KEMIRA CHEMICALS OY JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

16.8.2016

KEMIRA CHEMICALS OY

JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Copyright © Pöyry Finland Oy

Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

TIIVISTELMÄ

Hanke ja hankkeesta vastaava

Kemira Chemicals Oy suunnittelee kloraattitehtaan laajentamista Joutsenon olemassa olevalla tehdasalueella. Kloraattia tuotetaan metsäteollisuuden sellunvalkaisun raaka-aineeksi.

Laajennuksen jälkeen tehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan 152 000–170 000 tonnia kloraattia vuodessa. Kloraatin tuotannon laajentaminen voidaan toteuttaa tehdasalueen olemassa olevilla aputoiminnoilla eikä niitä tarvitse laajentaa.

YVA-menettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA- menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi.

YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle huhtikuussa 2016. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA- selostus) esittää hankkeen ominaisuudet ja arviointimenettelyn tuloksena muodostetun yhtenäisen arvion hankkeen ympäristövaikutuksista. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta.

Arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyssä tarkastellaan seuraavia toteutusvaihtoehtoja:

Taulukko 1. Arvioitavat toteutusvaihtoehdot.

Nollavaihtoehto VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen eli kloraattitehdasta ei laajenneta eikä tuotantokapasiteettia kasvateta.

Vaihtoehto VE1 Nykyinen toiminta (kennosalit N1 ja N2) sekä uusi kennosali (N3), tuotantokapasiteetti yhteensä 152 000 t/a.

Vaihtoehto VE2 Uusi kennosali (N3) ja kapasiteetin lisäys olemassa oleviin saleihin (N1 ja N2), tuotantokapasiteetti yhteensä 170 000 t/a.

110 kV voimajohto

Hankkeen yhteydessä rakennetaan uusi 110 kV:n voimajohto tehdasalueen sähköasemalta Vuoksen sähköasemalle. Linjan pituus on noin 8 kilometriä.

Hankkeen tekninen kuvaus

Joutsenon kloraattitehtaassa tuotetaan kloraattia kahdella kennosalilla (N1 ja N2) yhteensä 85 000 tonnia vuodessa. Laajennuksen tarkoituksena on lisätä tuotantoa vaihtoehdosta riippuen 67 000–85 000 tonnilla vuodessa.

Kloraatinvalmistuksen raaka-aineina käytetään suolaa, puhdistettua vettä ja sähköä.

Prosessissa suolasta ja vedestä muodostuu elektrolyysissä tasavirran avulla natriumkloraattia ja vetyä. Prosessissa kloraattiliuos kiertää kennoissa ja väkevöityy. Väkevöityneestä liuoksesta erotetaan pieni osa kerrallaan, joka kiteytetään, lingotaan ja kuivataan. Tämän jälkeen kloraatti voidaan joko liuottaa uudelleen ja siirtää varastosäiliöön odottamaan myyntikuljetusta tai varastoida kuivatuotteena ja myydä siten eteenpäin.

Kloraattitehtaan tuotanto tapahtuu ympärivuorokautisesti jatkuvatoimisena prosessina keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Vuotuinen käyntiaika on keskimäärin 8 600 tuntia ja tehdas on seisokissa noin 160 tuntia vuodessa.

Raaka-aineet ja kemikaalit

Raaka-aineena käytettävä suola tuodaan laivarahtina Hollannista Mustolan satamaan tai Honkalahden teollisuuslaituriin. Täältä suola kuljetetaan autokuljetuksina Joutsenon tehtaalle.

Prosessivesi otetaan Saimaan Hinkanrannasta olemassa olevaa siirtoputkea pitkin.

Kloraattitehtaan prosessi- tai jäähdytysveden tarve ei muutu merkittävästi nykyisestä kummassakaan toteutusvaihtoehdossa.

Prosessin apuaineina käytetään suolahappoa ja lipeää, jotka saadaan putkitoimituksena lipeätehtaalta. Apuaineena käytetty vetyperoksidi tuodaan autokuljetuksena tehtaalle.

Veden käyttö ja jätevedet

Kloraattitehdas käyttää Saimaan raakavettä prosessin jäähdytysvetenä sekä pienen määrän hiekkasuodatettua vettä prosessivetenä. Kloraattitehtaan jäähdytysveden ja prosessiveden tarve on nykyisin 5,1 milj. m³ vuodessa. Tuotannon laajennus ei aiheuta jäähdytysvesimäärän lisäämistä. Laajennuksen jälkeen nykyinen jäähdytysvesimäärä kiertää uuden kennosalin kautta. Uuden kennosalin (N3) yhteyteen rakennetaan jäähdytystornit, joiden kautta jäähdytysvesi kulkee. Tällöin jäähdytysvedestä siirtyy ylimäärä lämpöä ulkoilmaan eikä Saimaan Kolarinlahteen palautettavan veden määrä tai lämpötila muutu nykyisestä. Prosessiveden kulutus lisääntyy hieman, noin 10 000 litraa vuodessa.

Kloraattitehtaan toiminnasta ei muodostu ympäristöön johdettavia prosessijätevesiä, koska tehtaalla käytettävä vesi kiertää prosessissa. Häiriö- tai onnettomuustilanteissa saattaa muodostua vettä, jota ei voida suoraan palauttaa prosessiin. Tällaiset jätevedet voivat sisältää prosessissa käytettävää dikromaattia, jolloin vedet kerätään talteen jatkokäsittelyä varten.

Hulevedet kloraattitehtaan pihalta, muualta tehdasalueelta, rakennusten katoilta sekä tiealueilta sadevedet ohjataan pumppukaivoon, jossa jatkuvatoiminen mittaus (johtokyky/pH). Neutraalit sadevedet pumpataan prosessiviemäriin ja edelleen purkuputkea pitkin Saimaan Kolarinlahteen.

Päästöt ilmaan

Kloraatin valmistuksessa muodostuu vetyä noin 10 000 tonnia vuodessa, mikä voidaan hyödyntää tehtaan prosesseissa ja kattilalaitoksella yli 85 %:sti. Ylimäärävety johdetaan ulkoilmaan. Muutoin itse valmistusprosessista ei aiheudu ilmapäästöjä. Kuivan kloraatin lastauksessa junavaunuihin ja autosäiliöihin tapahtuu jonkin verran pölyämistä. Pakkaus tapahtuu kuitenkin sisätiloissa, missä on pölynpoisto.

Kloraattitehtaan toimintaan liittyvät raaka-aine- ja tuotekuljetukset aiheuttavat jonkin verran liikenteen päästöjä ilmaan. Lisääntynyt liikenne ja tuotannon energiankulutuksen kasvu aiheuttavat välillisesti kasvihuonepäästöjä ja heikentävät ilmanlaatua, mutta vaikutukset ovat määrältään vähäisiä.

Jätteet

Kloraatin valmistuksen yhteydessä syntyy dikromaattipitoista sakkaa, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Nykyisin sakkaa muodostuu noin 18 tonnia vuodessa ja laajennuksen myötä määrä kaksinkertaistuu noin 35 tonniin. Hanke ei aiheuta muita merkittäviä muutoksia laitoksella syntyvien jätteiden määrään tai laatuun.

Ympäristövaikutukset

Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen

Kloraattitehtaan rakentaminen tai sen toiminta eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Vaikutukset rajoittuvat hankealueelle ja sen lähiympäristöön ja ovat luonteeltaan vähäisiä. Hanke ei aseta uusia reunaehtoja lähiympäristön maankäytölle.

Hanke edistää toimivaan aluerakenteeseen liittyviä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien maakunta-, osayleiskaava- tai asemakaavan kanssa eikä alueellisten kehityssuunnitelmien kanssa.

Voimajohdon linjaus on maakuntakuntakaavan mukainen. Voimassa oleviin asema- tai yleiskaavoihin ei kohdistu vaikutuksia voimajohdon reittivaihtoehdosta, sillä voimajohdon reitti ei

kulje kaava-alueiden läpi. Voimajohtokäytävä vaatii tietyn maa-alan, jolla puuston on raivattava pois tai pidettävä tietyn korkuisena. Tämä aiheuttaa rajoituksia metsätalouskäyttöön, mutta muutokset ovat vähäisiä.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Hankkeen aiheuttamat maisemavaikutukset ovat paikallisia. Hanke ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maisemarakenteeseen, lähimaisemaan tai suurmaisemaan. Hankkeen vaikutukset ovat pääasiassa vaikutuksia maisemakuvaan ja –tilaan tehdasalueella. Vähäinen maisemamuutos voi näkyä valtatielle 6, johtuen puuston kaadosta muuntamon vierestä. Tämän seurauksena voi avautua näkymä tehdasalueelle Lappeenrannan suunnasta ajettaessa.

Hankealueen lähellä oleviin arvokohteisiin ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia.

Voimajohto sijoittuu olemassa olevaan johtokäytävään. Johtokäytävän leventäminen aiheuttaa puuston kaatoa reunavyöhykkeiltä. Metsäisessä ympäristössä maisemakuva ei muutu. Sen sijaan peltoaukeilla johtokäytävän levennys ja kahden voimajohtolinjan ilmestyminen maisemaan, muuttaa maisemakuvaa.

