Saarijärven puhelinosuuskunnan historia
Vanhoina hyvinä aikoina oli Saarijärven Puhelinaluetoimiston päällikkönä Oskar Heikkonen, joka älysi hoksaa- vaisena miehenä haastatella entistä Saarijärven Puhelinosuuskunnan puheenjohtajaa, johtaja Paavo Tirkkosta (1899-1979) v. 1966, jolloin oli kulunut 20 vuotta osuuskunnan lunastamisesta posti- ja lennätinlaitokselle (1946). Seuraavassa pääosa kahden kohteliaan herrasmiehen keskustelun nauhoituksesta.
Väliotsikot allekirjoittaneen. Kertomuksessa mainittua rakennusta ennen keskus on ollut n. k. Leinosen talossa, mikä oli punainen talo Seurahuoneen ja Hytösen alapuolella. Ainakin osa meistä muistaa rakennuksen. Sinne mentiin ohi Seurahuoneen päädystä alas, sikäli mikäli... Lukiessani vikojen korjauksesta heräsi mielessäni ajatus, kun tänä päivänä supistellaan myös Telen toimintoja, pitäisikö Allan Äijäsen ruveta varulta harjoittele
maan puhelinten vikojen korjausta, jotta työ pysyisi samassa ammattikunnassa. - Kiitokset Oskarille ja Sompin Antille.
Pentti Pohjonen
Langalla oli tunkua
- P yydän Sinua, P aavo tässä n y t ta ri
n o im a an m u isto ja si, m u istik u v ia si S aarijärven P u h elin o su u sk u n n an v ai
heista. T äm ä m agnetofoni tallettaa tä
m än n iitä varten, jo ita k enties tu le v ai
su u d essa asia kiinnostaa. O le hyvä!
- K iitoksia, jo h ta ja O ssi H eik k o nen tästä luottam uksesta, m inkä S inä o le t jä rje s tä n y t m in u lle, että m in ä m uistini v arasta kerron P u h elin o su u s
k u nnan alk u v aih eista ja m yöskin sen kehityksestä!
M u u tin S aarijärvelle Jy v äsk y lästä v u o n n a 1923 h elm ik u u n 15. päivä.
T äällä ei ollu siilon siitä v an h asta k e s
k u k se sta su o raa y h te y ttä u lo sp ä in , m u u ta kun Ä än ek o sk elle m e p ä ä sim me. S iilon oli kyllä suora linja y k sity i
sellä kauppias O tto H einolla, suoraan S aarijärv eltä M y lly m äe lle K arl F inni- lä O sak ey h tiö lle j a sieltä k au tta kaup- p iask u n ta tilasi tavaroita, senkun m itä nyt y hdessä tu k k u liik k eessä m a h d o lli
sesti oli. M u tta jo s tuli ky sy m y s jo s ta kin sellaisesta erikoistavarasta, niin sil
loin m e em m e en ää o n n istu n ee t sitä M yllym äen k au tta saam aan, vaan m e p u h u im m e S a arijärv eltä Ä än ek o sk en k au tta Jyväskylään, V aasaan, T am p e
reelle j a H elsinkiin, sillä oli yksi ainua linja Ä än ek o sk elta Jy v äsk y lään j a sillä tav alla m e p ää sim m e suureen m a ail
m aan j a liik em aailm an yhteyteen.
M u tta kun laskin silloin p uhelim et, m itk ä p y rk i tä tä y h tä a in u a ta lin jaa Jy v ä sk y lä ä n , niin n iitä o li p ik k u sta vaille 3000. N iin k o v in h yvin y m m ä r
tää, että v aik k a m e aam u lla tilasim m e p u h elu n se itse m ä ltä tai k ah d e k sa lta,
niin se ei kerin n y tulla koko päivänä.
Ja k y sy m y k sessä ei ollu aina k a u p p i
aan etu, vaan asiak k a itte n etu, jo tk a jo sk u s kiireellisesti ta rv itsiv a t jo ta k in tav araa taloudessaan.
Keräyksellä parannusta
N iin me päätim m e, - silloin oli P u h e
lin osuuskunnan hallinto, jo n k a jä s e n e nä m uistan m a an v iljelijä Jussi K auton.
H än oli p u h een jo h taja ja a llek irjo itta
n ut oli v ara p u h e e n jo h ta ja j a h än oli tu o m m o sta ed isty stä h arrastav a m ies, j a ku n m in ä p u h u in hänelle, että eikö p id e tä P u h elinosuuskunnan kok o u s ja päätetään, jo s P u h elin o su u sk u n n an j ä senet ovat m yötäm ielisiä, että rak e n n ettaisiin suora linja S aarijärv eltä J y v äskylään. M utta se ty rm ättiin heti sil
lä, että m istäs m e saadaan rahat, jo k a varm aan k in oli vaikea kysym ys sillä hetkellä. V arsinkin ne P u h elin o su u s
k unnan jä se n e t, jo tk a silloiseen k e s
k ukseen oli kytketty, oli m aataviljele- v ää v äe stö ä j a n u u k in a j a ta rk k o in a h e n k ilö in ä p e lk ä siv ä t, e ttä p u h e lin - o su u sk u n ta velk aan tu u siinä niin p a l
jo n , että p äättivät, että se on sula m a h d ottom uus. N iin m inä roh k en in teh d ä se lla isen esity k se n , e ttä v a litta isiin henkilöitä, jo tk a k o ettaisiv at k e rä y k sellä saada la h joituksia niin paljon, että sa isim m e tä m än y rity k se n o n n is tu m aan. Ja täh än to im ik u n taan tuli k e rääjiksi edesm ennyt, K ym in L auttaus- yhtiön piiriesim ies H eikki V irkkunan.
