• Ei tuloksia

Uudenkaupungin Käsityöläisten eläkerahaston säännöt · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Uudenkaupungin Käsityöläisten eläkerahaston säännöt · DIGI"

Copied!
24
0
0

Kokoteksti

(1)

Uudenkaupungin KäsitYöläisten Eläkerahaston

• • • • • •

^aanno

U u s i k a u p u n k i 1920.

U u d e n k a u p u n g in S a n o n ia k liH - ja K irja p a in o O .-V ,

(2)

Uudenkaupungin

Käsityöläisten Eläkerahaston

•>»»<«<<-

^ 3> . 2-1(3 8/

U U S IK A U P U N K I 1919.

U u d en k au p u n g in S an o m aleh ti- ja K irjap ain o O .-Y .

$ 7 I

^ V

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINKIRJASTO

(3)

U udenkaupungin K äsityöläisten Eläkerahaston

S Ä Ä N N Ö T .

I L u k u.

Eläkerahaston varoista ja osallisuudesta rahastoon.

1 §•

Eläkekassan varoina ovat: pohjarahasto, ny­

kyään tasaisessa luvussa 50,000 mk., jota kar­

tutetaan vuosittain lisäämällä puolella vuosim ak­

suilla ja kaikilla pääsymaksuilla sekä vararahasto, jota kartutetaan vuosittain siihen lisääm ällä vuo­

den puhdas voitto.

2

§•

Jo s rahastoa muistetaan lahjoituksella, käy­

tetään se lahjoituskirjassa tai testamentissa lau­

sutun tahdon mukaan; jo s ei mitään m ääräystä niiden käyttämisestä ole mainittu, menevät ra­

hat pohjarahastoon.

3 §•

Eläkkeiden maksamiseen ja muiden meno­

jen suorittamiseksi ei pohjarahastoa saa käyttää eikä korkoja ja vuosimaksuja, joita osakkaat 7 ja 15 §§ rahastoon suorittavat.

(4)

4 §■

Rahaston osakkaiksi pääsevät Uudenkau­

pungin kirjoissa olevat hyvämaineiset Suomen kansalaiset, jotka harjoittavat tehdasammattia, käsityöläisliikettä sekä niissä toimivat kisällit ja työnjohtajat.

5 §•

Rahaston osakkaiksi ruvetessa suoritetaan pääsym aksuna vastaava vuosimaksu, mutta jos pyrkijä on 50 vuotias tai sitä vanhempi, suorit­

takoon silloin kaksinkertaisen pääsymaksun.

6

§•

Paitsi edellämainittua pääsyinaksua, on osa­

kas velvoitettu perättäin kolmenkymmenenviiden vuoden aikana suorittamaan vuosimaksun seu- raavan luokkajaon mukaan:

ensimäinen luokka 100 markkaa

toinen „ 80 „

kolmas „ 60 „

neljäs „ 40 „

viides „ 20 „

7 §•

Jäsen saa valita mielensä mukaan luokan, mutta olkoon hänellä kuitenkin oikeus, jos hän myöhempään niin haluaa, siirtyä kalliimpaan luok­

kaan sekä suorittaa silloin seuraavan lisämaksun:

a) eroituksen luokkain pääsym aksuin välillä lisättynä korko korolta luettuna sisääntulo päi- västä j #

b) eroituksen luokkain vuosimaksujen v ä­

lillä Jokaiselta vuodelta osakkaana oloajaltaan li­

sättynä mvöskin korko korolta.

(5)

Korko näissä tapauksissa luetaan korkeim­

man prosentin mukaan, minkä rahasto kysym yk­

sen alaisena vuonna on lainatuista rahoistaan saanut.

8

§•

Osakas on velvollinen kesäkuun kuluessa suorittamaan säädetyn vuosimaksun ja luetaan jäsenyyden alkavan seuraavan heinäkuun ensi-

mäisenä päivänä.

II L uku.

E läkerahoista sekä eläke= ja apurahan saam isoikeudesta.

