Huitti slai sia puheenpätkiä viime vuosisad alt a
Mauno Matikkalan kertomaa:
Matikkakalan trtlo
on
ol-Irrt suvullrt
1720-luvulta.Nr,'kvit'lcn Mrrtikkalan
tlrlo
rrrketrtrcttiitr vu()nnll1 922. Uutreiksi nruurrrtri itr
kaakeliuunit' nr:.rterirurlirra Kupittrran kaakelit. Sutri roi hcvosel la kaal<eleita [,oi nr:lrlr]
rlscnrrtlta ja hur-rteli: I)ois ticl- tri, tririltri tuoclrl:ln kaakelcit,r
Iso-Surillc. Srihl<iir tilalle
veclerti i n'l \,r'vriril rri vuon nrr I 9 I U. Krr n nallisl<ocl irr vie - reen rlrkenrrettiin nruuntaja.
M ati kkala n'r tr istrtrt hrttrsl<rttt tilpaLlksen., kun hlinen islinsli
oli tar jon n Lrt lnih istiillri rrsu- valle sor\/rlri Ahtolal le srihktin vetrinr istli ilrna n nr,rksurr., e ttli sorvirrkin olisi helponrpi krivt- tairi, Al-rtolrr
oli
kieltrivtynyt sllnoen ettei senunostll ollu ennenkri t:,trvinntr! Sorvltt"i Ahtolarlla oli poljettrrvrr sor- vi., jolla hnin teki nun. prrisia kynttiLinjalkoja,, le lujar vrn.Kannilun talo oli harjoir- telutila. 1arlon e nrninnristri
kriytettiin
nirnitystri Krrn- nilarn Arnro.,sillri
hrin oli trrnrollinenj.
hLlonrasi nryr)s vähäosaiset.| 920-l trvtr tr puol ivnil issni
tarpahtui strrmnrtyii Rai j rrlrrssa Perkolerr-r kankaalla. Postel- joon i kulki nroottori pyörrilLi mul<anaan rarhalnihetys. Htr- h,tpuheiden nrukarnrn outojar rniehiri oli aienrnritr päivrilLi ollut Mnrlnrbergin kahvilassa
trltt rr no /l'!t ti kktr lt kttkcli tr tnt i rt t,iu'cssii.
ja
seuraillut posteljoonia.'l bon te kijiiitri ei saältu kos- krurtr kiinni.
-l orieLinrri oli en tisarikaatr
erittriin vilkrrsta. My,u,iin lei- vontrrrisia' ryynejei, jauhojar
j a kaiken laisirr mararntuottei- ter. Entisen kauppiaan Eerik Meikisen nlunrnro myi nrnr.
rusi nersoppåur., korvapuustej ar
ja lirnppuja. Kerran nrFytl- nissri oli linrppuja Lihetyksen hvvriksi., joku sarroi ostavansa toisenki., koska rahat mennee ptrkanoille!
Saian
tröstelylaki
astuivoinraan 1939, jolloin elin- tarvikkeista
oli
kova prtrla.Rintan-ralle
vietiin
t:rloista ruoka-aineitar., kovrrn pakka- sen vuoksi pahrrsti jriritvneitii perur-roitakin.Joulun
valnr isteluistamuisteltiin
seurairvaa: Jo marraskuun alussa nrlettiin valrnistella joulua., teurastet-tiin sika, tehtiin makkaroita
ja
sylttyä. Jokuoli
vienyt lukkarille kovaa leipeiä, jon- ka hanoli
ottanut vastaan sanoen: Kyll'merar r-re lapsettotaki närvii (leipä taisi olla
h iukatr kovuu).
()ikea joulun tLlntll ttrli.,
ktrn viikkoa ennen joulua
leivottiin.
