MYNÄMÄEN MARKKINAT
J A
UUSIKAUPUNKI.
MYNÄMÄEN MARKKINAT
J A
UUSIKAUPUNKI.
K irjo itti
K. A. C A J A N D E R
U u d e n k a u p u n g in a lk e is k o u lu n r e h to r i.
A s ia n o m a iste n lu v a lla u u d e s ta a n ju lk a is i H E L M E R W I N T E R .
U U S I K A U P U N K I
U udenkaupungin Sanom alehti- ja K irjap ain o O.Y. 1932.
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINKIRJASTO
M ynäm äen markkinat ja Uusikaupunki.
17 ja 18 v u o sisad an ra ja v a ih e illa asu i H a lo lan k y lässä M ynäm äen p itä jä ssä ta lo n p o ik a n im e ltä A ntti S im u n a n p o ik a . H ä n en vaim onsa n im i oli M aria M a rtin ty tä r. L ap sista k o u lu te ttiin käiksi, p o ja t M atti ja Reko. K o tik y lä stä ä n (silloin eihkä vielä y h te n ä talo n a) o ttiv a t he a ja n ta v a n m u k a a n su k u n im e n sä , H allenius. V a n h em m a sta veljestä, M a 11 h i a s H a 1- 1 e n i u s’e s t a tu li Y liopisto opettalja ja L iedon k irk k o h e rra ja n u o re m p i veli G r e g o r i u s H a l l e n i u s , k u o li k o lleg an a T u ru n k a te d ra a lik o u lu ssa . M olem m at veljet n ä y ttä v ä t h a rra s ta n e e n S uom en h is to ria n ja m u in a isu u d e n tu tk im ista . E n e m m ä n k u in v irk a to im ista a n o v atk in H allenius-veljeikset sen- vuoksi tu n n e tu t tä tä tie te e n h a a ra a k o sk ev ista a k a te - m iallisista v ä itö sk irjo ista a n . N ä istä a n sa itse v a t v a r
sin k in G regorius H a lle n iu s’en v ä itö sk irja t „V irm oen- sis in F in la n d ia T e rrito rii M em o ra b ilia", jo tk a ilm e s
tyivät v. 173i8 ja 1741, h u o m io ta n iid en m o n ien tie to jen tak ia, jo ita n iissä p itä jä in ja p a ik k a in k e rto m u ste n jo u k o ssa ta v a ta a n o lo ista ja m en o ista L ä n s is u o m e s s a ja jo ista a in a k in ne, jo tk a k o sk ev a t te k ijä n o m aa a i
k a k a u tta , n ä y ttä v ä t olevan m elk ein täy d ellisesti lu o tettav at. M uun m u k a n a saa m m e n ä istä tie to ja n iis tä
su u rista v u o sim ark k in o ista , jo ita p id e ttiin M ynä
m äellä.
K a to lin eli p a a v in vallan a ik a n a ei lö y ty n y t sitä saarn alh u o n etta, eip ä a ltta ria k a a n , v ieläpä v äh e m m ä n p itä jä n k irk k o a , jo ssa ja jo n k a ihyväksi ei olisi p id e tty s u u ria v u o tisia ju h lia . N äissä ju h lissa, jo ih in k a n sa a tu lv aili k a u k a a ja lä h e ltä , m yivät piispan, h a rv e m m in itse paav in , ra lia in v a r tija t ra h a s ta sy n n in p ä ä stö ä h e rk k ä u sk o ise lle k a n sa lle ; niissä n ä y te ttiin n ä y te l
m iä, p id e ttiin ta n ssia isia ja k u n m ielet olivat k äy n e et h ilp eik si k a ik e sta tästä, (harjo itettiin m yös k aik ellai- sen ta v a ra n k a u p p a a . N äin olivat M y n äm äe n k in m a rk k in a t sy n ty n eet. N iitä n ä y ttä ä a ik a n a a n v iete
ty n a in a k in kolm e vuoteensa. Y hdet p id e ttiin H ieta- m ä e n s a a rn a h u o n e e n luo n a, m u tta lien ev ät H alle- n iu s ’en a ik a n a jo v ä h ä p ä tö ise t, k oskei h än n iistä p u h u , k u in o h im e n n e n vain, ja k a h d e t a in a k irk o n lu o n a, ta lv im a rk k in a t n eitsy t M a a ria n p u h d is tu s p ä i
vän eli k y n ttilä n p ä iv ä n aik an a , k e s ä m a rk k in a t taas L a u rin p ä iv ä n tienioilla, m o le m m a t siis k irk k o ju h la in y hteydessä. (M ynäm äen k irk o ssa tie d e tä ä n k in ol
leen p aitsi P y h ä n K a ta rin a n a ltta ria m yös n eitsy M aa
ria n j a p y h ä n L a u re n tiu s ’en a ltta rit.
N äillä M yn äm äen p y h illä m a rk k in o illa kävi T u ru n , m u tta v a rsin k in N a a n ta lin ja R a u m a n sekä m yös m u id e n k a u p u n k ie n a s u k k a ita k a u p p ia s-ta v a ro i ta m y y m ässä, k erto o H allen iu s, vieläp ä ikaukaisia saa- risto la isia k in , jo tk a to iv a t kaupalksi sila k k o ja ja m u ita k a lo ja . S isä m aalaisen ta a s oli iaipana tuoda s u u rin m ä ä rin p ellav a ta , viljaa, h u m a lo ita , te rv a a ja en n e n k a ik k e a haim ppua sekä p aju a, jo sta te h tiin v a
su ja ja k ö y ttä k a la s tu s ta rp e ita v arten . T a lv im a rk k i- noille saa p u i k a n sa a k a ik ista S uom en ä ä ristä , aateli-
5 siä, p o rv a re ja ja v a rsin k in S a ta k u n n a n ja H äm een a su k k a ita , jo tk a , k u te n la u s u ttu on, to iv at su u re n pal jo u d en viljaa, o h ria, p tisa n ia , p a p u ja ja kalaa, v a ih ta e n k a la a su o laan ta ik k a ra h a s ta o staen suolaa.
M yöskin tuli n äille m a rk k in o ille jo sk u s S avonm iehiä, jo tk a toivat k a u p a k si talia, voita, su o laisia h a u k ia , välisiä m yös ilveksen, k a rh u n ja suden n a h k o ja ja m u u ta sellaista. P o h ja la ise t ta a s to iv at m ajav a n , h irv e n ja p e u ra n n a h k o ja sekä p o rila ise t lo h ta ja sii
k aa. N äin k u lk i k a u p p a M ynäm äellä!
M ynäm äen m a rk k in a in sy n n y stä ja n iid en aik ai- sieimmista 'v a ih e is ta em m e p a in e tu issa v an h e m p ie n a s ia k irja in k o k o elm issa ole ta v a n n e e t m itä ä n v a r
m o ja tieto ja, ja p a in a m a tto m ia a s ia k irjo ja a jo ilta e n n en U u d e n k a u p u n g in p e ru sta m ista ei ole o llu t k ä y te ttäv än ä m m e . T o istaisek si on sen vuoksi ty y ty m i
n en H a llen iu se n arv elu u n , e ttä n ä m ä t m a rk k in a t sam o in k u in m a rk k in a t yleensä m e id ä n m aassa m m e , ovat sa a n e e t a lk u n sa k irk k o ju h lis ta ja n iitä p id e tty k irk k o je n läheisyydessä. N iiden ik ä siis riip p u u itse k irk k o je n ijäistä.
