MYNÄMÄEN SEUDUN RESERVILÄISET RY
1959
-2009
Mynämäen kunnankirjasto MYPKO 92
Ahtiainen, Kari
Mynämäen Seudun Reserviläiset Ry . 1959 Kirja
5 0 3 N 0 0 1 14556
MYNÄMÄEN SEUDUN RESERVILÄISET R.Y:N 50 -VUOTISHISTORIIKKI.
Tämä historiikki pohjautuu Kari Kylänpään vuonna 1989 laatimaan 30-v. historiikkiin. Kari Ahtiainen ja Heikki Jaakkola ovat kirjanneet ylös viimeisen kahden vuosikymmenen tapahtumat ja yhtenäistäneet esitysasua.
Mynämäen seudun reservialiupseerien syntyhetkenä voidaan pitää huhtikuun viidettä päivää vuonna 1959. Silloin pidettiin Mynälinnassa reservinaliupseeriyhdistyksen perustava kokous myymälänhoitaja Unto Mäen johdolla. Kokouksen sihteeriksi valittiin agrologi Martti Liukko. Reservinupseereja oli myös kokouksessa läsnä. Asioita oli sen verran valmisteltu etukäteen, että yhdistykselle saatiin hyväksyttyä säännöt ja nimeksi tuli Mynämäen - Karjalan reservinaliupseerit r.y., jonka kotipaikka on Mynämäki. Yhdistyksen puheen
johtajan valinnassa kokous tuntui olleen kaukoviisas, koska se jo tällöin luotti Martti Liukon kykyihin. Hän jos kukaan oli sopiva mies vetämään yhdistyksen toimintaa alulle. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Mynämäeltä Oiva Siirto, Alarik Koski ja Simo Koskivaara, heidän varajäsenikseen Kauko Venho, sekä Karjalasta Unto Mäki ja Olli Koivisto, heidän varajäsenekseen Antti Junnila. Em. henkilöiden lisäksi kokouksessa olivat läsnä Arvi Mäkinen ja Urho Koskela.
Palataksemme perustamista edeltäneisiin tapahtumiin todettakoon, että joulukuun 10 päivänä 1956 pidettiin niinikään Mynälinnassa aliupseeriyhdistyksen perustava kokous, jossa oli läsnä 20 reservin aliupseeria. Yhdistys päätettiinkin perustaa, mutta jostain syystä toiminta ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin. Näin ollen huhtikuun viidettä päivää 1959 voidaan perustellusti pitää yhdistyksen perustamispäivänä.
Ensimmäinen yleinen kokous, joka oli yhdistyksen kevätkokous, pidettiin Mynämäen Elokuvateatterissa 24 päivänä huhtikuuta 1959. Tästä toiminta jatkui kokouksia, kerhoiltoja ja juhlatilaisuuksia pitäen. Maanpuolustusjuhlat reserviupseerikerhon ja Vapaussoturien kanssa yhteistyössä järjestettyinä olivat myös alkuvuosien ohjelmassa.
Ampumarata-hanke oli ensimmäisen kerran esillä johtokunnan kokouksessa 30.10.59. Tällöin valittiin myös kilpailutoimikunta, joka sai tehtäväkseen ampumaradan perustamisen.
Ensimmäiset ampumakilpailut pidettiin Teilinmäen sorakuopalla keväällä 1961. Näihin aikoihin erään ampumakilpailun jälkeen tuli jollekin jäsenelle mieleen, millaisessa kunnossa
mahtaisi olla vanha Roukkulin ampumarata. Ei muuta kuin katsomaan Erkki Voutilaisen toimiessa oppaana. Alue todettiin erinomaisen hienoksi. Martti Liukko ja Aarto Peltola lähtivät siltä seisomalta maanviljelijä Tyyne Hirvolan luo keskustelemaan paikan vuokrauksesta. Ensimmäinen vuokrasopimus tehtiin 1.7.1961. Tuolloin vuokrattiin 30 vuodeksi 25 x 60 m kokoinen alue, vuokrahinnan ollessa 1000 mk/v. Ottaen huomioon markan silloisen kurssin, vuokrahinta oli melko olematon. Seuraavana vuonna aluetta suurennettiin 50x60 mäin ja vuokrahinta nousi 3000:een markkaan.
Ensimmäinen työ ampumarata-alueella oli vanhan näyttöhaudan puhdistus, jonka jälkeen seurasi ampumakatoksen rakentaminen. Puutavara kerättiin paikkakunnan isänniltä ja ajettiin Asellin autolla niin pitkälle kuin sillä pääsi. Viimeiset 300 metriä puutavarat jouduttiin kantamaan hartiavoimin, koska tietä paikalle ei silloin vielä ollut.
8.7.1961 oli vihdoin ampumaradan vihkiäiskilpailut.
Seuraavina töinä olivat tien ja kaivon tekeminen sekä varsinaisen Roukkulin majan rakentaminen. Roukkuliin johtavalle tielle ajettiin paikallisten autoilijoiden toimesta yli 100 kuormaa soraa. Kaikki talkootyönä.
Majan rakentamistyöt aloitettiin keväällä 1963, viljan ja puutavaran keräyksellä sekä sahauksella paikan päällä. Maja valmistui seuraavan syksyn aikana ja vihkiäiset pidettiin joulujuhlan yhteydessä. Tähän mittavaan saavutukseen pääseminen edellytti jäsenistöltä mahtavaa panostusta reserviläistoimintaan. Siihen aikaan toiminnassa mukana olleiden haastatteluissa on tullut ilmi, että eräät jäsenet lähes asuivat Roukkulissa siihen aikaan.
Ensimmäisenä majan isäntänä toimi Aarto Peltola.
Varojen keruusta 60-luvulla mainittakoon verokalenterin ja puhelinluettelon teko, viljankeruu ja rakennusten purkutyöt. Mynämäen verokalenteri tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1963 vuoden -62 tuloista. Pappilanniemen vanha riihi purettiin vuonna 1965. Puuosat sieltä vietiin Roukkuliin ja kivijalan kauppias Asell osti viljavaraston laituriksi.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi alkuvuosina Martti Liukko, vuosina 1966 ja -67 Teljo Lehtonen sekä Martti Liukko jälleen vuosina 1968 -71.
Yhdistyksen 10-vuotisjuhla pidettiin Roukkulissa 8. kesäkuuta 1969. Tuolloin palkittiin yhdistyksen ansioituneet jäsenet huomionosoituksilla. Erityisen mittavan työn yhdistyksen
hyväksi ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana teki Martti Liukko. Hän osoitti toiminnassaan sellaista tarmokkuutta mikä kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa.
