Eripainos L aitila-lehdestä 3. 1964
VAKKA-SUOMEN MAAMIES- KOULU KODJALASSA
K irjoittanut F. M. K arrakoski
K odjalan Junnila, jossa koulu aloitti toim intansa.
V enäläistyttäm isen aika Koulua koskeva tietous p eru stu u Seelim Liipolan, K alle Kontun, Juho K as
kisen ja F ran s K orven m uistelm iin.
Viime ja kuluvan vuoden vaihde m uodostui kansallem me m itä vaikeim m aksi kau deksi, sen valtiollinen ja k an
sallinen olem assaolo jo u tu i vaakalaudalle. V. 1898 Suo
m en kenraalikuvernööriksi ja sotilaspiirin kom entajaksi
m ä ä rä tty kenraali Bobrikov ns. H elm ikuun m anifestissa tähdensi m aam m e valtiopäi vien lainsäädäntövallan lak
k a u tta m ista — itsenäisyytem m e lopettam ista. T ällä toi
m eenpanollaan B obrikov h a
lusi h u k u tta a Suom en kansan kansojen jo u k o sta — su lattaa sen venäläisiin.
E nsim m äinen kansallinen hälytys vaaran torjum iseksi tap ah tu i ns. S uuren adressin nim ikeräyksessä: k au tta m aan siihen koottiin nim iä
M H
Kar
pyynnöllä, e ttä keisari p e ru u t
taisi m anifestin. T ätä h allit
sija ei kuiten k aan tehnyt vaika anojiin yhtyi tu n n e ttu ja länsim aisia valtio- ja sivis
tyseläm än m iehiä. Kiellosta ei kuiten k aan häkellytty, syn
tyi kiihkeä v alistustoim inta lu jitta m a a n kansam m e sivis
tyksellistä ja taloudellista kestävyyttä. K atsottiin, että valistu n u tta kan saa oli vaike
a ta hävittää.
M aatalousopetuksen uudistus V. 1899 yhteistoim innan lu
jittam isek si p e ru ste ttiin Pel- lervo-Seura ja v. 1901 voim aan tu llu t osuustoim intalaki aihe
u ttiv at oikean kansanliikkeen taloudellisessa yhteistoim in
nassa. M utta sam alla h u o m at
tiin m aatalousopetuksem m e heikkous. K atsottiin, e ttä iki
vanhoissa m enettelytavoissa pysym inen jäy täisi kansojen keskeisissä riennoissa m aa
taloutem m e perikadon p a r
taalle. T ähän toisi p elastu sta vain uudelleen jä rje ste tty m aam iehen am m attiopetus.
Uuden suunnitelm an p ääm ää
rä n ä oli p eru sta a m aam ies- kouluja, joissa tarjo tta isiin opiskelum ahdollisuuksia laa
joille keski- ja pienviljelijä- piireille, vieläpä työmiehille.
N äm ä m aam ieskoulut olisivat yksivuotisia, joissa talvikau
ten a olisi eniten tietopuolista opetusohjelm aa ja kesällä op
p ilaat työskentelisivät ns. har-
4 9 '
joitustiloilla. Tällainen koulu tulisi olem aan Vakka-Suomen m aam ieskoulu.
E rittä in tä rk eätä m aatalo
udellista valistustyötä vuosi
satam m e alussa teki Veh
m aan p iirin m aam iesseura.
Taivassalossa v. 1903 pidetys
sä seuran kokouksessa mv.
(sittem m in kunnallisneuvos) Juho K a s k i n e n alusti ky
sym yksen yksivuotisen maa- m ieskoulun perustam isesta Vakka-Suomeen. K eskuste
lussa yksim ielisesti sellainen p ä ätettiin perustaa. Tätä var
ten valittiin toim ikunta, jo hon tulivat Juho Kaskinen Lokalahdelta, vapaaherra R e h b i n d e r Vehm aalta, ti lanhoit. S. J. G. T r ö n s t r ö m K alannista (U usikirkko T.l.) ja m aisteri Juho S ä r k i 1 a h- t i Taivassalosta. Sam alla ke- h o itettiin seudun m uitakin ku n tia valitsem aan edustajat.
