6.2 Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron vaikutukset Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti mai- semaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset

(1)

6 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 6.1 Arvioitavat vaikutukset

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin YVA-lain ja – asetuksen edellyttämässä laajuudessa (Kuva 6.1).

Kuva 6.1. Hankkeessa selvitettävät välittömät ja välilliset vaikutukset YVA-lain ja – asetuksen mukaisesti.

Kullakin YVA-hankkeella on omat, hankkeen luonteesta, laajuudesta ja sijainnis- ta johtuvat tyypilliset vaikutuksensa, joihin YVA-menettelyn yhteydessä kiinnite- tään erityistä huomiota. Edellä esitetyt päätason arvioitavat vaikutukset tarken- netaan aina hankekohtaisesti. Ympäristövaikutus määritetään tilaksi, jossa hankealueella tai sen lähiympäristössä sijaitseva kohde muuttuu hankkeen raken- nusvaiheessa tai käytön aikana.

Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tavalla, jossa kuvataan ympäristö- vaikutuksen ilmeneminen ja arvioidaan muutoksen suuruutta verrattuna nykyti- laan. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ympäristön nykytilasta, tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin sekä mallinnuksiin.

6.2 Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron vaikutukset

Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Sijoituspaikasta riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimises- tä johtuva auringonvalon vilkkuminen. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta merkittävimmät huomioon otettavat vaikutukset kohdistuvat linnustoon.

Tuulivoimapuiston elinkaaren aikaiset vaikutukset jakautuvat kolmeen vaihee- seen; rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, käytön aikaisiin vaikutuksiin ja käy- töstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat ajallisesti lyhytkestoisia ja ne aiheutuvat pääasiallisesti tiestön, tuulivoimala- alueiden ja ilmajohtojen rakentamisen vaatimista kasvillisuuden raivaamisesta, rakentamiseen liittyvien kuljetusten liikennevaikutuksista sekä työmaakoneiden äänistä. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa

Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset

Ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon,

eliöihin, kasvillisuuteen ja

luonnon monimuotoisuuteen

Yhdyskunta- rakenteeseen,

rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja

kulttuuriperintöön

Luonnonvarojen hyödyntämiseen

(2)

maisemaan ja linnustoon. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, mutta ne ovat lievempiä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat lyhytkestoisia ja ne aiheutuvat pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä.

Sähkönsiirtoreittien ympäristövaikutusten tarkastelualueeseen lukeutuvat keski- jännitekaapelien asentamista varten tehtävät kaivantolinjaukset sekä 110 kV ilmajohtojen rakentamista varten raivattavat maastokäytävät, joilla voi olla vaikutusta sähkönsiirtoreittien luontoarvoihin, maisemaan tai elinkeinoihin lähinnä kaapelin asennusvaiheessa sekä ilmajohtojen elinkaaren aikana.

Arviointityön perusteella hankkeen vaikutusalueet tarkentuvat ja saattavat laa- jentua tai rajautua tässä ohjelmassa arvioiduista.

YVA-menettelyssä tehdyn arvion perusteella tämän hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset ovat hankkeen vaikutukset luontoon, ihmisiin sekä hankkeesta aiheutuva melu ja varjostus. Seuraavassa on esitetty YVA:ssa arvioita- viksi esitettävät vaikutukset.

Hankkeessa arvioitavat ympäristövaikutukset ovat:

• Eloton ympäristö

- Vaikutukset äänimaisemaan - Vaikutukset valo-olosuhteisiin

- Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon - Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin

• Elollinen ympäristö

- Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin - Vaikutukset linnustoon

- Vaikutukset muuhun eläimistöön - Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin

- Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen

• Ihmisen ympäristö

- Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön - Vaikutukset liikenteeseen

- Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön - Vaikutukset muinaisjäännöksiin

- Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset elinkeinotoimintaan

6.3 Vaikutuksen luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely

Vaikutukset ja niiden väliset erot kuvataan pääasiassa sanallisesti. Kuvausta ha- vainnollistetaan kuvin ja taulukoin. Arvioinnissa kunkin vaikutuksen luonne ja merkittävyys määritellään IEMA:n (2004) arviointioppaan avulla kehitettyjen kriteerien perusteella (Kuva 6.2).

(3)

Kuva 6.2. Vaikutuksen luonteen ja merkittävyyden määritys.

6.4 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät

Vaihtoehtojen vertailumenetelmänä käytetään ns. erittelevää menetelmää, jossa korostetaan eri arvolähtökohdista lähtevää päätöksentekoa. Vaihtoehtojen si- säisiä, erityyppisten vaikutusten keskinäisiä merkittävyysvertailuja ei tehdä, koska kunkin vaikutustyypin painoarvo muuhun vaikutustyyppiin on useissa ta- pauksissa liian arvoperusteinen eikä ole positivistisin menetelmin määritettävis- sä. Tällöin esimerkiksi meluhaittaa ja sen merkittävyyttä ei tulla vertailemaan maisemahaittaan.

Menetelmällä voidaan ottaa kantaa vaihtoehtojen ympäristölliseen toteuttamis- kelpoisuuteen, mutta menetelmällä ei voida ratkaista parasta vaihtoehtoa. Pää- töksen parhaasta vaihtoehdosta tekevät ko. hankkeen päätöksentekijät. Arvioi- dut vaikutukset ja erot vaihtoehtojen välillä kootaan taulukoksi vaihtoehtojen keskinäisen vertailun helpottamiseksi.

6.5 Tarkasteltava vaikutusalue

Tarkasteltavalla vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolle hankkeen ympäristö- vaikutusten voidaan perustellusti katsoa ulottuvan. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella.

Vaikutusalueen laajuus riippuu tarkasteltavan kohteen ominaisuuksista. Jotkut vaikutukset rajoittuvat tuulivoimapuiston alueelle tai voimajohtoreitin alueelle, kuten esimerkiksi rakentamistoimenpiteet ja jotkut levittäytyvät hyvin laajalle alueelle, kuten esimerkiksi vaikutukset maisemaan.

(4)

Seuraavassa esitetään YVA-ohjelmavaiheessa arvioidut hankkeen vaikutusalueet, joiden suuruus on arvioitu eri vaikutusten ominaispiirteiden perusteella.

Vaikutukset, jotka eivät ominaisuuksiltaan sovellu rajattavaksi, on tässä jätetty pois (esim. vaikutukset ilmastoon).

Taulukko 6-1. Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus vaikutustyypeittäin.

Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus

Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäris- töineen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m) Liikenne Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet Luonto Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja niiden lähiympäristö, sähkönsiir-

ron alueet

Linnusto Tuulivoimapuiston alue ja sähkönsiirtoreitti, lähialueen linnustollises- ti merkittävät kohteet, muuttoreitit, mahdollinen vaikutusalue laaja Muinaismuistot Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella sekä sähkön-

siirtoreitillä.

Maisema ja

kulttuurihistorialliset kohteet

Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, 20 km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori

Melu, varjostus, vilkkuminen Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta

Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutuskohtainen arviointi, enimmillään noin 20 km ja tarkemmin noin 5 kilometrin säteellä.

Sähkönsiirto Maisemavaikutus enimmillään noin 5 km, rakentamisen aikaiset suorat vaikutukset noin 100 m, muut vaikutukset 500 m

(5)

Kuva 6.3. Etäisyysvyöhykkeet 1–20 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voima- loista.

Lisäksi huomioon otettavia vaikutustyyppejä ovat turvallisuus (liikenne, tutka- ja viestiyhteydet, lentoliikenne, puolustusvoimien toiminta) sekä vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun.

