppiselta ilmestyi jo 19. kirja johtamisesta
Varsinaisen työuransa Tero Kaup- pinen aloitti SOK:n palveluksessa johdon informaatikkona. Osuus- liike Keskimaan (Jyväskylä) hen- kilöstöpäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi hän eteni jo 24vuoti- aana. Yrittäminen ja johtaminen kiinnostivat kuitenkin niin paljon, että SOK:n hyvin alkanut ura sai jäädä ja hän perusti Yritysvalmen- nus Oy:n 1976.
Tero Kauppisen sukujuuret mene- vät Ylä-Savoon, Iisalmeen ja Son- kajärvelle. Isä Matti Kauppinen toimi VR:n kuormausmestarina ja äiti Liisa Kauppinen (o.s. Ruot- salainen) Anni Kauppinen Oy:n myymälän vastaavana ja sisäänos- tajana.
Iisalmi ja erityisesti Iisalmen Lyseo on ollut ja on edelleen tärkeä Tero Kauppiselle. 1960-luvulla lyseon rehtorina ja matematiikan opet- tajana toimi Eeva Porri. Hän piti sopivassa kurissa monisatapäisen poikajoukon. Eeva Porrista elää edelleen lukuisa määrä kaskuja.
Toinen tärkeä lyseon opettaja eri- tyisesti Tero Kauppiselle oli histo- rian opettaja Erkki Leimu. Lei- mu toi liberaalin tuulahduksen ja uusia oppimistapoja vanhaan opi- nahjoon.
Tero Kauppinen oli yksi kolmes- ta perustajasta, kun vuonna 1978 perustettiin Sepalusklubi. Nimi tulee sanoista SenEevaPorrinAi- kaisenLyseonUljaatSankarit. Se- palusklubi ry:n toiminta on pait- si kouluajan vanhojen koulukave- reiden tapaamista myös auttaa eri tavoin Ylä-Savon kehitystä. Erilai- sia tapahtumia on järjestetty niin pääkaupunkiseudulla kuin Ylä-Sa- vossa. Sepalusklubilla on omat vilkkaat facebook-sivut, jonne Ii- salmen lyseolaiset ja nyt myös tyt- tölyseolaiset voivat laittaa muis- tojaan kouluajoista. Yhdistykses- sä on nyt 300 jäsentä. Tero Kaup- pinen toimi ensimmäiset 40 vuot- ta Sepalusklubin puheenjohtaja ja luovuttaessaan puheenjohtajan nuijan seuraajalleen hän sai klubil- ta ainutlaatuisen arvonimen ”se- palusneuvos”.
Tero Kauppinen on naimisissa Tiian (o.s. Tyrväinen) kanssa ja
Jokin aika sitten Tero Kauppinen osti Muurlasta vanhan Träsvikin kartanon.
AIKAANSAAVIA KAUPPISIA
K
irjailija Asko Heiskanen viettää ensimmäistä talveaan Suomessa neljäänkymmeneeen vuo- teen. Hän muutti Espanjan Mijasiin 1980 ja on sen jälkeen talvehtinut Espanjassa. Kesät ovat kulu- neet Pusulassa satavuotiaassa vanhassa hirsitorpas- sa.Asko Heiskanen on julkaissut 7 runokokoelmaa ja 14 proosateosta sekä toimittanut 8 erikoisjulkaisua.
Tuotanto on mittava. Suurin osa kirjoista on synty- nyt Espanjan auringon alla. Viimeisimmät kirjat, ru- nokokoelma Erakon itku sekä tarinakokoelma, Paki- sen ovat syntyneet Pusulassa koronaevakossa.
Joulun vietin poikani Panun ja tyttäreni Kirsin per- heen kanssa metsätorpassa kaunista valkeaa joulua ihaillen. Minä muistelen, että olisin joskus 1980-luvul- la ollut viimeksi talvella ja jouluna Suomessa.
Onhan täällä kylmempää kuin Espanjassa tähän ai- kaan. Ilman viileys on pakottanut lyhyempiin ulkona olemisiin. Ehkäpä vaatetukseni on ollut vähän puut- teellinen. Pimeys on ollut haitallisempaa. Päivä lop- puu aina kesken. Andalusiassa joulunakin päivä on lähes 10-tuntinen.