H än lähti p u u ta v a ra y h tiö itte n j a sen alan liik em iesten pariin j a sai k erä ty k si sum m an, jo k a oli 18.4000 m arkkaa.
M inä otin sitten taas v elv o llisu u
d e k se n i k ä ä n ty ä k a u p p ia sk u n n a n j a tu k k u k au p p iaitten puoleen. M atkustin V aasaan j a sain sieltä 2 5.000 m ark k aa yhteensä. Sitten S aarijärven liikem ie- hiltä, k au p p iailta k erä ttäv ä su m m a oli seuraava: k au p p ias P aavo S ievänen, kauppias R iku V allivaara, E dvin S alo nen, Jussi Ä ijän en , k au p p iaat K uusela j a E erola, P aavo T irk k o n en O sak e y h
tiö, h en k ilökohtaisesti P aavo T irk k o nen, veljeni L auri T irk k o n en j a k a u p p ia s V äin ö V a rv ik k o k u k in 500 0 ,.
M e itä oli siis k y m m e n en saarijärv e- lä istä lahjo ittajaa j a se teki 50.000,-.
S itten S aarijärv ellä oli silloin M a a laisliiton k an san e d u stajan a m a an v ilje
lijä K aarlo H urm e j a m inä käännyin h änen p u o le e n sa j a hän sai v altio lta 50.000,-. N äm ä la h jo itu sra h at y h te e n sä tekee 168.400:-.
Ja v ielä tah to isin lisätä ju u ri m a an viljelijä K aarlo H urm een ansioksi sen, e ttä hän on m in u n tie tä äk se n i ain u a saarijärv eläin en kan san ed u staja, jo k a p y sty i saam aan v altio lta tällaiseen y h te ish y ö d y llisee n tark o itu k see n tällai- senkin huom attavan sum m an. T ie tää k seni kukaan m uu k an san ed u staja täällä ei ole siihen pystynyt.
K un n äm ä rah at oli saatu kokoon, m en in n äistä tu lo k sista ilm o ittam aan S aa rijä rv e n P u h e lin o su u sk u n n a n sil
loiselle puheenjohtajalle, m a an v iljeli
j ä Jussi K autolle, j a päätettiin, että nyt p id e tää n uusi kokous, j a niin m e k o k o o n n u im m e S ä ä s tö p a n k in k o k o u s huoneeseen, jo s s a esitim m e täm än la h jo itu k se n m äärän, niin P u h elin o su u s
k u n n an jä se n e t o liv a t kaikki ilosia, että näin suuri su m m a kun on saatu k o koon, niin nyt m e yritäm m e.
32
Puhelinlangat alkoivat laulaa N iin ru v ettiin rak e n tam a an S aa rijä r
v e ltä Jy v ä sk y lä ä n k a k so isk u p a rijo h - toa, jo k a n äillä v aro illa saatiin k in p y s
tyyn.
Ja v ie lä lisäksi sitten, rah o ja oli niin paljon, että en ja k s a m u istaa sitä, että pitik ö P u h e lin o su u sk u n n an o tta a la i
naa, m u tta m u lla on käsitys, että ei tar- vinnu, että m e saim m e niillä kokonaan uuden P u h elin o su u sk u n n an talon, j o hon tuli m yöskin v u o k ralaisek si S aari
jä rv e n P alo k u n ta j a on o llu t siinä vu o k rala ise n a täh än p äiv ään saakka.
Ja se siin ä oli k an ssa m yöskin eri
koista, että m e saim m e p u h elin m ak su t putoam aan niin halvaksi, että p u h elin m ak su S a a rijä rv e ltä Jy v ä sk y lä ä n oli vain y hden m arkan, paikallisp u h elin - m aksut oli 25 penniä.
Uudet keskuspöydät
T äm ä P u h elin o su u sk u n n an talo a n n e t
tiin urakalla, m u tta valitettav asti m inä en m u ista täm än u rakoitsijan nim eä ja täm ä talo v alm istui v uoteen 1932. Ja kun täm ä talo tuli v alm iiksi, niin m y ö s
kin sen a ik u ise t a s ia n tu n tija t n iistä m eid än v an h a n k e sk u k se n k o n eista, anto iv at lausunnon, että pitäisi saada uudet p uhelinpöydät.
Ja, jo s m in u n m u istini p itä ä p aik kansa, jo n k a voi tark istaa K eski-S uo- m en P u h elin o su u sk u n n alta, niin näm ä koneet, uud et pöydät, ostettiin K eski- S uom en P uhelinosuuskunnalta.