(6)

7 ARVIOINNIN LÄHTÖAINEISTO JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMI- OIMINEN

7.1 Arvioinnin lähtöaineisto

Arviointityötä varten on pyritty keräämään kaikki olennainen tieto hankealueen ympäristöstä. Saatavilla ollut lähtöaineiston riittävyyttä on sittemmin arvioitu arviointityön näkökulmasta. Lähtöaineisto on tarvittavilta osin täydennetty maastoselvityksillä. Täydennettävien selvitysten laajuus on suunniteltu huomioiden yleiset vaatimustasot vastaavissa hankkeissa sekä ELY-keskuksen antamaa lausuntoa YVA-ohjelmasta. Maastoselvityksistä ovat tässä hankkeessa vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelut sekä Vaasan yliopistosta Jouni Kannonlahti. Hankkeen keskeisimmistä vaikutuksista, kuten melu, varjo ja muutokset maisemakuvassa on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta mallinnettu matemaattisin menetelmin.

Taulukko 7-1 Hankkeen johdosta tehdyt mallinnukset ja maastoselvitykset Laadittu selvitys Vuosi Selvityksen laatija

Arkeologinen inventointi 2014

KP-arkeologiapalvelut

Melumallinnukset 2014

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Matalataajuinen melu 2014

Varjostusmallinnukset 2014

Näkemäalueanalyysi 2014

Havainnekuvat 2014

Kasvillisuus- ja luontokohdeselvitys 2013- 2014

Liito-oravakartoitus 2013

Metsojen soidinpaikkakartoitus 2013

Lepakkoselvitys 2013

Pesimä- ja muuttolinnustoselvitys 2013

Vaasan Yliopisto / Kannonlahti Jouni

Asukaskysely 2014

(7)

7.2 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen

Yhteysviranomainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, pyysi arviointiohjelmasta lausunnot, joita saatiin 19 taholta. Lisäksi YVA-ohjelmasta on annettu 20 mieli- pidettä. Yhteysviranomainen kokosi annetut mielipiteet ja lausunnot yhteen ja antoi oman lausuntonsa 30.1.2014 (Liite 1).

Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7-2) on esitetty ne seikat, joihin yhteysviranomaisen mukaan tulisi kiinnittää huomiota selvitysten tekemisessä ja YVA- selostuksen laadinnassa. Taulukossa on lisäksi esitetty, miten lausunto on otettu huomioon arviointityössä ja arviointiselostuksen laadinnassa.

Taulukko 7-2. YVA-ohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottami- nen YVA-selostuksessa.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA-SELOSTUKSESSA KAPPALE

Hankekuvaus

Tiestö (uudet ja parannettavat tiet) tulee ottaa mukaan arviointiin ja karttoihin

Tiestö on huomioitu vaikutusarvioinneissa sekä teksteissä että kuvissa

Maa-ainesten ottosuunnitelmat ja vaikutusarvi- oinnit tulee ottaa mukaan. Esitettävä käytettä- vät ottoalueet ja arvioidaan niiden riittävyys

Käytettävät ottoalueet eivät ole vielä tiedossa.

Hankealueelle ei perusteta louhoksia tai muita maa-ainesten ottoalueita. Naapurikunnista on tiedusteltu maa-ainesten ottoalueet ja todettu että lähin riittävän kapasiteetin omaava otto- alue sijaitsee Vähässäkyrössä. Kuljetusten vaikutuksia arvioitaessa on tarkasteltu kahta tilannetta; kuljetukset Vähästäkyröstä ja kuljetukset lähialueita pienemmistä maa-ainesten ottopai- koista.

10.2.4

Mikäli hankkeeseen liittyy ojitustarpeita, tulee arvioida vaikutukset hydrologiaan ja virtaamiin ja vesistökuormitukseen

Rakennettava pinta-ala (voimalat, pystytysken- tät ja tiet) suhteessa hankealueen pienten järvien ja lampien valuma-alueiden pinta-aloihin on arvioitu karttatarkasteluna

8.4.4

Ympäristön nykytilan kuvaus

Yhdyskuntarakenne tulee kuvata ja punnita suhteessa vahvistettuun maakuntakaavaan, kuntien yleiskaavoihin ja YKR-rekisteriin.

Esitetty tekstissä ja kuvissa maankäyttöön aiheutuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä.

10.1.4

Lehtojen osalta tulee huomioida metsälain 10 § Hankealueelta ei löytynyt metsälain §10 mukaisia lehtoja.

9.1.3

Pienvedet ym. kuvattava kohteittain ja kartalla siten että voimaloiden ja teiden sijoittumista suhteessa niihin voi arvioida

Esitetty karttakuvissa 8.4.4

Mikäli pienvesikohteet sijaitsevat metsäisillä alueilla tulee huomioida vna metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Hankealueelta ei juurikaan löytynyt luonnonti- laisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesikoh- teita. Kohteet ovat rajattu arvokkaiksi luonto- kohteiksi reunustoineen ja huomioidaan kaavoi- tuksessa.

9.1.3

Kaavoitustilanne tarkistettava ja täydennettävä

sähkönsiirron osalta Tarkistettu ja täydennetty 10.1.3

Hankkeen arvioitavat vaihtoehdot

Yhdeksi vaihtoehdoksi otettava vaihemaakunta- kaavarajauksen mukainen alue

Otettu mukaan arviointiin. Kuntarajaan perus- tuneet vaihtoehdot jätetty pois arvioinnista

kappaleet 8- 13

Laajinta vaihtoehtoa esittävät kartat joissa o mukana voimalat, tulee esittää A3 kokoisina liitekarttoina

Molemmat hankevaihtoehdot on esitetty voi- maloineen ja huoltoteineen YVA-selostuksen liitteenä

Liite 2

Sähkönsiirto

Sähkönsiirtoa tulee kuljettaa tuulivoimapuiston

rinnalla Sähkönsiirto on otettu mukaan arviointiin

Maakaapeloinnin mahdollisuutta selvitettävä ainakin arvokkaan maisema-alueen sekä kult- tuuriympäristöjen ja Finiba-alueillla tai esitettä- vä vaihtoehtoinen ilmajohtoreitti

Maakaapelointi hankalaa toteuttaa peltoalueilla salaojien vuoksi. Vaihtoehtoista, maisema- ja finiba alueen kiertävää järkevää ilmajohtoreittiä ei Seinäjoen sähköasemalle pääsemiseksi tiiviin

(8)

asutuksen vuoksi ole Käytettävät pylväät esitettävä sekä niistä pelto-

viljelylle aiheutuva haitta on arvioitava

Pylväiden profiili ja rakenne esitetty ja viljelylle aiheutuva haitta on arvioitu

5.3 ja 10.6.6

Vaikutusalueen rajaus

Luonnon osalta vaikutusaluetta tulee tarkastella laajemmin ja suojelualueet huomioitava

Ympäristön suojelualueet ja Natura-alueeton huomioitu ja vaikutukset arvioitu laajalti. Yh- teisvaikutusten tarkastelu on tehty kymmenien kilometrien säteellä.

9.4 ja 13.6

Sähkönsiirto huomioitava Sähkönsiirto huomioitu 6.5

Sähkönsiirto

Sähkönsiirron osalta arvioitava sähkömagneetti- sen säteilyn vaikutukset

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutukset on arvioitu

9.3.5 ja 10.5.6

Sijoitussuunnitelmien muutokset huomioidaan tarkentamalla luontokartoitukset vastaaviksi

Arvokkaat luontokohteet, linnusto ja liito-oravat on kartoitettu koko hankealueelta

Kappale 9

Vaikutukset elottomaan ympäristöön, melu

Worst case –tilanne mallinnettava Tehdyt mallinnukset ovat worst case- mallinnuksia

8.1.2

Talasneva huomioitava ja sovellettava 40 dB:n rajaa

Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen ei arvioida vaikuttavan luontokohteen luontoarvoihin sillä alueen suojeluperusteena ovat suon luontotyy- pit, eikä tuulivoimaloiden melu aiheuta haittaa näille suoluontotyypeille.

