Muisteluja vanhan kunnantalon ajoilta · DIGI

' ıff:

*li-i-ıı.

. . 'f 'g '- “á .

:r J' ~- 'I-i l

f .'I I`Ä

šffffifäåi*

.. _ a .

-fiàgåfifffi

_ ' m-mırfifsii

*rrıäíflt-I

*l Iı-w-_l',.ı--_ı

“izfri . r-fi

I' 'JJ -_.ı'ff'-'çt f."

§._ıE

Awısomw

MUISTELUJA

VANHAN KUNNANTALON ALKUAJOILTA

A

PITÄJÄNIUPA

NYkYiHfiI-'l kunnantalo on jo kolmas kunnantalo Mäntsälässä. Ensimmäi-

sen kunnantalon virkaa toimitti toriplaanin laidalla vieläkin pystyssä

oleva ns. Pitäjäntupa .

TUO Pfllrlki rakennettiin v. 1854 ruumiiden leikkaushuoneeksi sekä kun-

nafl Yhleıseksı _ası kokoontumispaikaksi, jota tarvittiinkin, kun kunnalliset at erotettiin kirkollisista 1865.

Tai? of? eläfllft 'varsin kirjavan elämän. Sen yhdessä huoneessa sement- tlpöädàllä Sllflflfl i Diirilääkäri ruumiinavauksia, tuvassa kokoontui kun-

ttallrlíet lautakurınaıt, pienemmässä huoneessa asuttiin ajoittain, pidet-

llšflóojlílılífiílrıa p

ıtkamatkaı

sille koululapsille jne. Nälkävuosien aikana, tuivat säät? ktf

ıkillfiil Salffl

sllfllana, kun nälän uuvuttamat

ıhnuset sairas- lgnmuvulla tai; eısuutãıa aılreutıtavaan kuumetautıın.

inolaisia ja iloinegnıııšrıoäı tyllcıljrllaän ja alkoi rappeutua. Taloon pes

ııytyi

vamma menoa ja niiin kmSY l talossa. Kunnamsät karsastıvat tätä hnl-

talossa luvattomasti asuvat Ikgiınnıfiuãıiııes Fa!ıtehtàväšcseen 'heittää ulos

ralaisia, Ehı uoosin koulun imagen! ãêsıanaısta.. tDtett

ıın vakıtuısıa vuok-

kuoro ja muuk ku]

_In ttuurıtoımınta olı

_ P' . a aısı

keskittynyt tähän pytmkıin

a oppilaita. Myös kirjasto, laulu-

Ensimmä'15011 kerran oman kunnantalon rakentamı.sta ehdotti 1890-lu-, vulla nimismies Karlsson mutta vero ' '.. › ä h t annettiin raueta. 1900

-luvun alussa, kun

yrm ınnaı

"d

mousua peläten asıan

' kennettíín hautausmaalla, pitäjänttı pa jäi kiilırlcııırııırıriıneıjåjlríıšrıılållílíšıtihufıie ia'

tojen tiloiksi aina vuoteen 1935 saakka. n onnm- UUDEN KUNNANTALON SUUNNITTELU

Uuden kunnantalon rakentamistarve oli tiedostettu jo 1800

la kunnallisten toimintojen lisäännyttyä, mutta varsinaiselle suunnittej asteelle asia eteni vasta 1928. Tällöin Leander Sirola teki kirjallisesti;

aloitteen, että kunnantalon rakentaminen olisi otettava kunnan rakennus?

ohjelmaan sekä kunnanvaltuuston nimettävä 3-henkilöinen toimikunta

laatinıaan ehdotuksen ja hankkimaan arkkitehdin piirustusluonnoksen

valtuustolle esitettäväksi. Näin talo voitaisiin rakennuttaa sopivan tilat-

suuden tullessa.

Valtuusto käsitteli Sirolan kiı jelmän syyskuussa 1928, mutta asia pan-

tiin pöydälle. Se oli uudelleen esillä valtuustossa 25.10.28 ja nyt päätet- tiin laatia suunnitelma kunnantaloa varten. Suunitelma oli tarkoitus esit-

-luvun loput..

kauden kuluttua marraskuun 30. päätettiin valita viisijäseninen toimi- kunta tekemään suunnitelman kunnantalon rakentamisesta. Suunnitel- ma oli tarkoitus esittää valtuustolle päätösten tekemistä varten. Asia ete- ni kuitenkin verkkaisesti ja vasta 26.6.1929 valtuusto päätti ostaa seura- kunnalta Kunnanhuoneen tontin 1:- markan neliömetıihirınasta.

Kaksi vuotta oli jo kulunut, rakennustoirniktıtıta nimitetty ja tontti ostet- tu. Kokouksessaan 22.4.1930 kunnanvaltuusto käsitteli arkkitehtien Martti Paalasen ja Vietti Nykäsen laatimat piirustusehdottıkset, mutta jätti ne pöydälle ja vaati rakennustoimikunnan lausunnon ja ehdotuksen

piirustuksista.

Kului jälleen aikaa puolitoista vuona edellisestä, kun 30.10.1931 valmis- teluvaliokunta päätti 3 äänellä 2 ääntä vastaan, että arkkitehti Martti Paalasen piirustusehdotus Nıo 4 hyväksyttäisiin siten, että sen perusteel- la voitaisiin laatia työpiirustukset ja kustannusarvio. Ehdotusta vastaan annetut 2 ääntä ehdottivat esityksen hylkäämistä. Valtuusto käsitteli asi- an 2.11.1931 ja päätti 9 äänellä 1 vastaan olla hyväksyrrıättä em. piirus- tusta eli valmisteluvaliokunnan esitys hylättiin. Tähän äänestykseen osal- listui vain 10 valtuutettua, muut eivät osanneet ottaa kantaa asiaan.

Varovaista väkeä nuo luottamusmiehet, toivoivat varmaankin jonkin hal-

vemman ratkaisun löytyvän toimistotiloiksi. Olihan pula-aika. Näinä

aikoina kunta omisti Hirvihaaran kartanon maineen ja rakennuksineen, eikä rakennuksille ollut löytynyt sopivaa käyttöä, eikä ostajaakaan, yri- tyksistä huolimatta. Nyt näyttää käynrıistyneen suunnitelma kartanon muuttamisesta kunnantaloksi. Asia oli vireillä vuoden ajan ja sitä käsi- teltiin tiiviisti koko ajan, vaikka samaan aikaan tehtiin kartanosta myös myyntityotä. Hanke sai kuitenkin luonnollisen lopun, kun 3.9.1934 to- dettiin, että kartano oli jo myyty.

