624
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 3 . v s k . – 4 / 2 0 1 7
TIEDOKSI
Kansantaloustieteen päivät Turussa helmikuun alussa
Taloustieteellinen Yhdistys järjestää Kansanta- loustieteen päivät Turun yliopistossa torstaina ja perjantaina 8.–9.2.2018. Päivien plenum-esitel- män pitää professori Gilles Saint-Paul Toulou- sen yliopistosta. Kansantaloustieteen päivien osallistumismaksu on 130 euroa. Se sisältää myös vuoden 2018 yhdistyksen jäsenmaksun.
Jatko-opiskelijat voivat anoa yhdistykseltä mat- ka-avustusta lähettämällä vapaamuotoisen hake- muksen yhdistyksen sihteerille 7.1.2018 men- nessä. Kansantaloustieteen päivät järjestetään nyt neljännenkymmenennen kerran.
Uusi Finnish Economic Papers on ilmestynyt
Taloustieteellisen yhdistyksen julkaisema eng- lanninkielinen vertaisarvioitu aikakauskirja Finnish Economic Papers 1/2017 on ilmestynyt.
Tuore numero koostuu neljästä tutkimusartik- kelista.
Jaakko Pehkonen, Sampo Pehkonen ja Matthias Strifler tutkivat palkkojen ja yritys- koon välisiä yhteyksiä. Tulosten mukaan yritys- ten koon vaikutukset palkkatasoon ovat mer- kityksettömiä, kun kaikki muut mahdolliset vaikutuskanavat on otettu huomioon. Tutki- mus perustuu paneeliaineistoon suomalaisista palkansaajista vuosilta 2003–2010.
Caroline Flodbergin ja Pär Österholmin artikkelissa on tutkittu kansantulotilastojen
revisiointeja Ruotsissa vuosina 1999–2013. Tu- losten mukaan tuotantopuolelta laskettujen ennakkotietojen muutokset ovat volatiilisem- pia kuin meno- tai kysyntäpuolelta lasketut arviot. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantopuo- lelta laskettuihin toimialoittaisiin ennakkolu- kuihin on syytä suhtautua varauksellisesti.
Elina Berghällin artikkelissa arvioidaan ulkomaisten suorien sijoitusten merkitystä ta- louskehitykselle. Yleinen oletus on se, että suo- rat ulkomaiset sijoitukset nopeuttavat talous- kasvua, koska ne nopeuttavat uuden teknolo- gian käyttöönottoa. Berghäll on analysoinut osaamisen siirtymistä Suomessa toimivissa kotimais- ja ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä vuosina 1993–2003. Jos osaaminen siirtyy etu- päässä ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin, osaa- misen lisäämisen kannustava innovaatiopoli- tikka voi tuottaa kansantaloudelle nettotappi- oita.
Hovick Shahnazarianin, Martin Solberge- rin ja Erik Spånbergin artikkelissa on analysoi- tu yhteisöverotuksen tuottoja Ruotsin aineis- tolla vuosilta 1995–2014. Kirjoittajat dekompo- noivat yhteisöveron tuoton eri lähteisiin ja so- veltavat siihen bayesilaista vektoriautoregres- siivistä mallia (BVAR). Tulosten mukaan yri- tysten toimintaylijäämän vaihtelut voidaan se- littää varsin tavanomaisilla tekijöillä.