9.4.5

Etäisyyskäyrät mukaan melukuviin (2 km)

Koska mittakaavasyistä 2 km:n raja on hankala esittää karttakuvissa, on se esitetty liitekartois- sa.

Liite 4

Tulevat ohjeistukset (kuten asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasosta) huomioitava siinä laajuudessa kuin niistä on saatavilla tietoa hanketta suunniteltaessa

Uusi ohjeistus ei ole ollut käytettävissä YVA- selostusta laadittaessa, mutta luonnoksessa (YM 12.11.2014) on esitetty sekä asuinrakennuksille että loma-ajan rakennuksille samaa ohjearvoa (40 dB).

8.1.3

Vaikutukset elottomaan ympäristöön, valo- olosuhteet

Worst case –tilanne mallinnettava Mallinnettu tilanne, jossa puusto on huomioitu sekä tilanne, jossa puustoa ei ole huomioitu.

8.2.5

Ilmanlaatu ja ilmasto

Kuljetusten päästöt rakentamisen aikana sisälly-

tettävä arviointiin Kuljetusten päästöt on arvioitu 10.2.4

Maaperä, pinta- ja pohjavedet

Huomioitava paitsi voimaloiden myös tiestön rakentamisen (ja mahdollisen kuivatuksen) mahdolliset vaikutukset pohja- ja pintavesien virtaamien, hydrologian ja kuormituksen näkö- kulmista

Rakentamisen pinta- ja pohjavesiin aiheuttamat vaikutukset on arvioitu lieviksi valuma- aluetarkastelun perusteella

8.4.4

Huomioitava metsälain 10 § mukaiset pienvedet Huomioitu luontokohteiden rajauksessa. Tarkat kohdekuvaukset ovat erillisasiakirjassa.

9.1.3

Perkiönmäen pv-alueelle sijoitetut tuulivoimalat tulee poistaa

Tuulivoimalat on poistettu sijoitussuunnitelmas- ta

4.3

Vaikutukset elolliseen ympäristöön, kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet

Alueen pirstoutumisen vaikutuksia tulisi arvioida Pirstoutumista on arvioitu. Kappale 9

Inventoidut alueet tulee esittää kartalla

Inventointimenetelmät on kuvattu kunkin selvi- tyskohteen osalta ”Lähtötiedot ja arviointimene- telmät” -kappaleissa

Kappale 9

Teiden alueella tulee tehdä maastoinventointeja, mikäli niiden alueita ei ole inventoitu. (viitaten edelliseen)

Koko hankealue on inventoitu

De Geer moreenit tulee huomioida ja vaikutuk-

set arvioitava Hankealueella ei esiinny De Geer moreenia 8.4.3

(9)

Luokittelussa olisi selkeämpää käyttää yleisesti käytössä olevia metsä- ja suotyyppejä.

Luokittelussa on käytetty yleisesti käytössä olevia metsä- ja suotyyppejä

9.1

Maastoinventoinnit pitäisi kuvata ohjelmassa esitettyä paremmin

Inventointimenetelmät on kuvattu kunkin selvi- tyskohteen osalta ”Lähtötiedot ja arviointime- netelmät -luvuissa” sekä luontoselvityksiä kos- kevissa erillisasiakirjoissa.

kappale 9 ja liitteet 9-15

Tulee varmistaa, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan eikä esim. puuston varjostus ja suojavaikutus muutu tuulivoimaloiden tai tiestön rakentamisen seura- uksena.

Reunavaikutuksen määrää suhteessa nykytilan- teeseen on arvioitu. Alue on metsätalouden voimakkaasti muokkaamaa, ojituksineen ja avohakkuualueineen. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on pyritty turvaa- maan voimaloiden sijoitussuunnittelussa.

Kappale 9.1

Vaikutukset elolliseen ympäristöön, linnusto

Kevään 2013 huonon sään vuoksi muutonseu- rannan jatkaminen keväällä 2014 olisi suositel- tavaa

Linnustoselvityksen laatija ei katsonut tätä tarpeelliseksi alueen sijainnin vuoksi suhteessa tunnettuihin muuttoväyliin (Jouni Kannonlah- ti/Vaasan yliopisto). Lisäksi tietoa oli saatavilla muista lähiseudun hankkeista (Yhteisvaikutuk- set) ja näiden tietojen perusteella ei katsottu tarpeelliseksi jatkaa muuton seurantaa.

Voimaloiden läheisyyden potentiaaliset linnustol- le arvokkaat monimuotoiset elinympäristöt tulisi kartoittaa ja tarvittaessa tulisi tehdä pesimälin- nuston selvitys.

Luonnon ja linnuston kannalta arvokkaat alueet on inventoitu koko hankealueelta linnusto- ja luontoselvitysten aikana.

9.2

Levanevalla pesivän Maakotkan pesinnän aikai- sista liikkeistä alueella on tehtävä lisäseuranta ja erillinen selvitys. Edellä mainitun selvityksen yhteydessä tulee tarkistaa, pesiikö alueella maakotka

Hankealueelta ei löytynyt linnusto- ja luontokar- toituksissa maakotkan pesintää. Etäisyys Leva- nevan pesäpaikkaan on lähimmistä voimaloista yli 10 km. Levanevalla tehdyssä muutonseuran- nassa lintujen ei havaittu liikkuvan Kattiharjun suuntaan, samoin kuin Rajavuoren hankkeessa tehdyssä maakotkaseurannassa, joka koski samaa paria, ei lintujen havaittu liikkuvan Katti- harjun suuntaan. Joistakin talvisista käynneistä hankealueen avosoilla oli alueen metsästäjillä.

9.4 ja 13.6.3

Vaikutukset elolliseen ympäristöön, muu eläimistö Liito-oravien ja lepakoiden lisääntymis- ja le- vähdyspaikkojen heikentämis- ja hävittämiskiel- to olisi hyvä todeta arviointiohjelmassa

On lisätty selostukseen. 9.3.2

Sijoitussuunnitelmien tarkennettua tulee tehdä rakentamisalueilta lisäselvityksiä liito-oravan osalta, mikäli niillä esiintyy lajille sopivia elinympäristöjä

Kaikki lajille soveltuvat alueet kartoitettiin ja soveltuvat alueet tarkistettiin uudelleen keväällä 2014, mikäli vuonna 2013 niiltä ei löytynyt merkkejä lajista. Kaksi uutta aluetta löytyi tar- kastuksessa.

Länsiosassa sijaitsevan lintujen muuttoreitin merkitys lepakkojen muuttoreittien kannalta tulisi selvittää

Hankealue sijaitsee etäällä rannikkoalueesta, joten todennäköisesti se sijaitsee myös pää- muuttoreittien ulkopuolella. Alueella ei ole lepakoiden muuttoa ohjaavia maastonmuotoja.

Länsiosasta suunnittelualuetta pienennettiin myös muista syistä.

Tulee selvittää kaskikeiju-havainnon luotetta- vuutta ja lajille sopivien elinympäristöjen esiin- tymistä, sekä tarpeen ilmetessä tehdä lajistosel- vitys, mikäli lajin mahdollisiin elinympäristöihin kohdistuu rakentamista

Havaintopaikka ei sisälly enää hankealueeseen.

Myös muiden luontodirektiivin liitteen IV a-lajien selvitystarvetta olisi hyvä tarkastella systemaat- tisella tavalla ja tehdä tarvittaessa lisäselvityk- siä.

Luontodirektiivin liitteen IV a-lajien selvitystarvetta on tarkasteltu.