M ynäm äen n y k y in e n L a u re n tiu s -m a rttira lle p y h i
te tty k irk k o ra k e n n e ttiin e rä ä n H a lle n iu s’en m a in it
sem an, jo m e n e h ty n e e n k a lu k irja n m u k a a n v. 1260.
V aikka to sin on syy tä e p ä illä tä m ä n k a lu k irja n a lk u p e rä isy y ttä (katso T en g strö m P re ste rl. T jensgör. II.
siv. 240), n iin löytyy n iitä k u ite n k in to isia seik k o ja, jo tk a tek ev ät to d en n äk ö ise k si, e ttä tä m ä L a u rin k ir k ko ra k e n n e ttiin m a in itu lla vuo sisad alla. (Sellaisia ovat tied o t e ttä „ V irm u “ jo oli olem assa, lu u lta v a sti eri k irk k o k u n ta n a , v. 1309, e ttä k irk k o lö y ty i M y n ä
m äellä a in a k in jo v. 134'6 ja k a k sik y m m e n tä v u o tta m y ö h em m in vielä to in e n k in -kirkko eli H ie ta m ä e n
s a a rn a h u o n e , jo lla m yös oli om a p a p p in sa „fad h er Jö n is j H e ta m ä k j" sekä e ttä M ynäm äki v. 1352 jo oli yksi S uom en k y m m en estä k u n in k a a n p itä jistä (Lein- berg, F inl. te rrit. försm l. Äbo domkyrlk. Svartbok,
J u u s te n in cronicon).
L a u rin m a rk k in a in sy n n y n saan ee siis ly k ä tä a i
n a k in 14, e h k ä 13 v u o sisa ta a n ja m ah d o llise sti kau- v em m ak sik in ajassa , k o sk a p a ik k a k u n n a llis e t k a n s a n ta r u t tietäv ät, e ttä M ynäm äellä v ietettiin jo p a k a n u u d e n a ik a n a su u ria y h teisiä k a n sa n ju h lia , jo ih in ulko<pitäjäläisiäkin sa a p u i ja jo id en ohessa a r v a tta v asti p id e ttiin m a rk k in o ita (Lizelius T ie d u stu sk irja ; k ä sik irj. K a rja la n k a p p e lin k irk o n ark isto ssa). L a u rin m a rk k in a in a ik a n a n ä y ttä ä M ynäm äellä m yös p i
detyn la a m a n n in k e rä jiä esim. v. 1366 (Svartb.
siv. 131).
S iv u m en n en on jo m a in ittu että M ynäm äen k ir
kossa oli kolm e a ltta ria , nim . p y h än L au rin , p y h ä n K a ta rin a n ja n eitsy M aa rian a ltta rit (A rvidson H andl.
VI siv. 39). N äistä lu u lta v a sti v iim e m a in itu n a ltta rin p e ru sta m in e n oli syynä M a a ria n p u h d istu sp ä iv ä n eli K y n ttilä n p ä iv ä n m a rk k in a in syntyyn, jo tk a s'amoin k u in L a u rin m a rk k in a tk in v ietettiin e m ä k irk o n lä heisyydessä, a rv a tta v a sti K irk o n ja M äenkylän väli
sellä p a p p ila n pellolla, jo sta on lö y d etty ja eh k ä vie
lä k in v u o sitta in lö y d e tä ä n k y n tä issä v a n h o ja ra h o ja , v a n h im m a t tä h ä n asti lö y d ety t en g la n tila iste n k u n in k a itte n A ethelred II ja K n u u t su u re n a jo ilta eli a ik a k a u d e lta 978— 1035 (M uinaism iiistoyhdistyk. a ik a k a u s k irja V III siv. 101). N eitsy M aa rian a ltta ri m a i
n ita a n tietääk se m m e ensi k e r ta 1449 (A rvidson H andl.
VI: 355). K y n ttilä n p ä iv ä n jä lk e e n p id e ttiin tu tk im u s- ja o je n iiu sk e rä jä t L a n k k iste n k y lässä v. 1405 (Arvid-
7 son H andl. II: 18 ja 19), jo sta m ah d o llise sti saa p ä ä t
tää e ttä m yös k y n ttilä n p ä iv ä n m a rk k in o ita jo siih en a ik a a n p id ettiin M ynäm äessä.
A ntoiko p y h ä n K a ta rin a n k in palvelus a ih e tta m a rk k in a in pitäm iseen , sitä em m e tied ä eik ä m ynä- m ä k e lä iste n k ä ä n m u istissa sellaiset m a rk k in a t en ä ä elä.
K o lm an n et m a rk k in a t, jo ista m y ö h e m m issä k in asia k irjo issa vielä p u h u ta a n , p id e ttiin (H ietam äellä, siellä olevan sa a rn a h u o n e e n läheisyydessä. N iid en k ä ä n sy n n y stä ei ole tie to ja säilynyt. Se vain tie d e tä ä n e ttä siellä vielä viim e v u o sisad alla jo n k in m o isia m a rk k in o ita p id ettiin . Itse k irk o sta ovat m yös tie dot n iu k a t. Jos saapi o tak su a, n iin k u in prof. L ein- berg tek ee (Finl. te rrit. försam l.) e ttä e n n e n m a in ittu
„ Jö n is fa d h e r j H e ta m ä k i“ to d e lla a n oli p ap p i, niin lien ee tä m ä sa a rn a h u o n e jo ollut o lem assa v. U366.
E h k ä p ä on tä m ä sam a k irk k o , jo ta G reger A n tin p o ik a v. 1447 m u isti te sta m e n tissa a n , la h jo itta e n „ m y n n a e soken k y rk io sa n c ta m a rg a re te X m a rc “ (A rvidsson, H andl. VI: 47). M ihin a ik a a v u o tta H ie ta m ä e n m a r k k in a t p id e ttiin em m e tiedä.
P y h een kylässä, jo n n e k a P y h ä ra n n a s ta oli s iir
re tty se lato, jo ssa pyihä H e n rik k i a stu e ssa a n m aalle M yn älah d en ra n n a lle , oli sa a rn a n n u t, k e r ro ta a n p id e ty n k e sä m a rk k in o ita (M uinaism uist. y b d . a ik a k a u s k irja V III: 122 ja 100).
N iin ik ään oli L a u ta n p ä ä s s ä M ikkelin a ik a n a p i
d etty s ila k k a m a rk k in a t, m u tta k e r ro ta a n m a a h e rra K aarlo O x e n stiern an ne la k k a u tta n e e n (Muin. m uist.
yhd. aik a k a u sk . V III: 130). N iitä ta v a lla n sa p id e tä ä n vieläkin, v aik k a e p ä m ä ä rä isin ä aik o in a.
Näimät kolm e v iim e m a in itu t m a rk k in a t olivat jo v a rm a a n k in 17 vu o sisad an a lk u p u o le lla v arsin v ä h ä pätö isiä. T oisin oli L a u rin ja K y n ttilä n päivän -m ark k in ain laita, p ä ä ttä e n n iistä p o n n istu k sista , jo ita U u d e n k a u p u n g in p o rv a rit tu o n tu o sta k in tek iv ät saa- d ak se n sa m a in itu t m a rk k in a t siirre ty ik si o m aan k a u p u n k iin sa , ta ik k a a in a k in lak k a u te tu ik si.
