Pvm: 13.1.2020
Dnro: POPELY/2611/2019
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) SOVELTAMISESTA YKSITTÄISTAPAUKSESSA 110 kV
VOIMAJOHTOHANKKEESSA VAALA-KESTILÄ
HANKE 110 kV voimajohtohanke välillä Vaalan Metsälamminkangas - Siikalatvan Kestilä.
HANKKEESTA VASTAAVA Kajave Oy
PL 5, 87101 Kajaani ASIAN VIREILLETULO
Kajave Oy suunnittelee uutta 110 kV voimajohtoa Vaalan Metsälamminkankaalta Siikalatvan Kestilään. Uusi 110 kV voimajohto on osa Kajave Oy:n pitkän tähtäimen suunnitelmaa 110 kV yhteydestä Vuolijoelta Metsälamminkankaan kautta Kestilän sähköasemalle.
Metsälamminkangas – Kestilä voimajohdon esisuunnitteluvaiheessa on tarkasteltu kolmea eri reittivaihtoehtoa, joista jatkosuunnitteluun valittiin kaksi reittiä.
Voimajohtohanke eri reittivaihtoehtoineen on esitelty Vaalan ja Siikalatvan kunnille sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Pohjois-Pohjanmaan liitolle syyskuussa 2019 pidetyissä viranomaisneuvotteluissa. Voimajohtohankkeen suunnittelusta sekä hankkeeseen liittyvistä lupa-asioista vastaa Rejlers Finland Oy.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta pyydetään päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Laki- ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttää YVA-menettelyä vähintään 220 kilovoltin maanpäällisille voimajohdoille, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Lisäksi YVA- menettelyä sovelletaan yksittäistapauksissa hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeesta vastaava katsoo, että YVA-menettely ei ole tarpeen.
HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT Hankkeen kuvaus
Siikalatvan kunnan Kestilän alueen sähkö siirretään 110 kV siirtoyhteydellä Nuojualta Jylhämän voimalaitokselle, josta on edelleen yhteys Säräisniemen kytkinlaitteen kautta Kestilän 110/20 kV sähköasemalle. Yhteyden kokonaispituus Fingrid Oyj:n kantaverkosta Kestilän sähköasemalle on noin 48 kilometriä. Saman siirtoyhteyden kautta syötetään myös Pyhännän kunnan alue. Siirtoyhteyden johto-osuuksien rakenteet ovat 36 – 54 vuotta vanhoja ja kunnoltaan heikkoja. Vikaantumisriskiä ja kunnossapitokuluja ovat erityisesti nostaneet maaperusteiset pylväsrakenteet.
Kestilän alueella on käynnistymässä Abo Wind Oy:n Kokkonevan tuulipuiston rakentaminen 2020. Kajave Oy ja Abo Wind Oy ovat tehneet liittymissopimuksen tuulipuiston liittämisestä 110/33 kV muuntajan kautta Kajaven Kestilän sähköasemalle. Kokkonevan tuulipuistossa on tarve nostaa jo aiemmin sovittua liittymistehoa, mikä ei ole mahdollista ilman nykyisen Nuojua - Jylhämä – Säräisniemi – Kestilä 110 kV johtoyhteyden siirtokapasiteetin kasvattamista nykyistä 110 kV verkkoa vahvistamalla.
Kajave Oy on edellä mainituista syistä päätynyt toteuttamaan 110 kV johtoyhteyden välille Vuolijoki – Metsälamminkangas - Kestilä, joka yhdessä Vuolijoki - Piiparinmäki - Pyhäntä - Kestilä johtoyhteyden kanssa muodostaa seitsemän sähköasemaa käsittävän 110 kV rengasyhteyden kantaverkon Vuolijoen sähköasemalta. Tämä mahdollistaa jatkossa näiden sähköasemien syöttämisen kantaverkon sähköasemalta kahdesta suuntaa.
Uudella 110 kV rengasyhteydellä parannetaan alueen toimitus- ja huoltovarmuutta sekä korvataan ikääntyneitä verkonosia. Lisäksi tämän 110 kV rengasyhteyden kautta voidaan liittää myös alueen tuulivoimaa kantaverkkoon. Metsälamminkangas - Kestilä 110 kV voimajohdon myötä voidaan myös vapauttaa merkittävästi nykyisen Jylhämä - Säräisniemi - Kestilä 110 kV voimajohdon johtoaluetta muuhun käyttöön.
Suunnitteilla olevan Metsälamminkangas – Kestilä 110 kV voimajohdon pituus on noin 24,6 km, josta noin 4,2 km on suunniteltu nykyisen Säräisniemi – Kestilä 110 kV voimajohdon paikalle. Kokonaan uutta johtokäytävää suunnitelmissa on n. 20,4 km.
Suunnitellulla voimajohdolla tullaan käyttämään pääsääntöisesti harustettuja teräspylväitä ja vapaasti seisovia teräsristikkopylväitä peltopaikoilla. Voimajohto sijoittuu Vaalan ja Siikakalatvan kunnan alueelle. Voimajohdon tilantarve on 26 metriä leveä johtokäytävä sekä tämän molemmin puolin 10 metriä leveät reunavyöhykkeet (26 m + 2 x 10 m).
Metsälamminkangas - Kestilä 110 kV voimajohdon rakentamisen myötä voidaan vapauttaa nykyisen Jylhämä - Säräisniemi - Kestilä 110 kV voimajohdon johtoaluetta jopa 36 km muuhun käyttöön.
Ympäristöselvitys
Hankkeen voimajohtoreittien luontoselvitykset on tehnyt elokuussa 2019 Ympäristökonsultointi Mika Welling Ky. Voimajohtoreittejä koskevan ympäristöselvityksen on tehnyt Sweco Ympäristö Oy syksyllä 2019. Arkeologisen inventoinnin on tehnyt syksyllä 2019 Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Ay.
Maakuntakaava, 1. vaihekaava. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu olemassa oleva pääsähköjohto 110 kV. EO-tu merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on turpeen ottotoimintaa tai joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoa varten.