9 §•

Eläkkeen suuruus määrätään seuraavan jä r ­ jestyksen mukaan:

5:s i v u o t t a jä s e n e n ä o l t u a s u o r i t e t a a n 1 k e r t a v u o s i m a k s u

10:n e n 2

14:s t a 3

l o s t a ,. ,. .. 4

20: t ä .. .. .. 5

23:m e . . . . 6

26:s i ,. 7 .

29;s ä n 8

32: s i ., 9 .,

35: s i ,. 10

joka viimemainittu on korkein eläke.

JO §•

,

Kuolleen osakkaan jälkeen, jo k a ei ole en­

nättänyt m aksaa lähinnä korkeampaan eläkkee­

seen vaadittavia maksuja, saakoon leski tai hä-

(6)

nen lapsensa, jo s sitä haluavat, suorittaa puut­

tuvat maksut korkeamman eläkkeen saamiseksi.

Vuosim aksuja edelleen lesken tai lasten m ak­

saessa, älköön eläkettä sinä aikana maksettako.

11 §•

Jo s vararahaston varat viimeksi tehdyn ti­

linpäätöksen mukaan eivät riitä e lä k e-ja apura­

hojen maksamiseen, jaetaan, sittenkun apurahat ovat ensin otetut, jäännöseläkkeen nauttijoiden kesken sen mukaan, kuin kunkin eläkemäärä suh­

teellisesti oikeuttaa.

12

§.

Eläke annetaan kuolleen osakkaan leskelle ja jälkeen jääneille aviolapsille sekä apuraha

köyhtyneelle osakkaalle.

13

§•

Leski nauttii joko yksinään, tai jo s on avio- lapsia, yhteisesti niiden kanssa eläkkeen niin kauan, kuin hän on leskenä, mutta kuoltua tai jo s hän menee naimisiin, saavat eläkkeen osak­

kaan aviolapset.

Jo s lapset eivät ole äitinsä luona tai osak­

kaalla on edellisistä naimisista lapsia, saa leski kaksi osaa ja kukin lapsi yhden osan eläkkeestä;

jo s on vaan vksi lapsi, saa hän lesken kanssa yhtäläisen osan.

Lapsipuolilla ei ole oikeutta eläkkeen saan­

tiin isäpuolensa jälkeen.

14

§•

Eläke pojalle lakkaa, kun hän on saavutta­

nut vhdenkoimatta vuoden ijän sekä tyttärelle,

(7)

kun hän naimisiin menee, tahi kun hän on täyt­

tänyt 25 vuotta; mutta jo s hän vielä elää 50 vuo­

tiaaksi ja on naimatonna, saakoon hän loppu­

iäk seen eläkkeen.

jos lapsi on mielipuoli, raajarikko tai kivul- loinen ja sen ohessa niin köyhä, ettei hänen säädyllinen toimeentulonsa ole turvattu, saa hän nauttia eläkettä kuolinpäiväänsä saakka.

15

§•

Puutteeseen joutunut osakas, joka ei kykene itseään ja perhettään elättämään, on oikeutettu vuosittain kirjallisesti hakemaan johtokunnalta apurahaa, jonka suuruuden johtokunta harkitsee, tahi kokonaan evätköön, ottaen huomioon hä­

nen taloudellisen asem ansa ja maksetut vuosi­

maksut.

Jo s osakkaan taloudellinen asema on pa­

rantunut, niin hän on velvollinen takaisin mak­

samaan saam ansa apurahan korotta johtokun­

nan harkinnan mukaan sekä maksamatta jääneet vuosimaksut korkoineen ja edelleen vuosimak­

sunsa m äärätyssä järjestyksessä. Ellei hän sitä suorita, menettäköön jäsenoikeutensa.

16 §.

Eläke voidaan kieltää ja myönnetty eläke lakkauttaa vuosikokouksen päätöksen mukaan, jo s eläkkeensaaja on tuomittu kunniata louk- kaavasta rikoksesta, tahi jo s hän julkisesti har­

joittaa siveetöntä elämää. Vanhempien hairah­

dukset eivät kiellä lapsilta heidän eläkeoikeut­

taan.

(8)

17

§•

Älköön missään tapauksessa eläkettä eikä apurahasta mitään edeltäpäin annettako eikä elä­

kettä pidätettäkö velkojen vakuudeksi eikä ta­

kavarikkoon otettako muissa tapauksissa, kuin mitä yleinen laki siitä säätää.