P itk ä t a ja t en n e n U u d e n k a u p u n g in p e ru sta m ista n a u ttiv a t M ynäm äen, L em un, N ousiaisten, L aitilan ja U u d e n k irk o n p itä jä in ta lo n p o ja t p u rje h d u so ik e u tta u lk o m a a n ra n n ik k o se u d u ille ja k a ik k iin R u o tsin val
tik a n alle k u u lu v iin satam iin . S am alla oikeudella, k u in ny t (H alleniusen aik an a ) k a u p u n k ila ise t, saivat silloin ta lo n p o ja t viedä n ä ih in sa ta m iin ja R uotsin m e rik a u p u n k e ih in p u u a stio ita ja m u u ta k a u p p a ta v a ra a, n a a p u rin sitä k a d e h tim a tta (!). K e sk e n än säk in ta lo n p o ja t kävivät k a u p p a a , v a rsin k in n iillä viikko- m a rk k in o illa , jo ita jo k a la u v a n ta i p id e ttiin M ännäis- ten k y lässä U u d e n k irk o n p itäjässä. T osin valtio n ä i
den e tu je n n a u ttim ise sta oli v a a tin u t v a stik e tta ja k o ro tta n u t veron niin, e ttä täysi m a n tta a li, v arm o ista ja e p ä v a rm o ista m aksoi 8 h o p e a ta a la ria ; m u tta ei s>e m itä än , H e ru i sitä k u ite n k in r a h a a k a u p a sta ja ta lo n p o ja n v a ra llisu u s k a sv a m ista a n kasvoi. T ä m ä oli k u lta in e n aik a, aik a seu raav ia v e rra tto m a sti parem pi.
O lu ttak in , oikein u lk o m a a la ista su o ra a n R ostockista tu o tu a, sa a tiin o staa ä y ristä k a n n u , eikä koko ty n n y rik ä ä n tä tä ilo ju o m aa m a k sa n u t en em p ää k u in 6 m a rk k a a . Y htä h e lp p o h in ta in e n oli m yös ru o an - puoli. T y n n y ri viljaa m ak so i m yö sk in 6 m a r k k aa ja n iin m aksoi p ä n n i su o lo ja k in K elpasi- h a n sitä elää ja olla — siihen aik aa n !
M utta p ia n k o itti to in en aika. H u h tik u u n 16 p.
(o ik ea sta an 19 p.) v. 1617 p e ru s te ttiin U u sik au p u n k i,
— m ille taiv ah iselle lie n e e k ä ä n p y h itetty ! — M aini
tu t p itä jä t m e n e ttiv ä t v a p a u te n sa ja etu o ik eu ten sa . N äm ä la h jo ite ttiin U udellek au p u n g ille. T ä s tä ta lo n p o ik ain v a ra t v ä h e n em ään , voim at ra u k e a m a a n . S ie tä m ä tö n tä tä m ä oli. T e h tiin v alitu s » ru h tin a a lle " , e ttä tuo k a u p u n k i ei tu o ta valtiolle k o lm a n n e sta k a a n siitä, m itä valtio k ä rsii k o lm en n a a p u rip itä jä n k ö y h tym isessä v ah in k o a. V äh ällä oli, e ttä » k u n in k a a lli
n en m a je ste e tti" jo olisi h ä v ittä n y t koko k a u p u n g in p o rv a rin e e n päiv in een ; m u tta k u n tä m ä k ä ä n neuvo ei m ielly ttän y t, n iin » ru h tin a s" k o rv a u k se k si m e n e te ty is tä e d u ista vahvisti m y n äm äk e lä isille h eid än k o l
m et m a rk k in a n sa . P itä jä lä is e t ilo itsiv at » ru h tin a a n "
a rm o sta. V aan ei ollut ilo p itk ä llin e n . K aarlo O x e n stiern a, T u ru n lin n a n is ä n tä ja lä ä n in m a a h e rra siirsi k u n in k a a llise sta k ä sk y stä K y n ttilä n - ja L a u rin - p äiv än m a rk k in a t U u te e n k a u p u n k iin k ä s k y k irja n k a u tta , jo k a oli k irjo ite ttu syysk. 23 p. v u o n n a 1623 ja jo n k a oli v a rm e n ta n u t jo k u Jo h a n n e s O lofsonius e h k ä p ä lä ä n in sih te e ri siih en a ik a a n (oikeas » Jo h a n O tteso n iu s eli tuo tu n n e ttu k a m re e ri J u h a n O ton- poika). L a u rin p ä iv ä ä oli k u ite n k in a in a k a to lin a jo ilta asti v ietetty M yn äm äellä p a ik k a k u n n a n su o je lu sp y h im y k se n k u n n ia k si, voitoksi ja huviksi. Sen vuoksi » ru h tin a a n " u u d esta a rm o sta su o tiin p itä jä lle L a u rin m a rk k in a t ta k a isin , jo tta jä lk e lä ise tk in sa isi
vat n a u ttia sa m a a voiton ih a n a a h a ju a , jo ta esi-isät e läissään olivat saa n eet h a iste lla . E p ä tie to ista k u i
ten k in , m ite n k ä tä m ä oikeus v o itettiin jälleen , m u tta vain varm a, e ttä M ynäm äen m a rk k in a t p a n tiin a lm a n a k k a a n , jo tta tä m ä ju h la llisu u s tu le v a isu u d e ssa k in
olisi pysyvä ja v ietettäisiin o ik ealla a ja lla n sa ; ja M y
n äm äe lle su o tiin se k u n n ia , e ttä sen n im i m a rk k in a - lu e tte lo ssa p a n tiin arv o k k a a lle sijalle, o ik ein k a u p u n k ie n keskelle.
T ä ssä p ä ä sisä ltö siitä, m itä H a llen iu s k e rto o M y
n ä m ä e n m a rk k in o ista .
V aik k a H a llen iu s ei su o ra a n sano, m itä a ik a a h än ta rk o itta a k e rto e ssaan , m illaiset M ynäm äen m a r k k i
n a t olivat, m itä ta v a ro ita niille tu o tiin ja k e tk ä niillä kävivät, n iin saa n ee k u ite n k in o ta k su a , e itä k e rto m us koskee h ä n e n la p su u te n sa ja n u o ru a te n s a a ik a a , jo n k a h ä n vietti M ynäm äellä. K ertom us lienee sen vuoksi jo te n k in lu o tetta v a. Sen a ik u isista a s ia k ir
jo ista n äh d ä än k in ,, e ttä M ynäm äellä vielä siih en a i
k a a n p id e ttiin v e rra tta in s u u ria m a rk k in o ita , joilla U u d e n k a u p u n g in p o rv a re ita kävi, n iin k u in k a u p u n gin ra a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja t k y lläk si to d is ta vat. Sitä v a sta a n eiv ät h ä n e n k e rto m u k se n sa n äid en m a rk k in a in v aih eista ole y h tä lu o te tta v a t. K ertom us n ä k y y p e ru s tu v a n k in vain y h teen a in o a a n a s ia k ir
ja a n , m u tta en n e n k a ik k ia k a n s a n su u sta s a a tu ih in k e rto m u k siin ja om iin arv elu ih in .