2. vaihekaava. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston vuonna 2016 hyväksymä. Kaavassa olemassa olevan voimalinjan alueelle on osoitettu moottorikelkkailureitti tai -ura. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä.
3. vaihekaava. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2018. Metsälamminkankaan alue on kaavassa osoitettu merkinnällä tv-1. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen.
Yleis- ja asemakaavat. Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja.
Kestilän kirkonkylän alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Suunniteltu voimajohtolinjaus sijoittuu länsipäästään kaava- alueelle ja on merkitty kaavassa energiahuollon alueena (EN). Voimajohtoa
ympäröivät alueet ovat kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M).
Voimajohdon alueella on ohjeellinen virkistysreitti, jota voidaan käyttää moottorikelkkailu-urana, hevosreittinä tai vastaavana.
Maisema. Maisemamaakuntajaossa alue sijoittuu Suomenselän ja Oulujärven seudun alueiden vaihettumisvyöhykkeelle. Suomenselkä on karua ja laakeaa vedenjakajaseutua, jolla maasto on suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan loivasti vaihtelevaa ja kumpuilevaa ja maa on yleensä karun moreenin peitossa.
Suomenselän poikki kulkee harvakseltaan luoteesta kaakkoon suuntautuvia harjujaksoja. Suomenselkä on ympäristöltään karua ja soita on huomattavan paljon.
Asutus on harvaa ja peltoalaa on niukasti, usein jokivarsiin keskittyneenä. Myös Oulujärven seudulla maasto on pääpiirteissään hyvin tasaista. Lännessä soiden määrä on huomattava. Alue on yleisilmeeltään karua, joten se voitaisiin lukea myös Suomenselän jatkeeksi. (Ympäristöministeriö 1992).
Koko suunnitellun voimajohdon alue on maastonmuodoiltaan suhteellisen tasainen, maasto on alavaa ja soista. Metsät ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja rämeitä ja kankaat ovat matalia ”saaria” soisessa maastossa. Avoin Sarvisuo Vuolijoentien pohjois- ja Navettakankaantien länsipuolella on maisemallisesti huomioitava kohde.
Molemmat linjausvaihtoehdot ylittävät avosuon.
Metsäinen maisema on sulkeutunutta. Metsämaisemaa rikkovat laajat hakkuuaukeat ja taimikot sekä useat metsätiet. Voimajohtoreitin alue on hyvin soistunutta ja voimakkaasti ojitettua. Kankailla kasvupaikan päätyyppinä on yleisesti kuivahko kangas. Pääpuulajina on yleisesti mänty ja puuston keski-ikä vaihtelee pääosin 40- 60 vuoden välillä. Avosuota on Sarvinevan alueella. Voimajohto ylittää Siikajoen Isokankaan kohdalla. Maasto on Isokankaan harjun itäpuolella tasaista ja soista.
Suunnitellun voimajohdon alueella asutusta on ainoastaan Järvikylässä. Tasaisessa maastossa avoimilla peltoalueilla on suuri merkitys maiseman kannalta.
Linjausvaihtoehto 2 ylittää Muurausnevan-Säynäjänsuon peltoaukean Mökkiperän asutuksen pohjoispuolella.
Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Voimajohdon alueelle tai sen välittömään lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita tai maisema-alueita. Järvikylä on Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden inventoinnissa (1993) esitetty paikallisesti arvokkaana alueena. Vuosina 2014–2015 toteutetun päivitysinventoinnin perusteella Järvikylä ei enää kokonaisuutena hahmotu maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä. Järvikylässä paikallisesti arvokkaita kohteita ovat Koivulan ja Saaren pihapiirit. Etäisyyttä kohteista suunniteltuun voimajohtoon (vaihtoehtolinjaus 2) on noin 1,6 km.
Suunnitelluille voimajohtoreitin linjauksille on tehty arkeologinen selvitys syksyllä 2019 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Ay). Kiinteä muinaisjäännös Isokangas, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee nykyisen voimajohdon kohdalla Isokankaalla Siikajoen länsipuolella. Isokankaalla on myös tervahauta ja painanne.
Isonkorvenkankaalla reittilinjausvaihtoehdolla 3 on tervahauta ja painanne.
Reittivaihtoehdolla 2 on Järvikylän Anttilassa tervahauta. Alueet ja kohteet on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 8.
Asutus. Alue on harvaan asuttua. Isokankaalla nykyisen voimajohdon eteläpuolella on yksi asuinrakennus noin 50 m etäisyydellä. Järvikylässä lähin asuinrakennus on noin 130 m etäisyydellä reittilinjausvaihtoehdosta 2.
Virkistyskäyttö. Suunnitellun voimajohtolinjauksen alueella tai läheisyydessä ei ole merkittyjä retkeily-, ulkoilureittejä, moottorikelkka- tms. uria. Alueen virkistyskäyttöön kuuluu metsästys, marjastus ja muu ulkoilu. Asutus on harvaa, joten virkistyskäyttö on vähäistä.
Pohjavesi. Voimajohtolinjaus ylittää länsipäässä Isokankaan pohjavesialueen nykyisen voimajohdon kohdalla. Isokangas (11247003) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueen pinta-ala on 5,07 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala 2,65 km2. Pohjavesialueista on tehty suojelusuunnitelma (Isola 2013).
Pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi alueen maankäyttöön, ihmistoimintaan ja pohjaveden laatuun perustuen. Tärkeänä tekijänä arvioinnissa on ollut myös alueen merkittävyys vedenhankintaan. Isokankaan pohjavesialueella on kolme pohjavedenottamoa; Isokangas I, II ja III.
Pintavedet. Olemassa oleva voimajohto ylittää Siikajoen linjauksen länsipäässä.
Reittivaihtoehto 2 ylittää Järvikylässä Mulkuanjärveen laskevan Teeriojan. Muutoin vesistöylitykset ovat pienempiä puroja ja ojia.