9.3.2

Viitasammakot tulee huomioida selvityksissä ja arviointiselostuksessa

On huomioitu. Toimia ei myöskään kohdistu lajille sopiviin elinympäristöihin.

9.3

Selvityksissä ja arviointiselostuksessa tulee huomioida muiden eläintenkin osalta myös sähkönsiirtoreitti

On huomioitu. 9.3.5

(10)

Vaikutukset elolliseen ympäristöön, Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Talasnevan alueeseen kohdistuva meluvaikutus

on huomioitava On huomioitu. 9.4.5

Myös muut merkittävät luontokohteet tulee sisällyttää vaikutusten arviointiin

Kaikki luontoselvityksessä havaitut arvokkaat kohteet sisältyvät arviointiin ja liitteenä olevaan raporttiin.

Kappale 9.1 ja Liite 9

Yhteisvaikutukset tulee huomioida Yhteisvaikutukset on huomioitu. Kappale 13 Talasnevalle tai muille merkittäville luontokoh-

teille (kuva 10.6) ei saa sijoittaa voimaloita Kohteille ei sijoitu voimaloita.

Levanevan suojeluarvojen heikentymisen mah- dollisuus arvioitava mikäli Kattiharju on Leva- nevalla pesivä maakotka liikkuu alueella / sen kautta

On huomioitu – Natura-tarvearviointi.

9.4.5

Arvokkaat luontokohteet kuvattava YVA- ohjelman taulukossa 10.3 esitettyä tarkemmin (myös suojeluperusteet on esitettävä). Arvok- kaiden luontoalueiden kohdekuvaukset tarkiste- taan vastaamaan käytössä olevia metsä- ja suotyyppiluokitteluja, mikä edellyttää myös maastossa tehtävää inventointia

Kohteet on kuvattu tarkemmin tässä YVA- selostuksessa sekä laajasti Luontoselvitys rapor- teissa

Kappale 9.1 ja Liite 9

Huomioitava metsälain 10 § mukaiset kohteet

On huomioitu ja kohteittain eritelty liitteessä 9.

Metsäkeskukselta on saatu metsäkeskuksen rajaamat kohteet ja niiden sijoittuminen suhteessa vaikutusalueisiin on huomioitu. Kohteita ei voida henkilötietolain vuoksi esittää julkisesti tässä selostuksessa. Yksi kohde on erityisesti huomioitava tiesuunnittelussa (mainittu tekstis- sä.

9.1.2 ja 9.1.4.2 sekä Liite 9

Vaikutukset elolliseen ympäristöön, Riistalajisto ja metsästys Riistakantoihin melun ja pirstoutumisen vaiku-

tuksesta aiheutuvat muutokset arvioitava Melun ja pirstoutumisen aiheuttamat vaikutukset on arvioitu.

9.5.4 ja 9.5.5

Ihmisen ympäristö

Virkistyskäyttöön aiheutuvien vaikutusten arvi-

ointi erityisen tärkeää Virkistyskäyttöön aiheutuvat vaikutukset on arvioitu huomioiden moottorikelkkareitti, laavu, metsästys, Torstilan ampumaseuran ampumarata ja Laihian Lujan suunnistuskartta-alueet.

Jakkulassa sijaitseva ampumarata sekä kuntorata- /latu Ylipään nuorisoseurantalon ympäris- tössä sijaitsevat YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tehtyjen voimaloiden poistojen myötä hankealueen ulkopuolella.

10.5.5

Laihialla Jakkulassa sijaitseva ampumarata sekä kuntorata- / latu Ylipään nuorisoseurantalon ympäristössä huomioitava arviointityössä

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön

Sähkönsiirron vaikutukset huomioitava Sähkönsiirron vaikutukset on arvioitu 10.3.8 Vuodenaikojen vaihtelun ja metsänuudistamisen

vaikutukset huomioitava maisema-arvioinnissa Arvioitu sanallisesti 10.3.7 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Rakennusten käyttötarkoitus tarpeen tarkistaa ja metsästysmajojen käyttötarkoitus varmistet- tava

Rakennusten käyttötarkoitus on tarkastettu kunnilta

10.1.3

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutukset arvioitava

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutukset on arvioitu

10.5.6

Vaikutukset elinkeinotoimintaan

Metsätalouteen aiheutuvat vaikutukset arvioita-

va huolella Metsätalouteen aiheutuvat vaikutukset arvioitu. 10.6.4 ja

10.6.5 Tarvittaessa myös maatalous huomioitava (Myös

sähkönsiirto)

Maatalouteen aiheutuva vaikutus on arvioitu tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron osalta

10.6.4 ja 10.6.5 Orisbergin ympäristön matkailutoiminta huomi-

oitava ja kiinnittää erityistä huomiota haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämismahdolli- suuksiin

Melu- ja varjostusvaikutukset eivät yllä Orisber- gin kartanon alueelle. Maisemavaikutukset hyvin vähäisiä koska Orisbergin alue on sulkeu- tunutta

8.1.7 ja 10.3.7

Muut vaikutukset

Kattiharjun ja Sutelan tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää yhteis- laskentana (VTT)

Sutelan tuulivoimahanke ei tule toteutumaan Seinäjoen lentokentän läheisyyden vuoksi

(11)

Arvioitava hankkeen vaikutukset viestintäyhte- yksiin sisältäen näkyvyysaluetarkastelun sekä haittojen ehkäisytoimet

Arvioitu Digitan lausunnon perusteella 11.1.4

Vaikutukset toiminnan jälkeen

Selvitettävä kenelle jää vastuu jäljelle jäävistä

rakenteista ja mahdollisesta maisemoinnista Sisällytetään tehtäviin maanvuokrasopimuksiin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

Sähkönsiirron osalta yhteisvaikutukset mm.

muiden tuulivoimahakkeiden osalta huomioitava

Hankevastaavalla ei ole tiedossa muita suunnit- teilla olevia tuulivoimapuistoja joiden sähkön- siirtoreitti oltaisiin toteuttamassa niin lähelle Kattiharjun voimajohtoa, että yhteisvaikutuksia esim. maisemaan tai maankäyttöön saattaisi syntyä

15.5

Siltä osin kun johto kulkee nykyisen johdon vieressä, tulee yhteisvaikutus huomioida etenkin finiba, maisema- ja kulttuurihistoriallisilla alueilla

Finiba, maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet on huomioitu

9.4.7 ja 10.3.8

Yhteysviranomainen korostaa yhteisvaikutusten osalta maisema ja näkyvyys-vaikutusta

Maisemaan aiheutuvat yhteisvaikutukset arvioitu

15.6.6

Arvio ympäristöriskeistä

Sähkönsiirron riskit arvioitava Sähkönsiirron riskit on arvioitu Kappale 14 Jäävaara huomioitava etenkin virkistyskäytön ja

metsätalouden harjoittamisen kannalta

tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä

14.1

Raportointi

Lainsäädäntöön liittyvät epäkohdat kappaleessa

2 korjattava YVA-selostukseen Kohdat on korjattu Kappale 2

Esitettävä kartat kiinteistörajoineen kaikkien voimaloiden ja voimalinjan alueelta

Ei katsottu tarpeelliseksi, sillä suunniteltu säh- könsiirtoreitti ei todennäköisesti tule olemaan lopullinen, toteutettava reitti. Tilanne on sama voimalasijoittelun osalta (etenkin toteutuvan voimalamäärän osalta)

(12)

8 VAIKUTUKSET ELOTTOMAAN YMPÄRISTÖÖN 8.1 Äänimaisema

8.1.1 Vaikutusmekanismit

Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden, tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakentamisesta. Hankkeen käyttövaiheen aikana tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään aerodynaamista melua. Tuulivoimaloi- den ominainen melu (vaihteleva ”humina”) syntyy lavan aerodynaamisesta melusta sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven melu heijastuu rungosta ja toi- saalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta tä- mä melu peittyy lapojen huminan alle (Di Napoli 2007).

Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä tuulen nopeudesta ja ilman lämpötilasta eri korkeuksilla.

Melun kuuluvuuden kannalta olennaista on taustamelun taso. Taustamelua aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina).

Voimajohdon rakentamisesta aiheutuva melu on laadultaan rinnastettava tuulivoimapuiston rakentamisen kanssa. Melu on paikallista ja ohimenevää, sillä voimajohdon rakentamisen työmaa on jatkuvasti etenevä. Hankkeen toiminnan aikana voimajohdosta saattaa kostealla ilmalla aiheutua ns. koronapurkausta.

Koronapurkaus aiheuttaa paikallista sirinää.

8.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät

Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamaa melua on arvioitu sanallisesti, koska sen oletetaan olevan lyhytaikaista ja leviävän suppealle alueelle. Tuuli- voimaloiden ylläpidon aiheuttamaa melua ei ole tarkasteltu, koska tuulivoimaloille tehdään vain yksittäisiä huoltokäyntejä vuodessa. Lapojen pyörimisestä aiheutuvat, toiminnan aikaiset meluvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona tietokoneavusteisten mallinnusten pohjalta.

Toiminnan aikaisen melun mallinnus on tehty kansainvälisen standardin ISO 9613-2 sekä ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.9-laskentaohjelmaa.

Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista kolmiulotteista maastomallia. Tuulivoimapuiston melu on mallinnettu ilman taustamelua. Mal- linnus kuvaa teoreettista tilannetta, jossa tuuli suuntautuu tarkasteltavaan pis- teeseen jokaiselta voimalalta yhtäaikaisesti. Kaikki tarkastelussa kulloinkin olevat voimalat ovat yhtäaikaisesti toiminnassa. Tuulivoimaloiden melu mallinne- taan siten, että huomioidaan voimaloiden ominaisuudet, kokonaismäärä ja si- joittelu. Mallinnuksessa käytettävien tuulivoimaloiden ominaisuudet perustuvat hankkeesta vastaavan valitsemaan voimalaitostyyppiin.

Laskennoissa napakorkeutena käytettiin molemmissa toteutusvaihtoehdoissa korkeutta 145 m. Äänitehotasoina (LWA) käytettiin tasoa 107 dB, joka vastaa laskennassa käytetyn tuulivoimalatypin äänitehotasoa, kun tuulen nopeus on 7- 25 m/s. Tuulivoimaloiden on oletettu pyörivät jatkuvasti, jolloin äänitaso on sama sekä päivä- että yöaikana. Tuulen nopeutena käytettiin 8,0 m/s, jolloin tuulivoimalan synnyttämä melu on voimakkaimmillaan. Suuremmissa, yleensä yli 10 m/s nopeuksissa tuulen aiheuttama luontainen melu peittää tuulivoimaloiden melun alleen. Pienemmissä nopeuksissa sekä melun voimakkuus että vastaa- vasti taustamelu on vähäisempää.

(13)

Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Le- viämiskartta esittää melun leviämisen äänitasokäyrät viiden desibelin välein. Li- säksi mallinnuksissa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ym- päristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. Äänitasoja (LAeq) on verrattu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin melu-tasoista se- kä YM:n tuulivoimaoppaassa esitettyihin suunnitteluarvoihin. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 4 sekä kappaleessa 8.1.7 (Kuva 8.3 ja Kuva 8.5). Yksityis- kohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta (www. ely-keskus.fi…) sähköisenä ladattavissa olevassa mallinnusraportissa.

Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu erikseen myös mata- lataajuiselle melulle VTT:n ehdotuksen VTT-R-04565-13 (Nykänen ym. 2013) mukaisin menetelmin, joka on ilman muutoksia sisällytetty ympäristöhallinnon tuulivoimamelun mallintamiseen koskevaan ohjeeseen 2/2014 (Ympäristöminis- teriö 2014). Menetelmä sisältää oletuksen rakennusten ulkovaipan ääneneristä- vyydestä. Koska etenkin loma-asunnoissa on ääneneristävyydessä suuria vaih- teluita, on arviointiin lisätty myös äänitason vertailu ohjearvoon rakennuksen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun päästötiedot saatiin val- mistajalta. Saatuja tuloksia verrattiin Asumisterveysohjeen 1/2003 matalataajuisen melun ohjearvoihin asuinhuoneissa. Rakennusten ulkoseinien ääneneris- tävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset.

Hankealueen muiden nykyisten melulähteiden, tieväylien ja tuulivoimaloiden yh- teismelua on arvioitu asiantuntijan toimesta sanallisesti. Arviointi on tehty laa- dittujen mallinnusten sekä samankaltaisten projektien tuomien kokemusten perusteella. Arvioinnin tuloksena on esitetty arvio hankkeen aiheuttamasta suh- teellisesta muutoksesta nykyisiin melutasoihin.

WindPro 2.9- melumallinnukset on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektipäällikkö, ins. AMK Hans Vadbäck ja matalataajuisen melun mallinnuk- sista on vastannut projektipäällikkö, ins. Mauno Aho. Melusta aiheutuvia vaikutuksia on arvioinut projekti-insinööri Johanna Harju.

8.1.3 Melun ohjearvot

Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 8-1).

Taulukko 8-1. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992).

Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7

Ulkona

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB 50 dB^{1) 2)} Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset

virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet

45 dB 40 dB ^{3) 4)} Sisällä

Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB

Opetus ja kokoontumistilat 35 dB -

Liike ja toimistohuoneet 45 dB -

1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.

3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon ha- vainnointiin yöllä.

4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.

(14)

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (2096/2014) mukaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin.

Ympäristöhallinnon ohjeissa tuulivoimaloille on määritelty suunnitteluarvot päi- vä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi de- sibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainitut äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa täytyy huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen.

Taulukko 8-2. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitte- luohjearvot (Ympäristöministeriö 2012).

Tuulivoimarakentamisen ulkomeluta- son suunnitteluohjearvot

LAeq päivä klo 7-22

LAeq yö klo 22-7

Huomautukset

Asumiseen käytettävillä alueilla, loma- asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla

45 dB 40 dB

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*

40 dB 35 dB

* yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä

Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 matala- taajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina ters- seittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 dB suuremmat arvot.

Mittaus- tai laskentatuloksia vertailtaessa näihin ohjearvoihin niihin ei tehdä ka- peakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin mata- lataajuista melua koskien.

Taulukko 8-3. Matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa ilman taajuuspainotusta.

Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Keskiäänitaso LZeq,1h, dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Edellisestä laskettu keski-

äänitaso A-painotettuna LAeq,1h, dB

24 19 17 14 14 16 18 19 20 21 21

Ympäristöministeriö on valmistellut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa luonnoksen valtioneuvoston asetuksek- si tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Asetusehdotus on toimitettu lausun- noille 17.11.2014 ja lausunnot tulee antaa viimeistään 15.12.2014 (tilanne mar- raskuussa 2014) Asetusehdotuksen ohjearvot on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 8.1).

(15)

Kuva 8.1 Ympäristöministeriön asetusluonnoksen mukaiset tuulivoimaloiden me- lutason ohjearvot (Lähde: Valtioneuvoston asetusluonnos 17.11.2014)

8.1.4 Äänen voimakkuus

Äänen voimakkuutta mitataan desibeliasteikolla (dB). Asteikko on logaritminen, siten esimerkiksi äänitehon kymmenkertaistuminen kasvattaa aina äänitasoa 10 dB ja satakertaistuminen 20 dB. Ihminen ei juuri erota alle 3 dB vaihtelua äänen voimakkuudessa ja 10 dB äänitason nosto koetaan useimmiten äänenvoimak- kuuden kaksinkertaistumisena.