Vaikutukset pintavesistöihin

Kloraattitehtaan Saimaaseen johdettava prosessi- tai jäähdytysveden kokonaismäärä ei muutu nykyisestä kummassakaan vaihtoehdossa (VE1 ja VE2). Kokonaisravinteiden perusteella Kolarinlahden vesi on nykyisin keskimäärin karua, eikä ravinteiden perusteella ilmennä selvää jätevesien vaikutusta. Kolarinlahden pisteillä, viimeisen 15 vuoden ajanjaksolla, on havaittavissa nousua kokonaisravinteiden osalta.

Tehtaan natriumkuormitus näkyy Kolarinlahden suolapitoisuuksissa, jotka ovat pitkän aikavälin tarkastelussa nousussa, johtuen pohjaveden suojapumppauksen aiheuttamasta natriumkuormituksesta. Uusi tiivispohjainen ja katettu suolavarasto vähentää suolakuormitusta vesistöön.

Hankkeen myötä veden laadun arvioidaan kehittyvän samaan suuntaan kuin se nykyisinkin näyttäisi kehittyvän ilman hanketta. Kolarinlahden rehevyys lisääntyy hitaasti, mikäli tehtaan tai alueelle muualta tulevassa fosforikuormituksessa ei tapahdu muutoksia. Kuormituksen osalta on kuitenkin huomioitava se, että tehtaan aiheuttama ravinnekuormitus on suhteellisen pientä.

Alueelle tulee kuormitusta mm. haja-asutuksesta ja todennäköisesti ajoittain Muukonsalmen kautta Honkalahden alueelta.

Jotta kolarinlahden tila paranisi, pelkästään Kolarinlahden alueella tehtävillä parannuksilla (haja- ja pistekuormituksen vähentäminen) ei pystytä yksistään vaikuttamaan vesialueen tilaan parantavasti. Muualta tulevan kuormituksen tulisi vähentyä myös.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen

Tehtaan normaalilla toiminnalla ei ole vaikutusta maa- tai kallioperään eikä pohjaveteen.

Myöskään hankevaihtoehtojen välillä ei ole eroa maaperä- tai pohjavesivaikutusten osalta.

Tehdasalueen sijainti Ukonhaudan pohjavesialueella edellyttää kemikaalien käsittelyltä ja varastoinnilta erityistä huolellisuutta. Onnettomuudet tai kemikaalivuodon sattuessa riski maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle on olemassa. Tehdasalueella on käytössä riittävän suuret kemikaalisäiliöiden valuma-altaat ja valmius välittömiin toimenpiteisiin häiriötilanteissa.

Ukonhaudan pohjavesialueen vedenlaatu on hyvää ja täyttää talousveden laatusuositukset ja - vaatimukset lukuun ottamatta ajoittain kohonnutta rautapitoisuutta ja tehdasalueen suolavaraston alueen korkeita kloridipitoisuuksia. Pohjaveden kloridipitoisuuden odotetaan laskevan uuden suolavaraston käyttöönoton myötä. Tehtaan tai sen lähialueen pohjavesiputkissa tai kaivoissa ei ole todettu kloridipitoisuuksien nousua.

Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, suojelukohteisiin ja eläimistöön

Kloraattitehtaan rakentamisella ja tehtaan normaalilla toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä luontovaikutuksia.

Voimajohdon rakentamisen aiheuttamat muutokset kasvillisuudessa eivät ole merkittäviä tavanomaisessa Salpausselän kangasmaastossa. Voimajohtoaukean leventämisellä on vain paikallisesti hyvin vähäisiä vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin. Laajempiin maakunnallisen tason yhteyksiin ei ole vaikutusta.

Linnuston törmäystodennäköisyyden ei arvioida merkittävästi muuttuvan uuden voimajohdon rakentamisen seurauksena. Voimajohtojen rakentamisella ei arvioida olevan merkittävää heikentävää vaikutusta Ukonhautojen Natura-alueen suojelun perusteena olevaan harjumetsät luontotyyppiin eikä Natura-alueeseen kokonaisuutena.

Liikenteen-, melun ja tärinän vaikutukset

Hanke tuo Rantatielle hankevaihtoehdosta riippuen viikossa noin 72–75 raskasta ajoneuvoa lisää. Liikenteen lisäyksen aiheuttama liikennemelu lisääntyy jonkin verran erityisesti Rantatiellä, koska se on pääasiallinen liikennereitti tehtaalle. Suolaa kuljettavien laivojen määrä on jatkossa 6-10 laivaa kuukaudessa.

Kloraattitehtaan toiminta ei aiheuta merkittävää melua tehdasalueen ympäristöön.

Rakentamisen aikaiset melu- ja tärinävaikutukset ovat kestoltaan lyhyitä ja paikallisia.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Hankkeen rakentamisen aikana aiheutuu pölyämistä maanrakennustöistä. Maanrakennustöihin liittyvän pölyämisen arvioidaan aiheuttavan hengitettävien hiukkasten pitoisuustason nousua.

Vaikutukset ja suurimmat pitoisuudet rajoittuvat tehdasalueen välittömään läheisyyteen.

Normaali toiminnan aikana kloraattitehtaan prosessissa muodostuu ylimääräistä vetyä, josta valtaosa johdetaan kattilalaitoksille ja lipeätehtaalle käytettäväksi. Vain pieni osa vedystä johdetaan ilmanpäästönä pois. Käytön aikaiset vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan kokonaismerkittävyydeltään olevan vähäiset, eivätkä ne aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille.

Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden vaikutukset

Kloraattitehtaan toiminnassa tai kemikaalien varastoinnissa tapahtuvan häiriötilanteen tai onnettomuuden seuraukset rajoittuvat suurimmassa osassa tilanteita tehdasalueelle.

Turvallisuusriski ympäröivälle asutukselle tai liikenteelle on pieni. Sen sijaan riski maaperän tai pohjaveden pilaantumiselle on olemassa. Pohjaveden mukana haitta-aineet voivat kulkeutua pitkälle tai ne voivat säilyä pohjavedessä huomattavan pitkiä aikoja.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Kloraattitehtaan normaali toiminta ei aiheuta suoria vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen tai terveyteen. Lisääntyvä raskasliikenne voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittaa Rantatiellä tai sen läheisillä kiinteistöillä. Onnettomuus tai häiriötilanteet, joista aiheutuisi vaaraa tai haittaa lähiympäristöön ovat erittäin harvinaisia. Hankkeen vesistövaikutukset eivät heikennä Kolarinlahden virkistyskäyttömahdollisuuksia nykyisestä.

Rakentamisvaiheessa merkittävimmät vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen aiheutuvat lisääntyvästä liikenteestä. Vaikutukset jäävät kuitenkin tilapäisiksi ja paikallisiksi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin rajaus

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankealueen sekä sen ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia. Tarkastelualueella tarkoitetaan kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan.

Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta ja ne on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutuksittain.

Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma

YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus osallistua esittämällä näkemyksensä hankkeesta yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai konsultille.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa esitellään arviointityön tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista.

YVA-menettelyä on koottu ohjausryhmä, jonka tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjausryhmä on

seurannut ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä kommentoinut ympäristövaikutusten arviointiselostusta.

Aikataulu

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu keväällä 2016 YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle huhtikuussa 2016. YVA-selostus jätettiin yhteysviranomaiselle elokuussa 2016. Hankkeen YVA-menettelyn päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon lokakuussa 2016.

Laajennetun kloraattitehtaan tuotannon suunnitellaan alkavan loppuvuodesta 2017.

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ

1 JOHDANTO ... 2

2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 3

2.1 Hankkeesta vastaava ... 3

2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus ... 3

2.3 Arvioitavat vaihtoehdot ... 3

2.4 Hankkeen aikataulu ... 4

2.5 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ... 4

3 TEHDASALUEEN NYKYISET TOIMINNOT ... 5

3.1 Toiminnot ... 5

3.2 Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit ... 8

3.2.1 Nestemäisten kemikaalien varastointi ... 9

3.3 Liikenne ... 10

3.3.1 Lastaus- ja purkupaikat ... 11

3.4 Veden käyttö ja jätevedet ... 12

3.5 Päästöt ilmaan ... 13

3.6 Toiminnassa muodostuvat jätteet ... 13

4 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ... 14

4.1 Sijainti ja tuotantokapasiteetti... 14

4.2 Kloraatin valmistuksen prosessikuvaus ... 15

4.3 Kloraatin valmistuksen raaka-aineet ja kemikaalit ... 16

4.4 Kloraatin valmistuksessa käytettävä prosessivesi ... 17

4.5 Hulevedet ... 18

4.6 Päästöt ilmaan ... 18

4.7 Jätteet ... 18

4.8 Liikenne ... 18

4.9 Melu ja tärinä ... 19

4.10 Kloraattitehtaan rakentaminen ... 20

4.11 Uusi voimajohtolinja ja sähköaseman muutostyöt ... 20

5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET ... 22

5.1 Ympäristövaikutusten arviointi ... 22

5.2 Ympäristölupa ... 22

5.3 Rakennuslupa ... 22

5.4 Kemikaalilupa ... 22

5.5 Vesilain mukainen lupa ... 22

5.6 Muut mahdolliset luvat ... 23

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 24

6.1 Lainsäädäntö ... 24

6.2 YVA-menettelyn tavoitteet ja sisältö ... 24

6.3 YVA-menettelyn aikataulu ... 26

6.4 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet yleisölle ... 27

6.5 Ohjausryhmä ... 27

6.6 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta ... 27

7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETYT ARVIOINTIMENETELMÄT ... 32