1970-Iuku
Nimi Mynämäen - Karjalan reservinaliupseerit r.y, nimenä siirtyi historiaan vuonna 1970 ja sen jälkeen yhdistys toimi nimellä Mynämäen seudun reservialiupseerit r.y. Tämä siksi, että jäsenistöstä merkittävä osa oli muualta kuin Mynämäestä ja Karjalasta, mm. Nousiaisista oli
riveissä useita aktiivisia reserviläisiä.
Yhdistyksen toiminta jatkui vireänä seuraavinakin vuosina. Urheilumieliset jäsenet osallistuivat jopa kunnan puulaakilentopalloon 70-luvun alkupuolella, sijoituksista parhaana toinen sija. Yhteisiä tilaisuuksia ja retkiä järjestettiin, joista mainittakoon laivamatka Ruotsiin, joka onnistui erinomaisesti, aiheuttaen kuitenkin yhdistyksen talouteen melkoisen loven.
Yhteinen maanpuolustusjuhla järjestettiin sotainvalidien ja reservinupseerien kanssa. Tämä tapahtui vuonna 1972. Puheenjohtajana toimi vuosina 1972-74 Aarto Peltola, jatkaen näin puheenjohtajana pitkään jatkunutta toimintaansa yhdistyksessä. Hän toimi nimittäin sihteerinä lähes koko 60-luvun ja lisäksi vielä vuosina 1975-76.
Peltolan työn jatkajana yhdistyksen peräsimessä oli Ensio Nyström vuosina 1975-77. Pitkälti hänen ansiokseen voidaan laskea vuonna 1976 toteutunut iso hanke, nimittäin Roukkulin sähköistäminen. Sähköistys maksoi kaiken kaikkiaan 3500 mk, mikä lienee ollut erittäin edullinen hinta. Samana vuonna rakennettiin Roukkuliin puuvaja ja hankittiin polttopuut moniksi vuosiksi eteenpäin. Tässä työssä oli auttamassa ryhmä Turun Laivastoaseman henkilökuntaa. Seuraavana vuonna hankittiin yhdistyksen nimiin puhelinosake.
Sijoituspaikaksi puhelimelle tuli Roukkulin maja.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuosina 1978-80 Into Jokila. Vuonna 1979 saatiin Jokilan sitkeän uurastuksen tuloksena hankittua Roukkulin ampumarata-alue yhdistyksen omistukseen. Kauppa käsitti siihen saakka käytössä olleen alueen sekä lisäksi noin puoli hehtaaria metsämaata, johon seuraavana vuonna rakennettiin ampumahiihtoa ja ampumajuoksua varten ampumarata. Noin hehtaarin suuruisen alueen yhdistys osti maan
viljelijä Salomon Hirvolalta. Lähes koko kauppahinta saatiin kokoon myymällä puutavaraa ostetulta alueelta.
Koska yhdistyksellä nyt oli ampumarata edellä mainittuja lajeja varten, oli hankittava myös taululaitteet, jotta lajeja voitaisiin vaivattomasti harrastaa. Tällaiset monitoimitaulut saatiin tehdä Juko Oy:n tiloissa talkootyönä Juko Oy:n vielä lahjoittaessa hankkeeseen raaka- aineetkin lähes kokonaisuudessaan. Tästä erityinen kiitos Jukon silloiselle johtajalle, nyt jo edesmenneelle teollisuusneuvos Lauri Junnilalle sekä Jukolla työssä olleille yhdistyksen jäsenille. Taululaitteet valmistuivat talvella 1981.
Aliupseerien naisväki on alkuajoista asti ollut miestensä rinnalla mukana yhdistyksen toiminnassa, muonittamassa talkooväkeä, kilpailuissa ravintolanpitäjinä sekä monenlaisissa muissa tehtävissä. Niinpä sitten perustettiin Mynämäen seudun reservinaliupseerien naisosasto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Kaija Hynnä. Hän johtikin osastoa siitä lähtien kymmenisen vuotta.
1980-luku
Mikko Asell’ toimi puheenjohtajana 1981-83.
Läheisempi yhteistoiminta Mynämäen reservinupseerien kanssa alkoi pitkän hiljaiselon jälkeen uudelleen vuonna 1981, jolloin tehtiin Mynämäen verokalenteri yhdessä upseerien kanssa. Tosin eräänä yhteistyömuotona oli jo monen vuoden ajan hoidettu kunniavartiot ja seppelten lasku sankarihaudoilla kaatuneitten muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä.
Vuonna 1982 rakennettiin monitoimitauluja varten vaja, sekä ampumahiihtopaikka saatiin lopulliseen kuntoon. Nimismiehen määräyksestä rakennettiin alueen ympärille piikkilanka- aita, kuten lupaehdoissa vaaditaan.
Reserviläisurheilussa yhdistyksen jäsenet menestyivät hyvin toiminnan alkuajoista lähtien.
Mahtava määrä Reservipiirin mestaruuksia saavutettiin, puhumattakaan Reserviläisurheilu
liiton mestaruuksista, joita ottivat lukuisan määrän mestariurheilijat Pentti Lempinen ja Tauno Rokka.
Vuonna 1986 järjestimme Roukkulin maastossa yhdessä Mynämäen res. upseerien sekä Nousiaisten res.upseerien ja aliupseerien kanssa Reserviläis-urheiluliiton ampumasuunnistus- mestaruuskilpailut. Nämä olivat arvokkaimmat kilpailut mitä näissä merkeissä paikka
kunnalla on koskaan pidetty.
Yhteistoimintaa Mynämäen res.upseerien kanssa laajennettiin vuonna 1987 solmimalla yhteistoimintasopimus Roukkulin kiinteistöjen sekä ampumaratojen käytöstä. Saman tyyppinen sopimus solmittiin Nousiaisten res.upseerien ja aliupseerien kanssa vuonna 1988.
Samana vuonna toteutettiin Roukkulin pistooliampumaradan automaattisten taulun- kääntölaitteiden hankkiminen. Tämän pistooliampujien pitkäaikaisen haaveen toteuduttua voitiin alueella harrastaa entistä useampia lajeja ja järjestää niissä kilpailuja.
Puheenjohtajina ovat toimineet vuosina 1984-85 Hannu Mäkilä, vuonna 1986 Tapio Honkanen sekä Kari Kylänpää 1987-88. Matti Krappalan johdolla siirryttiin 90-luvulle (1989-90).
1990-luku
1990-luvun merkittävin tapahtuma oli eittämättä Mietoisten ja Mynämäen reserviali- upseeriyhdistysten yhteenliittyminen.