H eti U u d e n k a u p u n g in p e ru sta m ise n jä lk e e n n ä y t
tä ä p o rv a risto n p y y tän ee n M y n äm äe n K y n ttilä n ja L a u rin p ä iv ä n m a rk k in o je n s iirtä m istä U u te e n k a u p u n k iin . S en täh d en m a a h e rra K a a rlo E e rik in p o ik a O x e n stiern a m ä ä rä s ik in syysk. 23 p. 1623, e ttä »koska ra h v a a lle M yn äm äen p itä jä ssä ta h to o vaik eak si k ä y d ä h a k u lie n ja a ita in k u n n o ssa p itä m in e n m a rk
k in a p a ik o illa , n iin H e ik in p ä iv ä n („ H in d ersm esso a, p itäisi olla „K yndelsm esso“ eli k y n ttilä n p ä iv ä n ) ja L a u rin p ä iv ä n m a rk k in a t s iirre tä ä n U u te e n k a u p u n kiin ja ra h v a s k ielletään , ta v a ra n m e n e ttä m ise n ja
11 to tte le m a tto m u u tta se u ra a v a n ra n g a is tu k s e n u h a lla , enää k ä y m ä stä M yn äm äen m a rk k in o illa " , jä ttä e n m a a h e rra tä m ä n k u ite n k in riip p u v a k si k u n in k a a n v ahvistu k sesta. T ä m ä n k ie lto k irja n tak ale h d elle on k irjo ite ttu »S tak ett b re f a f V irm o tili N y stad h L au - re n tii m a rk n a d h “, jo sta p ä ä ttä e n kielto siis p ä ä a s ia l
lisesti k o sk ik in vain L a u rin m a rk k in o ita . K u n in k a a n k äsk y stä, (joka a n n e ttiin to u k o k . 25 p. 1625), k u p er- n a a tto ri Niilo B ielcke jälleen s e u ra a v a n k e sä k u u n 11 p. kielsi M yn äm äen H e ik in m essu n (!) m a rk k in a t ja sam alla k e rta a m yös „ne k o lm et m a rk k in a t, jo ita tav allisesti p id e ttiin L okalassa, V eh m aalla, (ja U udel
la k irk o lla ?) 2:na s u n n u n ta in a p aa sto ssa , p y h ä n ä kol- m in a isu u d e n p ä iv ä n ä ja M a a ria n m e ssu n p ä iv ä n ä “ , k ä sk ien ra h v a sta v astedes v iem ään ta v a ra n sa U u tee n k a u p u n k iin .
U u d e n k au p u n g in a in o a t v u o sim a rk k in a t p id e ttiin sitte m m in m a in ittu n a 2:na s u n n u n ta in a p aa sto ssa eli- k ä L o k a la h d e n e n tise n ä m a rk k in a p ä iv ä n ä . K oko 50 v uoteen ei sitte en ää U u d e n k a u p u n g in lu k u isissa va- litu sk irjo itu k sissa p u h u ta m itä ä n O x e n stie rn a n ja B ielcken m a rk k in a k ie llo sta . T ä s tä ei k u ite n k a a n saa d a p ä ä ttä ä , e ttä k ielto a olisi tä y d e llise sti to te ltu ; sillä tositeossa asian la ita oli p ä in v a sta in e n . Syyt p o rv a risto n vaitio lo o n olivat v arsin toiset. E n sik s i
k in oli k a u p u n k i v. 1646 lä ä n ite tty V a asap o rin k re i
ville, jo n k a lä ä n iin m yös k u u lu i sekä S aaren k a rta n o e ttä m u ita tilo ja M ynäm äellä, ja k u n tä m ä n k re iv i
k u n n a n h a llitsija m yös h a rjo itti k a ik e lla ista m a a la is t a v a a n k a u p p a a , n iin h ä n e n e tu n sa v aa ti M yn äm äen m a rk k in a in p y sy ttä m istä e n tise llä ä n , ja k a rs a in silm in h ä n olisi k a tse llu t U u d e n k a u p u n g in p o rv a risto n va
litu sta n äid en m a rk k in a in p itäm ise stä . T o isek si oli
p o rv a risto m e n e ttä n y t a lk u p e rä ise t a s ia k irja t, jo tk a vasta v. 1675 vaiheilla lö y d e ttiin » ib lan d t een dödh m an s H a n d lin g a r" eli e rä ä n k u o lleen m ieh en a s ia k ir
ja in jo u k o ssa, jo lla m ieh ellä a rv a tta v a sti ta rk o ite ta a n k irk k o h e r ra H e n rik k i E k m a n ia , U u d e n k a u p u n g in e n tisen p o rm e sta rin ja sen ohessa m yös V aasap o rin k re iv ik u n n a n „ h a u tp m a n in “ C aspar E k m a n in poikaa.
K un n ä m ä t a s ia k irja t n y t v ihdoin olivat löy d ety t ja U u sik a u p u n k i m yös m u ista syistä oli riita a n tu n u t k re iv illise n p erh een k a n ssa , jo k a k a u p u n g ilta te k o syillä oli a n a s ta n u t koko S o rvakon k y län , n iin p o r
v aristo v a litu sk irja ssa h e in ä k u u n 3 p :ltä 1675 rien si p y y tä m ä ä n , e ttä k u n in k . m a je ste e tti u u d esti vah v is
taisi ja p a n isi tä y tä n tö ö n »k u n in g as K u staa A adolf v a in a ja n to u k o k . 25 p. v. 1625“ a n ta m a n kiello n n ii
den k o lm e n m a rk k in a in p itä m ise stä » joita ta v a n m u k a a n p id e tä ä n L o k alassa, V ehm aalla ja M y n äm äellä.“
M utta tä h ä n sa a tiin se u ra a v a n syysk. 27 p. v a s ta u k seksi: » m itä m a rk k in o ih in L o k ala h d ella , V ehm aalla ja M ynäm äellä tulee, tä y ty y sen a sian jä ä d ä e n tiste n re so lu tio n ie n nojalle, k oska k u n in k . m ajest. ei voi te h d ä m itä ä n m u u to sta n iih in m a rk k in o ih in , jo tk a ovat a n n e tu t m a a k u n n a n h y v ä k si.u
U u sik a u p u n k i oli tä h ä n a ik a a n v a ra k k u u d e ssa ja k a u p a ssa k o h o n n u t v aa rallisek si k ilp a ilija k si itse Tu- ru llek in . T u ru n ed u t v aa tiv a t k au p u n g in la n n is ta m ista. V iham ielisiä olivat sitä k o h ta a n m yös Vaar.d- p o rin k re iv ik u n n a n h a ltija t ja ne m o n et m aalaisp i- tä jä t, jo tk a sen hyv äk si olivat a in a k in o sitta in m e n e t
tä n e e t v ap a an p u rje h d u so ik e u te n sa ja jo id en m ark - k in o ita k in k a u p u n k i oli k o e tta n u t saa d a la k k a u te tuiksi. N äm ät salaiset ja ju lk ise t k a d e h tija t liitto u tu iv a t n y t k e sk e n ä ä n ja k o e ttiv a t valheellisilla la s
13 k u illa n ä y ttä ä , e ttä valtiolle m u k a oli ta p p io ta U u
d e n k a u p u n g in o lem assaolosta, ja o n n istu iv a tk in niin, että k u n in g as k irje e ssä helm ik. 14 p :ltä 1681 T u ru n (m aaherralle H a ra ld O xe’lle selitti » m a in itu n k a u p u n gin tu ik i ta rp e e tto m a k si, jo n k a vuoksi se ei en ää saisi n a u ttia k a u p u n k i-o ik e u k sia ." M utta p ian h av a itsi k u n in g as että h ä n tä oli ta lu te ttu n en ä stä . Jo seu raa- van h ein äk . 5 p. h ä n p e rä y tti edellisen k ielto n sa ja lokak. 20 p. sa m a n a vuo n n a h ä n vahvisti k a u p u n g in v a n h a t etu o ik eu d et.