18 §.

Jo s osakas jättää suorittamatta vuosim ak­

sunsa muun syyn kuin varattomuuden takia pe­

rättäni kolme vuotta, pidetään hän silloin kas­

sasta eronneena ja menettää silloin suorittamansa maksut.

J9

§•

Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä osakkaalla on oikeus sitä pyydettyä kirjallisesti vapautua vuosimaksujen suorittamisesta, mutta hänen les­

kensä ja lapsensa menettävät silloin oikeuden hänen kuolemansa jälkeen suorittaa vuosimak­

suja korkeamman eläkkeen saamiseksi.

20 §.

Paikkakunnalta muuttanut osakas pysyy jä ­ senenä niin kauan kun hän säännöllisesti suo­

rittaa vuosimaksunsa, mutta jo s sen laiminlyö kahden vuoden aikana muun syyn kuin varat­

tomuuden takia, menettää hän silloin kaikki oi­

keutensa rahastoon.

21

§•

Eläkehakemukset, papinkirjan ja rahaston­

hoitajan antamien kuittien kanssa suoritetuista vuosimaksuista jätetään viimeistään kesäkuun ku­

(9)

luessa johtokunnan puheenjohtajalle ja johto­

kunta myöntää heinäkuun ensimäisinä päivinä pidettävässä kokouksessa sekä uudet että van­

hat eläkkeet.

22 §.

Eläke- ja apurahat maksaa kassanhoitaja puo­

livuosittain heinä- ja tammikuun kuluessa. N os­

tetun eläkkeen kassanhoitaja merkitsee eläkekir- jaan ja paikkakunnalta poissaoleva eläkkeensaaja lähettäköön sen lisäksi vuosittain papinkirjan eläkkeen nostamista varten.

23

§•

Eläkkeen saaja, joka ei viiden vuoden ai­

kana siitä, kun eläke on määrätty maksettavaksi, ole nostanut sitä itse tai valtuuttamansa asia­

mies, menettää sen rahaston hyväksi, tai jo s sen laiminlyö kymmenen vuoden aikana, pidetään kokonaan menettäneen eläkeoikeutensa.

111 L u k u . Rahaston h oidosta.

24 §•

Rahastoa hoitaa viisijäseninen johtokunta, jonka jäsenet valitaan vuosikokouksessa sulje­

tuilla lipuilla ja saavat vaaliin ottaa osaa kaikki jäsenet. Jo s äänet lankeavat tasan kahdelle tai useammalle, ratkaisee silloin arpa. Jäsenistä eroaa vuosittain yksi siinä järjestyksessä kuin ovat va­

litut.

(10)

25 §■

Valittu jäsen ei saa kieltäytyä ilman laillista estettä; mutta jo s eroava jäsen uudelleen vali­

taan, on hänellä oikeus kieltäytyä siitä ja se, jo k a on lähinnä häntä saanut useammat äänet,

pidetään valittuna johtokuntaan.

26

§.

Johtokunta käsittelee ja tutkii ohjesääntöjen mukaan kaikki rahaston hoitoon kuuluvat asiat ja olkoon johtokunta yhteisessä edesvastuussa rahastoa mahdollisesti koskevista tappioista, jotka johtokunnan syystä tai sen selvästä huolimatto­

muudesta ovat aiheutuneet.

27

§.

Johtokunnan jäsenet valitsevat vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohta­

jan ja rahastonhoitajan, joista puheenjohtajan tehtävänä on kutsua johtokunta kokouksiin ja esitellä niissä asiat sekä allekirjoittaa eläke- ja muut asiakirjat; varapuheenjohtajan velvollisuu­

tena on johtaa kokousta puheenjohtajan ollessa jäävin tai estetyn olemasta läsnä ja rahaston­

hoitaja huolehtii rahojen kannosta, menojen suo­

rittamisesta, kirjanpidosta ja tilinteosta.

28

§.