7.1 Arvioinnin lähtökohdat ja rajaus ... 32

7.2 Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus ... 32

7.3 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ... 33

7.3.1 Nykytila, asutus, herkät kohteet ja muut toiminnot ... 33

7.3.2 Kaavoitus ja muut maankäytön suunnitelmat ... 34

7.3.3 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 39

7.3.4 Vaikutukset nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön ... 40

7.3.5 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 41

7.4 Maisema ja kulttuuriympäristö ... 41

7.4.1 Maiseman nykytila ... 41

7.4.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ... 43

7.4.3 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 45

7.4.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ... 45

7.4.5 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 53

7.5 Ilmasto ja ilman laatu ... 54

7.5.1 Nykytila ... 54

7.5.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 54

7.5.3 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun ... 54

7.5.4 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 55

7.6 Liikenne, melu ja tärinä ... 55

7.6.1 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 57

7.6.2 Vaikutukset liikennemääriin, liikenneturvallisuuteen, meluun ja tärinään ... 57

7.6.3 Rakentamisen ja toiminnan aikaiset melu- ja tärinävaikutukset ... 59

7.6.4 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 59

7.7 Pintavedet ... 60

7.7.1 Nykytila ... 60

7.7.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 70

7.7.3 Vaikutukset pintavesiin ... 71

7.7.4 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 73

7.8 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet ... 74

7.8.1 Nykytila kasvillisuus ja eläimistö ... 74

7.8.2 Natura 2000-alueet ja luonnonsuojelualueet ... 76

7.8.3 Muut luontokohteet ... 77

7.8.4 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 80

7.8.5 Luontovaikutusten arviointi ... 80

7.8.6 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 83

7.9 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi ... 84

7.9.1 Nykytila ... 84

7.9.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 88

7.9.3 Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ... 88

7.9.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ... 91

7.9.5 Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen ... 92

7.10 Onnettomuudet ja häiriötilanteet... 92

7.10.1 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 93

7.10.2 Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutusarviointi ... 93

7.10.3 Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen ... 98

7.11 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys ... 99

7.11.1 Nykytila ... 99

7.11.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 102

7.11.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 102

7.11.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset ... 103

7.11.5 Vaikutukset virkistyskäyttöön ... 104

7.11.6 Terveysvaikutukset ... 104

7.11.7 Vaikutukset elinkeinoihin ... 105

7.11.8 Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen ... 105

8 TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET ... 106

8.1.1 Arviointimenetelmät ... 106

8.1.2 Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 106

9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 107

9.1 Nollavaihtoehdon vaikutukset ... 113

10 VAIKUTUSTEN SEURANTA ... 114

10.1 Jätevesi-, jäähdytysvesi- ja vesistötarkkailu ... 114

10.2 Maaperä- ja pohjavesiseuranta ... 114

10.3 Jätekirjanpito ... 115

10.4 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seuranta ... 115 11 LÄHDELUETTELO ... 116

Liitteet Liite 1 Liite 2

Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Vesistövaikutusarvioinnin erillisliite

Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos, Lupanro 48/MML/16

ESIPUHE JA TYÖRYHMÄ

Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarkoituksena on ollut selvittää suunnitellun kloraattitehtaan laajennuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu huhtikuussa 2016 valmistuneen YVA-ohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja arviointityön tuloksena muodostunut arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Hankkeesta vastaavana toimii Kemira Chemicals Oy. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilöinä ovat toimineet Janne Tynninen ja Pentti Pakarinen. YVA-selostus on laadittu konsulttityönä Pöyryllä, jossa YVA-selostuksen laatimista on johtanut projektipäällikkö FM Maarit Korhonen.

YVA-menettelyn vaikutusarvioinneista ovat vastanneet seuraavat henkilöt:

Maankäyttö- ja maisemavaikutusten arviointi Maisema-arkkitehti Eeva Rapola, Pöyry Vesistöihin kohdistuvat vaikutukset FM (limnologi) Karoliina Jaatinen, Pöyry Luontovaikutusten arviointi

FM (biologi) Soile Turkulainen, Pöyry

Ihmisiin, talouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset KTM Leena-Kaisa Piekkari, Pöyry

Liikenne- ja ilmanlaatuvaikutusten arviointi DI (materiaalitekniikka) Annu Saari, Pöyry

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen FM (geologi) Maarit Korhonen

Kemikaaliturvallisuus, onnettomuudet ja häiriötilanteet FM (ympäristöhygienia) Anna-Liisa Koskinen, Pöyry

KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT

Arviointiselostuksessa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä:

LYHENNE SELITYS

a vuoden lyhyenne

d vuorokauden lyhenne

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FINIBA Kansallisesti tärkeä lintualue

Hankealue Hankealueella tarkoitetaan tässä YVA-selostuksessa aluetta, jolle kloraattitehtaan laajennus sijoittuu.

Hankkeesta

vastaava Kemira Chemicals Oy.

Kennosali

Kennosaliksi kutsutaan tehdassalia, jossa elektrolyysikennot sijaitsevat.

Natriumkloraattia valmistetaan elektrolysoimalla ruokasuolaa sähkökemiallisten ja kemiallisten reaktioiden avulla.

Kloraatti Natriumkloraatti (NaClO3) on kloraattitehtaan tuote. Sitä käytetään klooridioksidin valmistukseen metsäteollisuudessa.

Kloori Kloorikaasu (Cl2) on lipeätehtaan ja kloraattitehtaan välituote, joka syntyy natriumkloridista eli ruokasuolasta elektrolyysissä.

Konsultointivyöhyke

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa tuotantolaitosta tai varastoa ympäröivä vyöhyke, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen aiheutuu reunaehtoja

suuronnettomuusvaaraa aiheuttavasta laitoksesta. Konsultointivyöhyke ilmaisee sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Konsultointivyöhykkeen laajuuden määrittelee TUKES. Konsultointivyöhykkeitä koskevat rajoitukset voivat vaihdella laitoksen ja alueen ominaisuuksista riippuen.

ktr-m³ Kiintokuutiometri. Kiintokuutiometri on täyttä materiaalia sisältävä kuutio.

kV Kilovoltti, jännitteen yksikkö metriä mpy Metriä meren pinnan yläpuolella

MW Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW)

Natriumdikromaatti Natriumdikromaatti (Na2Cr2O7) kuuluu kuusiarvoisiin kromiyhdisteisiin. Se on kiinteä, voimakkaasti hapettava aine, jota käytetään kloraatin elektrolyysissä apuaineena.

Natura-alue Natura-2000 verkostoon kuuluva, erityisten suojelutoimien alue, jolla toteutetaan luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä.

SCI-alue Luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Site of Community Importance)

Seveso-laitos

Seveso III -direktiivin tarkoittama suuronnettomuusvaaran aiheuttava laitos (tehdas tai varasto). Suuronnettomuuden vaaran näillä laitoksilla aiheuttaa vaarallisten aineiden käsittely. Laitokset luokitellaan käytettyjen aineiden määrän ja laadun mukaisesti kasvavan riskitason mukaan ilmoitusvelvollisiksi laitoksiksi,

toimintaperiaateasiakirjalaitoksiksi ja turvallisuusselvitys-laitoksiksi.

SPA-alue Lintudirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Protection Area)

SVA Sosiaalisten vaikutusten arviointi TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto YVA Ympäristövaikutusten arviointi

1 JOHDANTO

Kemira Chemicals Oyj (myöhemmin hankkeesta vastaava) suunnittelee Joutsenon kloraattitehtaan laajentamista uudella kennosalilla sekä kapasiteetin lisäämistä nykyisillä kennosaleilla. Uusi kennosali sijoittuu uuteen tehdasrakennukseen, nykyisen kloraattitehtaan länsipuolelle. Laajennus ja rakentamistoimenpiteet sijoittuvat Kemiran Chemicals Oy:n omistamalle kiinteistölle.

Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehdasalue sijaitsee noin 3,5 kilometriä Joutsenon keskustasta itään, Pappilankankaalla, aivan valtatien 6 ja Helsinki-Joensuu junaradan pohjoispuolella. Tehdasalueelta on noin kilometri Saimaan rantaan. Lähin asutus sijoittuu alle kilometrin etäisyydelle tehtaan länsi- ja pohjoispuolelle. Tehdasalueelta on Imatralle 14 ja Lappeenrantaan 20 kilometriä (Kuva 1-1).

Kuva 1-1. Kemira Chemicals Oy:n tehdasalueen sijainti Joutsenossa.