Mietoisten reservialiupseerit päättivät v. 1991 lopettaa itsenäisen toimintansa ja liittyä Mynämäen seudun reservialiupseereihin. Erityisesti Mietoisten hyviä ampujia oli harmittanut, ettei enää saatu joukkuetta kasaan. Toisena tekijänä oli, ettei Perkkoon ampumaradan vuokrasopimusta enää Maununpoikien taholta uusittu.
Roukkulissa 3.3.1992 pidetyssä kokouksessa todettiin, että Mietoisten yhdistyksen lopettaminen oli saatettu loppuun, ja pankkitilit siirretty Mynämäen yhdistyksen nimiin.
Myötäjäisinä mietoislaiset toivat 7000 mk rahaa ja n. 50 jäsentä. Yhdistetyin voimin saatiin taas ampumajoukkueet kisailemaan piirinmestaruuksista.
Vuoden 1991 puheenjohtajana toimi Erkki Lehto. Hänen jälkeensä alkoi Heikki Jaakkolan kausi, jota kesti koko 90-luvun pitkälle 2000-luvulle.
1990-luvulla yhdistyksen talous alkoi kiristyä. Hyvän tulolähteen, verokalenterin teko loppui yksilön tietosuojalain kehittyessä, vaikka nykyisin nämä tiedot ovatkin taas julkisia.
Roukkulin majakin oli joutunut verolle. Kiinteistöveroa ei kunta ollut suostunut poistamaan useista anomuksista huolimatta. Reserviläistoimintaa eivät kaikki vieläkään katsoneet suopeasti, eivätkä katsoneet yhdistystä yleishyödylliseksi, mikä olisi mahdollistanut veron poistamisen. Aikaisempien sukupolvien talkootyönä tekemän Roukkulin majan kunnossapito oli kuitenkin kunnia-asia.
Jäsenmaksutulojen ja majan vuokrauksen lisäksi oli keksittävä muitakin tulolähteitä. Muun muassa tielaitokselle käytiin monena talvena tekemässä aurauskeppejä jäsenten metsissä.
Parivartion ilmoitushankinnasta saatiin myös yhdistykselle tuloja. Vuonna 1995 järjestettiin retki TATTOO-konserttiin.
Oman varainhankinnan lisäksi jatkettiin edelleen vuosittaisia keräyksiä sotainvalidien ja -veteraanien hyväksi. Niinpä Sotainvalidien veljesliiton Mynämäen osasto luovutti yhdistyksellemme v. 1996 standaarinsa kiitoksena syyskeräyksen pitkäaikaisesta suorittamisesta.
Mietoisten ja Mynämäen yhdistysten sulauduttua yhteen aloitettiin pöytästandaarin suunnittelu. Seuraavana vuonna yhdistyksellä olikin jo Valle Kasken suunnittelema kaunis standaari, jossa on kuntien vaakunat sekä symboliset kaksi jokeamme. Standaarin pohjalta alettiin suunnitella myös lippua, mutta hanke raukesi korkeaan kustannusarvioon.
Elokuun 2. 1993 tekivät Kari Ahtiainen, Heikki Jaakkola, Martti Paukkuja Martti Martelius katselmuksen Sunilan kartanon navettaan ajatuksena rakentaa sinne ilma-aserata. Navetta oli tullut kunnan omistukseen maakauppojen yhteydessä. Tila todettiin ampumaradaksi sopivaksi, vaikkakin paljon työtä vaativaksi. Vakka-Suomen ampujat, Reservialiupseerit sekä Reserviupseerit tekivätkin kunnanhallitukselle anomuksen tilan vuokraamisesta. Mittavien talkoiden jälkeen saatiin 20 -paikkainen ilma-aserata käyttöön vuonna 1994. Hyvät harjoitteluolosuhteet ovatkin mahdollistaneet menestyksen aina ResUL:n kisoja myöten.
Roukkulin majan ja ampumaradan kunnossapito on työllistänyt jäsenistöä lähes vuosittain.
Vuonna 1992 uusittiin keittiökaapistoja ja viemäreitä. Kostealle maaperälle rakennetun majan lattia alkoi ajan myötä antaa periksi. Niinpä vuonna 1995 oli mittavat talkoot, joissa lautalattia purettiin, pohja täytettiin soralla ja valettiin betonilattia johon ei lahosieni pysty.
Samassa yhteydessä majan pohjoisseinälle laitettiin lahjoituksena saatu ikkuna antamaan lisävaloa.
1990-luvun alkupuolella urheilu oli vielä monipuolista. Roukkulissa jäljestettiin ampumahiihto- ja ampumajuoksuharjoituksia. Tuomo Hynnä saavutti jopa piirin kolmiottelumestaruuden v. 1994. Ampumasuunnistukseenkin löytyi osallistujia.
Herrasmieskisat oli tarkoitettu kaikille jäsenille. Kisat päättyivät aina grillihetkeen ja saunan lämmitykseen.
Vuonna 1993 jäljestettiin Revon majalla jotos, ratamestarina Markko Anttila. Matkan varrella oli myös tietoja ja taitoja mittaavia tehtäviä. Jotostoiminnasta tuli vähäksi aikaa perinne järjestelyvastuun vaihdellessa Nousiaisten ja Mynämäen kesken.
Ammunta on kautta vuosien ollut suurimmat joukot kerännyt harrastuslajimme.
Esimerkiksi vuonna 1993 yhdistyksen jäsenet saivat 34 henkilökohtaista mitalia piirin ja liiton kisoista. Pentti Lempisellä oli kotiin tuomisina 3 henkilökohtaista kultamitalia Liiton mestaruuskisoista. Seuraavana vuonna saavutettiin 23 henkilökohtaista mitalia ja Martti Paukku ampui 3 henkilökohtaista Liiton mestaruutta. Vuonna 1996 Reserviläispiiri nimesi Antti Keskitalon vuoden ampujaksi.
Yhdistyksemme sai piiriltä usein ammuntalajien kisoja järjestettäväkseen. Meillähän on hyvät puitteet. Roukkulin radan lisäksi Krouvinummen rata on aina saatu Vakka-Suomen ampujilta edullisesti käyttöömme. 1998 järjestettiin piirin maastoammuntamestaruuskisat Roukkulin maastossa.
Ampumahiihtokisat saatiin jäljestettäväksi 1-2. helmikuuta 1992. Hiihtolajien järjestäminen Mynämäessä on kasvihuoneilmiön vaikuttaessa ollut riskialtista. Hyvällä onnella ja kovalla työllä kisat on kuitenkin aina saatu kunnialla läpi. Nyttemmin on päätetty hiihtolajit pitää piirin pohjoisosissa.