Nyt oli kulunut jo kolme vuotta siitä, kun piirustuksia oli viimeksi käsi-

telty. Valmisteluvaliokunta toi asian uudelleen esilleNaltuusto käsitteli jälleen 22.10.1934 kunnantalon rakentamista ja antoi valiokunnalle teh- täväksi esittää valtuustolle ehdotukset siitä, kuinka suureksi, mitä tar-

koitusta varten, mistä aineesta jne. kunnantalo rakennetaan. Valiokunta sai luvan käyttää tähän ammattimiehen apua.Valmisteluvaliokunta ei vitkastellut, vaan jo 5.12.1934 ehdotti, että valtuusto päättäisi kunnan- talon lopulta rakennettavaksi, jotta rakentamistoimenpiteisiin voitaisiin

ryhtyä mahdollisimman pian sekä, että asianmukaiset piirustukset, työ- selitykset ja korkeintaan 600.000 Smk nouseva kustannusarvio voitai-

siin aikanaan esittää valtuuston hyväksyttäväksi.

Kuusi vuotta oli kulunut ja asian pompottelu lautakunnissa päättymäs-

sä, totuudenhetki koittamassa. Valtuuston pöytäkirja 8.12.34 kertoo seu-

raavasti: “Kunnantalon rakentamisesta keskusteltaessa valtuutetut Jal- mari Degerinan ja Viljo Sara valtuutettu Yrjö Rannan kannattamana ehdottivat, että sanotun talon rakentamishanlckeista vielä toistaiseksi luovuttaisiin. Koska kuitenkin toisaalla oli tehty esityksiä kunnantalon rakentamistoinienpiteisiin ryhtymisestä oli valtuustossa toimitettava ää- nestys, minkä perusteella sitten äänestystuloksin 11-3 ääntä vastaan pää- tettiin, että kunnantalon rakentamiseen mahdollisimman pian ryhdytään.

Taloa varten tarvittavia lopullisia piiiustuksia, työselityksiä ym. selvityk-

siä hankkimaan valittiin samalla kunnallislautakunta ja rakennuslauta-

kunta, joiden huoleksi lisäksi jätettiin yleensä kaikki sanottua rakenta- mishanketta koskevat jatkotoimenpiteetf'

Valtuuston § 4 äänestyslista oli seuraava:

Rakentamisen Puolesta: Rakentainísta vastustivat:

Anttila, Eino Kaıja, Albert

Heleníuå YIIiÖ Sukula, Aaretti

Halme, Kalle

Sara, Viljo yht 3

Julen, Knut '

Leppäranta, Vihtori Åaıiestaııı atta jättivät:

Lafm' Jiflfnaf' Degerinan, Jalmari

Laine, Viljo

Helenius Toivo

Metsä, viıjo Kaı evi Åntti

Rinne, Martti

R ' ..

Salama, Kustaa auta' YUÖ

Seppä, Väinö Sipilä, livari Salila, Toivo Virtanen, Juho yht. 8 Toivonen, Sulo yht. ll

Poissa oli:

Ranta, Heikki

selityksen laatiminen annettiin V. Siikosen tehtäväksi ja valtuustolle

hyväksyrrtístä varten esítettäväksi.

Helmikuun 25p. 1935 piirustukset esiteltiin valtuustolle, joka totesi ne

kelvollisiksi ja tarkoitusta vastaaviksi. Sekä piirustukset että 6l0.000:- Smk suuruinen kustannusarvio hyväksyttiin yksimielisesti kuitenkin

varauksella, että rakennustyötä suoritettaessa voidaan tehdä piirustuksia koskevia, tarpeellisiksi todettuja aivan vähäisiä muutoksia. Samalla pää-

tettiin, että kaikista rakennushankkecn käytännön toteuttamista koske- vista toimenpiteistä päättäminen ja rakennustöiden valvonta jätettiin valinisteluvaliokunnan ja rakennuslautakunnan yhteiseksi tehtäväksi ja,

että rakennustyöt teetetään urakkatyönä, jota koskeva urakkasopimus on

asianomaisen urakoitsijan kanssa tehtävä viimeistään maaliskuun 16 päi-

vänä 1935. Puheenjohtajaksi yhteiseen toímikuntaan valittiin Kustaa Salama. Valtuuston päätös julistettiin yksimielisesti kiireelliseiiä täytän-

tavaksi

331311330 oli sıiis antanut valtuudet nimetylle toimikunnalle kaikista

falteiinushankkeessa tapahtuvista käytännön toimenpiteistä päättämisen ' akei-iiı ustyön valvonnan. Koska rakentaminen aiottiin suorittaa no-

Jpıısti oli toimi''kunta helpompi yksikkö toimia ja saada koolle ja lisäksi

monet osalllıstuı = . . vat työnjohtooiija muihin tehtäviin - - - - " 'työmaalla _ ti' N

ın

ennen - sietäisipä vielä nykyäänkin tutkia menetelmää.

4 3 35 toimikunta hylkäsi esityksen sähkölaitoksen tarkoituksiin varat-

tavan huoneiston sijoittainisesta keskikerrokseen kunnantoiiiıiston yh-

teyteen Yksityiskohtaisten työpiirustusten ja työselitysten laatimista

..

kıırehdıttıı n ja samalla pääIBHIIHJOSSfIkm Pàäkaupungm leggfšssâ e 081%

taa asianomaísia tekemään urakkatflflfi iuksen enlfen Eiq-íl _ ° mm talon valmistuneet luonnokset toimikunta totesi kaikinlfl mhn tYYdYltä'

vaksi. Kuitenkin 25 metnä pitkä rakennus ehdotettiin pidennettä trillä jolloin asuntoja sopisi useammalle virkaılıjalle. Tämä tu

kımeinnalle halvemmaksi kuin useassa paikassa asuminen ja huoneet voisi

'ä 'estää käytännöllisemmin. Valmisteluvaliokunta oli kiirehtinyt, että digg; saataisiin jo ensi syksynä, siis -35, asuttavaan kuntoon, mutta toimi-

kunnan jäsenet KÅÅLKrakau ja Emil lsehtiiien vastustivat jlflfäsii näin

kovaa kiirettä syystä, että “kun ei ole vielä piirustuksiakaan, min muuta-assa kuukaudessa valmistettu kivirakennus ei voi tulla kunnollisesti i-ıãkennettiia ja siitä koituu kunnalle vahinkoa aiheettomasti ja kun van-

ha kunnantupakin on vielä täysin hyvässä kunnossa!