Johtokunta saa ottaa avukseen ja harkin­

tansa mukaan palkita sihteerin, joka johtokun­

nan kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan, kirjoittaa ja nimikirjoituksellaan vahvistaa annettavat eläke- ja toimituskirjat, laatii vuosikertomuksen, kirjoit­

(11)

taa pöytäkirjan vuosikokouksessa, valmistaa ra­

hastonhoitajan avulla tilit y. m. joita hänen teh­

täväkseen määrätään, 29

§•

Johtokunnan kokoukset pidetään rahaston­

hoitajan tai jonkun muun jäsenen luona ja ol­

lakseen päätösvoipainen täytyy olla saapuvilla vähintäin kolme jäsentä.

30

§•

Johtokunnan päätöksiin ja toimenpiteisiin saa muutosta hakea vuosikokouksessa; kuitenkin ol­

koon valittaja velvollinen viimeistään kymmenen päivää ennen vuosikokousta johtokunnan puheen­

johtajalle antamaan valituksen kirjallisesti, jonka johtokunta oman selityksensä kanssa jättää osak­

kaiden päätettäväksi.

3

1 §•

Vuosim aksut ja lainojen korot maksetaan vuosittain kesäkuun kuluessa rahastonhoitajalle.

Laim inlyöjä suorittaa sakkokorkoa yhden sadalta kuukaudessa.

32

§.

Rahastonhoitaja antaa tilit todisteiden kanssa edelliseltä vuodelta lokakuun kuluessa johtokun­

nalle, jo k a ne jättää tilintarkastajille, joiden taas tulee antaa lausuntonsa niistä marraskuun puo­

livälissä johtokunnalle. Jo s he ovat tehneet muis­

tutuksia tilien johdosta, antaa rahastonhoitaja se- litvksensä johtokunnalle ennen vuosikokousta.

(12)

33 §•

Lainoja myönnettäessä ottakoon johtokunta huomioon lainojen vakuudet ja olkoon osakkailla i etuoikeus lainojen saantiin.

34 §•

Tappioiden välttämiseksi kokoontuu johto­

kunta joka kolmas kuukausi tarkastamaan kaikki ne vakuudet, jotka rahaston lainoille ovat anne­

tut; samaten tilintarkastajien tulee tarkastaa ne ja antaa niistä lausuntonsa.

35 §■

Rahaston rahat, velkakirjat, tilit ja muut asia­

kirjat talletetaan kassakaapissa rahastonhoitajan luona. Lainaamatta jääneet rahat sijoitetaan jo n ­ kun rahalaitoksen talletettavaksi.

I V L u k u.

V uosikok ouk sesta.

36

§■

Kunkin vuoden joulukuun ensimäisinä päi­

vinä kokoontuvat rahaston osakkaat maistraatin istuntohuoneeseen tahi muuhun sopivaan paik­

kaan vuosikokoukseen, johon johtokunnan pu­

heenjohtaja kutsuu osakkaat sanomalehti-ilmoi- tuksella tai muulla sopivalla tavalla.

37 §-

Vuosikokouksen avaa johtokunnan puheen­

johtaja ja osakkaat keskuudestaan valitsevat pu­

heenjohtajan kokousta varten.

(13)

38

§•

Vuosikokouksessa käsitelläänseuraavatasiat:

i:si. Sihteeri iukee:

a) laatimansa lyhyen kertomuksen kuluneen vuoden toiminnasta;

b) valitukset, jotka johtokunnan päätöksestä ja toimenpiteistä osakkaiden ratkaistaviksi ovat jätetvt säädetyssä järjestyksessä sekä niihin liit­

tyvät asiakirjat;

c) tilit kuluneelta tilivuodelta .sekä tilintar­

kastajain lausunnon mahdollisine muistutuksi- neen sekä asianomaisten antaman selityksen nii­

den johdosta.

2:ksi. Päätetään tilivapauden myöntämisestä johtokunnalle.

3:ksi. Keskustellaan rahastoa koskevista asioista, jotka johtokunta on jättänyt osakkaiden päätettäväksi.

zpksi. Valitaan uusi jäsen ja kaksi varajä­

sentä johtokuntaan sekä tilintarkastajat ja nii­

den varajäsenet.

3 9 §•

Vuosikokouksessa ratkaistaan asiat yksin­

kertaisella äänten enemmistöllä.