Vietimme aika suomalaisen joulun. Niin olemme teh- neet Espanjassakin. Ehkä niitä herkullisia suomalai- sia laatikoita tuli syötyä täällä enemmän kuin Espan- jassa. Nykyisin sielläkin saa jo lähes kaikkea sitä, mitä Suomen jouluun kuuluu. Täällä kaipaisin kuitenkin enemmän maksa- ym pateita sekä pikku pasteijoita, jotka Espanjan jouluumme ovat kuuluneet.
Syntyperäisten andalusialaisten joulupöytä on hyvin kalapitoinen erilaisine äyriäisineen. Useimmat kor- vaavat kinkun kalkkunalla. Ateriaan kuuluu heillä kyl- lä myös ohuen ohuiksi leikatut Jamon Serrano-kink- kusiivut juustovalikoiman kera ja tietysti makeaakin makeammat leivokset.
Minulla on ollut jo kauan mielessä toive, että pääsi- sin vielä kerran viettämään Valkoisen Joulun Suomes- sä torpalla. Nyt se tuli kuin itsestään.
Koronaevakko Asko Heiskanen
Tottahan siellä Espajassa olisi miellyttävämmät tal- vikelit kuin täällä, mutta kylmiä sielläkin talvet ovat asunnoissa, joissa ei ole keskuslämmityksiä eikä kak- sinkertaisia ikkunoita.
Minä en ikänikään vuoksi halunnut riskeerata ja läh- teä pois täältä Pusulan Hattulasta, jossa olen par- haassa turvassa viruksilta ja vilskeeltä.
Tällä hetkellä kaipaan puutarhan antimia. Siellä kyp- syvät parhallaan appelsiinit ja sitruunat sekä man- dariinit, joita siellä nimitetään clementiineiksi. Mut- ta onneksi puutarha on hyvässä hoidossa. Puutarhaa nyt hoitava vanha ystävä Lazaro käyttää kyllä puutar- han antimet poissaolon aikana parempiin suihin.
Tämä talvi on ollut mahtavan kaunis ja osittain au- rinkoinenkin. Aivan unelmatalvi näin Etelä Suomen
kirjoittaa nyt Pusulassa, koska ei pääse kotiin Espanjan Mijasiin
Asko Heiskanen jouluna
mittapuun mukaan. Nauttinut olen tästä kokemuk- sestani suunnattomasti.
Sukupuutani olen tutkinut veljeni Urpo Heiskasen sekä Margit Väisänen-Vänskän kanssa ja suraavassa selville saadut tiedot juuristani Kauppisten suvussa.
Äitini ja enoni olivat kertoneet aikoinaan Kaup- pis-Heikin olleen oman äitinsä kaukainen sukulai- nen. Nyt hän tuli esille kaukaisesta menneisyydes- tä yhteisen esiisämme ajalta, Leppävirralta 1599 Vie- remälle muuttaneiden veljesten, Riekin s.1568 ja Jus- sin s. 1582 mukana. Näiden veljesten isä oli Juntti Ol- linpoika Kauppinen ja Olli Pekanpoika on tuon Poh- jois-Savon Kauppisten kantaisäksi mainittu.
”Veljekset rakensivat talonsa vierekkäin komealle nä- köalapaikalle Kauppilanmäen nimen saaneelle mäen harjanteelle. Riekin talon nimeksi tuli aikanaan sitten Ristola ja Jussin talo sai nimekseen Pekkala, joka ny- kyisin kantaa nimeä Rapakko. Tämän tiedon kertoo Vieremän kunnan historia.
Minun mummini Elin Sofia on tämän Pekkala-Rapa- kon talon Jussin jälkeläisiä ja niitä siis olen minäkin Kauppisten suvussa.
ÄIDIN ÄIDIN SUKU, KAUPPISTEN SUKU Elin Sofia Kauppinen, mummini 19.5.1886 Pekka Juho Kauppinen, mummin isä 1.9.1842 Stiina Maria Rönkkö, mummin äiti 15.1.1846 Rietu Kauppinen, mummin ukki 30.4.1815 Anna Jääskeläinen, mummin mummi 3.4.1818 Riekko Kauppinen, Rietu Kauppisen isä Kaija Kettunen, Rietu Kauppisen äiti
Olli Pekanpoika Kauppinen syntyi 1523 Leppävirran Kauppilanmäellä. Hän on Pohjois-Savon
sukuhaaramme kantaisä.