Muita järjestämiämme kisoja ovat olleet mm. Taitokilpailut Roukkulin maastossa v. 1994
Retkistä mainittakoon 1993 retki Säkylään Milpro Oy:hyn jossa on Talvi- ja jatkosotanäyttely. Samalla hankittiin maastopukuja kunniavartiokäyttöön lähinnä Mietoisten tarpeeseen. TATTOO:ssa käytiin v. 1995 jolloin yhdistyksellä oli 65 lippua tilaisuuteen.
Sotamuseoon Helsingissä tutustuttiin 19.4.1998 Lisäksi on käyty asemessuilla.
Kokousesitelmistä on jäänyt mieleen Erkki Korpilan kertomukset sotataipaleestaan sekä Juhani Heinon kertomus matkasta museoautolla Normandian maihinnousun 50- vuotisjuhlatilaisuuteen.
Reserviläistoiminta oli "yleisistä” syistä rajoittunut urheiluun ja esitelmätilaisuuksien sekä tutustumiskäyntien antamaan tietoon maanpuolustuksesta. Neuvostoliiton poliittisen järjestelmän murruttua 1990-luvun alussa alettiin Suomessa vaatia vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen järjestämistä reserviläisille. Reserviläisjäijestöt olivatkin valmiita
laajentamaan toimintaansa. Asia oli kuitenkin vielä arka, mutta vuonna 1993 aloitti toimintansa Maanpuolustuskoulutus ry MPK. Sen tehtävänä on kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa tarjoamalla
- sotilaallista koulutusta reserviläisille - turvallisuuden kansalaistaitoja - kouluttaja-ja johtamiskoulutusta - koulutusta poikkeusolojen tehtäviin
Näihin uudistuksiin liittyen, vuonna 1996 päätettiin muuttaa yhdistyksen sääntöjä niin, että miehistölläkin oli mahdollisuus liittyä jäseneksi. Yhdistyksen nimi muuttui muotoon Mynämäen Seudun Reserviläiset ry.
Mynämäen reserviläiset ovat alusta saakka osallistuneet MPK:n järjestämään koulutustoimintaan. Mittavin tapahtuma oli vuonna 1996 yhdessä reserviupseerikerhon kanssa järjestetty valmiuskurssi. Kurssin yhteydessä vietettiin myös viikonloppu Huovinrinteen varuskunnassa 22-24.3.1996. Vuonna 1998 järjesti laskuvarjojääkärikilta Kivijärvellä kaksi kurssia joihin osallistuimme. Laskuvarjojääkärikillan kanssa on myöhemminkin toteutettu hyvää yhteistyötä.
Yhdistyksemme jäsenet ovat toimineet myös M PK n kurssien kouluttajina. Mainittakoon heistä mm. Marko Anttila, Tuomo Hynnä ja Ari Kaskinen.
2000-luku
2000-luvulle siirryttiin edelleen Heikki Jaakkolan puheenjohtajuudessa. Vuonna 2005 puheenjohtajaksi valittiin Jari Ukkonen ja hän onkin siitä asti luotsannut yhdistystä.
Jaakkolan luopuessa v. 2004 puheenjohtajuudesta, hänestä tehtiin yhdistyksemme ensimmäinen kunniapuheenjohtaja.
Toiminta 2000-luvulla on noudatellut pitkälti vakiintuneita muotoja. Toki nykyaika on tuonut myös uusia tuulahduksia mukanaan. Sääntöjä muutettiin jälleen. Nyt reserviläistoiminta on avointa kaikille. Omat internetsivutkin saatiin aikaan.
Varainhankinnassa uutta on ollut talkootyön myyminen ulkopuolisille tahoille. Vuonna 2002 aloitettiin kuljetukset Itsenäisyyspäivän aaton tanssiaisiin Turkuun. Laurinmarkkinoilla on myöskin ollut oma osasto jolla on julkisuuden lisäksi saatu pientä tuottoa.
Roukkulin perintöä on pyritty edelleen vaalimaan. Vuonna 2002 korjattiin majan kattoa laittamalla aluskate ja uudet ruoteet. Työhön lähdettiin sanan varsinaisessa merkityksessä pystymetsästä, sillä puut kaadettiin ja sahattiin omalla tontilla. Kaksi vuotta myöhemmin syttyi majan seinä ja katto tuleen poikien varomattomuudesta. Heidän kunniakseen on kuitenkin mainittava, että he eivät paenneet paikalta vaan hälyttivät palokunnan apuun ja koittivat omatoimisesti viivyttää tulen leviämistä. Vakuutus onneksemme korvasi aiheutuneet vahingot. Majan ympäristössä on riittänyt talkootyötä milloin aidan milloin taululaitteiden korjaamisessa. Vuonna 2005 ampumakatoksen kattorakenteet korjattiin. Samana vuonna tehtiin ampumaradalle turvallisuuden lisäämiseksi ja melun vaimentamiseksi maavalleja.
Mittavat maansiirtotyöt tehtiin nekin jäsenistön talkoovoimin. Radalle jouduttiin hakemaan myös ympäristölupa, kuten kaikille muillekin maamme ampumaradoille. Tässä yhteydessä pistooliradalle hankittiin luotiloukut, joilla saadaan lyijy kerättyä talteen ja edelleen kierrätykseen. Myös muu metallijäte kierrätetään.
Järjestettyjä piiritason kilpailuja ovat olleet muun muassa 2001 Ampumamestaruuskilpailut Krouvinummella.
2002 Piirin pistooliampumahiihtomestaruuskisat urheilukeskuksessa 2004 Piirin ampumamestaruuskilpailut
2005 Maastomestaruuskilpailut Roukkulissa 2006 Piirien syysammunnat Krouvinummella
Ammunnasta kertyi yhdistyksemme jäsenille menestystä myös 2000-luvulla. Vuonna 2002 keräsi Matti Rinnola useita ResUL:n mestaruuksia. Vuonna 2005 saavutti Pekka Nummelin puolestaan Reserviläisurheiluliiton mestaruuden. Muita 2000-luvun menestyneitä ampujia ovat olleet Taneli Leppänen, Jukka Paukku, Pekka Röppänen ja Antti Keskitalo. Uutena lajina mukaan on tullut sovellettu reserviläisammunta. Sen mukana joukkoon on saatu uusia harrastajia.
Pistooliammunan seuraotteluilla Pöytyän ja Naantalin yhdistyksiä vastaan on pitkät perinteet.
Nämä ottelut ovat aina olleet hyvähenkisiä ja niissä on ollut mukava käydä.
Yhdistyksen oman harrastusammunnan pitkäaikaisesta vetämisestä on kiitettävä erityisesti Martti Marteliusta ja Pasi Valtosta.