N äin toim ikuntaan lisäksi tu livat kh ra J. H o 11 m é n Kus
tav ista ja Iniöstä, mv.. P etteri P a l m u n e n Laitilan-Pyhä- ran n an m aam iesseurasta, mv.
Kalle H a l o n e n Mynämäen- K arjalan-M ietoisten m aam ies
seurasta. Sam an vuoden huh
tikuussa toim ikunta lähetti sääntöehdotuksensa ja valti- onavunpyyntönsä senaattiin.
Silloisille oloille on kuvaavaa, että anom us hyväksyttiin vas
ta kolm en vuoden k uluttua
^ t ^ a h s k . 29. pn ä 1906.
LAITILAN KAUPUNGINKIRJASTO
O pettajat. Oppilaat.
Avajaiset.
M aam ieskoulu oli esitetty kiertäväksi. E nsim m äisestä sen toim ipaikasta kilpailivat K alanti ja Vehmaa. K alanti voitti ja koulu sijo itettiin ho- vioik.neuvos Sahlbergin ai
koinaan rak en tam aan kom e
aan K odjalan J u n n i l a a n , joka silloin kuului Kalantiin.
V alittu toim ikunta toim i nopeasti valitsem alla koululle johtokunnan: Juho K askinen puheenjohtajaksi ja jäseniksi S. J. G. T örnström , Kalle H a
lonen, P etteri Palm unen ja viidenneksi koulun tulevan johtajan. O pettajain v irat ja oppilaspaikat ju liste ttiin h aet
taviksi. Koulun jo h ta ja k si va
littiin agr. Seelim L i i p o 1 a Koski T.l. p itä jä stä ja toi
seksi o p ettajaksi agr. Jalm ari L i n n a H äm eenlinnasta. Kä- sityöneuvojaksi tuli mv. Iiva
ri I s o t a lo.
Oppilaita kouluun pyrki ')9,
näistä eräät vasta av ajaisti
laisuudessa. N äistä oli p eräti 17 K alannista, L aitilasta taas 7, Lokalahdelta 2 ja Pyhäran
n asta yksi. M uista V akka-Suo
men p itäjistä ei ollut ketään.
Luettelen tässä oppilaat. K a l a n t i : Alsila, Johan, Junnila, V ihtori (K odjala), Junnila, K ustaa (K odjala), K ontu, Eino, Kontu, Kalle, Korpi, Frans, K uusikoski, K ustaa, Marela, Seelim, Pere, Verner,
Pihanperä, Arvo, Puttaa, Toi
vo, Pärkö, Juho (K odjala), Sa
lom aa, Frans, Taipale, Eemil, Tuuna, Frans, T ättilä, Juho, Jaakkola, Jalm ari; L a i t i l a : Isotalo, V ihtori, Isotupa, Au
gust, Mäkinen, K ustaa, Pouk
ka, R ikhard, Seikola, Jalm ari, V irtanen, Eem il, Vuola, Frans.
L o k a lah t i : H eininen, Pert- teli, Pietilä, Jalm ari. P y h ä r a n t a : Y lilaurila, Aksel.
A h 1 a i n e n : G ranqvist, Ju ho. L oi m a a: Mikkola, Väinö Oppilaiden ikä vaihteli 18-vuo- tiaista 30:nen ikäisiin.
M arraskuun alussa v. 1906 pid ettiin koulun avajaiset.
Aluksi veisattiin virsi ja rov.
F. O. B l o m q v i s t p iti har- tauspuheen, jo ssa toivotti siu n au sta alkavalle koulutyölle.
Juho K askinen onnitteli Vak
ka-Suom en väestöä, sillä se on nyt saanut m aam iesten koulun om alle alueelleen.