Heikki Kauppinen, mummin kaukainen serkku Fredrik Rönkkö, mummin ukki 19.5.1825 Anna Roth, mummin mummi 21.3.1816 Matts Rönkkö, Anna Rothin isä
Anna Heiskanen, Anna Rothin äiti Staffan Rönkkö, Matts Rönkön isä
Anna Kaisa Kauppinen, mummin isosisko 18.3.1876 Olli Mustonen, Anna Kaisan puoliso, osti Mustolan vuonna 1880
Aini, Vesa, Aili, Esa, Eeva, Martta, Olavi ja Anna Sylvia Mustonen, heidän lapsiaan
Eino Säämänen, Anna Sylvian puoliso, Mustolan uusi isäntä 1937 alkaen
Jussi Säämänen, Heidän poikansa. Mustolan isäntä Einon jälkeen
Pirkko Säämänen, hänen puolisonsa
Olli Säämänen, heidän poikansa, Mustolan isäntä vuodesta 2010
Anna Jänönen, hänen puolisonsa
Maria Henriikka, mummin sisko 38.5.1882, kuoli lapsena
Kalle Fabian, mummin veli 5.3.1884, kuoli lapsena Johanna, mummin sisko 27.4.1888, kuoli lapsena Kalle Petter, mummin veli 18.10.1889, kuoli lapsena
LISÄTIETOJA SUVUSTA:
Asko Heiskanen: Eetu Heiskasen Talvisota, sotapäiväkirjat Asko Heiskanen: Eetu Heiskasen Jatkosota, sotapäiväkirjat Irja Heiskanen: Muistelmani osat I - 4
Martti Jokinen: Jokisen suvun vaiheita
Liisa Kinnunen: Markkinapallosta se alkoi, romaani Irja ja Eetu Heiskasen päiväkirjojen ja kirjeiden pohjalta
Pihapiirin kuvannut poika Panu Heiskanen
ÄIDIN ISÄN SUKU, JOKISTEN SUKU Johan Fredrik Jokinen, ukkini 27.7.1873
Irja Elisabeth Jokinen, äitini 18.3.1907, isäni Eetu Herman Heiskanen, 17.6.1905
Hilda Inkeri, äidin sisko 5.7.1905 Milada Elin, äidin sisko 5.2.1909 Lea Mirjam, äidin sisko 4.1.1912 Martta Annikki, äidin sisko 2.9.1913 Martti Johannes, äidin veli 4.4.1916 Erkki Tapani, äidin veli 26.12.1019
Johan Henrik Ingvall Henrikinpoika, ukkini isä 18.8.1840
Henrik Eerikinpoika Blomstad, ukkini ukki. Hän on Jokisen suvun vanhin tunnettu esi-isä, Linnaisten kartanon torppari Harjanne, Manninen, Rantanen, ukkini veljet
MINUN PERHEENI, HEISKASTEN SUKU Asko Eetu Tapani Heiskanen, minä 24.11.1934 Sirkka Liisa Tarvainen, ensimmäinen vaimoni, Kirsin ja Sarin äiti 17.6.1934
Kirsi Hannele Heiskanen, tyttäreni 6.1.1958 Sari Marja Heiskanen, tyttäreni 19.8.1964
Pirkko Sinikka Saviniemi, toinen vaimoni, Vesan ja Panun äiti 30.8.1941
Vesa Pekka Sohlberg, Pirkon poika 11.3.1963 Panu Tapio Heiskanen, poikani 28.2.1970 Juha Matti Kokkonen, Kirsin mies 13.2.1958 Kalle Pekka Sarasjärvi, Sarin mies 5.1.1964 Tea Sohlberg, Vesan vaimo 29.7.1967
Leo Johannes Kokkonen, Kirsin ja Juhan poika 20.5.1988
Kiira Karoliina Sarasjärvi, Sarin ja Pekan tytär 17.11.1993
Riina Katariina Sarasjärvi, Sarin ja Pekan tytär 19.9.1996 Sonja Elena Sohlberg, Tean ja Vesan tytär 1.1.1996
Senja Liisa, siskoni 12.3.1936, Lapset Jari ja Jaana puoliso Eero Kinnunen
Seppo Kalevi, veljeni 27.1.1939, Lapset Päivi, Pirjo, Merja ja Arja puoliso Leena Vähälä, o.s.