Myös jotostoiminta on viime vuosina herännyt uudelleen henkiin, osallistujia toki voisi olla runsaamminkin. Mutta sanotaanhan, että laatu korvaa määrän.
MPK:n koulutustoimintaan on edelleen osallistuttu. Kesäkuussa 2006 oli kaksipäiväinen etsintäkurssi. Samana vuonna järjestettiin myös voimankäyttökurssi. Vuonna 2007 osallistuttiin vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintäoperaatioon.
Retkiäkin on ehditty tehdä ainakin seuraaviin kohteisiin:
2005 Retket Sakon tehtaille Riihimäelle ja Puolustus-ja Turvallisuusmessuille Tampereelle 2006 Retki Hämeenlinnaan, tutustuminen Turun ampumakeskukseen
2007 Retki Helsinkiin
Yhdistyksen saamista huomionosoituksista mainittakoon v. 2005 nimitys Varsinais-Suomen reserviläispiirin vuoden yhdistykseksi.
Vuonna 2002 Reserviläisliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Heikki Jaakkolalle, hopeisen Antti Keskitalolle, Martti Marteliukselle ja Asser Vuokolle sekä pronssisen Harri Jaatiselle ja Markku Hemmilälle.
Yhdistyksen syyskokous kutsui v.2007 sillä hetkellä jäsenenä olleet sotaveteraanit Hannes Loposen, Pentti Himangan, Risto Palinin ja Erkki Vaameen yhdistyksen kunniajäseniksi.
Tähän historiikkiin on otettu osa niistä tapahtumista mitä näitten viiden vuosikymmenen aikana on reserviläisyhdistyksen parissa paikkakunnalla tapahtunut reserviläisten fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämiseksi vuodesta 1959 tähän päivään. Ulospäin näkyvin osa ovat varmasti olleet kunniavartiot ja seppeltenlaskut sankarihaudoilla aina itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä sekä tarvittaessa muulloinkin.
Kari Ahtiainen Heikki Jaakkola
- 10-
Reserviläisliiton ansiomerkeillä palkitsemat jäsenet:
Res ansioristi Into Jokila 1991
Res kultainen ansiomitali Heikki Jaakkola 2001
Res hopeinen ansiomitali
Mikko Asell 1980 Martti Paukku 1991
Puheenjohtajat ja sihteerit
Puh.joht. Sihteeri 1959 M.Liukko O.Siirto 1960 M.Liukko U.Mäki 1961 M.Liukko Oiva Lainela 1962 M.Liukko Oiva Lainela 1963 M.Liukko M.Krappala 1964 M.Liukko M.Krappala 1965 M. Liukko M.Krappala 1966 Teljo Lehtonen M.Krappala 1967 Teljo Lehtonen M.Krappala 1968 M.Liukko Aarto Peltola 1969 M. Liukko Aarto Peltola 1970 M.Liukko Aarto Peltola 1971 M.Liukko Aarto Peltola 1972 Aarto Peltola Väinö Svärd 1973 Aarto Peltola Väinö Svärd 1974 Aarto Peltola Simo Pirilä 1975 Ensio Nyström Simo Pirilä 1976 Ensio Nyström Aarto Peltola 1977 Ensio Nyström Aarto Peltola 1978 Into Jokila Urpo Ahrelma 1979 Into Jokila Urpo Ahrelma
Antti Keskitalo 2001 Asser Vuokko 2001 Martti Martelius 2001
Res pronssinen ansiomitali
Erkki Routi 1986 Kari Kylänpää 1992 Harri Jaatinen 2001 Markku Hemmilä 2001
1980 Into Jokila Urpo Ahrelma 1981 Into Jokila Urpo Ahrelma 1982 Mikko Asell Urpo Ahrelma 1983 Mikko Asell Kari Kylänpää 1984 Hannu Mäkilä Kari Kylänpää 1985 Hannu Mäkilä Kari Kylänpää 1986 Tapio Honkanen Urpo Ahrelma 1987 Kari Kylänpää Into Jokila 1988 Kari Kylänpää Into Jokila 1989 Matti Krappala Ismo Salo 1990 Matti Krappala Ismo Salo 1991 Erkki Lehto Ismo Salo 1992 Heikki Jaakkola Ismo Salo 1993 Heikki Jaakkola Kari Ahtiainen 1994 Heikki Jaakkola Kari Ahtiainen 1995 Heikki Jaakkola Kari Ahtiainen 1996 Heikki Jaakkola Timo Pyhäranta 1997 Heikki Jaakkola Timo Pyhäranta 1998 Heikki Jaakkola Timo Pyhäranta 1999 Heikki Jaakkola Timo Pyhäranta 2000 Heikki Jaakkola Timo Pyhäranta 2001 Heikki Jaakkola Jari Ukkonen
- 11 -
- 12-
M i e t o i s t e n R e s e r v i a l i u p s e e r i t ry.n 30 v hi s t o r i i k k i
M i e t o i s i s s a oli her änn y t ajatus r e s e r vial iup seeri y h d i s t y k s e n p e r u s t a m i s e s t a . N i i n p ä oli 29. ^ 1956 m a a m i e s s e u r a n t a l o l l e k u t su t t u koolle M i e t o i s t e n R e s e r v i a l i u p s e e r i t nimi se n y h d i s t y k s e n p e r u s t a v a kokous. K o k o o n k u t s u j a n a toimi Aimo P o hjo la
P a i k al l e oli s aapunut k u u s i t o i s t a aliupseeria.
V a j a v a i s t e n ti e t o j e n p e r u s t e e l l a on p a ikall a olijoiden n i m e ä m i n e n ollut v a i k e a a ,lie nee k ö nytkään oikein.
P a i k a l l a olivat. Aimo P o h j o l a , Pekka Koski , Mauno S o k u r a , Kalle K o r h o n e n , Eino Nissi , IieittKi Laine , V e i k k o V ä h ä - K o u v o l a , Reino L a s sil a , Jouko Pusa
Väinö L o p o n e n , Martti P a u k k u , Tauno Pu o t u n e n , V ä i n ö V i e r t o l a , Ahti Mäkilä , Aulis H eikkilä ja Vilho JUnnila.