YVA-lain (468/1994) 4 §:n mukaan hankkeissa, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ennen lupien hakemista ja hankkeen toteutuspäätöstä. YVA-asetuksen (713/2006) 2. luvun 6 §:n hankeluettelon 6e- kohdan nojalla YVA-lain mukaista arviointimenettelyä sovelletaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettuja vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti valmistaviin tehtaisiin. Tähän hankkeeseen sovelletaan YVA- menettelyä, koska kyseessä on laajamittaisesti kemikaaleja valmistava tehdas.

Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvataan kyseessä oleva hanke sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetyt ympäristövaikutukset, käytetyt arviointimenetelmät ja arviointityön tulokset.

Lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT

2.1 Hankkeesta vastaava

Kloraattitehtaan laajennuksesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä vastaa Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehdas.

Kemira Chemicals Oy syntyi, kun Kemira osti Finnish Chemicals Oy:n vuonna 2005. Vuonna 2009 yrityksen nimi muutettiin Kemira Chemicals Oy:ksi. Kemira Chemicals Oy:llä on kemikaalien tuotantolaitoksia Joutsenon lisäksi Sastamalassa, Oulussa, Kuusankoskella sekä Ruotsin Helsingborgissa. Kemira Chemicals Oy on osa Kemira Oyj:tä, jolla on toimintaa yhteensä 40 maassa. Kemiran toiminta keskittyy vesi-intensiiviseen teollisuuteen, kuten massa-

& paperi-, öljy- & kaasu- ja kaivosteollisuuteen sekä vedenkäsittelyyn. Joutsenon tehtaan nykyistä toimintaa on kuvattu tarkemmin luvussa 3.

2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus

Kemira Chemicals Oy suunnittelee olemassa olevan kloraattitehtaan laajennusta Joutsenossa.

Kloraatti toimii metsäteollisuudessa sellunvalkaisun raaka-aineena. Suomessa ja Ruotsissa metsäteollisuussektorin investoinnit ovat lisääntyneet ja kloraatin kysynnän kasvu liittyy metsäteollisuuden kasvuun. Myös maailmanlaajuisesti sellumarkkinat ovat piristyneet ja kysynnän odotetaan kasvavan.

Kloraatista valmistetaan sellutehtailla klooridioksidia, joka on tärkein valkaisukemikaali sulfaattiselluloosan valmistuksessa. Sellun keitossa massaan jää jonkin verran puun lingiiniä, joka muodostaa väriä aiheuttavia yhdisteitä sellumassaan. Valkaisukemikaali hajottaa näitä väriyhdisteitä sekä poistaa epäpuhtauksia, joita selluun on jäänyt. (Isotalo et al. 1983) Klooridioksidin käyttöä ei voida korvata muilla kemikaaleilla ilman merkittäviä investointeja ja sellun valmistuskustannusten nousua. Suomessa kloraattia valmistaa Kemiran lisäksi vain yksi tuottaja.

Joutsenon kloraattitehtaan laajennuksen jälkeen laitoksen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 152 000–170 000 tonnia kloraattia vuodessa toteutusvaihtoehdosta riippuen. Kloraatin tuotannon sivutuotteena syntyy vetyä, joka käytetään kattilalaitoksella höyryn tuotantoon sekä lipeätehtaalla suolahapon valmistukseen. Kattilalaitos tuottaa noin 93 % Joutsenon keskustaajaman alueen kaukolämmöstä.

2.3 Arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyssä tarkastellaan ja arvioidaan kahta tuotantokapasiteetiltaan erisuuruista toteutusvaihtoehtoa VE1 ja VE2. Mukana on myös nollavaihtoehto VE0, mikä tarkoittaa hankkeen toteuttamatta jättämistä. Näiden lisäksi arvioidaan tehtaalta Vuoksen sähköasemalle rakennettavan uuden 110 kV:n voimajohtolinjan ympäristövaikutukset.

Taulukossa 2-1 on esitetty arvioitavat vaihtoehdot, jotka on muodostettu hankkeen esisuunnittelun pohjalta.

Taulukko 2-1. Arvioitavat vaihtoehdot.

Nollavaihtoehto VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen eli kloraattitehdasta ei laajenneta eikä tuotantokapasiteettia kasvateta. Nykyinen tuotanto 85 000 t/a.

Vaihtoehto VE1 Nykyinen toiminta (kennosalit N1 ja N2) sekä uusi kennosali (N3), tuotantokapasiteetti yhteensä 152 000 t/a.

Vaihtoehto VE2 Uusi kennosali (N3) ja kapasiteetin lisäys olemassa oleviin saleihin (N1 ja N2), tuotantokapasiteetti yhteensä 170 000 t/a.

110 kV voimajohto

Hankkeen yhteydessä rakennetaan uusi 110 kV:n voimajohto tehdasalueen sähköasemalta Vuoksen sähköasemalle. Linjan pituus on noin 8 kilometriä. Voimajohto rakennetaan riippumatta kloraattitehtaan toteutusvaihtoehdosta.

Hankkeessa on tarkoituksenmukaista rakentaa vain yksi uusi kennosali vastaamaan markkinakysyntään. Kloraattia on valmistettu Joutsenossa jo vuodesta 1976 alkaen ja tehdasalueelle sijoittuvat jo nykyään kaikki tuotantoon liittyvät aputoiminnot, kuten suolavarasto, joka on osa Valtion huoltovarmuusvarastoa, lipeätehdas ja raakavedenotto ja -purku Saimaasta sekä kattilalaitos. Hankkeessa ei näin ole tarkoituksenmukaista tarkastella vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Joutsenon tehdas on logistisesti hyvällä sijainnilla kotimaan markkinoita ja Venäjän vientiä ajatellen.

2.4 Hankkeen aikataulu

Tehtaan laajennuksen esisuunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2015. Rakentaminen alkaa valmistelevilla töillä kesällä 2016 ja laajennusosan rakentaminen alkaa loppusyksyllä 2016.

Kaiken kaikkiaan rakentamistyöt alueella kestävät noin 18 kuukautta. Laajennusosan toiminnan käynnistyminen on suunniteltu tapahtuvan loppuvuodesta 2017.

2.5 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin

Kaksoisraiteen rakennustyöt Luumäen ja Imatran välillä on suunniteltu käynnistyvän vuonna 2018. Hanke on nostettu hallituksen kehysriihessä liikenneinfran kärkihankkeeksi vuosina 2017–2020. (Yle 2016) Kaksoisraiteen rakentamisella ei ole vaikutuksia kloraattitehtaan laajennushankkeeseen. Kloraattitehtaan laajennuksen turvallisuusvaikutusarvioinnissa huomioidaan hankkeen vaikutus raideliikenteeseen tehdasalueen kohdalla.

Suomessa metsäteollisuuden piristyminen ja uudet investoinnit kasvattavat kloraatin kysyntää, mutta metsäteollisuuden hankkeet eivät suoraan liity kloraattitehtaan laajennukseen, eikä niitä käsitellä tässä YVA-menettelyssä.

3 TEHDASALUEEN NYKYISET TOIMINNOT

3.1 Toiminnot

Tehdasalue sijoittuu Kemira Chemicals Oyj:n omistamalle Tapionkankaan tilalle RN:o 28.

Kloraatin tuotanto käynnistyi Joutsenossa 1976. Tehdasalueelle sijoittuvat kloraattitehtaan lisäksi lipeätehdas ja AKD-emulsiolaitos sekä FC Power Oy:n omistama kattilalaitos. Muita toimintoihin liittyviä rakenteita aidatulla tehdasalueella ovat konttori ja korjaamorakennus, kunnossapidon varastot, kemikaalien varastosäiliöt ja lastauspaikat, suolavarasto, jäteveden pienpuhdistamo, Woikoski Oy:n omistama vedyn paineistusasema ja täyttöasema sekä muuntoasema ja sähköliitäntä Fingridin 110 kV:n voimajohtoon. Oheistoimintoina ovat ruokala ja sosiaalitilat. Tehdasalueen ulkopuolelle, mutta Kemiran omistamille kiinteistöille sijoittuvat talousvesikaivo, jäähdytysvesipumppaamo ja jäähdytysveden purkuputki. Tehtailla työskentelee noin 70 henkilöä. Toimintojen sijoittuminen alueella on esitetty kuvassa (Kuva 3-1).

Kuva 3-1. Alueelle sijoittuvat tehdastoiminnot, varastosäiliöt (vaalean oranssi neliö) ja oheistoiminnot.

Joutsenon tehdasalue määritellään vaarallisia kemikaaleja käsitteleväksi ja varastoivaksi tuotantolaitokseksi, jolle on laadittu turvallisuusselvitys. Selvityksessä kuvataan laitoksen toiminta, suurimmat riskit ja niihin varautuminen sekä vaarallisten kemikaalien ominaisuudet ja merkinnät. Tämän pohjalta laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma, jossa kuvataan varautuminen riskien mukaisiin häiriöihin ja onnettomuuksiin.

Tehdasalueen ympärille on määritelty Seveso-III direktiivin (2012/18/EU) mukainen konsultointivyöhyke, mikä tarkoittaa, että vyöhykkeen sisällä kaavoitukseen ja rakentamiseen on

kiinnitettävä erityistä huomiota ja vyöhykkeen sisällä tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pelastusviranomaisen lausunto. TUKES määrittelee konsultointivyöhykkeen rajan ja Kemira Chemicals Oy:n tuotantolaitokselle se on yksi kilometri (Kuva 3-2). (TUKES 2016)

Kuva 3-2. Seveso III-direktiivin mukainen, TUKES:in määrittelemä kilometrin konsultointivyöhyke kuvassa sinisellä katkoviivalla.