Irma Anneli, siskoni 28.5.1943, Lapset Ari ja Anne puoliso Martti Ronkainen
Urpo Aulis, veljeni 3.8.1945, Lapset Kari ja Rami puoliso Kirsti Heimonen, o.s.
Surullisena kuuntelin uutisen, että historiallinen Runnin kylpylä, SPA Hotel Runni, on hakeutunut kon- kurssiin helmikuussa. Kylpylä oli perustettu vuonna 1904 ja oli kuuluisa jo 1700 – luvun lopulla terveys- vesilähteestään vetäen vieraita ulkomaita myöten, ai- nutlaatuinen Suomen kylpylöiden joukossa. Kuului- simpia vierailijoita lienee ollut Suomen merkkihenki- löistä marsalkka Mannerheim.
Runnin kylpylä sijaitsee noin 20 km Iisalmesta Kiu- ruvedelle päin. Museovirasto on listannut Runnin
kylpylän valtakunnallisesti merkittäviin rakennettui- hin kulttuuriympäristöihin Suomessa. Nimi Runni on peräisin ruotsin kielen sanasta brunn, joka tarkoittaa lähdettä.
Toivottavasti Runni löytää pian uudet yrittäjät, jot- ka kunnioittavat paikan historiaa ja perinnettä.
Kauppisten sukuseuralla oli ikimuistoinen tapaa- minen kesällä 2010 Runnilla. Kotisivujen jäsensivus- tolla on kuvia ja kooste tapahtumasta KauppisVies- tissä 2_2010.
Runnin kylpylä hakeutunut konkurssiin
MARGIT VÄISÄNEN-VÄNSKÄ
Kuva: Runnin kylpylä, Wikipedia
in memoriam
Kauppisten sukuseuran kunniapuheenjohtaja Matti Kauppinen (1937 – 2021) on poistunut kes- kuudestamme. Hänen puheenjohtajuuskautensa kesti 12 vuotta, vuosina 1992 – 2004.
MUISTOKIRJOITUS IISALMEN SANOMISSA /
LEILA PIETIKÄINEN 4.2.2021
Psykiatrian erikoislääkäri, Koljonvirran sairaalan entinen ylilääkäri Matti Kauppinen on kuollut.
Hän menehtyi pitkällisen sairauden murtamana viime viikolla Iisalmessa.
Kauppinen syntyi 10.9.1937 viljelijäperheeseen Peltosalmen Salmenrannassa. Perhe viljeli van- haa, vuodesta 1840 asutettua sukutilaa, Kauppi- laa.
Kauppinen opiskeli Turussa erikoistuen psykiat- riaan. Valmistuttuaan hän toimi Harjamäen sai- raalan osastolääkärinä Kuopiossa, kunnes hänet
Martti Kauppinen oli syntynyt vuonna 1934 Iisal- men maalaiskunnassa, Nerkoonniemen Vanhas- sa Pihassa. Hän kuoli 5. tammikuuta 2021. Mar- tin perheeseen on kuulunut kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika, toinen tytöistä on jo kuollut.
Kuva Iisalmen sanomissa: Riitta Kumpulainen
Matti Kauppinen
(1937–2021)
kutsuttiin Koljonvirran sairaalan johtoon 1967.
Hän hoiti virkaa eläkkeelle jäämiseensä asti, vuo- teen 1997.
Kauppinen seurasi kuitenkin aktiivisesti eläk- keelläkin alan kehittymistä.
Suku, sukutila ja suvun historia olivat hänelle tär- keitä, josta syystä Kauppinen lunasti kotitilan veljeltään, kun perhe muutti Iisalmeen.