T ästä p ä lk ä ä stä p ä ä sty ä n sä k a u p u n k i taas u u d isti p y y n tö n sä e ttä K y n ttilä n ja L a u rin -p ä iv ä in m a rk k i
n at M ynäm äe/lä s irre ttä isiin U u te e n k a u p u n k iin . T äm ä n k u n in g as m y ö n sik in re so lu tio n eilla syys
k u u n 23 p äiv ältä 1683 ja u u d isti jälleen v u o n n a 1688. M utta v ä h ä n oli k a u p u n g illa h y ö ty ä n ä istä k u n in k a a llisista p ä ä tö k sistä ; sillä a s ia n om aiset eivät h u o lin eet n iitä p a n n a täy tä n tö ö n . Sen vuoksi p y y n tö vielä u u d iste ttiin 1693 ja sa a tiin siih en sam a v astau s k u in 1683 ja 1688 sillä lisä y k sellä, että k a u p u n g in tuli k ä ä n ty ä m a a h e rra n p u o leen, jo k a on n iin toim iva, „ k u in k a u p u n g in ja m a a n hyväksi ja h y ö d y k si on m a h d o llin e n ja tarp e ellise k si h a rk ita a n ."
K esäk u u n 7 p. 1694 k irjo itti silloinen m a a h e rra U u d e n k a u p u n g in m a istra a tille k irjee n , jossa p o rv a risto ed ellisillä v altio p äiv illä te h d y n p ä ä tö k se n m u k a a n k iellettiin m a tk u s ta m a s ta m a a se u d u lla k y lästä ky lään k a rja a ostam assa, ja v a a d ittiin m a is tra a tin ja p o rv a risto n la u su n to a A li-S atak u n n a n ja V eh m aan k ih la k u n tie n tu o m a rie n e h d o tu k se sta e ttä olisi p id e t
täv ä vuotiset k a r ja m a rk k in a t H u ittisissa ja E u ra ssa . K irje lu e ttiin p o rv a risto lle se u ra a v a n kesäk. 18 p., ja
eh d o tti p o rv a risto , että H u ittiste n m a rk k in a t p id e ttä i
siin J a a k o n p ä iv ä n ä , m u tta E u ra n m a rk k in a t iLaurin- p ä iv ä n ä eli siis sam an a päiv än ä, k u in M y n äm äen ke- s ä m a rk k in a t, jo tk a lu o n n o llise stik in sen k a u tta tu lisi
vat itse stä ä n h äv iäm ä än . (Lisäksi e h d o te ttu a n sa m a rk k in o ita „H u id a n k y lä ä n K a rk u n p itä jä ä n " , talvi- m a rk k in o ita K a llialan k y lä ä n T y rv ä ä n p itä jä ä n , jo ista edelliset olisi p id ettäv ä O lav in p äiv än ä ja jä lk i
m äiset ta m m ik u u n 11 ta ik k a 12 p., te k i p o rv a risto vielä erity isen m u istu tu k se n M ynäm äen m a rk k in a in siirtä m ise stä U u te e n k a u p u n k iin 1693 vuoden v a ltio päiv illä sa a d u n k u n in k . re so lu tio n m u k aan . M aist
r a a tti lu p asi e sittä ä p o rv a risto n to iv o m u k se t m a a h e r
ra lle ja lu u lta v a sti sen te k ik in m u tta m itä ä n n ä h tä v ä ä h e d e lm ä ä ei siitä n y tk ä ä n sy n ty n y t.
V uosik y m m en ik si jä i n y t tä m ä m a rk k in a k y sy m y s le p ä ä m ä ä n T u ru n m a a h e rra n v irasto n syvissä la a ti
koissa, ja siellä se saik in u in a illa ra u h a s s a U u d e n k a u p u n g in p o rv a risto n puolesta. K atovuodet, ru tto ja sota yk sin voim in olivat m a se n ta n e e t k aik en to im e liaisu u d en . K a u p u n g in etev im m ät p o rv a rit olivat lä h te n e e t so taa p ak o o n m ik ä tu o lle puolen P o h ja n lah tea , m ik ä P o h jo is-S ak sa n k a u p u n k e ih in ta ik k a T a n s k a a n ; ro sk a v ä k i oli a s e ttu n u t h e id ä n sijoillensa;
ja a u tio k si u h k a s i m a a se u tu k in tulla. V äh än siis siitä p id e ttiin k ö m a rk k in o ita siellä ta ik k a tä ä llä , ta ik k a p id e ttiin k ö n iitä en sin k ää n , E ih ä n ta lo n p o ja lla k u ite n k a a n ollut m itä ä n niille tu o d a m yytäväksi.
V asta sitte k u in ra u h a vihdoin so lm ittiin U u d e ssa k au pungissa v. 1721, a lk o iv at olot jälleen m u u ttu a . N iin k u in elo n v o im ain en h ed e lm ä p u u , jo lta syksyiset m y rsk y t ovat ta itta n e e t sen p a rh a im m a t oksat, k e
vään tullessa, kokoo k a ik k i voim ansa ja en tistä nope-
15 äm m in k a sv a tta a uusia, tu u h e ita , v o im a k k a ita vesoja m e n e te tty je n sijaan , n iin p ia n k u in m a h d o llista peit- tä ä k se n sä saa m a n sa vam m at, n iin S uom en k a n sa k in
„Ison v ih an " jä lk e e n osoitti u u tta u h k u v a a elinvoi
m aa. Se ta h to i k o rja ta ja k a s v a tta a u m p een e d e lli
sellä m y rsk y isellä a ja lla k ä rs im ä n s ä tap p io t. R au h a loi re ip p a u tta m ieliin, h e rä tti eloon e n tistä v ireä m p ää to im e lia isu u tta ja su u re m p a a y ritte le v ä isy y ttä k a i
k illa aloilla.
M elkein u n h o tu k siin jo u tu n e e t m a rk k in a k y sy - m y k se tk in astu iv a t p ia n ta a s esille m elk ein päivän p o ltta v in a k y sy m y k sin ä.
T u ru n lään issä P o rin k a u p u n k i e n sim m ä ise n ä sa a tto i m a rk k in 'a -a sia n vireille, k u n se v. 1724 pyysi ta lv im a rk k in o ita P o riin , h e lm ik u u n 22 p ä iv ä n ä p id e t
täviksi, sekä e ttä P irk k a la n ik iv a n h a t m a rk k in a t siir
re ttä isiin L uvialle ja K okem äen L am m aisissa p id ety t m a rk k in a t M erikarvialle. T ä stä eh d o tu k se sta v a a d ittiin m yös U u d e n k a u p u n g in la u s u n to a ja siinä se sai h y v än tila isu u d e n p u h u a M y n äm äe n k in m a rk k in o ista . K a u p u n k i eh d o tti kesäk. 2 p. 1726 a n ta m a ssa a n la u su n n o ssa a n e ttä P o rin m a rk k in o ille v a litta isiin m u k a v a m p i aik a, jo tf e iv ä t estäisi tu o n tia sa m a a n a ik a a n p id ettäv ille N a a n ta lin m a rk k in o ille , jo illa U u d e n k au p u n g in p o rv a rit kävivät, sekä e ttä L a m m a iste n m a rk k in a t p y sy te ttä isiin en tise llä p a i
k allaa n , k o sk a „v alta tie t" T u r k u u n ja U u te e n k a u p u n k iin siellä p o ik k eev at to isista n sa , ja m a rk k in a p ä i
väksi m ä ä rä ttä is iin tam m ik . 2 p.; m u tta M e rik a rv ia n m a rk k in o ita v a sta a n ei p o rv a risto lla ollut m itä ä n s a n o ttav aa , v aik k a ne olivat e h d o te tu t p id e ttä v ä k si P a a valin p äivänä, jo k a siih en a ik a a n oli U u d e n k a u p u n gin m a rk k in a p ä iv ä n ; sillä U u d e n k a u p u n g in m a rk k i
n o ista ei o llu t p a ljo n k a a n h y v ä ä T u ru n ja M y n äm äen ta lv im a rk k in a in vuoksi, jo ista edelliset p id e ttiin ta m m ik u u n 19 p :n ä ja jä lk im m ä ise t k y n ttilä n p ä iv ä n ä . T ä m ä n ohessa h u o m a u tti k a u p u n k i » n ö y rim m ästi", e ttä M yn äm äen m a rk k in a t K. M :tin re so lu tio n in m u k a a n m a rra s k u u n 13 p :ltä 1693 olisivat v ih d o in k in siirre ttä v ä t U u te e n k a u p u n k iin .