Taajuuspainotus desibeliasteikolla tehdään, koska ihmiskorva kuulee eri taajui- sia ääniä eri tavoin eri voimakkuuksilla. Pienille äänenvoimakkuuksille tehtyä A- painotusta käytetään yleisesti ympäristömelun arvioimisessa ja ohjearvot on annettu tällä taajuuspainotuksella

8.1.5 Tuulivoimalan äänen kokeminen

Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevä- nä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja, vaan melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilai- sessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 desibeliä. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä.

Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ole luonteeltaan iskumaista tai kapeakais- taista. Äänen voimakkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimaloiden suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Hyvin lähellä voimaloita voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalan lavan aiheuttama ääni.

Tutkimuksissa on havaittu melun hyvin häiritseväksi kokevien ihmisten määrän olevan suhteessa äänitasoon. 50 desibelin melun kokee häiritseväksi noin 50 % ihmisistä ja hyvin häiritseväksi noin 30 %. 40 desibelin melun kokee häiritse- väksi noin 10 % ihmisistä ja hyvin häiritseväksi vain noin 5 % (Hongisto 2014).

Alla olevassa kuvassa (Kuva 8.2) on esitetty melun häiritsevyyden ja äänen- painetason suhdetta. Häiritsevyys koskee kokemusta asunnon sisätiloissa. %A kertoo vastaajien osuuden, joka raportoi häiritsevyyttä. %HA (oikea) kertoo vastaajien osuuden, joka raportoi erittäin paljon häiritsevyyttä (Hongisto 2014).

(16)

Kuva 8.2 Janssenin ym. (2011) mukaiset äänitaso-häiritsevyyskäyrät tuulivoimalamelulle ja erityyppisille liikennemeluille.

Ihmiskorvan herkkyys äänelle vaihtelee taajuuden mukaan. Voimakkailla äänillä matalat äänet kuullaan suhteessa voimakkaampina mutta taas hiljaiset matalat äänet kuullaan heikosti.

8.1.6 Nykytila

Nykytilassa melua alueella aiheuttaa muun muassa hankealueen läheisyydessä sijaitsevat tiet, kuten esimerkiksi valtatie 3 sekä seututie 17561. Teiden lähellä yksittäisen ajoneuvon ohiajo aiheuttaa hetkellisesti 50–70 desibelin äänitason.

Tuulivoimapuistoalue on pääosin metsätalouskäyttöön soveltuvaa metsäaluetta.

Hankkeen tuulivoimapuistoalueella tehdään vuosittain metsänhoitotoimenpiteitä metsäkoneilla. Metsätalouskoneet nostavat ajoittain työskennellessään lähiym- päristön äänitasoa 50–70 desibeliä.

Muut äänimaiseman vaikuttavat tekijät ovat pelto- ja maaseutumaisilla alueilla käytössä olevat maatalouskoneiden äänet. Toiminnassa oleva traktori synnyttää muutaman sadan metrin päähän 50-70 desibelin äänitason. Hankealueen lä- hiympäristössä on laajoja peltoalueita etenkin koillispuolella virtaavan Naarajoen sekä lounaispuolella virtaavan Laihianjoen varsilla.

Hiljaisena, melko tyynenä päivänä äänitaso on tämän tyyppisillä alueilla ilman mainittuja liikenteen ja koneiden ääniä luokkaa 20 - 30 desibeliä. Suomalaisessa metsämaastossa tuulikohina ja puiden kahina vaihtelee välillä 30 - 70 desibeliä, riippuen tuulennopeudesta. Linnunlaulu voi voimakkaimmillaan olla yli 50 desi- beliä.

8.1.7 Tuulivoimapuiston vaikutukset äänimaisemaan 8.1.7.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melua syntyy huoltoteiden, voimaloiden perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Melun kannalta merkittävimmät vaiheet ovat teiden ja perustusten rakentaminen, jolloin voi esiintyä myös vähäisissä määrin impulssimaista melua. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liiken-

(17)

teen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamat- ta melu ei pääasiallisesti leviä tuulivoimapuistoaluetta laajemmalle.

Työkoneiden äänitehotasot ovat suurimmillaan paikallisesti yhteensä noin 115 desibeliä. Melu vaimenee avoimessakin maastossa 55 desibelin tasolle noin 400 metrin ja alle 45 desibelin tasolle noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. Raskaan liikenteen ajoneuvoista aiheutuu hetkellisesti enimmillään noin 60 dB äänitehota- so noin 100 metrin etäisyydellä kuljetusreitistä, mikä vastaa normaalin keskus- telun äänitasoa.

Hankealueella sijaitsee muutamia maanmittauslaitoksen maastotietokannassa loma-asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia, joilla tuulivoimaloita ja niille johtavaa tiestöä rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ajoittain ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Kyseiset rakennukset ovat kuntien rakennusrekisterien ja alueella tehtyjen maastokäyntien perusteella metsästys- käytössä olevia taukotupia ja vastaavia rakennuksia, joten niillä ei sovelleta Val- tioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia, loma-asumiseen tarkoitettuja alueita koskevaa päiväajan ohjearvoa (50 dB). Hanke- ja vaikutusalueen raken- nuskantaa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 10.1.3. Varsinaiset loma- asumiseen käytettävät kiinteistöt sijaitsevat noin 600-800 metrin etäisyydellä rakennettavista teistä tai voimalapaikoista, hankealueen koillis- ja lounaispuolella. Lähimpiä tuulivoimaloita ja niille johtavaa tiestöä rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ajoittain ylittää päiväajan ohjearvon näillä loma- asunnoilla. Huomioon otettavaa on, että loma-asunnot sijaitsevat kantatien 17581 ja valtatien 3 varsilla, joten tuulivoimarakentamisesta aiheutuva melu to- dennäköisesti peittyy liikenteen melun alle.

Voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat yli kilometrin ja rakennettavat tiet noin 600 metrin etäisyydelle lähimmistä vakituisista asuinrakennuksista. Tällä etäi- syydellä ei Valtioneuvoston päätöksen mukaisen, asumiseen käytettävillä alueilla sovellettavan päiväajan ohjearvon (50 dB) voida katsoa rakentamisaikana ylittyvän.

Vaihtoehdossa 1 tuulivoimapuisto rakennetaan kolmessa rakennuskaudessa.

Tietyssä kohteessa ei kuitenkaan rakenneta koko kolmea vuotta, vaan noin 1- 1,5 rakennuskautta. Näin ollen melu tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittä- vää haittaa lähiasutukselle.

Toiminnan aikaiset vaikutukset

Tuulivoimaloiden käyttöääni on rakennusmelua merkittävämpää, sillä käyttö- ääntä syntyy koko tuulivoimapuiston toiminnan ajan tuulen nopeuden ylittäessä 4 m/s.

Alue, jolla tuulivoimaloiden ääni voi ylittää 45 desibelin rajan, jää noin 500 metrin etäisyydelle voimalapaikoista ja täysin tuulivoimapuiston alueelle. Alueella ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Alueella sijaitsee muutamia maanmittauslaitoksen maastotietokannassa loma-asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia, mutta nämä ovat kuntien rakennusrekisteritietojen ja maastossa tehtyjen tarkastelujen perusteella lähinnä metsästyskäytössä olevia taukotupia (kts. taulukko 10-1 ja Kuva 10.11). Yli 45 dB alueella ei sijaitse urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita.