KAUPPINEN OLI aktiivinen urheilu- ja yhdistys- mies. Hän oli pitkään muun muassa Iisalmen Vi- san puheenjohtajana. SUL:n Pohjois-Savon pii- rin johtokunnassa ja Iisalmen Sporttiklubissa hän toimi vuosikymmenet. Suomen Hiihtoliiton asiantuntijalääkärinä Kauppinen oli 1972–1991.
Myös matkailu ja lukeminen olivat Kauppiselle rakkaita harrastuksia.
Matti Kauppista jäivät kaipaamaan puoliso, lap- set ja lastenlapset sekä laaja ystäväjoukko.
Toiminnantarkastaja
Martti Kauppinen (1934–2021)
Martti toimi sukuseuran tilin- ja toiminnantar- kastajana yhdessä Matti Kauppisen kanssa ai- nakin 25 vuotta. Hän oli tullut tilintarkastajak- si samoihin aikoihin kuin Matti Kauppinen juu- ri edesmenneen sukuseuran puheenjohtajan, yli- lääkäri Matti Kauppisen kutsusta.
SUKUTUTKIMUS
Pohjois-Karjalan Kauppisten – sukututkimus ete- ni suunnitellusti. DNA-projektin merkeissä tapahtui kuluneena vuonna taantumista. Kaikista suvun his- toriallisista avainhaaroista ei ole onnistuttu saamaan näytettä. Sukututkimuksesta on raportoitu jäsenleh- dessä ja kotisivuilla.
JÄSENET
Vuoden 2020 lopussa oli 394 jäsentä. Jäsenmäärä on pysynyt jokseenkin samana kymmenisen vuot- ta, vuonna 2009 jäseniä oli 386. Jäsenmaksunsa jät- ti maksamatta 14 jäsentä, vuonna 2009 maksamat- ta jätti 29. Sukuseuran sääntöjen mukaisesti kahte- na peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamat- ta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekis- teristä. Vuoden 2020 lopussa em. jäseniä jouduttiin poistamaan 17 jäsentä, vuonna 2009 luku oli 32. Vuo- si 2009 valikoitui vertailukohdaksi, reilun kymmenen vuoden takaa. Jäsenmaksutuloa kirjattiin 7200,00 eu- roa, jäsenmaksun suuruus on pysynyt samana 20 € / perhe.
Kunniajäsenyydet; Matti Kauppinen Iisalmen Pelto- salmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta ja Risto Kauppinen Vantaalta, Asko Kauppinen Vieremältä (k-2018), Antero Kauppinen Kuopiosta, Marjatta Teit- tinen Pieksämäeltä ja sukututkija Jarmo Ahlstrand Helsingistä. Ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 9 kappa- letta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmak- sun viisitoistakertaisesti. Ainaisjäsenten maksamat jäsenmaksut tuloutetaan 15 vuoden aikana. Tuloutta- mattomia ainaisjäsenmaksuja on 265 euron arvosta.
JÄSENLEHTI
Jäsenlehti KauppisViesti ilmestyi ja jaettiin sukuseu- ran jäsenille touko- ja joulukuussa. Lehden päätoimit- tajana on toiminut puh.joht. Margit Väisänen-Väns- kä. Jäsenlehden taittamiseen, painamiseen ja postit- tamiseen käytettiin KTMP Group Ab Oy:n palveluita.
Painatus värillisenä oli mukava edistysaskel kustan- nusten pysyessä siitäkin huolimatta budjetissa. Luki- japalautteissa on mainittu tyytyväisyys siihen, että si- sältö on monipuolinen ja useat sukuhaarat edustet- tuina sekä erilaiset sukutarinat.
Yleiskatsaus sukuseuran toiminnasta vuonna 2020
Kokous
Hämeenlinnassa 11.10.
Lounaalla vasemmalta Anita Eskelinen, Jaana Andersson, Margit Väisänen-Vänskä, Nina Teittinen ja
Risto Kauppinen.
Esa Kauppinen ja Janne Kauppinen olivat estyneitä osallistumasta.