Suunniteltu voimajohto sijoittuu länsipäässä Siikajoen yläosan valuma-alueelle (2.
jakovaihe) ja Mattilanperän valuma-alueelle (3. jakovaihe). Voimajohtolinjan keski- ja itäosa sijoittuvat Mulkuanojan valuma-alueelle (2. jakovaihe), keskiosa Mulkuanjoen alaosan alueelle (3. jakovaihe) ja itäosa Kuikkaojan valuma-alueelle (3. jakovaihe).
Siikajoki siihen laskevine vesistöineen kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen.
Siikajoki saa alkunsa Pieni-Kaakkuri järvestä ja laskee Perämereen Siikajoen kunnan alueella. Pituutta joella on 160 km. Siikajoen yläosa on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, joka ei ole voimakkaasti muutettu. Sen ekologinen tila on välttävä (Vesikartta.fi).
Siikajokeen laskee suunnitellun voimajohtolinjan eteläpuolella Mulkuanjärvestä alkunsa saava noin 14,5 km pitkä Mulkuanjoki, joka on keskisuuri turvemaiden joki.
Mulkuanjoen ekologinen tila on tyydyttävä (Vesikartta.fi). Voimajohtolinja ylittää Teeriojan Järvikylässä. Soilta ja suo-ojituksista alkunsa saava noin 1,5 km pituinen Teerioja laskee Rumalan-Kivirimmen suoalueilta alkunsa saavaan Kuikkaojaan ja edelleen Mulkuanjärveen Järvikylässä. Kuikkaojalla on pituutta noin 8,5 km.
Mulkuanjärvi on kooltaan 66,28 ha. Järven ja siihen laskevan Eteläjoen ekologinen tila on hyvä.
Siikajoen pääuomassa esiintyy vaelluskaloista jonkin verran harjusta (istutettuna ja luontaisesti), nahkiaista ja joen alajuoksulla myös vaellussiikaa. Lisäksi istutettuna esiintyy taimenta, merilohta ja kirjolohta. Kirjolohta ja jonkin verran taimenta istutetaan pyyntikokoisena, mutta merilohen ja meritaimenen poikasia on aiemmin istutettu satunnaisesti lähinnä osakaskuntien toimesta (Siikajoen osakaskunta). Muiden vesistöjen kalastosta ei ole tietoa.
Suojelualueet. Ympäristöselvityksessä tuodaan esiin Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien kohteet, arvokkaat lintualueet (IBA ja FINIBA) sekä pohjavesialueet suunnitellun voimajohdon läheisyydessä.
Suunniteltu voimajohtolinjaus sijoittuu aivan Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) Natura-alueen eteläpuolelle. Natura-alue Törmäsenrimpi-Kolkanneva (FI1104408) sijaitsee noin 5 km etäisyydellä suunnitellun voimajohdon eteläpuolella.
Etäisyyttä Rimpineva-Matilannevan (FI1200923) Natura-alueelle on noin 4 km linjauksen itäpäässä. Saarensuo-Niskanperän yksityinen luonnonsuojelualue (YSA208028) sijoittuu noin 880 metrin etäisyydelle voimajohdon linjausvaihtoehdosta 2. Soidensuojeluohjelman kohde Parkkisenrimmen ojitusrauhoitusalue (SSO110357) on noin 550 m etäisyydellä linjausvaihtoehdosta 3.
Natura-alue Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) sijaitsee Siikalatvan kunnan alueella. Kooltaan se on 4849 ha. Aluetyypiltään Natura-alue on SAC ja SPA, eli se on suojeltu luontodirektiivin ja lintudirektiivin mukaisena alueena. Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet on laaja aapasoiden ja keitaiden muodostama kokonaisuus, joka on
linnustollisesti hyvin arvokas. Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontotyypit humuspitoiset järvet ja lammet (50 ha), pikkujoet ja purot (6 ha), keidassuot (424 ha), Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0,01 ha), aapasuot (3677 ha), boreaaliset luonnonmetsät (4 ha) ja puustoiset suot (1025 ha). Linnuista suojeluperusteena on 29 lajia: kuikka, kaakkuri, laulujoutsen, metsähanhi, jouhisorsa, sinisuohaukka, maakotka, kalasääski, tuulihaukka, nuolihaukka, muuttohaukka, teeri, metso, kurki, kapustarinta, jänkäsirriäinen, suokukko, jänkäkurppa, mustaviklo, liro, vesipääsky, naurulokki, kalatiira, suopöllö, keltavästäräkki, kivitasku, lapinpöllö, pohjansirkku ja selkälokki sekä eläimistä saukko ja metsäpeura. Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO110650). Alueen ydinosa on suojeltu soidensuojelualueena. Natura-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisena linnustosuojelualueena. Vesiluonnon suojelu toteutuu vesilain nojalla.
Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet kuuluu kansainvälisesti arvokkaisiin lintualueisiin (IBA). Oulujärven länsipuolen suot, joihin Rumala-Kuvaja-Oudonrimmetkin kuuluu, on Suomen arvokas lintualue (FINIBA).
Törmäsenrimpi-Kolkanneva (FI1104408) on laaja kahdesta aapasuokokonaisuudesta muodostuva alue. Natura-alue sijaitsee Siikalatvan ja Pyhännän kuntien alueella ja sen koko 2126 ha. Aluetyypiltään Natura-alue on SAC ja SPA. Natura-alueella on Pohjanmaan tyypillisiä aapasoita kalvakka- ja rimpinevoineen, joiden lisäksi esiintyy kermikeitaita ja rahkakeitaita. Alueella on muutamia järviä ja laajahkoja metsäkankaita. Suolinnusto on edustava. Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontotyypit humuspitoiset järvet ja lammet (55,3 ha), pikkujoet ja purot (1,77 ha), keidassuot* (152 ha), vaihettumissuot ja rantasuot (40,2 ha), lähteet ja lähdesuot (0,029 ha), aapasuot* (1570 ha), silikaattikalliot (0,1 ha), luonnonmetsät* (10,4 ha), metsäluhdat* (1,87 ha) ja puustoiset suot* (683 ha). Tähdellä merkityt ovat ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä.