nh . ı h t' Näin jäjkikäteen voi todeta, että vtı saita olivat nuo va an ajlacn mie

Viisaita ja hyvin varovaisı a ja vieläpä Salvaf hyvää työtä a aan' 's'

ıe]

hyvinpä on tämä kunnantalomme kestänfl alan hfifllpflafl Pufemfia-

1.4.35 rakennustoimikunta ja -lautakunta käsittelivät Saapuneita urak- katarjouksia,joita oli yhteensä 15 kappaletta. Korkein tarjous oli 800.000

mk ja alin oli 570.000 mk. Arvatkaapa kumman papat valitsivat? Oi- kein, halvirmnan, jonka oli tehnyt K.Juselius Pusulasta. Tämä hyväksyt-

tiin, siis 570.000 mk. Nyt palkattiin työnvalvojaksi V. Siikonen tarpeen

mukaan, mutta vakituiseksi valvojaksi toimikunnan jäsen K.W.Krakau.

Palkan hän sai laskun mukaan. Urakkasopimuksen kunnan puolesta

hyväsymään ja allekirjoittamaan valittiin rakennuslautakunnan puheen- johtaja KW Krakau ja valinisteluvaliolcunnan puh.johtaja Kustaa Sala-

ma. Samalla ilmoitettiin, että rakennuksen on oltava valmis 30.9.1935.

Urakkasumma hyväksyttiin maksettavaksi työn edistymisen mukaisesti,

kuitenkin siten, että 25.000:-Snıl‹ maksetaan vasta vuoden kuluttua sii- tä. kun rakennus on asuttavaksi hyväksytty.

Kunnantalon vesi- ja lämpöjohtolaitteiden tarjouksista hyväksyttiin hä- meenlinnalaisen Veljekset Helanderin tarjous sillä ehdolla, ettei Suo- nienVoınia- ja Polttoaineylidistyksen tarkastuslaitos, jonka tarkastetta- vaksi tarjous jätetään, havaitse virheitä tai heikkouksia laitteissa. Mah- dolliset virheet ja heikkoudet on korjattava laitoksen ehdottamalla taval- la. Kunta maksaa tarkastuskulut.

RAKENTAMINEN

Kuudefl vuoden lfillkfiíitı n jälkeen näyttää siltä, kuin päättäjille olisi tul- lut tuli.

selvästi ilmi, kun lukee tuon melko sateisen kesän aikana syntyneitä asia-

kirjoja. 7.5.35 paalutettiin maa-alue, joka oli seurakurmalta jo 26.6.29

ostettu uuden kunnantalon tontiksi.

Rovasti Hallion kanssa sovittiin, että nantalon yhteisen vesijohdon raken suorittaa 113 ja seurakunta 2í3.

Valtuuston istuntosalista päätettiin vetää soittokellojohdot eteiseen, odo-

tushuoneeseen ja kahvilaan. Puhelinjohtoja päätettiin oedäuää kohngr;

yksi johdetaan kunnantoiniistoon, yksi sähkölaitoksen kansliaan ja yksi kahvilaan alakerrassa. Väinö Siikosen tehtäväksi annettiin laatia piirus-

tukset kunnantalon valtuuston istuntosalin pöytää ja odotushuoneen ka- lustoa varten.

pappilan virkatalon ja uuden kun- tarriisesta ja kunnossapidosta kunta

Rakennuksen peruskiveen päätettiin muurauttaa niuistolaatikko, johon

pannaan rakennuksen piirustukset ja muistosanoja sekä muistiinpanoja

rakennuskohteen aloitteista ym. (7.6.1935)

Urakoitsijan ehdotuksesta sovittiin, että urakoitsija rakentaa kunnantalon

toisen kerroksen välikaton kokonaan rautabetonista eikä alkuperäiseen

rakennussuunnitelmaan tästä aiheutuvan muutoksen johdosta tarvita

suorittaa lisäkorvausta. 17.7.35 toimikunta toteaa, että Keskuslämmitys-

laitepiirustukset oli tutkittu Voiiiia- ja Polttoaineyhdístyksen toimesta.

Lausunnon mukaan yhdistys oli tehnyt jonkin verran muutoksia, esim.

määräsi pannuhuoneen pohjaksi 1,5 metriä, ktm syvyys oli nyt vain 80-

90 cm. Tämän johdosta toimikunta päätti lähettää Krakaun ja Salaman

neuvottelemaan yhdistyksen insinöörien kanssa.

Herrat olivat käyneet Helsingissä saamassa neuvoja pannuhuoneen sy- vyyttä koskevassa asiassa. Siellä oli annettu lupa rakentaa lattia niin, että erotus tulee olemaan 1,25 m syvempi kuin varsinainen kellarikerrok- sen taso. Näin vesikierto toimii lämpöjohdoissa vielä tyydyttävästi.

Ja rakentaminenjatkuu kiivaana. 9.9.35 toimikunta päätti rakennettavaksi puisen talousrakennuksen käsittäen puuvajan, kaksi käymälää, lantalan, ja pienen kalustovajan. Rakennuksen mitoiksi määriteltiin l7m x 8,5m.

Väinö Siikonen teki piirrokset ja työselitykset. Urakkataijousten perus- teella urakka annettiin herra Svante l-Iarilon tehtäväksi 24.500 mk:sta.