Vuonna 2020 keskityttiin sukututkimukseen ja pyrittiin kehittämään olemassa olevia perustoimintoja. Toimintaan vaikutti Covid19 – pandemia kokouskäytäntöjen osalta. Myös muita tapaamisia siirtyi. Hallitus kokoontui 7. maaliskuuta puheenjohtajan kotona Hämeenlinnassa, mutta syyskokous 11. lokakuuta pidettiin verkossa Google Meets – alustalla.
MARGIT VÄISÄNEN-VÄNSKÄ
JÄSENYYDET
Olemme Sukuseurojen keskusliiton (https://www.su- vut.fi) jäsenseura. Hallituksen jäsenet saavat digitaa- lisen Sukuviesti-lehden veloituksetta. Olemme edus- tettuna seuran verkostoyhdistysten toimitsijoiden Facebook – ryhmässä ja olemme pyrkineet olemaan ajan tasalla esillä olevista kysymyksistä ja tiedotta- maan aktiivisesti alan tapahtumista ja koulutustilai- suuksista; kotisivuja tullaan jatkossa hyödyntämään enenevässä määrin.
KOTISIVUT
Uudet kotisivut yhdistysavaimen palvelimella on avattu ja sinne on otettu käyttöön myös jäsensivusto.
Uusi osoite on: www.kauppistensukuseura.yhdis- tysavain.fi. Jäsensivuilla julkaistaan kaikki Kauppis- Viestien numerot vuodesta 2005 lähtien ja kansiot on avattu sukutapaamisten kuvien ym. tarinoiden julkai- sua varten. Samoin sukututkimuksella on siellä omat kansionsa. Kotisivuja on ylläpidetty hallituksen omin voimin.
Kotisivujen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaises- ti ja myös englanninkieliset sivut ovat nyt herättäneet kiinnostusta erityisesti Ruotsissa ja USA:ssa. Tämä luonnollisesti nostaa paineita sivujen kehitystyöhön.
Facebook – Kauppisten sukuseura - ryhmässä oli vuodenvaihteessa noin 400 jäsentä, joista aktiivisia ie, jotka lukevat ryhmän päivityksiä säännöllisesti oli yli 300. Lisäksi sukuseuralla on ryhmä ”Kauppisten suku ennen kirkonkirja-aikaa”. Tarkoituksena on ollut tar- jota jäsenille mahdollisuus keskustella geneettiseen tutkimukseen liittyvistä erityiskysymyksistä. Vuonna 2020 avasimme tilin myös Instagramiin.
TUOTEMYYNTI 2020
· Sukukirjat 760,00
· Korut 478,28
· Pöytästandardit 360,00
· Sukuvaakunat 220,00
· Isännän viirit 190,00
· Mukit ja pinssit 237,00
Tuotemyynti yhteensä 2245,28 Muu myynti (postimaksut) 380,80
Ilmoitusmyynti 1488,00
Kokonaismyynti on 4114,08, josta tuotemyynti 2245,28. Tuotteet toimitettiin paketti- ja kirjepostina.
TALOUS
Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 2892,35, mikä pe- rustuu pääosin geneettisen tutkimuksen apurahan maksun siirtymiseen vuodelle 2021. Kirjanpidon siir- tyminen rahastonhoitajalle tuo taloushallintokului- hin 900 euron säästön kuluvana vuonna 2021.
TOIMINNANTARKASTUS
Toiminnantarkastajat Matti Kauppinen ja Martti Kauppinen luovuttivat syksyllä 2020 luottamusteh- tävänsä 25 vuotta kestäneen kautensa jälkeen vara- toiminnantarkastajille Antero ja Mirjami Kauppi- selle, jotka ovat tilintarkastuksessa todenneet kirjan- pidon ja tilinpäätöksen asiallisesti laadituiksi ja näin ollen myöntäneet hallitukselle toiminta- ja vastuuva- pauden.