Linnuista suojeluperusteena on 27 lajia: kuikka, kaakkuri, laulujoutsen, metsähanhi, jouhisorsa, tukkasotka, sinisuohaukka, hiirihaukka, tuulihaukka, nuolihaukka, ampuhaukka, pyy, teeri, metso, kurki, kapustarinta, suokukko, liro, naurulokki, lapintiira, suopöllö, palokärki, keltavästäräkki, kivitasku ja hiiripöllö, lisäksi alueella elää kaksi uhanalaista lintulajia. Suurin osa Natura-alueesta on suojeltu soidensuojelualueena (SSA110066). Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Törmäsenrimpi-KolkannevaKivineva on soidensuojeluohjelman kohde (SSO110346). Alue on myös Suomen tärkeä lintualue (FINIBA).
Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) on hyvin vetinen aapasuo, joka on yksi Kainuun parhaita lintusoita. Alueella on laaja rimpisuo, rämeitä ja nevoja. Kohteeseen sisältyy erillinen Metsähallituksen aarnialue Matilannevan länsipuolella. Natura-alueen pinta- ala on 599 ha. Aluetyyppi on SAC ja SPA. Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontodirektiivin luontotyypit aapasuot* (534 ha), luonnonmetsät* (2 ha) ja puustoiset suot* (57 ha). Lintudirektiivin liitteen I lajeista suojeluperusteena on kaakkuri, laulujoutsen, metsähanhi, jouhisorsa, tukkasotka, sinisuohaukka, tuulihaukka, ampuhaukka, nuolihaukka, kurki, kapustarinta, jänkäsirriäinen, suokukko, jänkäkurppa, liro, vesipääsky, kalatiira, suopöllö, palokärki, keltavästäräkki ja yksi salassa pidettävä laji. Rimpineva on soidensuojeluohjelman kohde, jonka rajausta on laajennettu kohteen länsipuoleisilla luonnontilaisilla suoalueilla. Koko alueen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain nojalla sekä luontodirektiiviin että lintudirektiivin mukaisena linnustonsuojelualueena. Alue on myös Suomen arvokas lintualue (FINIBA).
Uhanalaiset eliölajit. Luontoselvityksen mukaan suunnitelluille voimajohtokäytäville tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia uhanalaisten lajien
esiintymiä (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 9.8. ja 20.8.2019) eikä niitä luontoselvityksessäkään havaittu.
Alueelle ei ole tehty erillisiä pesimälinnuston tai muuttolinnuston selvityksiä.
Luontoselvityksen mukaan linjojen läheisyydessä ei tiedetä olevan maa- tai merikotkan eikä muuttohaukan pesiä (Metsähallitus 5.9.2019). Petolintujen osalta luontoselvitystä täydennettiin tietopyynnöllä Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tietokannan rengastusrekisteriin, sääksirekisteriin ja petolintujen pesäilmoitusrekisteriin (16.10.2019).
Nisäkkäistä metsäpeura ja saukko kuuluvat Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura- alueen suojeluperusteisiin (luontodirektiivi liite II). Metsäpeura on uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävä.
Luonnon yleispiirteet. Luonnon yleispiirteet on kuvattu alueelle tehdyssä luontoselvityksessä. Suunnitellun voimajohdon alue sijoittuu keskiboreaalisella vyöhykkeellä Pohjanmaan alueelle (3a) ja suokasvillisuutensa puolesta Pohjanmaan aapasoiden alueelle. Voimajohtoreitin alue on hyvin soistunutta ja voimakkaasti ojitettua. Kankailla kasvupaikan päätyyppinä on yleisesti kuivahko kangas.
Pääpuulajina on yleisesti mänty ja puuston keski-ikä vaihtelee pääosin 40-60 vuoden välillä. Avosoita on Sarvinevan alueella.
Maaperä on pääosin sora- ja hiekkamoreenia. Harjuaineksia sijoittuu Rasinperän alueelle. Kumpumoreeneita on Parkkisenperän, Saarenperän ja Mökkiperän alueilla.
Voimajohdon pisin pellon ylitys (noin 950 m) on reittivaihtoehdolla 2 Järvikylän Mökkiperän alueella.
Arvokkaat luontokohteet. Luontoselvityksen mukaiset voimajohdon reittivaihtoehtojen linjausvaihtoehdoilla 2 ja 3 esiintyvät arvokkaat luontokohteet on esitetty taulukossa 2. Alueella esiintyy metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (puro, noro, kallio) ja Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Kontula ja Raunio 2018) mukaisia uhanalaisia luontotyyppejä.
Linnusto. Voimajohdon alueelle ei ole tehty erillistä linnustoselvitystä tai muun eläimistön selvityksiä. Kestilän osayleiskaavaan liittyen on tehty pesimälinnustoselvitys (Sweco Ympäristö Oy 2018). Reitin olemassa olevan voimajohdon osuus sijoittuu em. kaava-alueelle länsipäässä Isokankaalla. Kestilän osayleiskaavan linnustoselvityksessä voimajohtoreitin ympäristössä Isokankaalla ei havaittu huomioitavaa lintulajistoa (Sweco Ympäristö Oy 2018).
Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen YVA-menettelyyn liittyen tuulivoimapuiston alueella on tehty pesimälinnustoselvitys vuonna 2014, syysmuuton seuranta 2013 ja kevätmuuton seuranta 2014 (Paltamo Pandion). Syysmuuton seurannassa (Paltamo Pandion 2013) todetaan, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston hankealueen läpi muuttaa syksyllä kymmeniä tuhansia lintuyksilöitä. Havainnointialueella ei todettu seurannassa selkeitä muuttolinjoja, vaan todettiin lintujen muuttavan alueen kautta leveänä rintamana. Tämä johtuu todennäköisesti alueen tasaisuudesta ja siitä, ettei maastossa ole selkeitä muuttoa ohjaavia muotoja, kuten harjanteita, jokiuomia tai järvenrantoja. Kevätseurannassa (Paltamo Pandion 2014) havaittiin isoilla linnuilla ja pedoilla eteläinen muuttolinja, jota läheskään kaikki yksilöt eivät kuitenkaan käyttäneet. Suuri osa linnuista muutti alueen kautta leveänä rintamana. Seurannan yleisimmät lintulajit olivat peippo, räkättirastas ja niittykirvinen, joiden yhteinen osuus muodostaa huomattavan osan kaikista havaituista linnuista. Tuulivoiman kannalta merkityksellisimpiä lintulajeja selvityksessä havaituista olivat suuret linnut, kuten joutsenet, kurjet, metsäkanalinnut, hanhet ja useat petolinnut. Pesimälinnustoselvityksessä havaituista lintulajeista yli kolmasosa (26) kuului johonkin erityiskategoriaan; lintudirektiivi, uhanalaisuus, kansainvälinen vastuulaji.