T u ru n e d u t v aa tiv a t k u ite n k in to isin . K u n in k a a l
lista p ä ä tö stä ei p a n tu toim een.
N eljä v u o tta m y ö h em m in v a a d ittiin jälleen la u su n to a, tä llä k e rta a o riv esiläisten p y y n n ö n jo h d o sta, e ttä P irk a la n P e rtu n -m a rk k in a t siirre ttä isiin o ri
vesi- ja län g e lm ä k ilä iste n m u k a v u u d e k si O riveden p a p p ila n lu o n a p id ettäv ik si elo k u u n 2 p. sekä T aiv as- salon ta lo n p o ik a in v aa tim u k sesta, e ttä heille su o ta i
siin ta lv im a rk k in a t K a arlo n p ä iv ä n ä p id ettäv ik si T aiv a ssa lo n k irk o n luo n a, jo tta h e n iillä saisivat v a ih ta a ja o staa terv aa, h a m p p u a , p ellav a ta , n iin iä y.m.s.
k a la n p y y d y k siä n sä ja v e n h e itä n sä varten , ko sk a h eillä ei ollut k u in y h d et v u o sim a rk k in a t, n im ittä in sy y sk u u n 21 p., v a ik k a n a a p u rip itä jä llä M ynäm äellä oli kolm et m a rk k in a t. L a u su n n o ssa a n m a a lisk u u n 3 p. 1729 U u d e n k a u p u n g in p o rv a risto p u o lu sti P ir k k a la n ik im u isto isia m a rk k in o ita ja v astu sti m aalle ja k au p u n g ille h y ö d y ttö m in ä n iid en s iirtä m istä O ri
vedelle. T a rp e e tto m a t (ja v a rsin k in U u d ellek au p u n - gille v ah in g o llisetk in ) olisivat ta lv im a rk k in a t T aivas- salossa, k o sk a taiv assalo laiseila ei ollut p item p ää m a tk a a T u rk u u n e ik ä U u te e n k a u p u n k iin , k u in p a ri kolm e p e n ik u lm a a , ja n ä m ä t m a rk k in a t olivat e h d o te tu t p id ettäv ik si K y n ttilä n p äiv än ä, siis M ynäm äen m a rk k in a p ä iv ä n ä , jo tk a K y n ttilä n m a rk k in a t sam oin k u in L a u rin m a rk in a tk in 1693 vuoden k.m . p ä ä tö k
17 sen m u k a a n olivat siirre ttä v ä t U u te e n k a u p u n k iin . P o rv a risto tä m ä n ohessa h u o m a u tti, e ttä se viim ei
seksi v. 1725 oli p y y tä n y t m a a h e rra a p a n e m a a n tä tä k u n in k . p ä ä tö stä tä y tä n tö ö n , lau su en n ö y rä n to i
vonsa, e ttä tä m ä p ia n ta p a h tu isi.
P y y n tö k o h ta si n y tk in k u u ro ja korvia. T ä stä h a r m istu n e e n a U u sik au p u n k i, ed u sm ieh e n sä 1731 v u o den v altiopäivillä, p o rm e sta ri Vilh. R a n c k e n ’in k a u tta teki ala m a ise n v alitu k sen m a in itu illa v altiopäivillä, m u tta v altio p äiv äin ly h e n tä m is e n v uoksi" ei n iitä e n n ä te tty o tta a varteen. Sen vuoksi k a u p u n k i ta a s h u h tik u u n 13 p :n ä 1738 a n to i e d u sta ja lle n sa p o r
vari H eik k i F o rte lin ’ille to im e k si u u d ista a valitus.
Sitä en n en olivat k u ite n k in P y h ä m a a , L o k a la h ti ja E u ra p y y tä n e e t m a rk k in o ita , e n s in m a in ittu p itä jä R o h d aisten k y lä ä n jo h o n k in a ik a a n vuotta, L o k a la h ti M atin p äiv än ä h elm ik u u ssa ja E u ra tam m ik . 13 p. ja syysk. 2 p. N u o ra n teen ta ik k a Iso k y län k y lä ä n *).
Sam oin k u in P o ri ja R au m a pyysi m yös U u sik a u p u n k i jo u lu k . 13 p. 1738 a n ta m a ssa la u su n n o ssa a n , e ttä n ä itä m a rk k in o ita ei m y ö n n ettäisi, v a litta e n n iin k u in nekin, „sitä vahin g o llista k a u p a n v ä ä rin k ä y ttä m istä, jo k a ta p a h tu i K a u h tu a n te h ta a lla , 6 p e n ik u l
m aa tä ä ltä E u ra n p itäjässä, sijaitse v a sen yleisen k u l
k u tie n v arrella, jo ta ne ru n sa sm ä ä rä ise t („y m n o g a“ ) ru o k a ta v a ra in k u o rm a t, m itk ä T u ru n tie ltä p o ik k e a vat P o riin , R aum alle ja tä h ä n k a u p u n k iin vievälle tielle, k u lk ev at Ju m a la n siu n a a m in a v uosina." Uusi- k a u p u n k ila ise t sen lisäk si valittivat, e ttä tä h te e tk in n ä istä h ä m ä lä ista v a ro ista m a tk a lla a n U u te e n k a u p u n kiin, jo u tu iv a t P y h ä m a a n , L o k a la h d e n ja T aiv assalo n
*) (Pitäjät o liv at siilhen a ik a a n laajjeimmat Ikuin nyfkyään.
ta lo n p o ik a in käsiin, jo tk a ne sitte n veivät om ina tu o t
te in a a n T u k h o lm a a n , ja pyysivät, e ttä T aiv a ssa lo n m a rk k in a t tam m ik . 28 p. se*kä M y n äm äe n m a rk k in a t h e lm ik u u n 3 p. la k k a u te tta isiin .