Rakennuksen tuli olla valmis joulukuun alkuun 1935 mennessä, mutta

maalauksen sai suorittaa seuraavana kesänä. Kuten huomataan, aikaa

annettiin vain kaksi kuukautta. Huh huh, onpa sitä ennenkin pantu - ' ' ° ' ° ° välineillä!

iiiãifrtiüiliia mitä :tiiigriíiılsa paloi maaliskuussa 1939 syystä, että kuuma

tttitıtattmpttii aii jatatty iiiaa ıaitaııa ıatttaaaiaaa, jaata tttıi att yaııa aaa-

ut vallan Tilalle rakennettiin aivan samanlainen kahdessa kuukaudes- n ° akoitsijana oli Svante Harilo. Hintakin oli sama.

iJa-ıã urkunnantalon kirkonpuoleiseen nurkkaukseen, siis ulkopuolelle,

miiaiiıı' rkän laskun vuoksi, teetettiin rappuset ja asian hoito jäi K. W.

Krakaiııiriıhuoleksi, tietää pöytäkirja kertoa. Krakaun huoleksi jäi myös

lipputangon teettäminen. _ '_ _ _ _ _ _ ._

Paljon oli päätettäviä asioita, paljon kiirettä jakovin

kiråä oli

myfsı

kataulu. Marraskuun 2 päivänä -35 rakentaminen oli ennyt]

Pitkälle, että uuden kunnantalon vastaanottotarkasttl fi “ä

Päätígllçln Pıt _ keskiviikkona 6.11.35 klo 10. Toimitukseen kutsuttiin myös mBS an

Väinö Siikonen aifiistajaksi. _, _ _ l . m t

Rakennustoimikunta kertoo, että 6.11.35 tarkastett

ı

in juuri va mis nu

uusi kunnan toimitalo ja todettiin rakennustyöt. tehdyiksi työselrtyksen

ja sopimuksen mukaisesti. Keskuslämmitysla

ıtteiden telšllä

heffs Iıjeılian;

der ilmoitti antavansa mainituille laitteille 2 vuoden takuun eli? 59

Hclanderin toiminimen puolesta.

Valmisteluvaliokunta päätti edellä olevan laustlfmyfl Pefusieeila ehdmf

taa valtuustolle uuden kunnantalon liyväksiffläväksl Ja Vastaflnoteuavaksl

10

Vihkiäisjuhlapäiväksi päätettiin 2. l 2.-35. Päivällistoiınikunta oli ihnoit-

tanut, että päivälliset voidaan pitää, ja että hinta on päívalliseltä 15 mk.

Päivällisiä varten päätettiin painattaa liput.

Näin oli juhlien ohjelma lyöty lukkoon ja se kuului seuraavasti:

1) Vitsi 399 l. ja 2. säe harmoonilla säestettynä 2) Tervehdyssanat Kustaa Salama

3) Virsi “Jos huonetta ei rakenna” harmoonilla säestettynä

4) Vihkiäispuhe rovasti Hallio Väliaika

5) Laulua pastori Anselrn Mikkonen

6) Maalaisktıntien Liiton kutsuvieraan puhe

7) Kuorolaulua

8) vapaa sana

9) Maamme -laulu yksiäänisesti, kuoro ja harmooni

Toimikunta kokoontui vielä 28.11.35 ja tulkitsi niin, että laulukuoron jäsenet saavat vapaaliput päivällisille. Päätettiin myös pyytää talousneu- vos Leander Herlevi aloittamaan puheiden sarjan päivällisillä.

Sanomalehti Uusimaa kirjoitti 9.12.35 asiasta seuraavaa: Mäntsälä on saanut uuden kunnantalon. Mäntsälän uusi kunnantalo oli vihkiäisjuhlaa varten koristeltu köyrmöksin ja kirkonkylän taloissa liehuivat liput. Päi- vä oli juhlallinen. Vihkiäistílaisuus alkoi klo 13 yhteisellä virrellä. Val- tuuston puheenjohtaja Kustaa Salama lausui läänin maaherran, kenraali Heleniuksen sekä kutsuvieraat ja muun juhlayleisön tervetulleeksi, sekä esitti samalla talon rakennushistoriikin (ei löydy arkistosta! kirjoituksen

laatijan huom.). Talon piirustukset oli laatinut rakennusmestari Väinö Siiküfle? HYVinkåältä ja rakennustyön oli suorittanut rakennusmestari

K. Anttıla Pusulastaffärnän jälkeen piti rovasti Hallio vihkiäispuheen, jonka jälkeen laulettiin virrestä 285 viimeinen värssy. Pastori A, Mikko-

nen esıttı yksinlaulua, jonka jälkeen juhlavieraille tarjottiin kahvit ja

vieraita tutustutettiin taloon. Talousneuvos L. Herlevi kohdisti puhees- saan huomiota ajanmukaisen kunnantalon tehtävään ja merkitykseen.

Tämän jälkeen lauloi kirkkokuoro kanttori Väinö Sepän johdolla muu-

tamia lauluja. vapaassa sanassa ensimmäisenä esitti onnittelunsa läänin

maaherra Helenius. Edustajiensa välityksellä toivat onnittelunsa Hyvin-

kään, Hausjärven, Kärkölän, Pornaisten, Pukkilan ja Orimattilan kun-

nat, Mäntsälän seurakunta ja Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto.

Arvokas ja ylevähenkinen juhla päättyi Maamme-lauluun. Kohta juhlan jälkeen alkoi kunnan tarjoamat päivälliset seurakuntatalossa noin 150 kutsuvieraalle. Tilaisuudessa pidettiin lukuisia puheita ja suoritettiin

monipuolista musiikkiohjelmaa.

PIHA Ja YMPÄRISTÖ

Kun rakennus oli valmistunut, vaati ympäristö myös huomiota osakseen.

Niinpä tilattiin Uudenmaan Maanviljelysseuralta ympäristösuunnitelma.

ja kustannusarvio, jotka valtuusto 30.4.36 hyväksyi. Samalla

puutarhatoimikunta, johon kuuluivat kanttori Väinö Seppä, herastuomari KJN. Krakau ja puutarhuri Einar Eriksson.

Työhön ryhdyttiin heti ja 4.5.36 aloitettiin raivaustyöt. Sitten

tarpelliset siemenet ja istutukset, suoritettiin mittaukset ja paalutettiin

istutuskohdat. Kuuman keskikesän vuoksi oli osa istutuksista jäänyt syk-

syyn. Kasvien ja alueen hoito sisällytettiin kunnantalon vahtimestarin tehtäviin. Huolella oli vahtimestaıi työnsä hoitanut, hyvin olivat kasvit menestyneet, omenapuut ja marjapensaat kantavat vieläkin hedelmiä ja

maıjoja ja koko suuri alue on aina ollut hyvin hoidettu ja viihtyisä.