H än kuvaili vanhoja m aan
viljelys- ja k arjan h o ito tapo
jam m e, jo ita on u u distettava.
Nyt m eillä on oppilaitos, jofa voisin v erra ta kuin yhteiseksi perhetuvaksi, jo ssa pohditaan edistyksellisistä asioista ja johon jok ain en vanhin m ieli
hyvin läh ettää poikansa kas
vatettavaksi taitavaksi maa- talousm ieheksi. "T aistelusta voittoon!” hän p ä ä tti innos
tu tta v a n puheensa. V apaaher
ra R ehbinder sanoi iloitsevan
sa oppilaiden puolesta, sillä he saavat täällä henkistä ja ta
loudellista oppia. ”Uskon”, hän totesi, ”e ttä pian näillä m ain saadaan nähdä koulu- opin an tam ia hedelm iä!” Joil
ta ja Liipola esitelm öi m aata- lousopetuksen kohottavasta v aikutuksesta kansantalou
dessam m e. Lopuksi yhteisesti laulettiin M aam m e. — Frans K orpi sanoi m uistavansa, e ttä alkajaisissa olisi ollut m uka
na m aataloushallituksen yli
ta rk a sta ja U. B r a n d e r , m u tta toisten k erto jain m uis
tiinpanoissa h än olisi ollut m yöhem m in p itäm issään ta r
kastustilaisuuksissa.
O ppilaat saivat itse hakea asu n to n sa lähitaloista. Seutu oli opettajille vierasta, useal
le oppilaalle sen sijaan talois
sa oli tu ttav ia, eräillä suku- laisiakin. O ppilailla ei ollut yhteistä ruokalaa, k u kin söi eväitään ja tilasi k o rtteeri ta
losta m aitoa ja keittoruokia.
Sunnuntaisin kukin kävi ko
tonaan täyd en täm ässä ruoka- varastoaan. — O p ettajat m a
jailiv at Junnilassa ja ru o k ai
livat om an perheensä keskuu
dessa.
Toverikunta
A lkujärjestelyihin kuului myös toverikunnan p e ru sta m inen. Sen alaisuudessa toi m i k u rin p ito lau tak u n ta. E n
sinm ainitun p u heenjohtaja oli agr. Linna ja viim e m aini
tu n oppilas Kalle K ontu. Jo
ka viikko pidettiin toveri/kun
nan kokous, jo ssa ensin käsi
teltiin viralliset asiat ja sen jälkeen seurasi erilaatuista ohjelm aa: laulua, lausuntaa, m u rre ju ttu ja ja lopuksi kes
kustelukysym ys, joka usein käsitteli koulun ohjelm aa tai päivänkysym yksiä. Äskettäin oli voim aan astu n u t yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja edessä oli ensim m äinen edus
kuntavaali. K eskustelu kävi toisinaan vilkkaaksi, jopa kiistanalaiseksi. Näissä koko
u ksissa myös oli urheiluoh
jelm aa, vedettiin sormikouk- kua, väkikapulaa ja köyttä.
Toisinaan p ainittiin m utta siitä oli luovuttava, sillä voi- m am iesten painiessa ryskyi- vät huonetilat. H iihtoretkillä myös käväistiin.
K ontu m uisteli kurinpitoa:
”K urinpitolautakunnan pu
heen jo h tajan tehtävä oli ras
kaanpuoleinen velvollisuus . Ei silti, e ttä tässä olisi ollut tap o ja o p ettam assa villipetoi
hin. Ei sinnepäinkään, sillä ihm isiksi koetim m e kukin elää om an järjestelykykym me m ukaisesti. Eikä m itään kurinpidollisia asioita tarvin
n u t o ttaak aan ”ran saak in ” a laisek si. . . . Korkea virka- asem a asetti etenkin puheen
jo h tajalle erikoisia vaatim uk
sia, jo ita ei aina olisi om asta kohdastaan ollut halukas nou
d a ttam aan .”