Mallinnustulosten mukaan alue jolla tuulivoimaloiden ääni voi ylittää 40 dB, jää noin kilometrin etäisyydelle voimalapaikoista. Alueella, jossa äänitaso on 40-45 desibeliä ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, virallisia urheilu- tai virkistysalueita eikä Suomen luonnonsuojelulain (20.12. 1996/1096) mukaisia luonnon-

(18)

suojelualueita (luonnonpuistot, kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet).

Alueella sijaitsee kuitenkin soidensuojeluohjelmaan kuuluvan Talasnevan koillis- kulma noin 5 ha:n alalta (n. 4 %). Koska Talasnevan soidensuojeluohjelma-alue ei ole merkittävässä käytössä oleskelun tai luonnon havainnoinnin kannalta, ei suunnitteluohjearvoa (40 dB) liene tarpeen noudattaa. Alueella sijaitsee 45 dB:n vyöhykkeen tavoin muutamia maanmittauslaitoksen maastotietokannassa loma- asunnoiksi luokiteltuja metsästyskäytössä olevia taukotupia tms. (kts. taulukko 10-1 ja Kuva 10.11).

Alue jolla äänitaso ylittää 35 desibeliä on kooltaan noin 63 km² ja ulottuu mallinnusten perusteella enintään noin kahden kilometrin etäisyydelle uloimmista voimaloista. Alueella, jolla äänitaso on 35-40 desibeliä sijaitsee 49 asuinrakennusta ja kuusi lomarakennusta. Lomarakennuksista neljä on metsästyskäytössä olevia taukotupia tms., joita ei voida katsoa loma-asunnoiksi (kts. taulukko 10-1 ja Kuva 10.11). 35 desibelin alueelle sijoittuvat varsinaiset loma-asunnot sijoittuvat hankealueen koillispuolelle.

Koillispuolen lomarakennukset sijaitsevat kaavoittamattomalla maaseutuasetuk- sen alueella (YKR:n mukaan maaseutualuetta), tien 17581 (Naarajoentie) varrella (katso kuva 9.2.). Mallinnuksen mukaan vuorokauden keskimääräinen melutaso on näissä kohteissa noin 39 desibelin luokkaa.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen yöajan suunnitteluohjearvo ei Kattiharjun tuulivoimahankkeen toteutusvaihtoehdossa 1 ylity yhdenkään asuin- rakennuksen kohdalla. Ympäristöministeriön loma-ajan asutukselle esittämä yö- ajan tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvo 35 desibeliä ylittyy kahden loma- asunnon kohdalla, kun huomioidaan rakennusten todellinen käyttömuoto. Tuuli- voimalamelun suunnitteluohjearvoa 35 dB sovelletaan ohjeen mukaan loma- asumiseen käytettävillä alueilla. Kyseisten loma-asuntojen ei voida katsoa sijaitsevan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, joten kyseessä olevien loma- asuntojen alueella voitaneen soveltaa ohjearvoa 40 dB. Tosin tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään. Huomioon otettavaa on, että lomarakennusten ja lähimpien voimaloiden välinen maasto on pääosin metsää.

(19)

Kuva 8.3 Melumallinnuksen tulokset vaihtoehdon 1 (suppeampi tuulivoimapuisto) mukai- sessa tilanteessa (45 kpl lähtömelutasoltaan 107 dB:n voimalaa)

Taulukko 8-4. Vaihtoehdon 1 melun vaikutusalueelle sijoittuvat häiriintyvät kohteet

107 desibelin voimala ≥ 45 dB 45 - 40 dB 40 - 35 dB

Asuinrakennukset 0 kpl 0 kpl 49 kpl

Taajamien lomarakennukset 0 kpl 0 kpl 0 kpl

Lomarakennukset taajamien ulkopuolella 3 kpl *) 2 kpl *) 6 kpl **)

*) Kuntien rakennusrekisteritietojen tai maastokäynnin perusteella rakennukset ovat muussa kuin loma- asuinkäytössä (esim. taukotupa tai saunarakennus)

**) Kuntien rakennusrekisteritietojen tai maastokäynnin perusteella rakennuksista neljä on muussa kuin loma- asuinkäytössä (esim. taukotupa tai saunarakennus)

Matalataajuinen melu

Esitetyllä voimalatyypillä ja voimaloiden sijoituksilla sekä oletusääneneristävyy- dellä ei yhdessäkään asuin- tai lomarakennuksessa asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylity, vaan kaikissa matalien taajuuksien äänitasot ovat rakennusten sisällä alle ohjearvon.

Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen H (Asuinrakennus, Naarajoentie 534) luona, jonka kohdalla se ulkona pahimmillaan ylittää asuinhuoneiden ohjearvon noin 9 dB taajuudella 100 Hz. Rakennuksen sisällä ohjearvo ei ylity ja

(20)

pahimmillaan melu on noin 5 dB alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Kohteessa kuulokynnys ylittyy noin kolmella desibelillä taajuudella 200 Hz.

Matalien äänten äänitaso on mallinnusten mukaan kuulokynnyksen tasoa rakennusten E, F, G, H, R, S ja T sisällä (Kuva 8.4). Ääneneristävyydessä on suuria rakennuskohtaisia eroja matalilla taajuuksilla, joten ohjearvon alittuminen näis- sä kohteissa ei ole varmaa, mutta todennäköistä. Muissa kohteissa ohjearvon alittuminen on hyvin todennäköistä

Kuva 8.4 Asuin- ja lomarakennusten A-X sijainti Kattiharjun tuulivoimapuistohankealueen läheisyydessä.

Rakennuskohtaiset matalataajuisen melun kohdekortit ovat erillisliitteenä ladattavissa ely-keskuksen sivuilta (Liite 16).

8.1.7.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Vaihtoehdossa 2 hankealueella sijaitsee muutamia maastotietokannassa loma- asunnoiksi luokiteltuja, mutta kuntien rakennusrekisteritietojen tai maastokäyn- tien perusteella taukotuviksi todettuja rakennuksia (kpl.10.1.3). Parannettavia tieosuuksia lähin yksittäinen loma-asunto sijaitsee hankealueen eteläpuolella, noin 300 m etäisyydellä levennettävän Konnonperäntien länsipuolella. Tie on jo nykytilassa noin kuuden metrin levyinen ja melko hyväkuntoinen, joten tiehen kohdistuvat parannustoimet ovat verrattain vähäisiä. Rakentamisen aikainen

(21)

melu voi toki Konnonperäntien leventämisen aikana ylittää päiväajan ohjearvon 45 dB kyseisellä loma-asutuksella, mutta ylityksiä esiintyy enintään muutaman päivän ajan. Lisäksi hankealueen itäosassa, Vähäjärven rannalla sijaitsee loma- asumiseen käytettävä kiinteistö noin 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimalapaikasta. Tälle loma-asunnolle saattaa aiheutua lyhytaikaista (noin 1 kk) haittaa voimalan pystytyskentän ja perustusten rakentamisen aikana.

Seuraavaksi lähimmät loma-asumiseen käytettävät kiinteistöt sijaitsevat noin 600-800 metrin etäisyydellä rakennettavista tai parannettavista teistä tai voimalapaikoista, hankealueen koillis- ja lounaispuolella. Lähimpiä tuulivoimaloita ja niille johtavaa tiestöä rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ajoittain ylittää päiväajan ohjearvon näillä loma-asunnoilla. Huomioon otettavaa on, että loma-asunnot sijaitsevat paikallistien 17581 ja valtatien 3 varsilla, joten tuulivoimarakentamisesta aiheutuva melu todennäköisesti peittyy liikenteen me- luun.