V i l k k a a n k e s k u s t e l u n jälkeenp p ä ä tet t iin y k s i m i e l i s e s t i p e r u s t a a M i e t o i s t e n Re s erv i a l i u p s e e r i t ni minen
y h d i s t y s . E n s i m m ä i s e k s i p uh e e n j o h t a j a k s i v a l i t t i i n Aimo Pohjola. E n s i m m ä i s e e n j oht o kuntaan tulivat j ä s en i k s i s e u r a a v a t , Reino L a s s i l a . Jouko Pusa
V e i k ko Vähä-KouvolS. , Aulis Heikkilä , Antti Pohjola ja Aht i Mäkilä. V a r a j ä s e n i k s i j o hto kuntaan tulivat
E i n o Nissi ja Kalle Korhonen. au
K o k o u k s e s s a oli m a l l i s ä ä n t ö i n ä Turun R e s . y h d i s t y k s e n säännöt jotka olimme saaneen lainaksi n i i d e n mu k a a n jo h t o k u n t a ryhtyi m u o k k a a m a a n uudelle y hdist yks elle sääntöjä. Sovimme m y ö sk in että puh e e n j o h t a j a n
t o i m i a i k a olisi ka ksi vuotta. 10/6 johtokunta o s a l t a a n h y v äk sy i säännöt. 17 V 11 =56 on yhdis tys m e r k i t t y yhdistysrekisteriin.-Siihen aikaan ei ollut
k ä y t e t t ä v i s s ä p i i r i n apua , k os k a piiriä ei vielä ollut.
Y h d i s t y k s e l l ä oli edessä h a a s t a v a työsarka.
2
S ä ä n t ö j e n m u k a a n y h d i s t y k s e n tehtävänä on mm.
Y h d i s t y k s e n j ä s en te n y h t e e n k u u l u v u u d e n lisää minen sekä h e n k i s e n että f y y s i s e n k u n n o n y l l ä p i t ä m i n e n h e i k o m p i o s a i s t e n au t t a m i n e n ja yhtei s työ m uid en s a m a n k a l t a i s t e n y h d i s t y k s i e n kanssa.
Ihan aluksi oli y h t e i s t y ö t ä so t a i n v a l i d i e n kanssa
järjestettiin talvisodan muistomitalien jakotilaisuus
15/4- -58 ,m y ö h e m m i n v i l j a n k e r ä y k s e n s u o r i t tam inen ja lip p u v a r t i o asioissa.
J o h t o k u n n a n teht ä v ä k s i tuli jäsen ja jä senma ksu jen k e r ä ä m i n e n ,j ä s en ma ks u oli aluksi 100 markkaa, e n s i m m ä i n e n kor o tu s v u o n n a 62 ,j ä s enm a ksu 200 markkaa.
V u o d e n -57 l o p p u u n n e n n e s s ä oli jäseniä 48 kpl. pcW\ ,jcVn T o i m i n t a haki muotojaan.
K e v ä ä l l ä -57 joht oku n ta sai teh täväksi ampu mar adan- v
p a i k a n e t s i n n ä n , oli A l i s h a a k a r i n aluetta ja mahd o l l i s e s t i P e r k k o n puolesta. Keväällä -58 antoi johtokunt a
Lasse A n t t i l a n ja Veik ko V ä h ä - K o u v o l a n te htävä ksi j o u s e n ja n o u l i e n h a n k i n n a n , y r i t e t ä ä n jousi amm untaa k alut h a n k i t t i i n , ei oikein sytyttänyt.
M u u t e n k i n ,s i ihe n aika an y h d i s t y k s e n t o i m i n t a a a rvo s t e l t i i n p u h u t t i i n h e r ä t t e l i j ö i s t ä ja s otakiihkoilijoista.
V u o n n a -57 M M P osti*'tontin U l k o i l u ja h ii h t o t a r k o i t u k - siin , k a u p a n t e o n y h t e y d e s s ä s o v i tti i n osan tontista v u o k r a a m i s e s t a R e s .a u yh d i s t y k s e l l e a m pum a r a t a a varten.
V u o n n a -59 on k i r j o i t e t t u v u o k r a k i r j a alueen v u o k r a a m i s e s t a 25 v a j a k s i ,s a m a n a v u o n n a as i a paperit tulivat kuntoon
v i r a l l i s i n e lupineen, v o i t i i n aloittaa am p u m a r a d a n r a k e n t a m i n e n . I n n o s t u s t a a m m un t aa kohtaan tuntui olevan T a s o i t e t t i i n m a a t a , tehtiin talkoi t a ja taisipa olla t a lko o p i r s k e e t k i n . ©li a m p u m i s e n o r a stam ise n aikaa, K e s k i t a l o n Kalle toi p i e n o i s k i v ä r i n radalle yksi ampui t oise t istuivat v i e r e i s e l l ä p e n k ill ä ja katsoivat ja o d ott i va t v u o t o a a n . S i l l o i n amm u t t i i n 5 l a u kau sta ja v a i h d e t t i i n m i e s t ä . A s e k a n t a a n tuli p a r a n n u s t a kun M ä k i I ä n Ahti ja AIMO sekä H e i k k i l ä n Aulis ostivat y h t y m ä p y s s y n e n t i se n P u nt an Onnin ARSENAALIN,
3
M y ö s k i n A h o l a n Ville toi p y s s y n s ä radalle, r a t a k a u k o p u t k i s t a ei mei l l ä ollut aavistustakaan.
V u o n n a 60 p ä ä t e t t i i n liit t yä V-S Res piirin jäseneksi.
K e s ä k u u s s a -60 yhdistys teki p ä ä tö k sen , ne jotka ostavat M A B B p i s t o o l i n lainaavat r a d a l l a sitä toisille saavat y h d i s t y k s e l t ä os t o a v u s t u s t a 4-000 m a r k kaa .Löyt yi muu t a m a p i s t o o l i n ostaja .Myöhemmin t a r k i s t e t t i i n vie läk ö pistoolit
käyvät r a d a l l a , jopa u h k a i l t i i n o s t o avustuk sen pa la u t u k s e l l a A l o i t e t t i i n m y ö s k i n p istooli radan rakentaminen,
k a n n e t t i i n penkijr p u o l e e n v ä l i i n 50 m . rata a paik ka oli sill ä valmis . T a u l up u ol i oli vaikeampi, piti rakentaa
t a u l u n k ä ä n täjäll e s u o j a h a u t a .M a ah a n kuop pa v a h v i kke eksi s em e n t t i ä m a a t a p ä ä l l e , j a t a ul u n kääntäjä oli suojassa E d e l l e e n t a l k o i l t i i n ,taisivat ta r vittavat tavarat kin tiulla alle tiskihintojen.
M a t k a h a n on p i s t o o l i a m m u n n a s s a v ai n 25 m. m u tta kui tenki n että taulut k ää nt y i s i v ä t o i k eaa i kai s est i tarvitsi ammun nan - j o h t a ja hyvät ää nivarat , no sitähän oli ,olihan kyseessä
r e s e r v i n a l i u p s e e r i t .