RAKENNUSTYÖN TARKASTUS JA KUNNANTALON VASTAANOTTAMIIWEN

Viisijäseninen toimikunta, joka oli jo rakennustyötälcin valvonut, oli va-

littu uuden kunnantalon rakennustyötä tarkastamaan ja vastaanottamaan

työn kurmalle. Nyt siis samainen toimikunta suoritti rakentamisen jäl- keisen tarkastuksen 5.5.36 sekä vastaanotti työn.

Toimikunta totesi, että aiemmin huomautetut viat oli ko

ıjattll. mutta HY*

huomautettiin urakoitsijalle seuraavista havainnoista: * kunnallislautakıınnan huoneessa seinäventtiili rikki,

ıkkum

_

penkit ja katto poreilee

* puheenjohtajan huone liian kylmä _ .

* kansliahuone ei lämpene riittävästi normaalilla lämnuíYsPfll neella

* kassaholvissa molemmat venttiilit epäkunnoasfl

* odotushuone liian kylmä, venttiilit rikki

"' hallin venttiilit epäkımnossa

* kirjurin weın seinät tiivistettävä _

* ovet ja ikkunat tarkistettava ja tiivistettävä, maalaukset koflat

* hallissa olevan wezn ilmanvaihtojohto tiivistettävä.tava

* paperoimiset ja maalaukset seinissä ja katossa kofJamW

* epäkuntoiset lukot koıjattava _ _ _ _

"' kamreerin asunnon rikkinäiset katot uusittava ja lattıoıhın laı tettava korkkimatot läpipainetusta matosta.

Näyttää siltä, että jo aiemmin huomatut ja nyt luetellut viat voisivat olla

kiireisestä rakentamisesta johtuvia, sillä tuskin rakennusta ehdittiin 11111'

ll

12 rikaan kuivattaa ennen käyttöönottoa. Urakoitsija korjasi virheet ja

21.12.1936 valtuusto saattoi hyväksyä työn lopullisesti kunnalle valmii- na vastaanotetuksi.

HUONEJÃRIESTELYT

lsııåhköltåâtoksen tarpeisiin päätettiin 10.12.35 suunnitelman mukaisesti huäıeist kunåiflffihfl Yläkerrassa olevat yhdenhuoneenjakeittiönasuin- olevanm? se

noi?

a 2* VII

vuohamkkflhsisãltyi lmkfllklfilpöja valo. o ta huonetta kohden kuukaudelta.

Kantakiı jastolle päätettiin luovuttaa lm ° -

elämä kaksi pientä huonetta. Tilat _ va uston

ıstuntosalı

n yhteYdessä

Kamreerin asuntoa vasta äätä olev . . _

hammaslääkäri 12.6.36 telıidylla paatgskssãıliıäitli-Ilıäerisasxiiotitıııınqı li pnäjåıi ain”

Torttilan kanssa, joka pian valitettavasti kaatui sodassa HmreenTauno Alakemsm kmfltflkwfl i että kahvilahuone ei kauan toirninut 1 sään, sillä vain neljän vuoden kuluttua alkoi sota. Näissä tiloisiıtiixtas:

myös koulu ja kansanhuolto. Kansanhuoltoa seurasi taksoitustoirniäm

sitten rakeı mustoimisto ja lopulta asuntotoirnisto. o' Alakerroksessa oleva arkistohuone toimi sähkölaitoksen varastona ° mittarikoı jaamona, myöhenunín suoritetun perusteellisen koıjauksen å

ılã

keen vasta päätearkistona. Viereiset kellaritilat muutettiin myös afklåtü, tiloiksi.

Sauna pysyi alkuperäisessä tarkoituksessa niin pitkään kuin talossa oli asukkaita. Tämän jälkeen sauna oli arkistona. Pesutilohin valettiin sementtíaltaat, koska sota-aikana ja sen jälkeenkin siellä oli pyykkjään pesemässä myös Ehnroosin koulun opettajat, diakonissa kunnantalgn

asukkaat ja jatkuen vıfknıijoiıa. '

KALUSTAIVIINEN

Luonnollísta oli että uuteen kunnantaloon tarvittiin uusi ik _{. . ..'} ' a kalusteita a ' ' J

S 31 mYöllnfifllln tflrkoıtlı kseen 10.000 mk. Jo vuonna 1928 valtuuston

varten oli ennestään hankittu 25 kappaletta kauniita tammisia tuoleja, jotka vieläkin ovat tallella.

Kalustaminen oli armettu puh.joht. Gestrinirı tehtäväksi ja siksipä hän

otti yhteyttä paikkakunnan puuseppíin ja puusepänliikkeisiin sillä tu-

loksella, että kunnanhallitus 30.9.1935 päätti kahvilahuoneeseen hankit-

tavaksi 35 kpl lujarakenteisia tuoleja sekä 6 kpl pieniä 60 cm x 100 cm

suuruisia pöytiä ja yhden pyöreän; toiseen toimistohuoneeseen, ns.

odotushuoneeseen, valtuuston istuntosaliin ja isoon halliin asianmukai-

set pöydät, isoon halliin kaksi kpl asianmukaisia penkkejä ja riittävästi

vaatenaulakoita, lisäksi tuoleja odotushuoneeseen kuusi kpl ja kunnal- lislautakurınan kokoushuoneeseen 12 kpl. Kunnallislautakunta päätti

18.11.35, että kunnantalon irtaimiston siirtäminen uuteen kunnantaloon

suoritetaan mahdollisimman pian. Siirtärrıistoiınenpiteisiin velvoitettiin K.Gestrin, Antti Kalevi ja

että vuoden 1935 loppun mennessä kunnantoirnisto oli muuttanut uu-

teen ajanmukaiseen kunnantaloon. Onpa ollut suuremuoinen tunne hen-

kilökunnalle, muuttaa uuteen, suureen toimistorakennukseen, uneltahan se on varmaan tuntunut!

Mutta kalustaminen jatkuu.