SUKUNIMEN KAUPPINEN SUOSIO Maaliskuu 2021 / Margit Väisänen-Vänskä
Yhdysvallat Massachusetts (58) Michigan (38) New York (23) Minnesota (17) California (10) Ohio (7)
New Hampshire (6) Pennsylvania (5) Wisconsin (5) Alaska (1) Illinois (1) Maryland (1) Oregon (1) Texas (1) Virginia (1)
Kaikki maat Suomi (30 181) Yhdysvallat (217) Ruotsi (75) Norja (33) Venäjä (30) Kanada (14)
Yhdistynyt kuningaskunta (6) Viro (5)
Belgia (4) Puola (4) Italia (3)
Määrittelemätön valtio (2) Australia (1)
Sveitsi (1) Saksa (1) Unkari (1)
Lähde: www.geneanet.org
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SUKUHARRASTAJILLE
Diplomatarium Fennicum; tietokanta 800 luvulta 1530 luvulle; www.df.narc.fi Finna Street; historiallisia kuvia sieltä missä olet; www.finna.fi/street
Kansallisarkiston digitaaliarkisto; www.digi.narc.fi/digi/
Kansallisarkisto; www.arkisto.fi
Kansalliskirjaston julkaisuarkisto; www.doria.fi
Kansalliskirjaston digitoidut lehtiarkistot; www.digi.kansalliskirjasto.fi Karjala – tietokanta; www.karjalatk.fi/katiha/index.php
Kirkonkirjojen tietoja ja nimiä helposti; www.digihakemisto.appspot.com/
Maanmittauslaitoksen maakirjat ja kruununmaaluettelot; www.maanmittauslaitos.fi/
Metsäsuomalaisten kirjeet Gottlundille vapaasti verkossa; https://gottlund.finlit.fi Museoviraston kuvatiedostot vapaaseen käyttöön; www.museovirasto.finna.fi Postimuseon kokoelmia Finna-palvelussa; www.museot.fi
Puolustusvoimien arkistot
Aarre arkistorekisteri; www.kronos.narc.fi Astia-verkkopalvelu; www.astia.narc.fi
Talvi- ja jatkosota semanttisessa webissä; www.sotasampo.fi
Savon sotilaiden tutkijoille; www.rajapuro.net/savojr/sotilas_lahteet.html Siirtolaisinstituutin arkistoja; www.siirtolaisinstituutti.fi
Siirtolaisinstituutin arkiston aineisto on saatavilla Finna – hakupalvelussa; www.finna.fi Sukuseurojen Keskusliitto; www.suvut.fi
Suomen sukututkimusseura; www.genealogia.fi
Suomen sukututkimusseura historiakirjat; http://hiski.genealogia.fi/hiski Vanhoja käsialoja ja kuolinsyitä; www.historismi.net
Valokuvien kautta sukututkimusta; www.valokuvataiteenmuseo.fi Ruotsin digiarkiston tiedot; www.sok.riksarkivet.se (myös nimellä SVAR)
The Finnish Heritage Museum, Northeastern Ohio; www.finnishheritagemuseum.org
Sukupuukaavio.
Näinkin voi tarkastella geenien periytymistä vaikkapa lastenlasten kanssa.
Kuva Suomen sukuseurojen keskusliiton Facebook – ryhmä.
Suomen Raskaspesut Oy
puh. 050 376 2677
www.raskaspesu.com
KAUPPISEN
LOMAMÖKIT
Rantalomaa eteläsavolaisessa
järviluonnossa kesät, talvet kauppisenlomamokit.com
Neljässä lehdessä kahden vuoden ajan:
1 palstaa (50 mm x 50 mm) 300 € + alv.
2 palstaa (100 mm x 50 mm) 500 € + alv.
Suuremmat ilmoitukset sopimuksen mukaan.
Ilmoitusaineiston voi lähettää lehden toimitukseen
margitvaisanen@gmail.com puh. 044 324 4953
tai myös yhteyttä ottaneelle sukuseuran hallituksen jäsenelle.
ILMOITUSHINNAT
HALUATKO TUKEA SUKUTUTKIMUSTA LAHJOITUKSELLA?
Sukuseurassa on meneillään kaksi tutkimusta – DNA-näytteisiin pohjautuva geneettinen tutkimus ja Pohjois-Karjalan Kauppisten tutkimus perinteisellä tutkimusmenetelmällä. Molemmat tutkimukset tullaan saattamaan kirjan muotoon.
Lisäksi on useita mielenkiintoisia tutkimushankkeita, joiden toteuttamiseen kartoitetaan rahoituslähteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi laajempaakin yleisöä kiinnostavat suunnitelmat ”video-historiamatkasta” suvun historiallisille asuinpaikoille (ref. Ahlstrandin toteuttama Tiitisten sukuseuralle) tai kuvakirja asuinpaikoista.