1738 vuoden valtio p äiv illä olivat m u u ta m a t S u o m en k a u p u n g it ano n eet, e ttä M ynäm äen k y n ttilä n p ä i
vän m a rk k in a t la k k a u te tta is iin U u d e n k au p u n g in m a rk k in a in vuoksi, jo tk a ovat sa m a n a p :n ä sekä e ttä sam o in m yös la k k a u te tta is iin m a rk k in a t V ehm aan, U u d e n k irk o n , N ousiaisten, M askun, L em un, R y m ä t
ty lä n ja N auvon p itäjissä . K ysym ys oli ly k ä tty Kom- m ersia-k o lleg io h o n , jo k a v aa ti siitä m a a h e rra n sekä k a u p u n k ie n ja m a a la iste n la u su n to a . U u d e n k a u p u n g in p o rv a risto lu o n n o llise stik a a n ei v o in u t m u u ta k u in k a ik issa osissa h y v äk sy ä tä m ä n e h d o tu k se n
•huom auttaen la u su n n o ssa a n tam m ik . 2 p:ltä, e ttä M y n äm äen m a rk k in a t jo Niilo B ielcken k irje e n k a u tta v u o d elta 1625 olivat s iirre ty t U u te e n k a u p u n k iin ja m yös L o k a la h d e n ja V eh m aan m a rk k in a t la k k a u te tu t, k u in m yös e ttä T aiv a ssa lo n tu llitto m a t m a rk k in a t tam m ik . 28 p. ja syysk. 21 p. ja L a itila n m a rk k in a t syysk. 30 p. olivat k au p u n g ille v ah in g o l
lisia.
iNiissä m ietin n ö issä, jo ita K am m ari- ja Komlmersi- kollegiot sekä T u llitu lo je n v u o k ra u sse u ra olivat asia sta a n ta n e e t, e h d o te ttiin sitte n n iid en m aalais- m a rk k in a in la k k a u tta m is ta , jo illa tu llim a k su ja ei k a n n e ta ja tä stä eh d o tu k se sta v a a d ittiin jä lle e n k a u p u n k ie n ja m a a la is k u n ta in la u su n to a . R aastu v an ko k o u k sessa, jo k a sitä v a rte n p id ettiin h ein äk . 16 p.
1739 la u su i m a is tra a tti ja p o rv a risto , että H a lik o n ja P a im io n m a rk k in a t olivat heille v e rra tta in outoja, e ttä H u ittiste n , O riveden ja T am p e re e n m a rk k in o ita
19 p id e ttiin n iin k a u k a n a k au p u n g e ista , e tte iv ä t n e .k a u p u n k ie n e tu ja to u k k aa, v aa n p ä in v astoin ovat h y ö dyksi sekä m a a k u n n a lle e ttä m yös k au p u n g e ille, m u tta että sitä v a sta a n V eh m aan , U u d e n k irk o n , L a i
tilan, M askun, Sauvon, R y m ätty lä n , L em u n ja M y n ä
m äen k e sä m a rk k in a t, k u in m yös H ie ta m ä e n m a rk k i
n a t v iim e m a in itu ssa p itä jä ssä ovat kovin vahin g o llisia sekä sen vuoksi, e ttä ne p id e tä ä n k o rju u n a ik an a , jo l
loin ta lo n p o jilla on su u rin k iire, e ttä ly h y en m a tk a n vuoksi k a u p u n g e ista , v ieläpä sen k in tä h d e n ettei niille p a ljo n k a a n ta v a ra a tu o d a , v aan h a rjo ite ta a n a in o a sta a n ju o p u m u sta ja rie ta sta e läm ä ä ja m yös v iek o itellaan p alvelusväkeä m u u tta m a a n p a ik k a a ja p e sta ta a n h e itä laitto m a sti. M itä sitte n tu lee talvi- m a rk k in o ih in n iin on niisiä, jo tk a p id e tä ä n »N arvan ja P av ilan ky lissä" hyvä hyöty, k o sk a ovat k a u k a n a k a u p u n g e ista ja siis h u o je n ta v a t m a a m ie h e n vaivaa.
M erik arv ian m a rk k in a t ovat en im m ästi P o rin k a u p u n kia v arte n ; tä k ä lä in e n p o rv a risto ei k ä y p a ljo n k a a n näillä m a rk k in o illa . T aiv a ssa lo n m o lem m a t m a r k k in a t ovat v arsin h y ö d y ttö m iä, k o sk a sieltä on vain 2 p e n ik u lm a a U u te e n k a u p u n k iin ja sam o in N a a n ta liin sekä 3 penik. T u rk u u n . S am oin on M ynäm äen m a rk k in a p a ik a lta vain 2— 3 penik. m a in ittu ih in k a u p u n k e ih in ja ta lv im a rk k in a t p id e tä ä n sitä p aitsi sa m a n a p äiv än ä, k u in U u d e n k a u p u n g in m a rk k in a t.
M yöskin valtiolle ne ovat s u o ra sta a n vahingoksi, k o sk a m a a n m a rk k in o illa a in a on v aik ea m p i p itä ä ta rk k a a h u o lta, e ttä tu llia m a k se ta a n k a ik is ta ta v a ro ista, k u in k au p u n g issa. Sen vuoksi n e jo 1625 siir- re ttiin k in U u te e n k a u p u n k iin , senvuoksi m yös U u d e n k a u p u n g in m a rk k in a p ä iv ä k si m ä ä rä ttiin sam a päiv ä eli helm ik. 3 p.
K a ik ista pyyn n ö istä, e h d o tu k sista , la u su n n o ista ja k iello ista h u o lim a tta sai M ynäm äki edelleen p itää m a rk k in a n sa . Vielä v. 1771, k u n J o n a th a n S undelin k irjo itti m a iste ria rv o a v a rte n v ä itö sk irja n sa U u d en k a u p u n g in k a u p a n edistäm isestä, p id e ttiin M y n ä m äessä k a h d e t v u o sim a rk k in a t, toiset K y n ttilän , toiset L a u rin p äiv än aik aa n . M utta ne eivät e n ä ä vetäneet v erto ja en tisellen sä. Ne ovat »köyhiä ru o k a ta v a ro ista " , sam o in k u in T aiv a ssa lo n k in m o lem m a t m a rk k in a t, jo illa jo llo in k u llo in n ä h d ä ä n p ik k asen viljaa, te rv a a y.m .s., S undelin kertoo.
O ltu an sa 1600 luvulla ja lu u lta v a sti jo p aljo n a i
k a ise m m in k in e rin o m a ise n tä rk e ä t h äm ä lä isk a u p a lle ja n iid en vaihdoille ja v. 1730 vaiheilla vielä k e rra n k o h o ttu a n sa jo n k in m o ise e n k u k o istu k se en , jo n k a vuoksi U u d e n k a u p u n g in p o rv a risto n iitä k iiv aasti olik in v a a tin u t o m aan k a u p u n k iin sa , M ynäm äen m a rk k in a t jo vuosia en n e n » p ik k u -v ih aa " ru p e siv a t m e n e ttä m ä ä n e n tise n m e rk ity k se n sä ja tärk e y ten sä.
E iv ä tk ä u u sik a u p u n k ila is e tk a a n sitte e n ä ä h u o li
neet e rittä in a n o a n iid en siirtä m istä U u te e n k a u p u n kiin ta ik k a n iid en la k k a u tta m ista , vaan ty y ty iv ä t, a n ta e ssa a n la u s u n to ja m u ista, heille tä rk e im m ik si k ä y n e istä m a rk k in o ista , p alja a se e n h u o m a u tta m i
seen, e ttä M y näm äen m a rk k in a t o ik e a sta a n o lisiv at
kin olleet U u te e n k a u p u n k iin siirre ttä v ä t. V uoden 1740 jä lk e e n koko asia jo n ä k y y jä te ty n siksensä. Ei m a is tra a tin p ö y tä k irjo issa k a a n siitä en ää m itä ä n p u h u ta jä le stä p ä in .