Voimajohtoreitin pohjoispuoleinen Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alue on kansainvälisesti (IBA) ja Suomen (FINIBA) tärkeä lintualue.
Nisäkäslajisto on tavanomaista havumetsien lajistoa, kuten hirvi, jänis, metsäkauris ja pienpedot. Suurpedoista alueella voi esiintyä ainakin karhu, josta on havaintoja riistahavainnot.fi -tietokannassa (LUKE 2012). Nisäkkäistä metsäpeura ja saukko kuuluvat Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen lajistoon.
Voimajohdon ympäristövaikutukset selvityksen mukaan
Väestön altistuminen sähkö- ja magneettikentille. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (STMA 294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo voimajohdon (50 Hz) sähkökentälle on 5 kV/m ja magneettikentälle 100 µT, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kV/m ja 500 µT. Asetuksen työryhmämuistiossa on todettu, ettei asetuksen seurauksena ole tarvetta rajoittaa voimajohtojen alla esimerkiksi marjojen poimimista, maanviljelyä tai metsätöiden tekemistä. Suositusten perustana on, että annetut suositusarvot suojaavat riittävän hyvin merkittävän ajan kestävän sähkö- ja magneettikenttäaltistuksen kaikilta tunnetuilta mahdollisilta haittavaikutuksilta. Suositusarvot on johdettu sähkömagneettisten kenttien osoitettujen (akuuttien) vaikutusten perusteella.
Suositusarvoissa on otettu huomioon turvamarginaali, mistä johtuen suositusarvojen katsotaan kattavan epäsuorasti myös mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset.
Suunniteltu Metsälamminkangas-Kestilä voimajohto ei aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 294/2002) suositusarvoja ylittävää sähkö- tai magneettikenttää.
Maankäyttö ja kaavoitus. Voimajohdosta ei muodostu merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön, sillä se sijoittuu pääasiassa asumattomalle alueelle. Voimajohtohanke ei ole ristiriidassa maakunta- tai yleiskaavan tavoitteiden tai niissä osoitetun maankäytön kanssa.
Maa- ja metsätalous. Voimajohdon rakentamisen myötä metsää poistuu metsätalouskäytöstä enimmillään 26 metrin levyiseltä johtoaukealta. Lisäksi 2 x 10 metriä leveällä reunavyöhykkeellä puusto pidetään matalana.
Voimajohto sijoittuu peltoalueelle linjausvaihtoehdolla 2 noin 930 m matkalla ja vaihtoehdolla 3 noin 270 m matkalla Järvikylässä. Maataloudelle aiheutuva haitta on suurimmillaan rakentamisen aikana. Vaikutuksia viljelyyn voidaan lieventää ajoittamalla rakennustyöt viljelyajan ulkopuolelle. Peltoalueilla voimajohdon pylväät tulevat olemaan vapaasti seisovat eikä niissä ole haruksia. Voimajohdon rakennustoimien päätyttyä johtoalueella voidaan viljellä maata pysyttäessä turvallisella etäisyydellä pylväistä.
Asuinrakennukset ja virkistyskäyttö. Voimajohdolla on rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia lähimpänä voimajohtoa sijaitsevalle asuinrakennukselle.
Häiriövaikutuksia lähiasutukselle voi aiheutua perustusten rakentamisesta sekä pylväiden ja johtimien asentamisesta. Voimajohdon mahdolliset vaikutukset virkistyskäytölle ovat rakentamisen aikaisia häiriöitä ja siten tilapäisiä. Alueella ei ole merkittyjä virkistysreittejä.
Kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja maisema. Voimajohdon läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.
Uusi voimajohto sijoittuu pääosin metsäisille alueille, joilta avautuvat näkymät rajautuvat lähimaisemaan. Avoimilla alueilla, kuten pelloilla voimajohdon näkymäalue on laaja, jolloin muodostuu vaikutuksia lähi- ja kaukomaisemaan. Voimajohto sijoittuu peltoalueelle Järvikylässä linjausvaihtoehdolla 2.
Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännökset otetaan huomioon raivauksia ja rakentamistoimenpiteitä tehtäessä.
Pohjavedet. Suunniteltu voimajohto ylittää reitin länsipäässä vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen Isokankaan (I-lk, 11247003). Sen eteläpuolelle on pohjavesialue Sorvonkangas (I-lk, 11247004). Olemassa olevan voimajohdon ja lähimmän vedenottamon välinen etäisyys on noin 1,3 km.
Voimajohtorakenteet eivät aiheuta pilaantumisriskiä pohjavesille. Rakentamisen ja huollon aikana työkoneiden osalta pohjavesialueella noudatetaan poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden pohjavedelle haitallisten aineiden käsittelyssä annettuja säädöksiä ja ohjeita. Pohjavesialueita koskee pohjaveden muuttamiskielto (vesilaki 18 §) ja pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulaki 8 §).
Pintavedet. Olemassa oleva voimajohto ylittää Siikajoen. Reittivaihtoehto 2 ylittää Järvikylässä Mulkuanjärveen laskevan Teeriojan. Muutoin vesistöylitykset ovat pienempiä puroja ja ojia. Luontoselvityksessä ei ole suunnitellun voimajohdon alueelta rajattu vesilain mukaisia kohteita. Vesistöt voidaan huomioida pylväspaikkojen sijoittelulla.
Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset eliölajit. Suunnitelluille voimajohtokäytäville tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 9.8. ja 20.8.2019). Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueelta on havaintoja useista petolintulajeista.