Voimaloiden rakennuspaikat ja uudet rakennettavat tiet sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle lähimmistä vakituisista asuinrakennuksista. Tällä etäisyydellä ei Val- tioneuvoston päätöksen mukaisen, asumiseen käytettävillä alueilla sovellettavan päiväajan ohjearvon (50 dB) voida katsoa rakentamisaikana ylittyvän. Parannet- tavien teiden välittömään läheisyyteen (alle 50 m etäisyydelle) sijoittuu muutamia asuinrakennuksia hankealueen koillispuolella, levennettävän ajotien (Perä- tie) varrelle. Tietä levennettäessä voi rakentamisen aikainen melu ajoittain ylit- tää päiväajan ohjearvon näillä asuinrakennuksilla. Ylityksiä esiintyy enintään muutaman päivän ajan.

Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuisto rakennetaan kolmessa rakennuskaudessa.

Melu tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa lähiasutukselle.

Toiminnan aikaiset vaikutukset

Alue jolla tuulivoimaloiden ääni voi ylittää 45 desibelin rajan, jää noin 500 metrin etäisyydelle voimalapaikoista ja sijoittuu täysin tuulivoimapuiston alueelle.

Alueella ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Alueella sijaitsee kahdeksan maanmittauslaitoksen maastotietokannassa loma-asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia sekä yksi asuinrakennus. Loma-ajanrakennukset eivät kuntien rakennusrekisteritietojen ja maastokäyntien perusteella kuitenkaan ole loma-ajanrakennuksia vaan metsästyskäytössä olevia taukotupia, saunarakennuksia tai vastaavia (kts.

Taulukko 10-1 ja Kuva 10.11). Asuinrakennus on maastokäynnin perusteella autiotalo. Yli 45 dB alueella ei sijaitse urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita.

Mallinnustulosten mukaan alue, jolla tuulivoimaloiden ääni on enintään 40 dB, ulottuu lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle voimalapaikoista. Mallinnustu- losten mukaan alueella, jolla äänitaso on 40-45 desibeliä, sijaitsee neljä loma- asuntoa. Loma-asunnoista kaksi sijaitsee hankealueen itäpuolella, Vähäjärven läheisyydessä ja yksi hankealueen pohjoispuolella, seututien 17581 varrella ai- van 40 dB käyrän tuntumassa. Neljäs loma-asunto on Isonkyrön kunnan rakennusrekisteritietojen mukaan saunarakennus. Vyöhykkeellä, jolla melutaso on

>40 dB ei sijaitse asuinrakennuksia, virallisia urheilu- tai virkistysalueita eikä Suomen luonnonsuojelulain (20.12. 1996/1096) mukaisia luonnonsuojelualueita (luonnonpuistot, kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet). Talasnevan soidensuojeluohjelma-alue sijaitsee alueella lähes kokonaisuudessaan, mutta kuten aiemmin (kpl. 8.1.7.1) on perusteltu, ei ympäristöministeriön esittämää tuulivoimasuunnittelun ohjearvoa liene tarpeen noudattaa Talasnevan alueella.

Alueella sijaitsee >45 dB:n vyöhykkeen tavoin muutamia maanmittauslaitoksen

(22)

maastotietokannassa loma-asunnoiksi luokiteltuja metsästyskäytössä olevia taukotupia.

Alue jolla äänitaso ylittää 35 desibeliä on kooltaan noin 110 km² ja ulottuu enin- tään noin kahden kilometrin etäisyydelle uloimmista voimaloista. Alueella, jolla äänitaso on 35-40 desibeliä sijaitsee 100 asuinrakennusta ja 11 lomarakennusta. Lomarakennuksista seitsemän sijaitsee hankealueen koillispuolella, loput ovat yksittäisiä lomarakennuksia tai muutaman mökin keskittymiä hankealueen pohjois-, kaakkois- ja eteläpuolella. Asuinrakennuksista valtaosa sijaitsee valtatien 3 ja paikallistien 17581 varsilla.

Ympäristöministeriön esittämä asuinalueilla sovellettava yöajan ohjearvo (40 dB) ei mallinnustulosten mukaan ylity Kattiharjun tuulivoimahankkeen toteutus- vaihtoehdon 2 johdosta. Ympäristöministeriön esittämä tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvo 35 desibeliä ylittyy 14 loma-asunnon kohdalla, kun huomioidaan rakennusten todellinen käyttötarkoitus. Tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvoa 35 dB sovelletaan ohjeen mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Kyseisten loma-asuntojen ei voida katsoa sijaitsevan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, joten kyseessä olevien loma-asuntojen alueella voitaneen soveltaa ohjearvoa 40 dB. Huomioon otettavaa kuitenkin on, että kolmen loma- rakennuksen kohdalla ylittyy paitsi 35 dB:n melutaso, myös asumiseen käytet- tävillä alueilla sovellettava suunnitteluohjearvo 40 dB. Lomarakennusten ja lä- himpien voimaloiden välinen maasto on pääosin metsää.

Mikäli hanke toteutetaan vaihtoehdon 2 mukaisena, tuulivoimapuistosta aiheutuva meluhaitta ylittää nykyiset ympäristöministeriön tuulivoimasuunnittelun päiväajan ohjearvot hankealueen itäosassa, Vähäjärven läheisyydessä sijaitsevi- en loma-asuntojen kohdalla. Hankkeesta vastaava on tiedottanut loma- asuntojen omistajia asiasta ja se tullaan huomioimaan hankkeen jatkosuunnitte- lussa.

Muuten lähialueen nykyiset melulähteet huomioon ottaen arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä heikkotuulisella säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu metsä- tai maatalouskoneiden tai liikenteen ääniä. On kuitenkin huomioitava, että tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lä- hiympäristössä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisi. Tarpeen niin vaatiessa, on tuulivoimapuisto mahdollista toteuttaa hiljaisemmalla voimalatyypillä.

(23)

Kuva 8.5 Melumallinnuksen tulokset vaihtoehdon 2 (laajempi tuulivoimapuisto) mukai- sessa tilanteessa (75 kpl lähtömelutasoltaan 107 dB:n voimalaa)

Taulukko 8-5. Vaihtoehdon 2 melun vaikutusalueelle sijoittuvat häiriintyvät kohteet

107 desibelin voimala ≥ 45 dB 45 - 40 dB 40 - 35 dB

Asuinrakennukset 1 kpl ***) 0 kpl 100 kpl

Taajamien lomarakennukset 0 kpl 0 kpl 0 kpl

Lomarakennukset taajamien ulkopuolella 8 kpl *) 4 kpl**) 11 kpl

*) Kuntien rakennusrekisteritietojen tai maastokäynnin perusteella rakennukset ovat muussa kuin loma- asuinkäytössä (esim. taukotupa tai saunarakennus)

**) Kuntien rakennusrekisteritietojen tai perusteella rakennuksista kolme on loma-asuinkäytössä ja yksi on saunarakennus

***) Autiotalo

Matalataajuinen melu

Esitetyllä voimalatyypillä ja voimaloiden sijoituksilla sekä oletusääneneristävyy- dellä ei yhdessäkään asuin- tai lomarakennuksessa asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylity, vaan kaikissa matalien taajuuksien äänitasot ovat alle ohjearvon. Voimakkaimmin sisälle kuuluu näiden laskelmien mukaan kaikissa rakennuksissa 50 Hz terssi, jonka äänitaso jää pahimmillaan vain noin 1 dB alle sille annetun ohjearvon (Kuva 8.4, kohde K). Matalien äänten äänitaso on mallinnusten mukaan kuulokynnyksen tasoa tai tason yli lähes kaikissa tarkastelussa mukana olevissa rakennuksissa. Pahimmillaan matalataajuinen melu ylittää kuulokynnyksen tason noin seitsemällä desibelillä lomarakennuksessa K.