Joutsenon tehtaiden raaka-aine- ja tuotevirrat sekä tuotteet on esitetty kuvassa (Kuva 3-3) ja toimintojen tarkempi kuvaus seuraavissa kappaleissa. Kloraatinvalmistuksen tarkempi prosessikuvaus on esitetty luvussa 4.

Kuva 3-3. Joutsenon tehtaiden raaka-aine- ja tuotevirrat sekä tuotteet.

Kloraattitehdas

Kloraattitehtaalla on nykyisin kaksi kennosalia (N1 ja N2), joissa tuotetaan yhteensä noin 85 000 tonnia kloraattia vuodessa. Nykyinen kloraatin varastointimäärä on 5 000 tonnia, josta liuosta on noin 2 840 tonnia. Liuos varastoidaan kahdessa tilavuudeltaan 1 000 m³:n varastosäiliössä tehtaan piha-alueella. Kiinteää kloraattia varastoidaan yhteensä maksimissaan 1 400 tonnia kahdessa 300 tonnin varastosiilossa ja yhdeksässä 10 tonnin lastaussiilossa, jotka sijaitsevat kloraattitehtaalla, sekä pienemmissä auto- ja junakuljetussäiliöissä.

Lipeätehdas

Lipeätehdas valmistaa lipeää, suolahappoa ja natriumhypokloriittia. Raaka-aineina käytetään suolaa, puhdistettua vettä ja sähköä. Lipeätehtaan prosesseissa käytetään lisäksi suolaliuoksen suodatusapuainetta, aktiivihiiltä ja ioninvaihtohartseja. Apuaine, aktiivihiili ja ioninvaihtohartsit toimitetaan tehtaalle säkeissä.

Lipeän valmistuskapasiteetti on 113 000 tonnia vuodessa ja varastointimäärä 5 000 tonnia.

Lipeää varastoidaan liuoksena tilavuudeltaan 90 m³:n välivarastosäiliössä ja kahdessa 1 200 m³:n varastosäiliöissä sekä IBC-konteissa. Tuote lähetetään asiakkaille pääasiassa liuoksena säiliöautoilla.

Lipeätehtaan valmistusprosessissa syntyy välituotteena klooria ja vetyä. Vetyä syntyy kapasiteetin mukaan noin 2 800 tonnia vuodessa ja se pääasiassa käytetään lipeätehtaalla suolahapon valmistukseen. Vetyä myydään Oy Woikoski Ab:lle paineistettavaksi ja edelleen myytäväksi. Vedyn ylimäärä, noin 325 tonnia vuosittain, päästetään ulkoilmaan.

Kloori käytetään suolahapon ja hypokloriitin valmistukseen. 100 % -suolahappoa valmistetaan maksimissaan 60 000 tonnia vuodessa ja sitä varastoidaan 33 %:n liuoksena laitoksella kerralla enintään 2 990 tonnia. Tuote varastoidaan 43 m³:n sisäsäiliössä, kahdessa 500 m³:n ja yhdessä 1 500 m³:n varastosäiliöissä tehtaan piha-alueella sekä IBC-konteissa. Suolahappo lähetetään asiakkaille säiliöautoilla ja kappaletavarakuljetuksina.

Natriumhypokloriitin valmistusmäärä on 40 000 tonnia 15-%:n liuoksena vuodessa.

Natriumhypokloriittia valmistetaan jatkuvatoimisella prosessilla imeyttämällä kloori lipeään.

Natriumhypokloriitin varastointimäärä varastosäiliöissä ja astioissa on yhteensä 518 liuostonnia.

Natriumhypokloriitti lähetetään asiakkaille liuoksena säiliöautoilla ja kappaletavarakuljetuksina tai käytetään omissa prosesseissa.

Lipeätehtaan tuotanto tapahtuu ympärivuorokautisesti, jatkuvatoimisena prosessina keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Tehtaan vuotuinen käyntiaika on 8 660 tuntia. Tehdas on seisokissa noin 100 tuntia vuodessa.

Suolavarasto

Kloraatti- ja lipeätehtaalla käytettävä suola varastoidaan toistaiseksi avokentällä. Uusi, katettu suolavarasto otetaan käyttöön vuoden 2016 lopussa. Suolaa varastoidaan tällä hetkellä noin 35 000 tonnia. Suolavaraston käyttöönoton jälkeen suolaa varastoidaan maksimissaan 15 000 tonnia tehtaalla ja loput varastoidaan Mustolan satamassa.

Kattilaitos

Kattilalaitos on Kemira Chemicals Oy:n ja Leppäkosken sähkön yhteisomistuksessa oleva miehittämätön voimalaitos (FC Power Oy). Voimalaitoksen pääkattila on polttoaineteholtaan 19 MW:n korkeapainehöyrykattila, jonka pääpolttoaineena toimii vety. Vety saadaan kloraatinvalmistuksen sivutuotteena. Kattilalaitos tuottaa sähköä ja prosessihöyryä sekä kloraatti- että lipeätehtaalle, lisäksi tuotetaan kaukolämpöä Joutsenon keskustaajamaan.

Kattilaitoksen varakattila on polttoaineteholtaan 10 MW:n kattila, jonka polttoaineena käytetään pääasiassa vetyä ja poikkeustilanteissa kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy varastoidaan tehtaan pihalla kaksoisvaippasäiliössä, jonka tilavuus on 99 m³. Lisäksi kattilaitoksella on kolme paineilmakompressoria ja varavoimakone sekä dieselöljysäiliö.

Jätevedenpuhdistamo

Jäteveden pienpuhdistamo toimii rinnakkaissaostusperiaatteella. Puhdistamolla käsitellään tehdasalueelta kertyvät talousvedet ja sosiaalitiloista kertyvät jätevedet rinnakkain tapahtuvana biologisena ja kemiallisena prosessina. Tulokaivoon johdettu jätevesi pumpataan välpän kautta 3,5 m³:n tasausaltaaseen ja sieltä edelleen 10 m³:n ilmastusaltaaseen. Ilmastusaltaan alkupäähän johdetaan myös lietevaraston kirkaste ja selkeytysaltaan palautusliete.

Ilmastusaltaasta ylijäämäliete pumpataan lietevarastoon, joka tyhjennetään tarvittaessa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkeen, jota pitkin vedet ohjataan Saimaan Kolarinlahteen. Puhdistamon toimintaa tarkkaillaan mittaamalla jäteveden virtaus vuorokaudessa, ilmastusaltaan pH ja happipitoisuus. Puolen tunnin laskeumat tehdään ilmastus- ja palautusaltaista. Lisäksi mitataan selkeyttämön näkösyvyys. Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus tekee analyysit kaksi kertaa vuodessa ympäristöluvan mukaisesti.

AKD-tuotanto

AKD-emulsion valmistus käynnistyi vuonna 2013. Toiminta on sijoitettu nestekloorilaitteistoilta vapautuneisiin tiloihin lipeätehtaalla. AKD-emulsiota käytetään paperi- ja kartonkituotteiden hydrofobointiin (veden hylkimiseen). AKD-emulsioiden valmistuksessa prosessin raaka-aineina on AKD-vaha, tärkkelys ja vesi. Lisäksi käytetään säilöntä- ja apuaineita joista tärkeimmät ovat hartsiemulsio ja polyalumiinikloridi. AKD-emulsiot on luokiteltu vaarattomiksi aineiksi.

3.2 Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit

Raaka-aineena käytettävän suolan vuotuinen käyttömäärä on nykyisin noin 135 000 tonnia, josta lipeätehdas käyttää 83 000 tonnia ja kloraattitehdas 42 000 tonnia.

Taulukossa 3-1 on esitetty luettelo kloraatti-, lipeä- ja kattilaitoksella nykyisin käytettävistä vaarallisiksi luokitelluista kemikaaleista. Taulukko sisältää vain tuotantoon liittyvät kemikaalit.

Lisäksi laitoksilla käytetään pieniä määriä kemikaaleja muun muassa kunnossapidossa.

Kattilalaitoksella käytetään kattilakemikaaleja.

Taulukko 3-1. Kloraatti-, lipeä- ja kattilaitoksella nykyisin käytettävät vaaralliset kemikaalit ja polttoaineet.