Arvokkaat luontokohteet voimajohtoreittivaihtoehdoilla. Voimajohdon linjausvaihtoehtojen alueella on huomionarvoisia elinympäristöjä, jotka ovat metsälakikohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä. Ne on esitetty kootusti raportin taulukossa 2.
Raportin mukaan arvokkaat luontokohteet tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon siten, että pylväspaikkasijoittelulla ja kulkemisen suunnittelulla vältetään näiden elinympäristöjen luonnontilan muuttuminen. Huomionotettavat luontokohteet on esitetty tarkemmin luontoselvityksessä, joka on ympäristöselvityksen liitteenä.
Voimajohto ylittää useita jokia ja puroja, jotka voidaan raportin mukaan ottaa huomioon pylväspaikkasijoittelulla siten, ettei voimajohdon rakentaminen muuta näiden vesistöjen luonnontilaa tai aiheuta rakentamisen aikaista samentumista alapuolisille vesistöille.
Natura-arvioinnin tarve. Suunnitellun voimajohdon ympäristössä on kolme Natura- aluetta. Etäisyys voimajohdon reittilinjausvaihtoehdolta 2 Natura-alueelle Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet on lyhimmillään 440 m ja vaihtoehdolta 3 lyhimmillään 38 m.
Natura-alueelle Törmäsenrimpi-Kolkanneva etäisyyttä linjausvaihtoehdolta 2 on lyhimmillään 5,2 km. Vaihtoehdolta 3 etäisyyttä on 6,2 km. Vaihtoehtoiset linjaukset yhdistyvät itäpäässä Metsälamminkankaalla. Rimpineva-Matilannevan Natura- alueelle etäisyyttä on lyhimmillään 4,4 km.
Kaikki em. Natura-alueet on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisina alueina. Voimajohdon rakentamisesta ei aiheudu suoria vaikutuksia Natura-alueiden luontotyypeille. Kaikkien em. Natura-alueiden pesimälinnustoon ja suojelun perusteena oleviin lintuihin kuuluu suurikokoisia lajeja, kuten metsähanhi, joutsen ja kurki sekä uhanalaisia petolintulajeja. Uusi voimajohto aiheuttaa törmäysriskin
lähinnä suurikokoisille lintulajeille, laajalla alueella metsästäville lajeille sekä sellaisille lajeille, joiden väistämiskyky on rajallinen.
Suunniteltu voimajohto sijoittuu pääasiassa talousmetsäalueille, joilla voimajohto ei aiheuta linnustolle suurta törmäysriskiä. Järvikylässä peltoalueella, ja Sarvinevalla avosuolla, voimajohto sijoittuu avoimille alueille, joiden kautta saattaa tapahtua lintujen muuttoa ja muuta liikkumista. Näillä alueilla voimajohto esitetään varustettavaksi huomiopalloin törmäysten estämiseksi.
Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä tehdyssä Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-arvioinnissa (Pöyry Finland Oy 2014) on todettu, että Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-alue muodostaa biotooppirakenteeltaan ja linnustoltaan varsin samankaltaisen ekologisen kokonaisuuden yhdessä noin 5 kilometriä sen itäpuolella sijaitsevan Rimpineva- Matilannevan sekä pohjoispuolella noin 6 kilometrin päässä sijaitsevan Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueiden kanssa. Koska kyseisten Natura-alueiden elinympäristörakenne ja lajisto ovat saman tyyppisiä, on mahdollista, että suojelualueiden suojeluperusteena olevat lintulajit liikkuvat ainakin jossain määrin myös näiden alueiden välillä. Natura-alueiden välisten lentojen ei kuitenkaan arvioitu olevan säännöllisiä, vaan todennäköisesti ne ajoittuvat lähinnä kevääseen lintujen etsiessä sopivaa pesintäaluetta.
Natura-alueen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet eteläosa on avosuota. Suunnitellun voimajohdon linjausvaihtoehdolta 3 Natura-alueen avosuolle välimatkaa on lähimmillään 190-300 m. Natura-alueen järvistä Pikku Oudonjärvelle välimatkaa on 2,8 km ja Oudonjärvelle 3,3 km. Tiedossa oleva uhanalaisen lajin pesäpaikka sijaitsee noin 2,9 km etäisyydellä linjausvaihtoehdolta 3. Suurikokoisten lajien, kurjen, joutsenen ja hanhien pesäpaikat sijaitsevat todennäköisesti vesistöjen läheisyydessä.
Etäisyyden vuoksi ei ole todennäköistä, että voimajohdosta aiheutuisi törmäysriskiä suurikokoisille lajeille. Natura-alueen eteläosa on todennäköisesti joidenkin kahlaajien pesimäympäristöä, mutta kahlaajat ovat pienikokoisina nopeita ja taitavia lentäjiä ja pystyvät väistämään esteitä.
Uusien voimajohtopylväiden korkeus on todennäköisesti 16-22 metriä, mikä alueen vähäpuustoisilla soilla ja peltoaukeilla tarkoittaa sitä, että ne ovat selvästi ympäristöstään erottuvia. Haukkojen ja pöllöjen saalistuslennot Natura-alueelta suuntautuvat todennäköisesti myös uuden voimajohdon suuntaan, mihin varaudutaan varustamalla voimajohto kaikilla avoimilla paikoilla huomiopalloilla, jolloin linnut näkevät esteen ajoissa ja pystyvät väistämään sen. Uusi voimajohto ei sijoitu päämuuttoreittien varteen, minkä vuoksi ei ole todennäköistä, että voimajohto aiheuttaisi muuttolinnustolle erityistä törmäysriskiä.
Huomiopalloja esitetään sijoitettavaksi voimajohtoon Järvikylän peltoaukealla Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen eteläpuolella ja Sarvinevalla Natura- alueen länsipuolella.