Tuli halu k o e t e l l a voim i a n a a p u r e i t a vastaan. S e u r a otte lu- t u n t u m a a on o t ettu M ynämäen Nimismies piirin poliiseja v a s t a a n v a l l e s m a n n i n j o h d o l l a , M y n ä m ä e n S eud u n Res. u p s e e r e i t a ja a l i u p s e e r e i t a v a s t a a n sekä V e h m a a n - L o k a l a h d e n a l i u p s e e r e i t a v a s t a a n . V u o n n a -61 aloitimme a m p u m a k a t o k s e n r a k e n t a m i s e n pi e n o i s k i v ä r i puolelle.
A m m u n n a n a l k u a i k o i n a panokset ma ksoivat 4-mk/kpl. nyt 26 p/kpl P u h u i m m e s i i r t y m i s e s t ä s u u r e m p i i n l a u k ausm äär iin 5x10 1
Jopa 3 x 20 lauk. Eräs v a n h e m m i s t a loihe lau sum aan
mist ä s meina at te ne p a tr uu na määrät saada , onks t a r p e e l lis t a r u v e ta haaskaamaan. No ,panoks i a hankkivat Ahol a ja L e h m u k s e l a y h t e i s o s t o i n a ettei ole tarvinnut tyhjää
klipsöa. V u o n n a -61 on p ä ä te tty h a n kki a 2 kpl p ienoi ski vää- r e itä y h d i s t y k s e n jäsenten käyttöön.
S a imm e pitää M a a m i e s s e u r a n t a l o l l a parit - kolmet tanssit v u o d e s s a , s i lloi n t a ns si en pito jätti p i t o p ai kkaa
joi l l a v a r o i l l a seuran talous pysyi ku n n o s s a . M y ö h e m m i n ei t a n s s i e n pito enää k a nn a tta n ut , ei t o i s i l l e k a a n seuroille piti etsiä m u i t a raha nt ul o lähteitä.
Av u s t i m m e i n v a l i d i e n s y ysk e rä y k s e s s ä ,saimme pienen
keräyspalkkion, myöhemmin vorokalenterin Julkaisu
jätti p i e nen v a i v a n n ä ö n palkan.
A m p u m a k a t o s t a k u n n o s t e t t i i n edelleen-, v u o n n a -62 se oli raaalauskunnossa ja maalattiin.
K i l p a i l u t o i m i n t a laajeni, m u k a a n tulivat a u t o p art ikilp ail ut T e r ä v i m p ä n ä p a ri na Mikko Kesälä ja Mauno Soku ra ylsivät
l i i t o n k i l p a i l u i s s a k i r k k a i m p a a n mitaliin, p uhu m a t t a k a a n
tiimiin piiritason kilpailuista.Mukaan tuli ampumahiihto,
j o u kk u e em me a s e k a n t a oli k i r j a v a ainakin ensimmä isiss ä
k i l p a i l u i s s a , oli 9 m i l li n h ir v i k i v ä r i s t ä 5 milli n luo dik koon m u i s t a n e n s i m m ä i s e n oman kilpailun, ai että piti ihmisen
o lla uupunut, yritys p a l k i t t i i n hopean v är i s e l l ä mitalilla.
P i i r i n k i l p a i l u j a kolusivat, Aimo Mäkilä , Albin Järvinen, T a p a n i S u o m i n e n , Antti K e s kit a lo , Erkki S a h l s t e n
Kauko Kuneinen , Seppo Rannikko ja Martti Paukku .
K y l l ä rae r i n i k o i t a k i n saimme sekä h e n k i l ö k o h t a i s i a että j o u k k u e e l l a .
M u k a a n tuli p i i r i n k i l p a i l u n a sotilaskolmiottelu,
V o i t t o j a tuli joukk u eki l pai l uss a , ainakin kaksi k i e r t o p a l k i n t o a jäi m u i s t o k s i . S a i m m e myöskin h e n k i l ö k o h t a i s i a r i n i k o i t a p a l j o n , kun pääsee itse kehuma an .
M u k a n a ottelivat , Albi n J ä r v i n e n , Seppo R annikko , Kauko K u n e i n e n , Tapani S u o m i n e n , Markku Kau ppila ja M a r t t i Paukku.
M u u t a m a n k e r r a n on käyty t ai tok ilpailuissa, menestys ei o i k e i n kehuttava.
M y n ä m ä e n Res . y hd is t y k s i ä v a s t a a n on kä yty pis too liamp u- m a hii h t o ot t e l u i t a p a r i n k y m m e n e n vuo den ajan,
a l i u p s e e r e i t a v a s t a a n olemme olleet v u o sie n ajoilta t a s a v e r o i s i a , v o i t t o j a lähes yhtä paljon, mut ta k i e r t o p a l k i n n o n ollessa k a t k o l l a , o n onni ollut m e i d ä n puo l e l l a u s e a m m a n kerran.
K u i t e n k i n ja k a i k e s t a h u o l i m a t t a , a m m u n n a n ym p ä r i l l ä on y h d i s t y k s e m m e to i m i n t a p y ö r i n y t . P i s t o o l i a m p u j i l l e saimme a m p u m a p a i k a n k u n t o o n v u o si n a -71 ja -72 .Pienoiskiväriam- p u j i e n k a t osta p a r a n n e t t i i n , p a i k a t täyttivät h y vi n sen a jan v a a t i m u k s e t ,
Kisaraatka Raveaan paukkuraudat mukanaan Kiehtoi mieltä monien pitkin talvi-iltojen
Perillä kun tähdättiin ja kortinsiimät tutkittiin Nousi mieli kattoon asti joutui ilta mukavasti
Kisat saatiin kisailtua kovat kutlt ammuttua
Kun tulokset tul'lasketuksi silloin pojat ulos suksi
Sinne jäi se kisapaikka koko kenttä hoitamatta Kaarat lähti eri suuntaan Paavo kävi kiinni luutaanf
Kiitos Paavo isännälle viime talven Leijonalle Me muistelemme hyvällä kun vastaan käymme kylällä
Kympin tappajat Porvoon kävijät
5
A m m u n n a n h a r r a s t a j i e n joukko kasvoi, tu o llaista hyvää aik a a piisasi t u olt a -65 v u o d e s t a tuonne 80 luvun lo ppuun esi m e r k i k s i v u o n n a -73 m e ni mm e piiri n a m p u m a m e s t a r u u s k i l p a i - l u i h i n k omeasti l i n j a - a u t o l l a , silloin oli lähtijöitä,
m e i d ä n idea na oli j o kaiseen lajiin joukkue ja pa rem piin pari kolme.Res. p ii r i n a m m un n an y l e i sme s taru us tuli v u o n n a - 8 0 . V e t e r a a n i ampuj a Vilho A h o l a n nimen m u ka isesti j ä r j e s timme p i e n o i s p i s t o o l i ampujille V i l h on Kisat 30 + 30 lauk.