Ne m o n et u u d et m a rk k in a t, jo ita oli ru v e ttu p itä m ä ä n H äm eessä ja jo illa n iin U u d e n k au p u n g in , k u in m u id e n k in m e rik a u p u n k ie n p o rv a risto kävi k a rja a , viljaa ja m u u ta h ä m ä lä is-ta v a ra a ostam assa, v a ik u tti
21 vat tä m ä n m u utoksen. H ä m ä lä in e n ei e n ä ä h u o lin u t ta v a ro ita n sa k u ljetella n iin p itk iä m a tk o ja , k u in M y
n äm äk e en , kosk a h ä n lä h e m p ä n ä k in ne voi m u u tta a ra h a k si ta ik k a v a ih ta a su o laan , ra u ta a n ja m u u h u n k a u p p a -ta v a ra a n .
M uin aisu u d en loisto ja entinen; m a in e p e la stiv a t vuosisadan lo p u lla vielä k e rra n M y n äm äen m a r k k i
n a t siitä ä k k ik u o le m a sta , jo n k a u h rik si su u rin osa m aalaism airk k in o ita silloin jo u tu i ja a n to iv a t n iid en v aip u a ja vihdoin n u k k u a h iv u tta v a a n ta u ti-k u o le m aan.
K u n in k a a llin e n k irje k om m ersi kollegiolle kesäk.
11 p :ltä 1788 m ä ä rä si, e ttä k a ik k i y k sity ise t m a r k k i
n a t olivat la k k a u te tta v a t ja a in o a sta a n o ik eat v apaa- m a rk k in a t vastedes sallitu t, e ttä m a rk k in a t y leensä o liv at p id e ttä v ä t k au p u n g e issa , m u tta m a a m ie h e n m u k a v u u d e n vuoksi m y ö sk in p aik o issa, jo ista m a tk a lä h im p ä ä n k a u p u n k iin oli v ä h in tä ä n 6 p e n ik u lm a a ja ain o a sta a n , jos erin o m a isia sy itä lö y ty i p o ik k e u k seen, lä h e m p ä n ä n iitä , ja että m a rk k in a p ä iv ä t olivat n iin sijo itettav a t, e ttä k a u p p ia a t ja a m m a ttila ise t h y vin e n n ä ttä isiv ä t to isilta m a rk k in o ilta toiselle ja a ik a m yös olisi m aam ieh elle m u k av a. K a h d e k sa n v u o tta asiaa m ie titty ä n sä , m a in ittu kollegio an to i elok. 29 p.
1796 m a rk k in a -jä rje s te lm ä n s ä T u ru n ja P o rin l ä ä nille. V aik k a M ynäm äki o n v a in 3— 4 p e n ik u lm a n m a tk a lla T u ru sta , N a a n ta lista ja U u d e sta k a u p u n gista, sai se k u ite n k in lu v an p itä ä edelleen y h d et vuo- s im a rk in a t ja ne k ak si p äiv ää p e rä ty ste n . M utta m a rk k in a p ä iv ä k si oli m ä ä r ä tty syysk. 25 p. T ä lla i
nen m a rk k in a p ä iv ä n siirtä m in e n ei ollut e ik ä voin u t olla m a rk k in o ille eduksi. V uo sisato ja oli k a n sa to t tu n u t k ä y m ä ä n näillä m a rk k in o illa sy d än talv e lla ja
kesällä, n y t sen piti tu le m a a n syksyllä, m u tta se ei tu llu t. M a h d o to n ta olikin v aatia, e ttä h ä m ä lä in e n — ja h ä n p ä n äille m a rk k in o ille e n n e n oli a n ta n u t n iid en lo isto n — , jä rv ie n sä ja m etsien sä ta k a a ra tta illa ru- peisi ra tu s te le m a a n ta v a ro ita a n M ynäm äkeen, kosk ei h ä n e n ä ä re e llä k ä ä n p aljo n n iitä ollut tu o n u t K yntti- lä n p ä iv ä n k ä ä n m a rk k in o ille . L a u rin ju h la oli en n e n h o u k u te llu t lä h e m p iä n a a p u re ita ta v a ro in e e n L a u rin m a rk k in o ille . N yt ei en ää ollut tä tä k ä ä n 'h o u k u tu sta u u d ella m a rk k in a p ä iv ä llä ta rjo tta v a n a . OLaurinjuh- la a (kyllä v ietettiin , ja edelleen tu lla an M ynäm äelle v iettäm ään , m u tta a in o a s ta a n k irk k o ju h la n a , k irk o n
» n im ip ä iv ä n ä", ei k a n s a n ju h la n a ja m a rk k in o in a . U udet m a rk k in a t p u u ttu iv a t k aik k ea v ieh äty stä ja k a ik k ia ed e lly ty k siä p itk ä ä n ik ään . Ne olivat sy n ty e ssä ä n (kuolem aan tu o m itu t, e ik ä niillä p itk ä ä e<lon- a ik a a o llu tk a a n , ja k itu isa oli sekin. Nyt n iitä tu s
k in k u k a a n e n ä ä se u ra k u n n a ssa m u ista a. M utta p a rik y m m e n tä v u o tta sitte m u iste liv a t v a n h a t ih m ise t vielä, että m a rk k in o ita h e id ä n p ie n in ä la p sin a olles
saan, p id e ttiin N ih a ttu la n kylässä, jo n n e k a ne o liv at siirre ty t, sitte k u n M äen k y län K ro u v ilan ja k irk o n välinen, e n tin e n m a rk k in a p a ik k a oli jo u tu n u t s e u ra k u n n a n p a p p ila n h a ltu u n .
U udet k u n olivat n ä m ä m a rk k in a t, ne m yös olivat sa a n e e t u u d e n sa ttu v a sti v alitu n nim en. N iitä k u t
su ttiin M ynäm äen — „ P o ffe -m a rk k in o ik si“. P a r h a a n a ja m elk ein a in o a n a m a r k k in a ta v a r a n a o liv at
k in „ p o ffe t“ eli vohvelit olleet ja n iille sä rp im e n ä tie ty sti — viina.
Sic tra n s it gloria m undi! N iin m e n eh ty y m a a lli
nen loisto!
Lisiä Uudenkaupungin historiaan
on aikaisemmin ilmestynyt:
Ahfinen, J. ja W inter, H.: Vakika-Suomea p itk in ja poikki (1919).
Hoeckert, J.: K uvaus U u d estak au p u n g ista v u o d elta 1753 (1927).
iEjmeheus, J.: Julhlaruno U udenlkaupungin rauJhan jo h d o sta (1928).
Cajander, K. A.: U udenkaupungin v an h in 'koulu (1929).
Cajander, K. A.: U u d enkaupungin v an h an k irk o n vaih eita (1929).
Cajander, K. A.: K u llan tek ijö itä U udessak au p u n g issa (19)29).
Cajander, K. A.: Suom en ensim m äin en lasiteh d as (1930).
Cajander, K. A.: Iso n v ih an a jo ilta U u dessakaupungissa (1931).
Cajander, K. A.: H äm ä lä isk a u p a sta U u d essakaupungissa (1931).
Cajander, K. A.: M ynäm äen m a rk k in a t (1932).
Cederberg, A.: P ap p isy stäv ällin en seu ra k u n ta (1930).
W inter, Helmer: B. H. C rusellin 150-vuotism uisto (1925).
Winter, Helmer: U usikaupunlki, V akka-Suom en p ä ä k a u p u n k i (1927).
W inter, Helmer: Runo U udenikaupungin raulhasta (1928).
W inter, Helmer: Arvid iLiljelundin n u o ru u s (1929).
W inter, H.: Suom alaisuuden a lk u a jo ilta U u d essakaupungissa (1930).
W inter, Helmer: U u d en k au p u n g in U utiset (1931).