Finnish Economic Papers on luettavissa Taloustieteellisen yhdistyksen sivulla:
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/
finnish-economic-papers-12017/
625
KAK 4/2017
Daron Acemoglu pitää seuraavat Yrjö Jahnsson Lectures -sarjan luennot
Daron Acemoglu pitää seuraavat Yrjö Jahns- son Lectures -sarjan luennot syksyllä 2018 tai vuoden 2019 alussa. Vuonna 1967 Istanbulissa syntynyt armenialais-yhdysvaltalainen Daron Acemoglu väitteli London School of Econo- micsissa vuonna 1992. Nykyään hän toimii ta- loustieteen professorina Massachusetts Institu- te of Technologyssa. Hänellä on laaja tutkimus- näyttö monilta alueilta alkaen poliittisesta talo- ustieteestä ja kehitystutkimuksesta ja päättyen työn taloustieteeseen sekä taloudellisen kasvun, teknologian, ja innovaatioverkostojen tutki- mukseen. Acemoglu tunnetaan paitsi eturivin tutkijana myös aktiivisena kolumnistina ja kes- kustelijana. Hänen tunnetuin teoksensa on yleistajuinen tietokirja Why Nations Fail? The Origins of Power, Prosperity, and Poverty, jonka hän on kirjoittanut yhdessä brittiläisen politii- kantutkija James A. Robinsonin kanssa. Kirja on käännetty myös suomeksi nimellä Miksi maat kaatuvat – vallan, vaurauden ja varatto- muuden synty (suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2013)
Yrjö Jahnsson Lectures järjestetään nyt 22.
kerran. Sarjan edelliset pidettiin vuonna 2015, jolloin luennoitsijoina toimivat Stanfordin Nicholas Bloom ja MIT:n John van Reenen. Lu- ennon aiheena oli johtaminen ja kansojen vau- raus. Sarja alkoi vuonna 1963, jolloin luennoit- sijan oli professori Kenneth Arrow MIT:sta.
Etlan Juri Mattila Euroopan komission asiantuntijatyöryhmään
Etlan tutkija Juri Mattila on kutsuttu Euroopan komission alaiseen asiantuntijatyöryhmään, joka
pohtii lohkoketjuteknologian teollisia muutos- vaikutuksia. Mattila on kutsuttu osallistumaan komission aloittaman #Blockchain4EU-projek- tin energia-alaa pohtivaan työryhmään. Etlassa Mattila on erikoistunut digitaalisen talouden tutkimukseen ja ollut kehittämässä muun muas- sa energiasektorille omaa lohkoketjusovellus- ta, joka mahdollistaa hajautetun markkinakoor- dinaation toteuttamisen vaihtoehtoisille energia- järjestelmille. Sen keskiössä ovat Ethereum-loh- koketjuun perustuvat älykkäät sopimukset, joi- den avulla yksittäiset toimijat voivat ostaa ja myydä sähköä ilman nykymuotoista keskitettyä markkinamekanismia. Lohkoketju on tekniikka, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti.
Etlan Timo Seppälä digitalisaation kehitystä pohtivaan kansainväliseen työryhmään
Etlan johtava tutkija ja Aalto-yliopiston Profes- sor of Practise Timo Seppälä on kutsuttu yhdys- valtalaisen Johns Hopkins -yliopiston trans-at- lanttisten suhteiden keskuksen käynnistämään digitaalitaloutta pohtivaan kansainväliseen Think Tank-ryhmään. Ohjelma kokoaa yhteen kansainvälisiä asiantuntijoita Aasiasta ja Euroo- pasta. Tarkoituksena on pohtia, kuinka Euroo- pan ja Aasian maat voisivat toimia yhteistyössä digitaalitalouden kasvattamiseksi. Ohjelmaan on kutsuttu yhteensä 20 tutkijaa muun muassa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Vuoropuhe- luun halutaan yhdistää yksityisen ja julkisen sek- torin tutkijoita, minkä toivotaan edistävän digi- taalisten markkinoiden yhteisiä käytäntöjä ja innovaatioita. Ohjelmaryhmän tapaamisten ta- voitteena on muun muassa selvittää Euroopan ja Aasian digitalouden kasvua ja tulevaisuutta ˇ
ˇ
ˇ
ˇ
626
KAK 4/2017
sekä edistää avainsektoreiden digitalisaatiota ja alueiden välistä yhteistyötä.