kis a t oli t a r k o i t e t t u V ak k a - S u o m a l a i s i l l e , parhai ta ni miä n ä i s s ä k i s o i s s a olivat ,Pen tti Lem p ine n , Jaakko P e k k o n e n ja Oskari P u n t a . M e i l l ä oli tilaisuus sis ä amm u n t a a n Ravea ssa m u u t a m a n ta l v e n a i kan a,tulee miel een eräs kilpailu
L E I J O N A J A H T I .k i l p a i l u oli pud otu s pe r iaa t t e e l l a toimiva j o k a i n en ampui p i s t o o l i l l a 10 l a ukausta , jokaisel ta
k i e r r o k s e t t a p u to si pari k i l p a i l i j a a pois tunn elma ti ivistyi jälj e l lä oli enää kaksi k i l p a i l i j a a , oli hiir en hil jai sta n is k a t p u no ittivat ,kun t u lo k set selvisivät , huomasimme että PA A V O oli paras ( l a si nk ov a n LEIJONAN k a at aja ).
K ir k k a i m a t nimet jotka r u u t i a p o l t t i v a t ,
V i l h o A h o la , Oskari P u n ta , REino L a s s ila , Seppo L a s s i l a Paavo S i m a n d e r , Albin J ä r vi ne n , Antti Keskitalo , V eikko M ä e n s i v u ,T apa n i S u o m i n e n \ Erkki S a h ls t en , Ahti Mäkilä Ja Mikko Keselä. p a l j o n m u i t a .Ampuma t o imint aa ovat m u i t a
f
en e m m ä n v e t än ee t Ahti Mäkilä, Antti Keskitalo ja Albin J ä r v i n e h .
T i e t e n k ä ä n kaik il le jäsenille ei kil p a i l u t o i m i n t a ole antanut virikettä, se n t ä h d e n on p y r i t t y jär jes t ämää n ret keily jä
t i e t e n k i n p i i r i n m u k a n a ,e t e nk i n alkua i koin a oli k o k o u k s i s s a esit elm i ä eri aiheista, on p i d e t t y kesä i sin sauna iltoja pi e n e l l ä ohjelmalla, v a i h t e l e v a l l a menestyksellä.
Mei lle on m y ö s k i n usk ot tu k i l p a i l u j e n isännyyksiä, P i i r i n a m p u m a h i i h t o k i l p a i l u t järjestimme v u o n n a -74
i t ' ' / j q\d ' '
k i l p a i l u k o n e i s t o n vahvuus oli 56 henkilöä, u -j / ' * P i i r i n a m p u m a m e s t a r u u s k i l p a i l u t järjestimme vuonna -77 K r o u v i n u m m e n radalla, sekä p i i r i n m a a s t o a m m u n t a k i l p a i l u t v u o n n a -83 , n ä i d e n k i l p a i l u j e n j ä rj e stä misee n tarvitsimme h e n k i l ö i t ä u l k o p u o l e l t a oman y h d i s t y k s e n ,on onnistunut ai n a k i n toistaiseks i .
6
M e i l l ä ei ole omaa n a i s o s a s t o a ,mutta jos olemme nai s t e n apu a tarvi nneet , kuk apa ei t a r v i t s i s i ,olemme kyllä avun saan e e t , kuten ehkä t ä m ä kin tilaisuus osoittaa.
Ihan u u t e n a t o i m i n t a n a oli las i kui t u i s t e n i n t i a a n i k a n o o t t i e n teko n y k y i s e n p u h e e n j o h t a j a n Toivo Merosen ideana ja
o h j a a m a n a , k a n o o t t e j a v a l m i s t u i k ymm e n k u n t a kappaletta.
Meille, n iin t ä r k e ä n , a m p u m a r a t a a l u e e n v u o k r a a i k a alkoi kulua u m p e e n ja loppui. E mme tiedä, m i t e n olemme h ä irin nee t al ueen n a a p u r e i t a , m u t t a vu o k r a s o p i m u s on edelleen uusimatta.
Ikävä kyllä, Valtit ovat t o i s t e n kourassa.
Kun yhdi s ty s on ollut t o i m i n n a s s a 30 v u o t t a , o n eri tehtäv iss ä t a r v i t t u ihmisiä jotka ovat omalt a o saltaan toimintaa
p y ö r i t t ä n e e t .
P u h e e n j o h t a j i n a ovat o l l e e t . Aimo P o h j o l a
Aimo Mäkilä
2 v S i h t e e r e i n ä ovat t o i m i n e e t .
2 v A ntti Ivryssi 2 v
A ulis He i k kilä 2 v Osmo Rantala v ä h än aika a
Alpo Le h tilä 2 v Ahti Hi i v o l a 4 v
E rk k i Routi 4 V Mikko Kesälä 8 v
M a rtt i P a u kku 6 v Antti P o hjo l a 6 v Kauko S u o m i n e n 1 V Tapa ni S uominen ja 3 v Paa vo S i m a n d e r 6 v M a rk k u M äät t ä n e n 6 kausi A hti Mäkilä ja 5 v
T oivo Me r o n e n 3 'kausi
J o h t o k u n t a a n on tähän men nes s ä päässeet.
V e i k k o V ä h ä - K o u v o l a 5 A n t ti P oh j o l a 2
Reino Lassila 3
Jouko Pusa 4
Anttia Kryssi 2
Heik ki Isojärvi 6
Pialle Keskitalo 2
Osmo Rantala 3 kk
Ahti H iivola 3
Paavo Luoto 2
Aulis Heikkilä 18+2=20
Jouko Ahola 2
Aimo Mäkilä 9
Alpo L ehtilä 4+2=6
Kauko Kune i n e n 8
Mikko Kesälä 6
E r k k i Routi 19 + 4=23
Lasse Anttila 6
M a r t t i P au kk u 19+6=25
An tti Keskitalo ^5
Matt i Mä kilä 2
A l b i n J är vi ne n 12 Se ppo Las s i l a 4 Kauk o S u o m i n e n 2
Paa v o S i m a n d e r 9+6-15.
Mauri Ah ti ne n 8
Aht i M äkilä 7+3=10
Toi vo Merone n 1 V
Kari Ah ti a i n e n 1
Y h d i s t y k s e n t i l i n t e k i j ä n ä on ollut Osmo Rantala 17 k e rt aa , Tauno Pursimo 7 kertaa.
P i t k ä a i k a i s i m m a t t i lin t a r k a s t a j a t Ahti M äkilä M a r k k u V ä h äky l ä n oin pari vuosikymmentä.
M Y N Ä M Ä E N K I R J A S T O
503N 00114556