Jo s johtokunnan päätökset ovat antaneet tyytymättömyyden aihetta eikä johtokunta tyydy jäsenten päätökseen, vedetään asia sovinto-oi­

keuteen, johon jäsenten täytyy valita kaksi, jo h ­ tokunnan kaksi ja nämä neljä yhteisesti viiden­

nen puheenjohtajaksi.

(14)

V L u k u.

Y leisiä säännöksiä.

40

§•

Täm ä ohjesääntö muutetussa muodossaan astuu käytäntöön heti asianomaisen vahvistuk­

sen saatua, jolloin toukokuun 12 p:nä 1892 vah­

vistettu ohjesääntö ■ lakkaa voim assa olemasta;

kumminkaan loukkaamatta millään tavalla niiden jäsenien oikeuksia, jotka ovat ennen vahvistet­

tujen sääntöjen aikana rahaston osakkaiksi liit­

tyneet.

4

1 §•

Siinä tapauksessa, että apurahaa nauttimat- tomien osakkaiden luku vähenee neljään, on ra­

haston hallinto jätettävä Uudenkaupungin käsi­

työ- ja tehdasyhdistykselle, jonka tulee rahastoa hoitaa edelleen sille vahvistettujen sääntöjen mu­

kaan.

Siinä tapauksessa, että kaikki osakkaat ja eläkkeensaajat kuolisivat, on varojen korko vuo­

sittain käytettävä hyväntekeväisyystarkoituksiin Uudenkaupungin käsityöläis- ja tehdasliikkeiden harjoittajille ja heidän perheilleen, kuten joulu­

ja sairausavustukseksi sekä kesälevon hankkimi­

seksi varattomille ynnä ammatti ja opintomat­

kojen avustukseksi koti- ja ulkomaan matkoja varten.

42

§•

Jo s muutoksia rahaston ohjesääntöihin jo s­

sakin kohdin katsotaan tarpeelliseksi, tehköön osakas siitä ehdotuksen vuosikokouksessa, yh­

(15)

teisesti keskusteltavaksi ja hyväksyttäköön eh­

dotus vasta seuraavassa vuosikokouksessa, jos vähintäin kaksi kolmannesta läsnäolevista ovat sitä kannattaneet; kuitenkaan ei sellaista muu­

tosta ole pidettävä laillisena, ennenkuin se on asianomaisesti vahvistettu.

4 3 §•

jotta tämä ohjesääntö tulisi rahaston osak­

kaiden yleisemmin tunnetuksi, on tarpeellinen määrä sitä painettava suomenkielellä rahaston kustannuksella sekä pidettävä asianomaisten saa­

tavana rahastonhoitajan luona.

Annettu Turussa, Lääninkonttorissa, Huh­

tikuun 16 p:nä I919.

(16)

Tämän asian olen minä tutkinut, ja koska edellä mainitut uudistetut säännöt ovat asian­

mukaisessa järjestyksessä hyväksytyt eikä niissä ole mitään lainvastaista, sentähden ja huomioon­

ottaen mitä asianomaiset viranomaiset ovat asiassa lausuneet, harkitsen minä oikeaksi, nojautuen ku­

vernööreille Joulukuun 29 päivänä 1894 annetun johtosäännön 28 §:n 19 kohtaan, täten asian­

omaisten noudatettavaksi vahvistaa edellä jä l­

jennetyt Uudenkaupungin Käsityöläisten E läke­

rahaston säännöt.

Tähän päätökseen tyytymättömällä on valta siihen hakea muutosta Korkeimmalta Hallinto- oikeudelta kirjallisilla valituksilla, jotka valittaja itse tahi hänen laillisesti valtuutettu asiamiehensä viimeistään ennen kello kahtatoista (12) päivällä yhdeksäntenäkymmenentenä (90) päivänä pää­

töksestä osan saatua samka päivää kuitenkaan lukematta, Korkeim paan Hallinto-oikeuteen jä t­

täköön, jo s puhevalta päätöstä vastaan säilyttää tahdotaan. Paikka ja aika edelläkirjoitetut.

A. AHO .

Lahja Kerppola

m :t t v .

(17)

D e r ra ... ...

on tänä päivänä suorittanut sisäänpääsymaksuksi Uudenkaupungin Käsityöläisten Eläkekassaan

luokkaan Suomen markkaa

( Smk.), joka kuitataan.