N äin ollen tä m ä äärim m äisen vai
k ea p u lm a o li sa atu ra tk a istu a , että m eillä oli tä m ä k ak so isk u p arijo h to Jy
Ei kaksi kolm annetta. Entinen puhelintalo uusissa raam eissa. K aksi vuotta sitten oli kuva tältä paikalta lehtem m e kaupunkikuvissa, viim e vuonna tulipalokuva ja nyt tänä vuonna valm istunut m oderni luom us sam oille perustuksille. Onneksi ei ole sanontaa: Ei kolm e neljännettä.
v äsk y lä ä n j a to im i j a p elasi hyvin.
N äin p ää sim m e su u reen m aailm aan, k auppam aailm aan saim m e y hteyden ja m yöskin entistä p arem m in kauppias- kunta pystyi palv elem aan suurta asia- kaspiiriään.
S am a a lin ja a sitten m y ö h e m m in käytti V iitasaari, K annonkoski, K ivi
jä rv i, K arstula, P ylkönm äki j a S aari
jä rv i. S iinä oli näin m o n ta täm än linjan jiä.
Kuva rakennusvaiheesta noin v. 1932.
Tiilikuorm a kantotelineessään Eino Pih
lainen, m uista rakentajista ei tietoa. T ai
taa olla poseerauskuva, koska tiilenkan- to oli useim m iten naisten työtä. Kuvan om istaa Matti Sjögren.
Valtiolle
Sitten m y ö h em m ässä v aih eessa näytti siltä, että puh elin o su u sk u n n alla, S aa
rijärven P u h elin o su u sk u n n alla ei ollut kylliksi p ätev iä teknik o ita, eik ä m y ö s
kään se lla ista jo h to a , että me em m e saaneet sitä py sy m ään aivan täydelleen kunnossa, niin syntyi ajatus, että jo s m e m yym m e sen valtiolle.
P y y sim m e valtiolta toim ilu v an ja t
k o a j a sitä ei m eille annettu, m utta se h y väksyttiin, että v altio sitten osti tä
m än puhelinosuuskunnan om aisuuden, linjat j a kaikki m uut.
Sen jä lk e e n on yhteys parantunut, sillä v altion tuki ju u ri tekn ik k o jen ja asia n tu n tijo itte n a v u lla to im i en tistä parem m in. - T ässä n y t tä m ä ru n k o o i
keastaan p ääasiassa sitten onkin.
Sentaraali-Santroja
- S atu tk o m u ista m a a n , k u k a alkoi tu o ssa v aih eessa v u o n n a 1932 k esk u s
ta hoitam aan?
- S iin ä oli h oitajana, jo s m inä nyt oik ein m uistan , niin ro u v a H elm i Jy l
h ä oli v astaa v an a h o ita ja n a ja hänen ty ttären sä j a sitten, k etä siinä oli ap u na, sitä m in ä en ja k s a m uistaa.
- Siis Jylhän perhe itseasiassa?
N iin, Jylhän - , hoiti koko kesk u k sen siihen asti, kun se lunastettiin v al
tiolle.
Leipurin sivuvirka
N o, entäs v ian k o rjau sto im in ta? M iten käs se oli jä rje ste tty ? O liko vakituista v ia n k o rjau sh e n k ilö k u n ta a noita linjoja varten?
- K yllä m eillä oli sellainen p u u t
te ellin en h en k ilö k u n ta , jo k a ei o llu t niin p ätevää kuin esim erkiksi nykyään on. N e ei ollu t asiantuntijoita, ne oli enem pi am atöörejä. M eid än puhelim ia korjas m onipuolinen herra, leipuri K al
le M ä k elä in en . K aik k i p u h elin v ia t, m itk ä syntyi itsek u n k in puhelim essa, niin täm ä leipuri M äk eläin en korjasi ne. T ek n ik o issa j a n iissä ty ö n jo h tajis
sa ei ollu t niin p y sty v ä ä m ie stä k u in oli täm ä its e o p is k e lu t leipuri M äkeläinen.
Kirjanpitäjiä
V ielä m inä tahtoisin lisätä, että m eillä oli erittäin h u olellinen k o n tto rip ä ällik kö j a kirjanpitäjä, ed esm en n y t V ihtori H onkam aa. H än hoiti useam pia k y m m eniä v uosia p u h elinosuuskunnan k ir
ja n p id o n j a sen jä lk ee n sitten hoiteli L au ttau sy h tiö n piiriesim ies, ed e sm e n nyt H eikki V irkkunen.
- N o niin, m inä k iitän S inua näistä tiedoista. N iin k u in sanoin tu o ssa alus
sa, lie n et ainoa, jo k a S aarijärv en asu k k aista n äitä asioita en ää m uistaa, k o s
ka se ikäpolvi - - ne on h au d a ssa -
- ne on h au d assa iso lta osaltaan, vallan k in ne, jo tk a ov at olleet h om m a- m ie h in ä S inua v an h em p in a jo -
- j o o , niin on
- kun näm ä asiat ovat esillä olleet.
K iitoksia hyvin paljon!
33