Kauppisten sukuseuran tilinumero on: FI53 1047 3000 0264 16.
Se on sama kuin jäsenmaksutili, jonka vuoksi pyydetään kirjoittamaan
viestikenttään ”lahjoitus”.
LIITY JÄSENEKSI
JA TULE MUKAAN SUKUSEURAN TOIMINTAAN!
Tervetuloa mukaan Kauppisten sukuseura ry:n jäseneksi. Jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on Kauppis-sukujuuria tai joka on avioliiton kautta liittynyt sukuun, voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi. Myös sukututkimuksesta ja sukuseuratoiminnasta kiinnostuneet riippumatta sukulaisuudesta.
Jäsenmaksu 20 €/v on perhekohtainen. Voit halutessasi liittyä ainaisjäseneksi, jolloin maksu on 15 x 20 € kertamaksuna.
Jäsenetuihin kuuluu sukulehti kotiin kannettuna ja/tai sähköisenä kaksi kertaa vuodessa ja mahdollisuus osallistua jäsentapahtumiin jäsenhinnoilla sekä lukuoikeus kotisivujen jäsensivustolle. Jäsensivustolla julkaistaan mm.
KauppisViestit aina vuodesta 2005 lähtien ja sukutapaamisten kuvagalleriat, sukututkimukseen liittyvää aineistoa.
Kotisivujen osoite on: www.kauppistensukuseura.yhdistysavain.fi
Jäsenrekisteriin tulevat muutokset voi ilmoittaa kotisivujen lomakkeella tai sähköpostilla: jaana.andersson@telia.com. Myös voi ottaa yhteyttä hallituksen sihteeriin Anita Eskeliseen: eskelinenanita1@gmail.com, puh. 045 139 1538 Jäsenlaskutus tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostitse, sähköpostiosoitteen puuttuessa lähetetään lasku postitse. Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan toimivat s-postiosoitteet päällekkäisen laskutuksen välttämiseksi.
Nimi Osoite
Puhelin sähköposti Sukuhaara (jos tiedossa)
Haluan Kauppisviestin: sähköisenä paperisena
Jäsenmaksu maksetaan sukuseuran tilille: FI53 1047 3000 0264 16.
Jäsenyys tulee voimaan suorituksen tultua.
JÄSENEKSI LIITTYMINEN
KIRJA- JA TUOTETILAUKSET voidaan tehdä kotisivulla tilauslomakkeella,
osoite www.kauppistensukuseura.yhdistysavain.fi , valikossa otsikko KauppisTuotteet tai kirjeitse/sähköpostitse:
Nina Teittinen, Savontie 71 C 25, 76150 Pieksämäki | puh. 044 9327 793 | s-posti: ninateittinen85@gmail.com Tilaukset toimitetaan postipakettina tai kirjeenä. Tuotteen hintaan lisätään postituskulut.
SUKUTUTKIMUKSET:
Kauppisten suvun vaiheita I koko A4, 168 sivua, 1984, 20 €
Hankasalmen Kauppisten sukukirja koko A4, 222 sivua, 2004, 20 €
Hankasalmen Kauppisten sukukirja II koko A4, 58 sivua, 2007, 5 €
Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisten sukupuu II kaavionavihko, 1995, 15 €
Viitasaaren ja Halsuan Kauppisten sukukirja koko A4, 173 sivua, 2013, 25 €
Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I koko A4, 306 sivua, 1988, 30 €
Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II koko A4, 62 sivua, 2010, 5 €
Ylä-Savon Kauppisten sukupuu kaaviona vihko, 1990, 15 €MUUT TUOTTEET
Kaulariipus, hopeinen ankkuriketju 45 cm 30 € Kaulariipus, hopeinen ankkuriketju 50 cm 40 €
Rintamerkki, hopeaa 15 €
Solmioneula, hopeaa 50 €
Pöytästandardi ”yhtä puuta” –tunnuksella 40 €
Isännän/sukuseuran viiriiso koko (450 cm x 50 cm) 65 € pieni koko (300 cm x 50 cm) 60 €