Uusikaupunki

Kassanhoitaja.

E n s i m m ä i n e n vuosimaksu Smk., kuitataan.

Uusikaupunki ...

T o i n e n vuosimaksu Smk., kuitataan.

Uusikaupunki

(18)

V i i d e s vuosimaksu Smk., kuitataan,

Uusikaupunki \

J{ u u d e s vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

S e i t s e m ä s vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

k a h d e k s a s vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

(19)

Smk., kuitataan.

y h d e s t o i s t a vuosimaksu Smk., Uusikaupunki

K a h d e s t o i s t a vuosimaksu Smk., Uusikaupunki

K o l m a s t o i s t a vuosimaksu Smk., U usikaupunki

JY e / j ä s f o i s t a vuosimaksu Smk., Uusikaupunki

kuitataan.

kuitataan.

kuitataan.

kuitataan.

(20)

Smk., kuitataan.

S e i t s e m ä s t o i s t a vuosimaksu Uusikaupunki

Smk., kuitataan.

K a h d e k s a s t o i s t a vuosimaksu Uusikaupunki

Smk., kuitataan.

t/h d e k s ä s t o is f a vuosimaksu Uusikaupunki

Smk., kuitataan.

K a h d e s k y m m e n e s vuosimaksu taan.

Uusikaupunki

Smk., kuita-

(21)

K o l m a s kol mat t a vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

jY e Ijä s k o l ma t t a vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

V i i d e s k o l m a t t a vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

K u u d e s k o l m a t t a vuosimaksu S m k , kuitataan.

Uusikaupunki

S e i t s e m ä s k o l m a t t a vuosimaksu S m k , kuita­

taan.

Uusikaupunki

(22)

K a h d e k s a s k o l m a t t a vuosimaksu Smk., kui­

tataan.

Uusikaupunki

IJh d e k s ä s k o / m a t t a vuosimaksu Smk., kui­

tataan.

Uusikaupunki

K o l m a s k y m m e n e s vuosimaksu Smk., kui­

tataan.

Uusikaupunki

y h d e s n e l j ä t t ä vuosimaksu Smk., kuitataan.

Uusikaupunki

(23)

K o l m a s n e l j ä t t ä vuosimaksu taan.

Uusikaupunki

Smk., kuita-

J Y e / j ä s n e l j ä t t ä vuosimaksu Smk., kuitataan.

Uusikaupunki

V i i d e s n e l j ä t t ä vuosimaksu Smk., kuitataan.

Uusikaupunki

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINKIRJASTO

(24)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Currie on myös ihme- tellyt, että jos kirjallisuus on moraalisesti niin jalostavaa, miksi kirjailijat sitten ovat usein toivottomia rökäleitä.. Nyt voisi ajatella, että

Hallitusten ja puolueiden antamat lupaukset ja niiden ajamat tavoitteet näyttävät epätodellisilta harhau- tuksilta, jotka naamioivat sitä tosiasiaa, että kapitalismi ei tarjoa

Kasvatus on nähty sijoituksena taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, inhimillisen pääoman tai inhimillisten resurssien

Mikään ei ole samaa kuin en nen: kaikki näyttää paljon selkeämmältä, koska asiat paljastuvat omissa mitoissaan, ikäänkuin läpinäkyvinä mutta kuitenkin osoittaen,

Myös kirjastojen hallintomallia tarkastellaan osana uuden yliopiston johtamista ja taloudellisia vastuita. Aktiivinen kehittäminen ja

Heille olikin annettu mielestäni kohtuullisen suuri osuus konferenssin esitysajoista.... Konferenssin pääluentosalin kirkkomaista

Kirjaston laatutiimi ryhtyy nyt kevään aikana kokoamaan toimintakäsikirjaa yhteistyössä kirjaston työryhmien ja muiden tiimien kanssa.. Kaikille kirjaston henkilöstöön

Koko yliopistoyhteisö edellyttää hyvin toimivan kirjastolaitoksen olemassaoloa, mutta samalla myös sitä, että kirjastolaitos toimii kustannustehokkaasti. Eero Puolanne professori