Kuvassa Vakka-Suom en Maa- m ieskoulun en sim m äisen kurssin oppilaat vasem m alta lukien Kustaa Junnila, Jussi Pärkö, Albert Lukkala ja V ih
tori Isotalo, jotk a kaikki ovat jo m enneet m anan m ajoille.
Toverikunta tarv itsi varoja.
Täm än saannista edelleen kertoi Kalle Kontu: ”K un to- verikunnalla oli m enoja ur- heilupalkintoihin, kirjallisu u den ja sanom alehtien hankki
m iseen ym. niin tarv ittiin myös rahoja. T ätä varten pi
dim m e kom ean iltam an Lai
tilan seuratalossa. O hjelm as
sa oli mm. tavaam iskohtaus lukkarin tuvassa, Kiven Seit
sem ästä veljeksestä. Liekö ollut jo h tajam m e taholta meille jokin hieno piikki, kun
ju u ri täm ä lu kutankkaus oli m eidän esitettäv ä m aailm al le, en tiedä sanoa, m u tta va
kavassa äänilajissa ta rtu im m e jo k atap au k sessa asiaan.
M inulle u sk o ttiin päärooli, Jussin osa. Liekö se jo h tu n u t siitä, e ttä tukkani sattu i ole
m aan siihen aikaan tavallista pitem pi ja e ttä siitä voisi il tam aksi k asv attaa oikein Ju s
sin tukan, vai huom attiinko m inussa jo tain traagillisuutta, en osaa sanoa . Yleisö oli esitykseem m e su o rastaan hal
tio itu n u t ja tietysti m e salin- täyteiseen yleisöön tyytyväi
siä. Jussin tukalla oli kai oma vaikutuksensa."
Liipola oli Kiven eittäm ä
tön ihailija. N äyttelijä H em m o Kallio oli d ram atiso in u t
”Seitsem än v eljestä”. Näy
tän tö tuli Kiven tuotannossa m erkkitapaukseksi, sillä se teki Kiveä tun n etu k si Laiti
lassa. M uistitiedon m ukaan olisi osajako ollut seuraava:
Vendla, Saim a M etsärinta.
Juhani, Kalle K ontu, Aapo.
Eino K ontu, Tuom as, Eemil Taipale, Simeoni, Eem il Vir
tanen, Timo, P ertteli H eini
nen, Lauri, Ja lm ari Jaakkola ja Eero, Toivo Puttaa. Luk
karin a toim i toisten m u ista
m issa Jalm ari Seikola, toisten Juho Granqvist.
Luku- ja h arjoitusohjelm a K oulun m olem m ille o p etta
jille kuului lukuaineiden ope
tusta, laskentoa, m ittausop- pia, p iiru stu sta, äidinkieltä, k irjo itu sta, osia luonnontie
teestä ja talousm aantieteestä.
V arsinaiset p ääaineet olivat siten ja e tu t, e ttä m aanvilje- lysoppia Liipola o petti ja k a r
jan h o ito a taas Linna. K um pi
k in valvoi o p etusalansa h a r
joituksia. M aanviljelysseuran m etsänhoidonneuvoja opasti m etsänhakkuu- ja arvioimis- töitä, m etsänkylvöä ja istu tu sta. — K arjanhoidonopetta- ja valvoi oppilaiden navetta- ja tallitöitä. Pellolla lantatun- kioiden tekoa taas neuvoi k oulunjohtaja. — Käsi työhuo
ne oli v u o k rattu erä ä stä ky
län talosta. Iivari Isotalo siellä jo h ti käsitöitä. Tähän aikaan aivan yleisesti tehtiin puhdetöitä. O ppilaiden käsi
työtaito antoikin saav u tu k sia, rek iä ja heinähäkkejä, pöytiä ja tuoleja. Seelim Ma- rela oli niin taitava, e ttä Lin
nan johdolla h än veisti u u denaikaisen au to m aattisilla juom akupeilla v aru stetu n na
v ettarakennuksen pienoism al
lin. T ätä nyt ja vielä m onet
vuodet m yöhem m in käytet
tiin koulun havaintovälineenä.