Natura-alueen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet suojeluperusteisiin kuuluvat luontodirektiivin liitteen II lajit saukko ja metsäpeura. Saukko on vesiympäristöjen ja virtavesien laji. Siikajoen, Mulkuanjoen ja Kuikkaojan-Teeriojan alueilla voi olla saukolle sopivaa elinympäristöä. Vaikutukset vesistöihin voidaan vesistöjen ylityskohdissa välttää pylväspaikkasijoittelulla. Suomessa elää kolme metsäpeuran osakantaa; Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla. Metsäpeuran elinalueet vaihtelevat vuodenajoittain. Kesälaitumia ovat suoalueet ja talvilaitumina jäkäläkankaat. Talvilaidunten jäkäliköt kuluvat nopeasti ja uusiutuvat hitaasti.
Päätalvehtimisalueet siirtyvät muutamien vuosien välein. Tulevia talvilaitumia on siksi vaikea ennustaa. Talviset elinalueet ovat pääsääntöisesti korkeimpia ja karuimpia kankaita. Natura-alue on pääasiassa suoympäristöä ja sellaisena kesälaitumiksi
sopivaa. Voimajohdon vaikutus metsäpeuraan on lyhytaikaista ohimenevää häiriötä rakennusaikaan.
Voimajohdon rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille eikä Natura-alueen eheyteen kokonaisuutena, joten varsinaista luonnonsuojelulain 65 § mukaista Natura-arviointia ei katsota tarpeelliseksi.
Suojelualueet. Luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien kohteet ja tärkeät lintualueet sijoittuvat pääosin Natura-alueille, joita käsiteltiin edellä. Parkkisenrimmen ojitusrauhoitusalue sijaitsee suunnitellun voimajohdon pohjoispuolella.
Rakentamisesta ei aiheudu suoria vaikutuksia alueelle etäisyyden vuoksi.
Parkkisenrimmen linnustosta ei ole tietoa. Alueen eteläpuolen Sarvinevan suoylityksen kohdalla voimajohto varustetaan huomiopalloin. Suunnitellun voimajohdon eteläpuolella lähin yksityismaan luonnonsuojelualue Saarensuo- Niskanperä sijaitsee noin 850 m reittivaihtoehdosta 2, eikä vaikutuksia alueelle aiheudu etäisyyden vuoksi.
Johtopäätökset. Voimajohdon rakentaminen ei ole ristiriidassa kaavojen eikä maankäytön tavoitteiden kanssa. Voimajohtohankkeen ympäristövaikutukset ovat pääasiassa vähäiset, koska voimajohto sijoittuu harvaan asutulle metsäiselle alueelle.
Voimajohdon läheisyyteen sijoittuu arkeologisessa inventoinnissa löytyneitä kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka tulee ottaa huomioon hankkeen tarkemmassa suunnittelussa.
Suurikokoisten lintujen muutonaikainen sekä Natura-alueiden välillä tapahtuva liikkuminen esitetään otettavaksi huomioon siten, että lintujen siirtymisen kannalta merkitykselliset avoimet alueet varustetaan huomiopalloilla; tällaisia alueita ovat peltoaukeat sekä avoimet ja vähäpuustoiset suot. Voimajohdon tarkemman suunnittelun aikana haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää pylväiden huolellisella sijoittamisella ottaen huomioon arvokkaat luontokohteet, muinaisjäännökset sekä lähimmäs voimajohtoa sijoittuvat asuinrakennukset.
ASIAN KÄSITTELY
Viranomaisten kuuleminen
YVA-lain 13 §:n mukaan ennen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevan päätöksen tekemistä on arviointimenettelyn tarpeesta kuultava asianomaisia viranomaisia, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyysi lausunnot Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Vaalan ja Siikalatvan kunnilta, museovirastolta ja Pohjois-Pohjanmaan museolta.
Vaalan kunta. Asiakirjoissa mainituilla tavoilla toimittaessa tulevat ympäristövaikutukset huomioiduiksi riittävällä tasolla Vaalan kunnan alueella.
Museovirasto. Museovirasto lausuu asiasta Siikalatvan alueen osalta arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun kannalta ja Pohjois-Pohjanmaan museo Vaalan osalta.
Kajave Oy:n toimittamien asiakirjojen mukaan voimajohdolle oli aluksi kolme erilaista vaihtoehtoa. Nykyisessä suunnitelmassa on päädytty kahteen vaihtoehtoon (2 ja 3).
Molemmissa vaihtoehdoissa hyödynnetään olemassa olevaa voimajohtokäytävää noin 4,2 kilometrin matkalla. Täysin uutta voimajohtokäytävää on suunnitelmissa noin 20,4 kilometriä.
Suunnitelluille voimajohtoreitin linjauksille on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2019 (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu). Inventoinnin tulosten perusteella
voimajohtolinjan suunniteltuihin vaihtoehtoihin liittyen alueella on muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia muinaisjäännöksiä, jotka tulee huomioida rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaikki kohteet ovat Siikalatvan alueella.
Linjausvaihtoehto 2:n alueella on kolme muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännöstä:
Isokangas (muinaisjäännösrekisterin tunnus. 247010008) on kivikautinen asuinpaikka, jolla sijaitsee kaksi kuopparakennetta. Isokangas 2 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000037220) on tervahauta. Isokorvenkangas 1 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000037221) on tervahauta. Lisäksi linjausvaihtoehdon 2 läheisyydessä sijaitsee kulttuuriperintökohde, joka ei ole muinaismuistolain suojaama. Museovirasto suosittelee, että kulttuuriperintökohteita suojeltaisiin kuten muinaisjäännöksiä niiden kulttuuriperintöarvojen vuoksi.
Isokorvenkangas 2 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000037222) on neljä lähekkäin sijaitsevaa kellarikuoppaa. Linjausvaihtoehto 3:n alueella on yksi muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös: Anttila (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000037224), joka on tervahauta. Kohde on lausuntopyynnön liitteenä olevassa Sweco Oy:n ympäristöselvityksessä virheellisesti nimellä Sarvikangas (Taulukko 1, sivu 12). Museovirasto lausuu asiasta tarkemmin, kun suunnitelmat voimajohdon rakentamisen suhteen ovat tarkentuneet. Tässä vaiheessa Museovirastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta muuta huomautettavaa.