Kemikaali Tarkenne Olomuo-

to

Käyttömäärä enintään

(t/a)

Varastointi- määrä

(t/a) Ammoniakkivesi 25% Kloorivuodon etsinnän

apuaine neste 0,3 0,3

Ferrisulfaatti Apuaine

jätevesilaitoksella vesiliuos 0,3 3

Kalsiumkloridi

Apuaine epäpuhtauksien poistossa

kloraattiliuoksesta

jauhe 7 3

Kemikaali Tarkenne Olomuo- to

Käyttömäärä enintään

(t/a)

Varastointi- määrä

(t/a) Polyalumiinikloridi Apuaine vesilaitoksella ja

AKD-tuotannon raaka- aine

neste 150 40

Kloori

Välituote, palautuvien tuotepakkausten tyhjennys prosessin raaka-aineiksi

kaasu 50 000 2 000

Liuotettu kloraatti Tuote 50%

vesiliuos 65 000 3 600

Kiinteä kloraatti Tuote 99,5%-

jauhe 20 000 1 400

Natriumdikromaatti Apuaine kloraatti elektrolyysissä

60%-

liuos 2 3

Natriumhydroksidi Tuote ja apuaine

1, 20, 32 ja 50 % - liuos

113 000

(100 %) 5000

Natriumhypokloriitti Tuote liuos 40 000

(liuos tn)

518 (liuos tn) Natriumkarbonaatti

Apuaine epäpuhtauksien poistossa

kloraattiliuoksesta

jauhe 7 2,5

Natriummetabisulfiitti Apuaine jäteveden

pelkistyksessä jauhe 7 2,5

Kevyt polttoöljy FC Power -varakattilan

polttoaine neste 25 85

Dieselöljy

Varavoimakoneiden (3kpl)

polttoaine

Dieselsäiliöt (2kpl)

neste 20 10

Suolahappo Tuote ja apuaine 33 %-

liuos 60 000 2 990

Vety Tuote ja raaka-aine kaasu 6 500 9

Vetyperoksidi Apuaine kloraatin valmistuksessa

50 %-

liuos 300 45

Fennosize G AKD emulsio + hartsiliima

Tuote vesidis-

persio 5 000 100

Alumiinisulfaatti Lisäaine AKD-emulsion valmistuksessa

kiinteä 35kg säkki

40 10

Ammoniumpersulfaatti Lisäaine AKD-emulsion valmistuksessa

kiinteä aine 25kg säkki

10 4

Biosidi-1 Säilöntäaine AKD-

emulsion valmistuksessa

neste IBC- kontti

25 2

Biosidi-2 Säilöntäaine AKD-

emulsion valmistuksessa

neste IBC- kontti

25 2

Hartsiliima Raaka-aine AKD-

gammaemulsion valmistuksessa

emulsio varasto- säiliö

200 60

3.2.1 Nestemäisten kemikaalien varastointi

Liuotettu kloraatti, suolahappo, lipeä, vetyperoksidi ja hypokloriitti sekä kevyt polttoöljy varastoidaan säiliöissä piha-alueella. Kaikki varastosäiliöt on sijoitettu jokaiselle säiliölle varattuun suoja-altaaseen. Suoja-altaat on mitoitettu siten, että niihin mahtuu suurimman säiliön tilavuus 110 %:sti. Ulkona oleviin suoja-altaisiin kerääntyvät sadevedet johdetaan tarkastuksen

jälkeen hallitusti pumppukaivoon. Suoja-altaiden tyhjennyslinjoissa venttiilit ovat normaalisti aina kiinni. Säiliöalueita seurataan kenttäkierroksilla päivittäin.

Lipeätehtaan tuotteiden varastosäiliöiden suoja-altaista sadevedet johdetaan pumppukaivoihin (lipeällä ja hypokloriitilla yhteinen, suolahapolla oma). Pumppukaivoissa on kiinteä jatkuvatoiminen pH-mittaus ja pintahälytys, joiden perusteella operaattorit käynnistävät tyhjennyspumput. Mikäli pH ei ole neutraali, johdetaan vedet lipeätehtaalle neutraloitavaksi.

Mikäli pH on neutraali, voidaan sadevedet johtaa prosessiviemäriin.

Vetyperoksidisäiliön suoja-altaasta sadevedet tyhjennetään kenttäkierrosten tarkastusten perusteella, suoja-altaassa ei ole pintavahtia.

Liuoskloraatin varastosäiliöiden vuotoaltaista sadevedet johdetaan pumppauskaivoon, jossa johtokykymittaus ja pintahälytys, joiden perusteella sadevedet pumpataan kontrolloidusti prosessiviemäriin. Prosessiviemärissä on vielä toinen johtokykymittaus. Mikäli johtokyky osoittaa, ettei vesi ole puhdasta sadevettä, se palautetaan tehtaan prosessiin.

Kiinteän kloraatin varastosiilo sisätiloissa, on varustettu pölynpoistolla. Natriumdikromaattikontit säilytetään ulkovarastossa vuotoaltaan päällä. Prosessitilassa käytössä oleva kontti säilytetään myös vuotoaltaan päällä.

3.3 Liikenne

Tehdasalueen liikenne muodostuu raaka-aineen, kemikaalien ja tuotteiden kuljetuksista, jotka tehdään sekä säiliöautokuljetuksina että kappaletavarana kuorma- ja jakeluautoilla.

Tuotekuljetuksista osa on junakuljetuksia. Liikennettä on alueella vuorokauden ympäri, painottuen päivätyöaikaan 7.00–16.00.

Raskas liikenne kulkee valtatien 6 kautta Rantatielle, joko Saimaantien liittymän (3932) tai liittymän Ahola-Jänhiälä (60) kautta. Rantatieltä käännytään Tapiolankaarelle ja siitä raskaan liikenteen portin kautta tehdasalueelle. Tehdasalueella liikennöi noin 37 raskasta ajoneuvoa päivässä, joiden kertakuljetusmäärä on keskimäärin 45 tonnia. Tähän sisältyvät kloraatti- ja lipeätehtaan tuote- ja kemikaalikuljetukset, AKD-emulsiolaitoksen kappaletavarakuljetukset sekä Woikoski Oy:n toimintaan liittyvät kuljetukset, jotka hakevat vetykontteja paineasemalta. Raaka- aineena käytettävää suolaa tuodaan alueelle noin 13 kuljetusta päivässä. Lisäksi on oheistoimintojen kuten varaston- ja ruokalan kuljetuksia keskimäärin kolme kuljetusta päivässä.

Junakuljetuksia on kaksi junaa viikossa. Yhdessä junassa on 2–5 vaunua ja yhdessä vaunussa on kaksi 30 tonnin konttia. Vaunut vaihdetaan kaksi kertaa viikossa, jolloin pistoraiteelle tuodaan tyhjiä vaunuja lastattavaksi ja viedään 2–5 täyttä vaunua eli 120–300 tonnia kloraattia.

Kertakuljetusmäärä riippuu asiakkaiden tarpeista. Ratapiha-aluetta operoi VR.

Raaka-aineena käytettävä suola tuodaan laivoilla Hollannista Mustolan satamaan ja Honkalahden teollisuuslaituriin. Laivojen kapasiteetti on noin 2 500 tonnia ja kuljetuksia on 6–8 laivaa kuukaudessa sulan veden aikana. Talvella suolalaivoja ei liikennöidä. Honkalahdessa purettavien laivojen suola kuljetetaan rekoilla välittömästi tehtaan suolavarastoon, koska Honkalahdessa ei ole varastointia. Kuljetuksia Honkalahdesta on keskimäärin 68 autoa viikossa (touko-joulukuu). Mustolan satamasta kuljetuksia on 58 autoa viikossa (tammi-huhtikuu).

Liikennereitit tehtaalle on esitetty kuvassa (Kuva 3-4).

Kuva 3-4. Kuljetusreitit Mustolan satamasta ja Honkalahden teollisuuslaiturilta tehdasalueelle.

3.3.1 Lastaus- ja purkupaikat

Suolahapon-, lipeän- ja natriumhypokloriitin lastaus- ja purkupaikat on varustettu lastauslaatalla, jossa korotetut reunat ja kallistukset. Mahdollinen vuoto johdetaan pumppukaivoon, josta se pumpataan pH:n perusteella tehtaalle neutralointiin tai prosessiviemäriin. Lastaus- ja purkualueille kertyvät sadevedet johdetaan pumppukaivoon, jos ne pumpataan kontrolloidusti suoraan prosessiviemäriin ja edelleen purkuputkea pitkin Kolarinlahteen.

Kloraatin lastaus tapahtuu katetussa lastauspaikassa kloraattitehtaan päädyssä. Mahdolliset vuodot kerääntyvät pumppauskaivoon, josta ne johdetaan tehtaalle käsittelyyn tai prosessiin.

Vetyperoksidin purkupaikalla mahdolliset vuodot kerätään viemäriin, jossa on viemärisulku.

Sulku on aina kiinni. Purkupaikalle kerääntyvät sadevedet lasketaan hallitusti viemäriin, josta ne ohjautuvat purkuputkeen ja edelleen Kolarinlahteen.

AKD-emulsion lastaus tapahtuu AKD-laitoksen/varaston sisällä. Mahdolliset vuodot kerätään lattiakanaaleihin, jotka johtavat pumppauskaivoon, josta edelleen vuoto johdetaan hylkysäiliöön.

AKD-jätevedet toimitetaan ulkopuoliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kattilalaitoksen kevyen polttoöljysäiliön purkupaikka on varustettu öljynerotuskaivolla. Kaksoisvaipallisessa öljysäiliössä on ylitäytön estin ja vuotovahti.