Koulun opettajien johdolla jä rje ste ttiin useita maamies- päiviä L aitilassa ja Kalannis
sa. O ppilaat niissä myös suo
rittiv a t ohjelm aa, lauloivat, e sittiv ät lausuntaa ja ottivat osaa keskusteluun. Kalle Kon
tu n äistä m ainitsee: ”N äm ä (m aam iespäivät) antoivat ko
ko meiningille vakavam paa leim aa, koska niiden k au tta ilm eni päivän selväksi, että puhalsim m e kaikki yhdessä (paikkakuntalaisten kanssa) sam aan hiileen.”
Lukuvuosi alkoi, kuten m ai
n ittiin m arrask u u n alussa. Se ja tk u i tam m ikuun 10. pstä toukokuun alkuun, jolloin p o ja t lähtivät harjoitustiloille.
P äättäjäistilaisu u s pidettiin toukok. 3. p nä 1907 Laitilan seuratalossa. Siitä m uodostui keskustelukokous, jo ssa p u heen jo h tajan a toim i joht. Lii
pola ja sihteerinä ylioppilas Arvo V a l l i n . Yleisöä oli ti
laisuudessa hyvin runsaasti.
Juho K askinen p o hjusti kysy
m yksen m aanviljelysm useon perustam isesta Vakka-Suo
m een. K eskustelu p äätty i yk
sim ieliseen päätökseen, että
sellainen perustetaan, "m utta kun ei ollut olem assa n äitä koottavia esineitä varten suo
jaa, an nettiin jo h ta ja Liipo- lan huoleksi tiedustella, voi
taisiinko U udenkaupungin V anhankirkon m useossa saa
da tilaa ensi aluksi näille ta varoille. Uudenkaupungin valtuusto antoi tähän m yön
tävän vastauksen." Asia sai sittem m in sellaisen käänteen, että ajateltiin ryhtyä p e ru sta m aan kiinteästi toim ivan m aam ieskoulun yhteyteen tällaista m aanviljelysm use >
ta. Kun koulu oli kiertävä, et koulum useota voitu to istai
seksi kiinteästi sijo ittaa.” — Sam assa tilaisuudessa p ä ä te t
tiin pitää yleinen Vakka-Suo
men päivä.
Kysymyksen h e rä tti koulun toverikunta. ”Suuren yleisö- joukon läsnäollessa päivää vietettiin L aitilan seuratalos sa kesäk. 14. pnä 1907. Päivän vietto oli kokousluontoinen.
P uheenjohtajana taas toim i joht. Liipola ja sihteerinä yli- opp. Arvo Vallin. Kalle K ontu alusti kysym yksen ”m aalais
tuotteiden sa ta m a sta ”, koska
”U udenkaupungin satam a
m aksut ovat liian k o rk e a t”.
H än esitti sopiviksi satam ik si, laitilalaisille R ohdaista ja kalantilaisille K ytäm äkeä.
Päivien toisen alustuksen piti rva Aino Liipola. H än eh
dotti, e ttä m aam ieskoulun yhteyteen p e ru stettaisiin Vak
ka-Suomen K otitalouskoulu.
E sitystä kan n atettiin . — T ar
k a sta ja L auri M ä k i ne n p u hui kotiteollisuudesta ja e ttä L aitilaan p e ru stettaisiin m ies
ten kotiteollisuuskolu. Tätä v arten olisi p e ru ste tta v a ko- titeollisuusyhdistys, jo n k a ni m eksi hän ehdotti Lounais Suom en K otiteollisuusyhdis- tys. H an k etta ajam aan valit
tiin toim ikunta. Juho K aski
nen alusti silloin varsin ou
dolta kuulostavan hankkeen m aalaistyöväen olojen p aran tam isesta, jo hon nim ism ies Axel W a l d s t e d t lisäsi, et
tä olisi aikaan saatava ylei
nen koulupakko, m uu to in ei kansa valistu.