Pohjois-Pohjanmaan museo. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta antama lausunto koskee voimalinjan osuutta Vaalan kunnan alueella, Museovirasto antaa lausunnon Siikalatvan osalta. Kajave Oy lausuttavana olevassa suunnitelmassa on jäljellä kaksi vaihtoehtoa (VE2 ja VE3), joissa molemmissa uutta voimajohtokäytävään on noin 20,4 km. Olevaa johtokäytävää on mahdollista hyödyntää noin 4,2 km.
Kokonaispituus on vajaat 25 km. Pääosa linjauksesta kulkee Siikalatvan alueella, Vaalan puolella on vain yksi linjaus.
Suunnitelluille voimajohtolinjauksille on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2019 (Siikalatva Vaala 2019. Metsälamminkangas – Kestilä 110 kV voimajohtolinjan arkeologinen inventointi. Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu). Inventoituja kohteita on kuusi, jotka kaikki sijaitsevat Siikalatvan alueella. Vaalan osuudella ei sijaitse arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita, eikä Pohjois-Pohjanmaan museolla ole tältä osin huomautettavaa linjauksesta tai hankkeesta yleensä.
Mikäli suunnitelmiin myöhemmin tulee muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia muinaisjäännöksiin, tulee suunnitelmat lähettää museoviranomaisen arvioitaviksi.
Vuoden
2020 alusta hanke kuuluu kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan museon vastuualueeseen.
Voimajohtohankkeen suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella tai sellaisten välittömällä vaikutusalueella.
Suunnittelualueella tai sen lähialueilla ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Pohjois-Pohjanmaan museon arvion mukaan Kajave Oy:n 110 kV voimajohtohanke välillä Metsälamminkangas – Kestilä on mahdollista toteuttaa ilman ympäristövaikutusten arviomenettelyä arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU
Kajave Oy:n Metsälamminkangas - Kestilä voimajohtohankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.
Ratkaisun perustelut
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 § 1 mom.). Hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain liitteenä olevassa hankeluettelossa. 1.2.2019 voimaan tulleen uudistuneen YVA-lain hankeluettelon mukaan YVA-menettelyä sovelletaan vähintään 220 kilovoltin maanpäällisille voimajohdoille, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Päätöksenteossa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään YVA-lain liitteessä 2 ja YVA-asetuksen 2 §:ssä (YVA-laki 3 § 3 mom.).
Kajave Oy:n 110 kV voimajohto jää YVA-menettelyn hankerajan alapuolelle.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen YVA-lain liitteen 1.
hankeluettelon perusteella.
Suunnitellusta Kajave Oy:n voimajohtohankkeesta ei aiheudu ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne todennäköisesti laadultaan tai laajuudeltaan merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka kokonaisuutena ovat rinnastettavissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa mainittujen hankkeiden merkittäviin ympäristövaikutuksiin, kun otetaan huomioon myös todennäköiset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa.
SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS
Vaikka hankkeeseen ei sovelleta arviointimenettelyä, on hankkeesta vastaavan sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää.
JATKOTOIMENPITEITÄ
Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tätä päätöstä varten annetut lausunnot ja hankkeesta muuten annettavat lausunnot.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 252/2017): 3, 11, 12, 13, 31 ja 37 § sekä liitteet 1 ja 2.
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-asetus 277/2017): 2 §.
MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaavan muutoksenhakuoikeus
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.
Muiden tahojen muutoksenhakuoikeus
Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen saa hakea muutosta tähän päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen. Muutosta voidaan hakea vasta siinä vaiheessa, kun edellä mainitusta päätöksestä on mahdollisuus valittaa (YVA-laki 37 § 2 momentti).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen
Päätös ja siitä annettu kuulutus ovat nähtävillä 16.1. - 17.2.2020 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla ja osoitteessa www.ymparisto.fi/yva -> YVA-päätökset -> Valitse kohdasta ”Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus” -> Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kuulutus on lisäksi nähtävänä (sähköisesti) Vaalan ja Siikalatvan kunnissa.
JAKELU Kajave Oy saantitodistuksin Sähköisesti:
Rejlers Finland Oy Vaalan kunta Siikalatvan kunta
Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto
LIITE Valitusosoitus
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa ja ratkaissut johtaja Jonas Liimatta.
V A L I T U S O S O I T U S
Liite ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 13 § :n mukaiseeen päätökseen Valitusviranomainen
Hankkeesta vastaava saa hakea muutosta tähän päätökseen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta kirjal- lisella valituksella. Valitus osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa hallinto- oikeuden kirjaamoon.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaan- tipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun- päivä, jouluaatto tai juhannusaatto, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus.
Valituksen sisältö
Valituksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset) - vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan - valittajan nimi ja yhteystiedot
- jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies myös tämän nimi ja yhteystiedot - postiosoite tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallinto-oikeuteen.
Valituksen liitteet Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
- asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista
oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valittajan antama valtakirja.
Valituksen toimittaminen
Valitus on toimitettava valitusajassa valitusviranomaiselle.
Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostina. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.
Valitus on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä hallinto-oikeudessa viimeistään valitusajan
viimeisenä päivänä ennen kello 16.15. Tämä koskee myös sähköisessä asiointipalvelussa, sähköpostitse, postitse tai telekopiona toimitettavaa valitusta.
Suljetussa laitoksessa oleva henkilö voi antaa valituksen valitusajassa myös sille henkilölle, joka on määrätty tätä tehtävää laitoksessa hoitamaan, tai laitoksen johtajalle. Tämän on toimitettava valitus viipymättä hallinto-oikeuteen.
Valituksen toimittamisesta telekopiona tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden yhteystiedot Käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, 90100 Oulu Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu
Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42800
Faksi: 029 56 42841
Aukioloaika: arkisin kello 8.00 - 16.15.
Valituksen käsittelystä perittävä maksu
Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa
(1455/2015) on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Pahtamaa Tuukka 13.01.2020 10:23 Liimatta Jonas 13.01.2020 13:50