3.4 Veden käyttö ja jätevedet

Kloraatti- ja lipeätehtaan sekä kattilalaitoksen toiminnassa tarvittava raakavesi otetaan Saimaasta Hinkanlahdesta. Raakaveden imuputki sijaitsee noin 150 metriä rannasta noin 10 metrin syvyydessä (Kuva 3-5). Raakaveden imuputken päässä on noin 90 asteen putkikäyrä, jonka jälkeen putki nousee pohjasta noin kolme metriä pintaa kohti. Imuputken suulla on terässiivilä, joka estää isokokoisen irtoaineksen pääsyn imuputkeen, mutta esimerkiksi pienet kalat pääsevät putkeen.

Kuva 3-5. Raakaveden ottoputki sinisellä ja purkuveden putki punaisella katkoviivalla.

Saimaan raakavettä käytetään sellaisenaan jäähdytysvetenä sekä lisäksi hiekkasuodatetun ja demineralisoidun veden valmistamiseen lipeätehtaalla. Jäähdytysveden kokonaiskulutus tehdasalueella on noin 6,5 milj. m³ vuodessa. Hiekkasuodatetun veden kulutus noin 60 000 m³ vuodessa ja demineralisoidun veden kulutus on keskimäärin 280 000 m³ vuodessa.

Kloraattitehtaan prosessi- ja jäähdytysveden kulutus on noin 5,1 milj. m³ vuodessa.

Talousvesi otetaan omasta kaivosta, ja sen kulutus on noin 10 m³ vuorokaudessa ja keskimäärin 3 800 m³ vuodessa.

Joutsenon tehtailla jätevettä muodostuu demivesilaitoksen ja suolaliuosioninvaihtimien elvytyksistä, erilaisista pesuvesistä sekä saniteetti- ja käyttövedestä. Tehtailta pesuvedet kerätään keskuskeräilykaivoon ja ioninvaihtimien vedet regenerointivesien säiliöön. Happamat tai emäksiset liuokset neutraloidaan joko suolahapolla tai lipeällä noin 50 m³:n panoksina jäteveden neutralointisäiliössä, jossa kaikki erät analysoidaan ennen johtamista prosessivesiviemäriin. Jäähdytysvesien poistoissa on kriittisissä paikoissa johtokykymittaukset.

Saniteetti- ja muut sosiaalitiloista kertyvät pesuvedet puhdistetaan omassa pienpuhdistamossa rinnakkaissaostuksella. Saniteetti ja sosiaalijätevedet johdetaan pienpuhdistamolta poistoviemäriin ja veden laatua seurataan omaseuranta arkisin. Puhdistettua jätevettä johdetaan 3–8 m³/päivä purkuputken kautta Saimaan Kolarinlahteen.

Jäähdytysvesi, jonka virtaus on noin 700 m³/h ja jonka lämpötila on kesällä korkeimmillaan + 45 Cº ja talvella + 21 Cº sekä puhdistetut prosessijätevedet johdetaan Saimaan Kolarinlahteen. Purkuputki sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä rannasta noin seitsemän metrin syvyydessä (Kuva 3-5).

AKD-laitoksella syntyy vuosittain noin 2 150 tonnia AKD-pitoisia jätevesiä, jotka toimitetaan ulkopuoliselle jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn.

Mahdollisen tulipalon yhteydessä sammutusvesiin voi joutua kemikaaleja palon aiheuttaman laite-, säiliö- tai putkirikon vuoksi. Palovedet johdetaan keskuskeräilyyn ja tarvittaessa edelleen johonkin tehtaalla tyhjänä olevaan säiliöön vaarattomaksi käsittelyä varten.

3.5 Päästöt ilmaan

Kloraatti- ja lipeätehtaan toiminnassa syntyy ilmapäästöjä, jotka koostuvat pääosin kloraatista, vedystä, kloorista ja kloorivedystä. Suolahappolaitoksen poistokaasu sisältää lähinnä vetyä ja typpeä sekä pieniä määriä kloorivetyä. Tehdasalueen ilmapäästöt vuonna 2015 on esitetty taulukossa 3-2.

Taulukko 3-2. Tehdasalueen merkittävimmät päästöt ilmaan vuonna 2015.

Komponentti Päästömäärä

(t/a)

Hiilidioksidi (CO2) 89

Rikkidioksidi (SOx) 0,5

Typenoksidit (NOx) 11

Vety (H2) 650

3.6 Toiminnassa muodostuvat jätteet

Koko toiminnassa, mukaan lukien lipeätehdas, kloraattitehdas, AKD-emulsio ja muut oheistoiminnot, syntyy vuosittain jätettä noin 350 tonnia vuodessa, josta:









4 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS

4.1 Sijainti ja tuotantokapasiteetti

Kloraattitehtaan laajennusosa, kennosali N3, sijoittuu nykyisen tehtaan viereen (Kuva 4-1).

Uuden kennosalin rakennusalan vaatima pinta-ala aputiloineen on noin 2 600 m². Tehtaan nykyistä 110 kV:n sähköasemaa laajennetaan yhdellä katkaisijakentällä ja tehdasalueelle rakennetaan uusi päämuuntaja. Uusi, katettu suolavarasto otetaan käyttöön vuoden 2016 lopulla. Uusien toimintojen sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 4-1.

Kuva 4-1. Kloraattitehtaan laajennusosan, muuntoaseman laajennuksen ja uuden suolavaraston sijoittuminen tehdasalueelle.

Kloraattitehtaan tuotantokapasiteetti tällä hetkellä kahdella kennosalilla (N1 ja N2) on yhteensä 85 000 tonnia vuodessa. Vaihtoehdossa VE1 rakennetaan uusi kennosali (N3), jolloin tuotantokapasiteetti nousee 152 000 tonniin vuodessa. Vaihtoehdossa VE2 rakennetaan uusi kennosali (N3) ja kasvatetaan nykyisen kloraattitehtaan kapasiteettia yhteensä 170 000 tonniin vuodessa. (Kuva 4-2)

Kuva 4-2. Kloraatin valmistuksen tuotantomäärät vaihtoehdoissa VE1 ja VE2.

Kloraattitehtaan laajennus suhteessa nykyisiin raaka-aine- ja tuotevirtoihin on esitetty kuvassa alla (Kuva 4-3).

Kuva 4-3. Kloraattitehtaan laajennus nykyiseen valmistusprosessiin. Uusi kennosali N3, kuvassa vihreällä.

Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 liuotetun kloraatin määrä kasvaa nykyisestä 2 700 m³:sta prosessilaitteiden ja säiliöiden tilavuuden myötä 1 100 m³:lla, ollen kokonaisuudessaan 3 800 m³. Liuotettu kloraatti varastoidaan kahdessa 1 000 m³ varastosäiliöissä tehtaan pihalla.

Mikäli kloraatin valmistuksessa valitaan vaihtoehto VE2, jossa kasvatetaan tuotantomäärää myös nykyisissä kennosaleissa, voidaan myöhemmin rakentaa kolmas liuotetun kloraatin varastosäiliö. Tämä lisää liuotetun kloraatin varastointimäärää 1 000 m³:lla, jolloin kokonaisvarastointimäärä on 4 800 m³.

Molemmissa vaihtoehdoissa kiteinen kloraatti voidaan varastoida kahteen 300 tonnin siiloon sekä lisäksi lastauspaikalla sijaitsevissa siiloissa voidaan varastoida 95 tonnia kiteistä kloraattia.

Autolastauspaikan modernisoinnin yhteydessä kuivan kloraatin varastointimäärä voi hiukan lisääntyä.

4.2 Kloraatin valmistuksen prosessikuvaus

Kloraatinvalmistuksen raaka-aineina käytetään suolaa, puhdistettua vettä ja sähköä.

Natriumkloraatin valmistus voidaan jakaa seuraaviin osaprosesseihin:











Prosessissa suolasta ja vedestä muodostuu elektrolyysissä tasavirran avulla natriumkloraattia ja vetyä. Prosessissa kloraattiliuos kiertää kennoissa ja väkevöityy. Väkevöityneestä liuoksesta erotetaan pieni osa kerrallaan ja johdetaan kiteyttimeen. Natriumkloraatti kiteytetään, lingotaan ja kuivataan. Tämän jälkeen kloraatti voidaan joko liuottaa uudelleen ja siirtää varastosäiliöön odottamaan myyntikuljetusta tai varastoida kuivatuotteena ja myydä siten eteenpäin. Kloraatin valmistusprosessi on esitetty kuvassa 4-4.

Kennosalissa on kennoliuossäiliöt, joihin prosessiliuos voidaan tarvittaessa tyhjentää.

Liuoskierron osalta systeemi on suljettu, sillä kiteytyksestä ja lingoilta tuleva emäliuos ja lauhde palautetaan prosessiin. Kiertoliuoksen pH:ta säädellään suolahapolla ja lipeällä. Apuaineina käytettävät suolahappo ja lipeä ovat lipeätehtaalla tuotettuja. Natriumdikromaattia käytetään prosessin stabilointiin ja hyötysuhteen hallitsemiseen.

Kuva 4-4. Kloraatin valmistusprosessi.

Kloraatin valmistuksessa vetyä syntyy jatkossa kolmen kennosalin elektrolyyseissä noin 10 000 tonnia vuodessa. Kemira ei varastoi vetyä vaan se johdetaan suoraan käyttökohteisiin eli kattilalaitokselle ja lipeätehtaalle. Kattilaitoksella vety pääosin käytetään höyryn valmistuksessa.

