Huittislaisia puheenpätkiä viime vuosisadalta · DIGI

Huitti slai sia puheenpätkiä viime vuosisad ^{alt a}

Mauno Matikkalan kertomaa:

Matikkakalan trtlo

on

ol-

Irrt suvullrt

1720-luvulta.

Nr,'kvit'lcn Mrrtikkalan

tlrlo

rrrketrtrcttiitr vu()nnll

1 922. Uutreiksi nruurrrtri itr

kaakeliuunit' nr:.rterirurlirra Kupittrran kaakelit. Sutri roi hcvosel la kaal<eleita [,oi nr:lrlr]

rlscnrrtlta ja hur-rteli: I)ois ticl- tri, tririltri tuoclrl:ln kaakelcit,r

Iso-Surillc. Srihl<iir tilalle

veclerti i n'l \,r'vriril rri vuon nrr I 9 I U. Krr n nallisl<ocl irr vie - reen rlrkenrrettiin nruuntaja.

M ati kkala n'r tr istrtrt hrttrsl<rttt tilpaLlksen., kun hlinen islinsli

oli tar jon n Lrt lnih istiillri rrsu- valle sor\/rlri Ahtolal le srihktin vetrinr istli ilrna n nr,rksurr., e ttli sorvirrkin olisi helponrpi krivt- tairi, Al-rtolrr

oli

kieltrivtynyt sllnoen ettei senunostll ollu ennenkri t:,trvinntr! Sorvltt"i Ahtolarlla oli poljettrrvrr sor- vi., jolla hnin teki nun. prrisia kynttiLinjalkoja,, le lujar vrn.

Kannilun talo oli harjoir- telutila. 1arlon e nrninnristri

kriytettiin

nirnitystri Krrn- nilarn Arnro.,

sillri

hrin oli trrnrollinen

j.

hLlonrasi nryr)s vähäosaiset.

| 920-l trvtr tr puol ivnil issni

tarpahtui strrmnrtyii Rai ^j rrlrrssa Perkolerr-r kankaalla. Postel- joon i kulki nroottori pyörrilLi mul<anaan rarhalnihetys. Htr- h,tpuheiden nrukarnrn outojar rniehiri oli aienrnritr päivrilLi ollut Mnrlnrbergin kahvilassa

trltt rr no /l'!t ti kktr lt kttkcli tr tnt i rt t,iu'cssii.

ja

seuraillut posteljoonia.

'l bon te kijiiitri ei saältu kos- krurtr kiinni.

-l orieLinrri oli en tisarikaatr

erittriin vilkrrsta. My,u,iin lei- vontrrrisia' ryynejei, jauhojar

j a kaiken laisirr mararntuottei- ter. Entisen kauppiaan Eerik Meikisen nlunrnro myi ^nrnr.

rusi nersoppåur., korvapuustej ar

ja lirnppuja. Kerran nrFytl- nissri oli linrppuja Lihetyksen hvvriksi., joku sarroi ostavansa toisenki., koska rahat mennee ptrkanoille!

Saian

tröstelylaki

^astui

voinraan 1939, jolloin elin- tarvikkeista

oli

kova prtrla.

Rintan-ralle

vietiin

t:rloista ruoka-aineitar., kovrrn pakka- sen vuoksi pahrrsti jriritvneitii perur-roitakin.

Joulun

^{valnr isteluista}

muisteltiin

seurairvaa: _Jo marraskuun alussa nrlettiin valrnistella joulua., teurastet-

tiin sika, tehtiin makkaroita

ja

sylttyä. Joku

oli

vienyt lukkarille kovaa leipeiä, jon- ka han

oli

ottanut vastaan sanoen: Kyll'merar r-re lapset

totaki närvii (leipä taisi olla

h iukatr kovuu).

()ikea joulun tLlntll ttrli.,

ktrn viikkoa ennen joulua

leivottiin.