* pöytäpuhelinkoneen hankinta toimistohuoneeseen jätettiin IOíSIHiSCIKSi

* hyllyjä ja kaappeja arkistoholviin päätettiin laittaa toiınistohenkilö kunnan ohjeiden mukaan

* arkistoholviin tehtävät arkistohyllyt ja -kaapií Päätettiin

filfllfl

puusep-

pä Kalle Lindroosilta 2.500 mk hinnasta

* toukokuussa -36 pulıelinkeskuksesta päätettiin vedättää kunnantoimis- ton puhelimeen toinen johto ja korjauttaa linjalla olevat viat

* lokakuussa -36 kunnantalon kalustoa päätettiin maalauttaa siten, että

ı ıkın maaıaukseııa kolme kasssıtaappia ja II lkm mflfllfluksella emalji- vaı-iııa afkisıoııyııyı, kaksi isoa kaappia. pöytä ja 24 wolifl 1.350 mk

hintaan maalari Elmeri Tuomen tarjouksen mlllülflfl

"' marraskuussa 1939 päätettiin hankkia kunnantalon eteisaulaan seinä-

kello

"' 28.4.37 valtuustosalin istuntoja varten valtuutetuille hankittavista

pöydistä päätettiin pyytää asiantuntijan lausunto evästyksellä, että jon-

kinlainen yhtenäisyys säilyisi siellä nyt jo olevan kalustuksen kanssa.

Asia jäi siis pöydälle ja vasta helmikuussa -4l pöydät sekä puheenjoh-

tajan koroke tilattiin puuseppä T Rautavedeltä, edellinen 1.750 mk ja

jälkimmäiset 210 mk kappaleella.

13

14 KANSANHUOLTO

Kunnantalo oli toiı ninut neljä vuotta tehtävässään, kun maamme joutui 3910311- Sltkflyllå 1939 sodan alkaessa oli valtiovallan - tosin aluksi hy- Vlff VHIOCII; Sfl kerista, kahvista ja riisistä alkaen - puututtava elintarvik- keı den säännostelyyn. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi varsinainen

kurınantoınnston työmäärä lisääntyi yhä ja tehtäviin tarvittiin lisätyo-

voimaa.

1m0e1 ta aloitti toimintansa 26.10.1939. Lautakurman heiden majoitus sekä

_{_} oväen karjan sıjoıtııs.

Vuosi 1940 alkoi osoittaa työn suuntaaja määrää. Ensimmäiset säännös-

19191 110111 kunnanhallitus ja toimistotóissä oli suurimmaksi osaksi kun- nan (ı

oma henkilökunta. Vielä 1947, kun ' 'm '

petta-lat Palkan* mutta P0ikkeustilan jatkuessa tehtäviin palkattiin

' ~ › › sãamöstelystıon henkilökuntaa län! km tarvikkeita olıJo vflPautettu

Tilanahtaus oli suuri ja kunnantalo tuntui liian '

yksi huone yläkerrassa ei riittänyt, alakerran kalııfıflıãlıtãonligsanliuolıop seinällä ja siitä tuli moneksi vuodeksi toimisto jossa seeiıiıãtelšltıtıvälı;

pullistelevan 'a ovesta “tt' är ' - '- . “n Wa iltaan. J m 1 hakkaa Ja klllkkuısta ası akasta aamusta Työskentely oli varmaan tukkoista näissä toimisto-oloissa '

_{. . . . . , . Joka}

'

_{ku '} pakostakın kaıkkıen asıat, eıvätkä asıat olleet aina niin hauskojıinírfıirheıilı

täkään ei aina vältytty. Eräskin emäntä oli saanut 1000 kananmuna -

luovutusmääräyksen ja, kun vain kolıne kanaa omisti voitte arvata °n

. . . ' › 111111-

kälaısın veıtauksm emäntä asıaansa oıkoı. Postiin oli lähtenyt myös ki;

åelirkuåori tekstillilä: Huldrã H

ıtıåda Katariina.

Postin tehtävä oli mahdoton ja nauru, un se pa au

ı

takaisin.

Kansanhuollon toiminta päättyi viimeisiin riisi- ja kahvikuponkien

mitätöimisiin 1.3.1954. Tällöin toimessa oli enää vain yksi henkilo.

Hänelle jäi tehtäväksi valtaisan arkistoaineksen seulonta ja hävittämi- nen, luettelointi ja pinojen paketointi.

Kansanhuollon toiminta muuttui erilaisten maatalouden tukiasioiden hoidoksi ja edelleen kulki paljon asiakkaita kunnan toimitalossa. Isän- nät toivat pinta-alalisä-, kotivoinkorvaus- ym. tukiaishakemuksiansa

määräaikoina toiınistoon käsittelyä varten. Aina lomakkeet eivät olleet riittävästi täytetyt , ja eräskin isäntä oli pienessä kiireessään jättänyt per-

heenjäsenten nimet pois; no virkailija kysyi nimiä ja syntynıäaikoja, isäntä

kıemurrellen koetti muistaa tietoja. vaimonsa hän muisti, 3-4 lastaan auttavasti mutta 'viimeisintä lastaan ei sitten millään, nimi ei tullut mie.

leen. Päätään hartaasti raapien mies lausui “että mikäs p-kele sen pojan

nimi nyt onkaan, justiilıaa se aamul siin jalois pyöri” .

SOTA-AJAN JÃLKEINEN ELÄMÄ KUNNANTALOLLA

Nuori kunnantalo joutui sodan jälkeisen “toipunıisajan” aikana olemaan

monien poikkeuksellisiin oloihin kuuluvien toimintojen keskuspaikkana,

josta käsin asioita kunnassamme hoidettiin. Talon yliahtaissa tiloissa

hoidettiin sodassa oleville perheille sotakuukausipalkat, laskienja orpojen

huoltorahat, huoltoapua vähävaraisille, pika-asutusasioita, huoneen- vuokrasäännöstelystä johtuvat tehtävät, elintarvikesääıınöstelytehtävät,

karjan ja viljan sekä heinien pakkoluovutıısasiat, työvoima-HSM, 511119- väen ja heidän karjansa sijoittaıniseen liittyvät tehtävät, väestonsuojelu- toimenpiteet, sotilasmajoitukset ja monet muut tehtävät. o Näiden ylimääräisten tehtävien lisäksi ylläpidettii