H arjoittelu tiloilla M aam ieskoulun päättäjäis- tilaisuuden jälkeen oppilaat läh tiv ät kesäkaudeksi h a rjo i
tustiloille. N äm ä olivat Lou- nais-Suom en m aanviljelysseu
ra n v alitsem at ja sijaitsivat
LcU 3&«Y 4 9 1 4 9
niistä useim m at T urun ja neet koulutalolle, Junnilaan.
Salon ym päristön k artan o is K urssi oli alk an u t m arrask . sa. Frans K orpi kertoi, m i alussa ja oppivuosi oli tä y t
tenkä hän jo u tu i Uskelan Tot- tynyt. K oulutodistukset lähe
tolan kartanoon, jo n k a isäntä tettiin kunkin oppilaan ko
L i n d h o l m oli käynyt Tuor- lan 2-vuotisen työnjohtaja- koulun. Töihin m entiin kello
tiin.
S euraava lukuvuosi alkoi 7 aam ulla. R uokailuaikoja lu M ynäm äen K iusalan talossa.
k u u n o ttam atta työpäivä kesti T ark a sta ja M äkisen esittäm ä h arjo ittelijo illa klo 18, jolloin m ieskäsityökoulu ei saanut hänelle jä i lukuaikaa. H arjo it Laitilassa k an n atu sta, m utta telija ei saan u t palkkaa, vain m ynäm äkiläiset ta rttu iv a t ylöspidon. K uitenkin Lind asiaan. He tekivät aloitteen holm syksyllä kyyditessään Lounais-Suomen m aanvilje
Korven Salon asem alle antoi lysseuralle, p e ru ste ttiin Lou
hänelle 10 m arkkaa. nais-Suom en KäsiteoJlisuus- Frans K orpi m uisteli, ettei yhdistys ja aik av o ittain myös syksyllä enää ensim m äisen m ieskäsityökoulu tuli Mynä
kurssin oppilaat kokoontu mäelle.
LAITILAN KUNNANKIRJASTO
UUSIKAUPUNKI - 1964 - VAKKA-SUOMEN SANOMAIN KIRJAPAINO
L c U
4 9 1 4 9
niistä useim m at T urun ja Salon ym päristön k artan o is
sa. F rans K orpi kertoi, m i
tenkä hän jo u tu i U skelan Tot- tolan kartanoon, jo n k a isäntä L i n d h o l m oli käynyt Tuor- lan 2-vuotisen työnjohtaia- koulun. Töihin m entiin ke 7 aam ulla. R uokailuaikoja k u u n o ttam atta työpäivä ke h arjo ittelijo illa klo 18, joll
neet koulutalolle, Junnilaan.
K urssi oli alk an u t m arrask . alussa ja oppivuosi oli tä y t
tynyt. K oulutodistukset lähe
tettiin kunkin oppilaan ko
tiin.
Lai 38.5*1 49149
KARRAKOSKI, F.M.
hänelle jä i lukuaikaa. H arj Vakka-Suomen maamies- telija ei saan u t palkkaa, v koulu Kodjalassa
ylöspidon. K uitenkin L:--- holm syksyllä kyyditess
Korven Salon a « f * r r > o i i ~ - j
alkoi talossa.
—sittä m ä saanut m u tta rttu iv a t _Joitteen ranvilje- ,ou-
IUS-
/ös
KARRAKOSKI, F.M. x Kodjalassa Vakka-Suomen maamieskou
1+911+9 Lai 38.5*1
Laitilan kaupunginkirjasto 38.54 PK Lai 1964 Karrakoski, F. M.
Vakka-Suomen maamieskoulu Kodjalassa
38.54 KAR
Pienpainate 4000L9224