Aeltonåltlttonäl

haettiir-r Lauhasta heinai-

kuornrat.,

ettei

tlrrvinntrt pyhinri hakea. Jotrlulnrh joiksi

aln netti in lah i n nri vrratetav:lma tai palkollisille rarhaar., lapsille leluja. JoulLrevankeliunri luet- tiin. Aattona ^jar joulllaanrunrl kaiytiin kirkossrr. Mririruittvjri istunrapaikkoja ei ollut. Kirk- koon nrentiin hevosilla, joille

oli

^paikkansa kirkon vierei- sissii pLromeissat. Joulun vietto

56

Huittisten Joulu 2005

Soruari Ahtolan mökki.

kului ^hartaissa tunnelmissa.

Vasta uuden vuoden aikaan

harrastettiin leikkejä

^ja

nuutin ^aikaan nuutipukkina kulkemista.

Salme ja Suoma Toikon kertomaa:

Sota-ajasta muistui mieleen:

He olivat kuulleet Palojoelta saatavan maitoa, menivät ja kysyivät. Saivat lasillisen

jto-

dakseen muttei ^kannuunsa mitään. Joppikin (kuorittu maito) oli silloin kortilla, sitä haettiin Tirrton Suomalta.

Johannes

Jaatinen

^oli

Kansanhuollon pomo. Suoma

Toikko muistaa virkailijoina olleen

mm.

Saara Suurka-

rin,

Maija Helkiön, Saima Säterin, Hilkka Nurmelan, Vuorisen Helenan ja Anni Ketolan. Joltakin virkailijal- ta sai kuulemma sianlihalla polkupyörän renkaita! ^?

Salme Toikko oli Rapolas- sa harjoittelij ana emäntäkou- luaikaan. Kerran hän havaitsi lihavarastossa jäniksen ruhon olevan madoissa

-

^{käyttöä ei}

Salme Toikko tiedä! Leipää lähetettiin emäntäkouluun ja kerran oli jostakin saatu ostaa kilo sitruunoita, jotka

myös lähetettiin Salmelle. Jal- kineista oli silloin kova pulan, kuten kaikesta muustakin.

Salme

oli

saanut jostakin ostaa puupohjat ja toisesta paikasta nahkavarret, joista sitten saatiin yhdistetrynä

saappaat. Kahvia tehtiin var- sin erikoisella tavalla; kuori- päällinen peruna vuorattiin ruisjauhoilla, kypsennettiin ja ruskistettiin. Sitten leikattiin paloiksi ja jauhettiin

-

^siinä

oli kahviainesta!

Marsalkka Mannerheim vieraili Huittisissa elokuussa 1939. Hän oli tarkastamassa

mm. lottien toimintaa. Man- nerheim yöpyi Huhkolan kar- tanossa, jossa passareina olivat Sandra Mattila pääemäntänä

ja Liina Mattila apulaisena.

Mannerheim

oli

sanonut, että olisi pitänyt ^vielä kiittää emäntää. Sandra Mattila oli ehtinyt lähteä

jo kotiin

ja niinpä häntä lahdettiinkin hakemaan Huhkolaan takai- sin. Asian kuultuaan Sandra

oli

sanonut,

että

tulkoon tänne,

jor

haluaa kiittää.

Tärina ei ^kerro

^menikö

Mannerheim!

Huhkolassa

sanottiin olevan kummituksia, niinpä ryömatkalla ^olevat monttöö- rit (asentajat) tulivat monesti Toikolle yöksi.

Sota-aj an lauantaiehtoon ruokana oli rieskaa ohrajau- hoista

j^

joppijuustoa. Kello

1 8.00 kuunneltiin ehtookel- loja. _Joskus jouluna oli täysin

kurakeli. Lempi Keinonen toimi suntiona. _Jouluaamun jumalanpalvelus

oli

^Huit-

tisten kirkossa kello 6.00.

Lotilla oli sota-aikana tärkeä tehtävä kotirintamallakin; he

j ärj estivät sankarihautaukset, mm. koristelivat kirkon.

Täpaninpäivänä kutsuttiin Kannilan taloon koko kylan väki. Kannilan oli niin ^mah- tava talo, että juhlissa kaikki seinät vuorattiin ryljyilla.

Liisa Waahtera Kuvat: Mikko Waahtera

Hurttisten Joulu 2005 57