ıı

normaali kunnalli- nen tehtäväkenttä. Kuımallinen toiminta ei ollut pysãhdyksissä kertaa- kaan. Keväällä 1940 oli taksoitustyö jonkin verran myöhässä, 11111113 Veffif liput lähtivät lähes normaaliaikana. Vuoteen 1959 saakka kunl

fl

110111 kunnallisveron taksoituksen ja maksuunpanot sekä kansan eläkem

flkSI-f'

jentilitykset itse. Senjälkeen valtionja kunnanverotukset YhWWåt Yhtä'

seksi verotoimistoksi. _ _

Edellä luetellut tehtävät osoittavat, että lcunnantalomme e

ı

ollut sum- kaan rakennettu liian suureksi. Aina tilat olivat täyrmä. Joten tuli 913795 näytetyksi se vanha sanonta, että sopu tilaa antaa. Yhteisest

ı

kaıkkıa haluttiin auttaa, puolueisiin katsomatta, sen kauniisti todistaa lokakuu - 39, jolloin valtuutetut jakoivat palkkionsa puoliksi Lotta Svärd-yhdlSf ıykseıısja Suomen sosiaıiaemoıeaaııisea'ryoısisnaisıiiıoııe käytettäväksi

varattomien reserviläisten auttamiseen.

Sodan jälkeen muuttui kunnalliselämä. Ikään kuin olisi astımut kyllffyk'

sen yli uuteen aikaan. Sodan jälkeen pidetyt kunnallisvaalit'muulllv fll valtuuston kokoonpanonja värin erilaiseksi. Uusi touhu to ı vänä18 ffilfll:

tia myös kunnantaloon. Toimistohenkilökunta huomasi serrmon

ı

n erı tavoin. Voisipa luonnehtia näitä uusia tuulia vauhdikkaaks ı ja kllllmfil' seksi menoksi ja nuukuuden nurkkaanheittäneitten kulutusjuhlaan heittäytymiseksi. Inflaatiovauhti oli kouriintuntuva. Raha liikkui, mutta tavarasta oli tavaton puute. Valtuustosalin friisi sai taas kerran 10111118

värikästä poliittista kiistaa, kuten joskus aikaisemminkin. Nyt vaan ol- tiin niskanpäällä. Nähtiin toisen laidan edustajat erilailla kuin ennen .

Viisikymmenluku oli rajua rakentamisen aikaa, kunta rakensi ja kuula-

laiset samoin. Naulauksen pauke ja sirkkelisahan sointi oli vallitseva ääni eli “ajan soundi”. Pulaa oli kaikesta muusta, mutta ei yrittämis- hengestä. Nuukuuttakin vielä toimistoissa harrastettiin, käänsinuue ki

ıjB-

15

16 kuoret toisin päin, liimasimme ne uudelleen ja taas postiin. Laskuko-

neiden paperiset rullat käytimme molemmin puolin, eikä kukaan nähnyt

siina mitään erikoista. Toirnistokuri oli hyvä, työtä tehtiin hiljaisnndes-

sa. Päivät olivat pitkiä, mutta vähitellen työviikkotunteja vähennettiin

Sitten tulivat lauantai- ja juhlapäitrien aatot vapaiksi. Tämä tuntui aivan

suurenmoiselta varsinkin pienten lasten virkailijaäideistä.

Ifållflnptalossa vapautui vähitellen

toimistotiloja poikkeusolojen ıehtä.

vista ja uusia tehtäviä tulıhenkılökıtoiksi. Kun kunnall'mtaan. Kansanhuollolta vapautuivat huoneet taksoitustoimi:takso'tılalle. Samom tuli jatkuvasti lisäystä toimisi° ' ° - . toimisto. men ıtustoınu päättyi -59, tılat sai rakennus-

toimistotilojen uuaeııeenjanesıeıyja. S “a sumtetüi" väitä

Sosiaalitoimisto sai kaksi hu ° ~ ~ .

huoneesta puhkaistiin ovi enãıšístiaaatiıiltfosiíiıtilısíttııçıyäsššı å kumlanmimisw- nansilı teerille ja hallituksen puheenjohtajalle oma huoiatıın nyt kun..

hankittiin myös. ó-kulmainen kaunis koivuinen neuvonehl Huoneeseen

neen. Asuntotoırnisto siirtyi valtuustosalin kulmahuoneistpöytä molei'

huoltotoimen loputtua. Oon kansan-

Kunnan sähkölaitokselle oli edelleen vuokrattuna kolme pientäh

ta yläkerroksessa ja kaksi huonetta pohjakerroksesta verstashuouqnei.

Valtuustosalissa pidettiin kaikki kokoukset. Tilanne helpomü iflkm.

verran, kı m äitien ja pienten lasten neuvola päästiin -49 siirtämàlânnätın

teen terveystaloon. `

Kunnan virkailijoiden välillä oli myös yhteishenkeä. Hauskaa haluttiin pitää, ja niinpä järjestettiin mm. pikkujouluilta valtuustosalissa, johon osallistui koko kunnantalossa työskentelevä henkilöstö, myös sähkölai- toksen henkilökunta. Olipa oikein iltamien tuntu! Oli haı joiteltu näytgl-

mä, jonka teema oli nasevasti muutettu kunnallisiín raameihin, ni;

köörilaulua ja oli yhteislaulua sekä tottakai puuropuhe. Tämän piti kum

nansihteeri Tonttila, joka nallipyssyllä ampua töräytti ja ilmoitti, että nyt se tärrrskähtää. Tämä tuntui niin kovasti huvittavan kuulijoíta, hå-

nellä kun oli ärrävika. Kaikilla oli *viihtyisää ja lopuksi tanssittiin oikein

haitarin säestyksellä. Tämä olikin sitten ensimmäinenja viimeinen tanssi- tilaisuus valtuustosalissa, sillä valtuuston silloinen puheenjohtaja Sipilä piti sitä kovin sopiı nattomana. Häneltä oli lupa pikkujouluun sannıkin pitkin hampain, siis epäröiden.