Aeltonåltlttonälhaettiir-r Lauhasta heinai-
kuornrat.,
ettei
tlrrvinntrt pyhinri hakea. Jotrlulnrh joiksialn netti in lah i n nri vrratetav:lma tai palkollisille rarhaar., lapsille leluja. JoulLrevankeliunri luet- tiin. Aattona jar joulllaanrunrl kaiytiin kirkossrr. Mririruittvjri istunrapaikkoja ei ollut. Kirk- koon nrentiin hevosilla, joille
oli
paikkansa kirkon vierei- sissii pLromeissat. Joulun vietto56
Huittisten Joulu 2005Soruari Ahtolan mökki.
kului hartaissa tunnelmissa.
Vasta uuden vuoden aikaan
harrastettiin leikkejä
januutin aikaan nuutipukkina kulkemista.
Salme ja Suoma Toikon kertomaa:
Sota-ajasta muistui mieleen:
He olivat kuulleet Palojoelta saatavan maitoa, menivät ja kysyivät. Saivat lasillisen
jto-
dakseen muttei kannuunsa mitään. Joppikin (kuorittu maito) oli silloin kortilla, sitä haettiin Tirrton Suomalta.
Johannes
Jaatinen
oliKansanhuollon pomo. Suoma
Toikko muistaa virkailijoina olleen
mm.
Saara Suurka-rin,
Maija Helkiön, Saima Säterin, Hilkka Nurmelan, Vuorisen Helenan ja Anni Ketolan. Joltakin virkailijal- ta sai kuulemma sianlihalla polkupyörän renkaita! ?Salme Toikko oli Rapolas- sa harjoittelij ana emäntäkou- luaikaan. Kerran hän havaitsi lihavarastossa jäniksen ruhon olevan madoissa
-
käyttöä eiSalme Toikko tiedä! Leipää lähetettiin emäntäkouluun ja kerran oli jostakin saatu ostaa kilo sitruunoita, jotka
myös lähetettiin Salmelle. Jal- kineista oli silloin kova pulan, kuten kaikesta muustakin.
Salme
oli
saanut jostakin ostaa puupohjat ja toisesta paikasta nahkavarret, joista sitten saatiin yhdistetrynäsaappaat. Kahvia tehtiin var- sin erikoisella tavalla; kuori- päällinen peruna vuorattiin ruisjauhoilla, kypsennettiin ja ruskistettiin. Sitten leikattiin paloiksi ja jauhettiin
-
siinäoli kahviainesta!
Marsalkka Mannerheim vieraili Huittisissa elokuussa 1939. Hän oli tarkastamassa
mm. lottien toimintaa. Man- nerheim yöpyi Huhkolan kar- tanossa, jossa passareina olivat Sandra Mattila pääemäntänä
ja Liina Mattila apulaisena.
Mannerheim
oli
sanonut, että olisi pitänyt vielä kiittää emäntää. Sandra Mattila oli ehtinyt lähteäjo kotiin
ja niinpä häntä lahdettiinkin hakemaan Huhkolaan takai- sin. Asian kuultuaan Sandraoli
sanonut,että
tulkoon tänne,jor
haluaa kiittää.Tärina ei kerro
meniköMannerheim!
Huhkolassa
sanottiin olevan kummituksia, niinpä ryömatkalla olevat monttöö- rit (asentajat) tulivat monesti Toikolle yöksi.Sota-aj an lauantaiehtoon ruokana oli rieskaa ohrajau- hoista
j^
joppijuustoa. Kello1 8.00 kuunneltiin ehtookel- loja. Joskus jouluna oli täysin
kurakeli. Lempi Keinonen toimi suntiona. Jouluaamun jumalanpalvelus
oli
Huit-tisten kirkossa kello 6.00.
Lotilla oli sota-aikana tärkeä tehtävä kotirintamallakin; he
j ärj estivät sankarihautaukset, mm. koristelivat kirkon.
Täpaninpäivänä kutsuttiin Kannilan taloon koko kylan väki. Kannilan oli niin mah- tava talo, että juhlissa kaikki seinät vuorattiin ryljyilla.
Liisa Waahtera Kuvat: Mikko Waahtera
Hurttisten Joulu 2005 57