Kristiina Huttunen VATT:n tutkimusprofessoriksi
VTT Kristiina Huttunen aloitti 1.10.2017 Val- tion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutki- musprofessorina julkisten palveluiden ja pai- kallisen julkistalouden tutkimusryhmässä. Vir- ka on uusi. Monipuolinen työn taloustieteen tutkija Kristiina Huttunen tutkii muun muassa sitä, miten erilaiset taloudelliset sokit, kuten vanhemman työpaikan menetys, vaikuttaa per- heen päätöksiin hankkia lapsia tai muuttaa.
Kristiina Huttunen väitteli valtiotieteen tohto- riksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005. Uu- teen tehtäväänsä hän siirtyy Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta, jossa hän toiminut akatemiatutkijana vuodesta 2014 lähtien ja sitä ennen tutkijatohtorina vuo- det 2011–2014. Lukuvuoden 2016–2017 hän oli vierailevana tutkijana University College London -yliopistossa, josta hän hiljattain pala- si Suomeen. Huttunen on kolmas VATT:n ni- mittämä tutkimusprofessori. Aiemmin tänä vuonna tutkimusprofessorina aloittivat Ph.D.
Tuomas Pekkarinen ja KTT Kaisa Kotakorpi.
Tieteiden yö - kaupunkitapahtuma Helsingin Kruununhaassa
Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtu- maa Tieteiden yö vietetään seuraavan kerran torstaina 18.1.2018 (www.tieteidenyo.fi/). Tie- dettä tarjoillaan monessa muodossa. Kirjava ohjelmanjärjestäjien joukko takaa sen, että illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mu- kaansa tempaavista luennoista kuin oivaltami- sesta itse tekemällä. Tieteiden yönä tieteeseen
tutustutaan myös näyttelyissä, kirjastoissa ja arkistoissa. Tieteiden yötä on järjestetty vuo- desta 2003 alkaen joka toinen vuosi yhtä aikaa Suomen suurimman tiedetapahtuman Tieteen päivien kanssa. Tuleva Tieteiden yö tekee his- toriaa, sillä se aloittaa tapahtuman jokavuotisen perinteen. Helsingin yliopiston tiedekulmassa voi kirjojen sijasta lainata oman professorin, jatko-opiskelijan tai tutkijan syventävää kes- kustelua varten. Suomen Pankin rahamuseossa tieteiden yönä klo 17–22 käsitellään monipuo- lisesti sellaista taloudellista ilmiötä kuin velkaa (www.tieteidenyo.fi/ohjelma/suomen-pankin- rahamuseo). Illan tietoiskuissa Suomen parhaat asiantuntijat kertovat, mitä hyvää ja pahaa on velassa, miten sitä hallitaan ja mikä on velan rooli kaiken rahan lähteenä.
Taloushistoriallisia aikasarjoja 1500-luvulta lähtien
Suomen Akatemia on myöntänyt neljäksi vuo- deksi rahoituksen Jyväskylän yliopiston Histo- rian ja etnologian laitoksen professori Jari Oja- lan johtamalle projektille “Suomen talouden mallinnus 1500–2020: historiallisten aikasarjo- jen rakentaminen ja analyysi”. Hankkeessa ana- lysoidaan Suomen esimodernin ajan taloutta (noin 1500–1860). Tavoitteena on kerätä ja analysoida aineistoa, jolla saa aiempaa tarkem- man kuvan Suomen esimodernista taloudesta ja linkittää aineisto olemassa oleviin kasvusar- joihin, jotka ulottuvat tähän päivään. Aineiston avulla Suomea voi käyttää esimerkkinä myö- hään teollistuneen maan taloudellisesta kehi- tyksestä ennen teollistumista, ja verrata Suo- mea olemassa olevaan kansainväliseen aineis- toon. Suomen Sukututkimusseura toimii hank- keessa yhteistyökumppanina.
Ti e d o k s i