SATTUMUKSIAm. 17

Aina silloin tällöin toimistoissakin, kuten muuallakin, sattuu sellaisia tilanteita, jotka jäävät kutkuttavina muistiin. Yksi kutittava tilanne sat- tui kunnantoiınistossa joskus 60-luvulla kun Billnäsin aıvokkaan kak- soispöydän toisella puolella istui

nut toisella puolella värkkäsi opettajien palkkalistaa. No, olipa käynyt

niin, että opettajien valtionaputilaus olikin lähtenyt vain yhdellä alle- kirj oituksella, puheenjohtajan nimi kun sattui siitä puuttumaan. Asia- kirja ei siis kelvannut ja nyt kunnankiıjuri hätääntyneenä puhuu puheli- meen: “Voisiko olla mitenkään mahdollista, että kun tätä nimeä ei saada kiinni ja kun täällä meillä toimistossa on eräs tavattoman hyvä väärentäjä, tämä rouva Sundell. Voisiko hän tämän pj:n nimen väärentääTí No ei käynyt, vaikka näin hyvä oli tarjous. Vaan eipä tullut väärentäjien killan sertiñkaattiakaan.

Tilanne oli sekin, kun samaisella kiıjurilla oli asiaa itse maaherralle.

Hänet piti kutsua kyläilemään kuntaan ja varaus piti tehdä tietysti ajois- sa. Asia kävi kunnankiıjurilta vahvasti äırää sortaen näin: “Onko she itshe maaherrrra, (ei kuultu). Onko she itshe maahenrrra...ha1oo...onko

herrrra maahemra (tässä vaiheessa huutaja oli jo punainen, kaulus ki-

risti). Onko she itshe maaherrrra...(tässä vaiheessa hän oli jo yksin huo- neessa).

Ja mitä kertoikaan rovasti Tanska, joka tuli sopimaan erään patsaan paljastustilaisuudesta kunnan kanssa. Hän sanoi, että kunhan siinä ei

vaan kävisi siten kuin eräälle hänen kollegalleen, joka vastaavassa ti-

lanteessa oli vetänyt vaipan patsaan yltä ja lausunut juhlallisesti: Ja nyt me sitten patsastamme tämän paljaan...

HIUKAN MUISTELUA ótl-LUVULTA NYKYPÃIVHN

Tultaessa 60-luvulle kunnantalon elämä jatkui tuttua uomaansa. Van- han tavan mukaan kunnansihteeri oli viraston päällikkö ja kunnanhalli-

tuksen puheenjohtaja oli hallinollisena henkilönä. Kunnanhallitus oli se toimeenpaneva elin, jossa useimmat päätökset tehtiin. Toki suuremmat

asiat vietiin valtuustokäsittelyyn. Tällainen asia oli kuntamme siirtymi-

nen kunııanjohtajajäıjestelrrıään. Aivan selvästi tunsi kuinka luottamus-

toiminta menetti entistä valta-asemaansa ja tilalle astui virkaıniesote.

Mäntsälän ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valittiin Juvan kunnanjoh-

taja Tapio Hyyryläinen. Hän toimi virassaan kuolemaansa asti, vuoteen

1988. Tämä harvinaisen energinen mies antautui niin kokonaisvaltai-

sesti kuntamme kehittämiseen, ettei sitä voi uskoa todeksi. Hänen toime-

liaisuutensa, työtarmonsa ja visionsa olivat kaikkien puheissa, ei vain

18 kunnantalolla, vaan koko kunnassa. Hänen kirjoituskoneensa ratinän saattoi kuulla jo silloin, kun hän ylitti huoneensa kynnyksen. Toimisto-

väki halusikin tietää, mistä moisia koneita saa. Hänen toimiaikansa oli-

kin taas vedenjakaja kunnalliselämässämme. Räväkkyydellään hän vauh- ditti niin monia toimintoja; kuin huomaamatta hän hauskoja puhuen

puhui ympäri niin päättäjät kuin luottamusmiehetldn. Hän kertoikin jos- lcus, että jos asiassa ei pääse riman yli, hän menee sen ali . Pääasiahan

oli aina kunnan etu ja edistyminen.

Uusia aloitteita syntyi kuin sieniä sateella ja tämä puolestaan vauhditti yhä uusien virkojen perustamista. Toimistot eivät enää kaikki mahtu- neet kunnantaloon. Rakennustoimistot sijoittuivat aluksi kunnan omista-

maan entiseen meijerikiinteistöön samoin kuin muutamat pienemmät

yksiköt. Koulutoimisto sijoittui Pankinmaan kiinteistöön. Nuoriso- ja maataloustoimi sijoittuivat Pikkupappilaan. Kuten huomataan kunnan.

talomme oli kaynyt auttamattomasti liian ahtaaksi. Talosta oli jo tehty ns. karsittu malli eli kaikki asunnot olivat toimistotiloina. Jälleen oli uuden kunnantalon rakentaminen edessä!

Taas alkoi kissanhännän veto uuden talon paikasta. Monien kiemuı-oiden

jälkeen paikka kuitenkin löytyi ja uusi lasipalatsi nousi ns. Karhulan

mäelle. Nyt voitiin hakea sopivaa käyttöä entiselle kunnanmloııa Aikailujen jälkeen lcuntalaiset saivat ilokseen kuulla, että vanha raken-

nus oli saanut arvokkaan tehtävän toimia kuntalaistemme opinahjena Kansalaisopisto oli saanut kunnantalosta omat yhtenäiset toimitilat. Tag lossa tehtiin sisä- ja ulkoremontti vanhaa vaalien ja on mieluista nähdä tama vanha, arvokas rakennus näin hyvässä hoidossa ja näin kauniisti

uusittuna.

Mııísteluja vanhan kunnantalon alkuajoilta on laatinut kunnan moni- vuotinen arkistonhoitaja Anja Sundell. Tekstin ja ulkoasun muokkaus

Marjut Jokinen ja Auvo Lukk

ı.

19

_ 'Il -r -l _

: ' `

, ' ı ı'.ı' l - ,1-;‹.-'. - '

dmı-*taı-'tl-I 1.* L-'hširufi ._._ _. .

.,_.`.r ';'III -_

i .

r _

I '

à

50$N005B202

Mııgfcıu-ıun kunnırıııırjaııcu

ıl'_ı 'I 'ı

ı'

ll

121ı ..

. .

_..

_: ..

- I.

fi.- ı

ıı ı

ı.w.ıı_..ı...1..ı ı.

...

L

"...ı ı _..

..

..

<>zı>z

fflczz>z+>roz Umı.

.ı1

CO 01

...w,_^.._<mz šccm>c.

ä