Lipeätehtaalle vety käytetään suolahapon valmistukseen. Ylimäärävety poistuu ulkoilmaan.

Kloraattitehtaan laajennuksen myötä kanaviston tilavuus laajenee, joten vedyn määrä lisääntyy hieman. Lisäksi Woikoski paineistaa vetyä kontteihin kuljetusta varten, mutta varastointimääriä ei olla lisäämässä kloraattitehtaan laajennuksen myötä.

Kloraattitehtaan tuotanto tapahtuu ympärivuorokautisesti jatkuvatoimisena prosessina keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Vuotuinen käyntiaika on keskimäärin 8 600 tuntia ja tehdas on seisokissa noin 160 tuntia vuodessa.

4.3 Kloraatin valmistuksen raaka-aineet ja kemikaalit

Kloraatin valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien nykyiset käyttömäärät sekä vaihtoehdoissa 1 ja 2 käytettävät määrät on esitetty taulukossa (Taulukko 4-1).

Taulukko 4-1. Kloraatin valmistuksen raaka-aineiden ja kemikaalien käyttömäärät vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2.

Raaka-aine

Nykyinen käyttömäärä

VE0 (t/a)

Käyttömäärä VE1 (t/a)

Käyttömäärä VE2 (t/a)

Suola 45 900 82 000 91 800

Suolahappo 100 % 900 1 600 1 800

Lipeä 100 % 2 300 4 150 4 600

Vetyperoksidi 166 296 332

Natriumdikromaatti 1,7 3,4 3,4

Hiekkasuodatettu vesi 60 000 70 000 78 000

Demineralisoitu vesi 11 200 25 000 27 500

Suolaa varastoidaan kiinteistöllä erillisessä katetussa suolavarastossa noin 15 000 tonnia ja loput Mustolan satamassa, josta sitä tarpeen mukaan tuodaan autokuljetuksina tehdasalueelle.

Prosessin apuaineina käytetään suolahappoa ja lipeää, jotka saadaan putkitoimituksena lipeätehtaalta. Tuotannon kasvun vaatima raaka-aineen lisäys voidaan tuottaa lipeätehtaan nykyisellä tuotantokapasiteetilla. Apuaineena käytetään myös vetyperoksidia, joka sitoo prosessissa vapaata klooria. Vetyperoksidi varastoidaan ulkona olevassa 45 m³ varastosäiliössä.

Prosessissa käytettävä vesi otetaan Saimaasta, Hinkarannasta, missä sijaitsee raakavesipumppaamo. Kloraattitehtaan kokonaisvesimäärä ei muutu nykyisestä kummassakaan vaihtoehdossa, jäähdytysveden käytön tehostamisen vuoksi. Prosessivesien (hiekkasuodettu- ja demivesi) määrät kasvavat hyvin vähän. Prosessiin tarvittava sähkö otetaan Fingridin verkosta.

Molemmissa tarkasteltavissa hankevaihtoehdoissa natriumdikromaatin käyttömäärä kaksinkertaistuu nykyisestä 17 tonnista 34 tonniin vuodessa. Natriumdikromaatti toimitetaan tehtaalle 1 m³ IBC-konteissa, jotka varastoidaan suoja-altaiden päällä. Kertavarastointimäärä on kaksi IBC-konttia.

Lisäksi tehdasalueella on käytössä typpeä inertointikaasuna. Typpi toimitetaan Joutsenon tehtaiden typpiasemalle autokuljetuksina.

4.4 Kloraatin valmistuksessa käytettävä prosessivesi Veden tarve ja hankinta

Kloraattitehdas tarvitsee Saimaan Hinkanrannasta otettua vettä kloraatin valmistusprosessiin sekä jäähdyttämään kloraatin valmistusprosessia. Kloraattitehtaan prosessi- ja jäähdytysveden tarve on nykyisin 5,1 milj. m³ vuodessa. Tuotannon laajennus (VE1 ja VE2) ei aiheuta prosessi- tai jäähdytysvesimäärän lisäämistä.

Kloraatin valmistuksessa käytettävä vesi on hiekkasuodatettua vettä. Hiekkasuodatus tapahtuu lipeätehtaalla, josta se johdetaan putkea pitkin kloraattitehtaalle. Prosessivesi kiertää tehtaan prosessissa. Osa vedestä sitoutuu valmiiseen tuotteeseen. Hankevaihtoehdosta riippumatta prosessissa käytettävä vesimäärä ei merkittävästi muutu nykyisestä.

Kloraattiprosessi tuottaa lämpöä, jota viilennetään jäähdytysvedellä. Jäähdytysvesi on Saimaan Hinkanrannasta otettua järvivettä. Kloraattitehtaalla käytettävän jäähdytysveden määrä ei muutu nykyisestä kummassakaan hankevaihtoehdossa. Laajennuksen jälkeen nykyinen jäähdytysvesimäärä kiertää uuden kennosalin kautta, johon rakennetaan jäähdytystornit, joiden kautta jäähdytysvesi kulkee. Tällöin jäähdytysvedestä siirtyy ylimäärä lämpöä ulkoilmaan. Näin ollen Saimaan Kolarinlahteen palautettavan veden määrä tai lämpötila eivät muutu nykyisestä.

Prosessijätevedet ja jäähdytysvedet

Kloraattitehtaan toiminnasta ei muodostu ympäristöön johdettavia prosessijätevesiä, koska tehtaalla käytettävä vesi kiertää prosessissa. Salin lattian pesuvedet johdetaan lattiakanaalien kautta keskuskeräilykaivoon, josta ne palautetaan takaisin prosessiin. Prosessiviemäriin pumpataan vain satunnaisesti puhtaita pesuvesiä, joiden pH on välillä 5–9. Häiriö- tai onnettomuustilanteissa saattaa muodostua vettä, jota ei voida suoraan palauttaa prosessiin.

Tällaiset jätevedet voivat sisältää prosessissa käytettävää dikromaattia, jolloin vedet kerätään talteen jatkokäsittelyä varten. Prosessiviemäriin ja edelleen purkuputkea pitkin Saimaan Kolarinlahteen johdettaville vesille on asetettu kromipitoisuudelle päästöraja. Raja ei ole toiminnassa ylittynyt. Vedestä otetaan kerran kuukaudessa vuorokauden keräilynäyte ympäristöluvan mukaisesti.

Jäähdytysvesi on Saimaan raakavettä, joka kiertää tehtaan putkissa eikä se missään vaiheessa ole kosketuksissa raaka-aineiden, kemikaalien tai valmiin tuotteen kanssa, joten vesi ei kontaminoidu kierron aikana. Näin ollen jäähdytysvesi lasketaan saman laatuisena Kolarinlahteen kuin se on aiemmin Hinkarannasta otettu. Veden virtaus purkuhetkellä on noin 700 m³/h ja lämpötila kesällä korkeimmillaan + 45 ºC ja talvella + 21 ºC.

4.5 Hulevedet

Hulevedet kloraattitehtaan pihalta, rakennusten katoilta sekä tiealueilta johdetaan öljynerotuskaivon kautta imeytyskenttään. Öljynerotuskaivon yhteyteen rakennetaan viemärinsulkuventtiili.

4.6 Päästöt ilmaan

Kloraatin valmistuksessa muodostuu vetyä noin 10 000 tonnia vuodessa, mikä voidaan hyödyntää tehtaan prosesseissa ja kattilalaitoksella yli 85 %:sti. Ylimäärävety johdetaan ulkoilmaan. Vedyn mukana voi ilmaan joutua vähäisiä määriä klooria. Muutoin itse valmistusprosessista ei aiheudu ilmapäästöjä.

Kloraattitehtaan toimintaan liittyvät raaka-aine- ja tuotekuljetukset aiheuttavat jonkin verran päästöjä ilmaan. Lisääntynyt liikenne ja tuotannon energiankulutuksen kasvu aiheuttavat välillisesti kasvihuonepäästöjä ja heikentävät ilmanlaatua, mutta vaikutukset ovat määrältään vähäisiä. Vaikutusalue on osittain seudullinen ja liikenteen osalta osin valtakunnallinen.

Kuivan kloraatin lastauksessa junavaunuihin ja autosäiliöihin tapahtuu jonkin verran pölyämistä.

Pakkaus tapahtuu kuitenkin sisätiloissa, missä on pölynpoisto.

4.7 Jätteet

Kloraatin valmistuksen yhteydessä syntyy dikromaattipitoista sakkaa, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Jäte toimitetaan käsiteltäväksi Ekokemille. Nykyisellä tuotantomäärällä sakkaa muodostuu noin 18 tonnia vuodessa. Laajennuksen myötä määrä kaksinkertaistuu noin 35 tonniin.

Hanke ei aiheuta muita merkittäviä muutoksia laitoksella syntyvien jätteiden määrään tai laatuun.

4.8 Liikenne

Nykyiset kuljetusmäärät sekä hankevaihtoehtojen 1 ja 2 kuljetusmäärät on esitetty taulukossa (Taulukko 4-2).