VARELY/6840/2021
19.11.2021
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT
Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Itsenäisyydenaukio 2, 20800Turku Varsinais-Suomi
Uudenmaan ELY-keskus YVA-yhteysviranomainen
Viite: Helsinki -Turku nopea junayhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely), hankkeen vaikutus Kuusistonlahden Natura 2000 -alueeseen
Asia: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto YVA-selostuksessa esitetystä Kuusistonlahden Natura 2000 -alueeseen aiheutuvien vaikutusten arvioinnista (Kuusistonlahden Natura-tarvearviointi)
HANKE JA SEN TAUSTA
Helsinki-Turku nopean junayhteyden vaikutuksia Kuusistonlahden Natura-alueeseen (SPA FI0200058) on arvioitu osana hankkeen ympäristövaikutuksien arviointia. Arviointi esitettiin alun perin arviointiselostuksessa osana linnustovaikutusten arviointia ja yhteysviranomaisen selostusta koskevan täydennyspyynnön perusteella lopullinen täydennetty arviointi esitettiin omana lukunaan arviointiselostuksen täydennysraportissa (Väyläviraston julkaisuja 55/2021). Arviointi esitetään ns.
tarvearviointina ts. arviointina, tarvitaanko varsinaista Natura-arviointia. Vaikutusten arviointi on tehty Sitowise Oy:n ja Ramboll Oy:n asiantuntijoiden työnä.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut arvioitavana kolme ratavaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 0+
ei rakenneta uutta ratakäytävää, vaan olemassa olevaa rantarataa kunnostettaisiin.
Vaihtoehdoissa A ja B rakennettaisiin uusi ratalinja, mutta vain ratavaihtoehdolla A vaikutuksia aiheutuu ko. Natura-alueelle, kun nykyinen ratalinja rakennettaisiin kaksoisraiteiseksi. Arvioinnissa ei ole esitetty vaihtoehdon 0+ vaikutuksia.
NATURA-ARVIOINNIN SISÄLTÖ JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Kuusistonlahden Natura-alue (FI0200058) kuuluu Natura-verkostoon ns. SPA-alueena eli linnuston erityissuojelualueena. Suojelun perusteena on alueella tavattava linnusto. Arvioinnissa käytetyn aineiston taustana on Kuusistonlahden Natura 2000 –alueen tietolomake, joka on päivitetty v.
2018. Tämän lisäksi alueen lintutiedoissa on viitattu vuosien 2004 ja 2011 selvityksiin sekä vuoden 2018 ns. Maali-raporttiin (maakunnallisesti tärkeät lintualueet). Arvioinnissa viitataan myös vuosien 2012-2019 lintuhavaintoihin ilman tarkempaa viitettä.
Hankkeen vaikutus kohdentuu Natura-alueen pohjoisosaan Piikkiönlahdelle. Alueen linnusto kuvaillaan arvioinnissa: Natura-alueen edustavimmat linnustokohteet sijaitsevat Kuusiston alueella.
”Etenkin Natura-alueen keskiosan Fiskarinsuntin ja eteläisimmän osan Torpansuntin alueet ovat tärkeimpiä kosteikkoalueita Natura-alueella, niin pesivien parimäärien ja lajien kuin havaittujen muuttajamäärienkin suhteen… Vuonna 2004 suojeluperusteena olevista lajeista Piikkiönlahden
2/4
pesimälajeihin lukeutuivat punajalkaviklo (2 paria), naurulokki (2), kalatiira (2) ja keltavästäräkki (2)… Vuonna 2011 pesimälajeihin kuuluivat puolestaan harmaasorsa, tukkasotka, lapasorsa, keltavästäräkki ja kaulushaikara... Todennäköisesti lahden pohjoisosassa pesii, ainakin satunnaisesti, myös muuta Natura-alueen suojelun perusteena olevaa kosteikkolajistoa…
Piikkiönlahden muutonaikainen merkitys levähdysalueena on korostuneempi keväisin kuin syksyisin”.
Vaikutusmekanismit ja vaikutukset
Radan rakentamisen vaikutuksiin lukeutuvat rakentamistöiden häiriö ja melu sekä
vesistövaikutukset. Melun osalta suurin vaikutus syntyy paalutuksen kaltaisesta voimakkaasta melusta. Vesistövaikutukset ovat arvioinnin mukaan linnuston kannalta merkityksellisiä lähinnä, jos ne johtavat vedenlaadun muutoksiin myös Natura-alueella. Voimakkaimmillaan vesistövaikutukset ovat pitkäkestoista tai muutoin voimakasta ravinnekuormitusta, joka muuttaa lahden
elinympäristöjä tai vesieliöstöä tai ravintoketjujen lajien runsaussuhteita. Rakentamisen jälkeen liikennöinnin vaikutuksista merkitykselliseksi katsotaan rataliikenteen meluvaikutukset.
Arvioinnissa on melun osalta viitattu tutkimuksiin, joissa on tutkittu liikennemelun vaikutusta lintuihin. Rataliikenteen vaikutuksista on esitetty taustoituksena yksi tutkimus. Rakentamiseen liittyen paalutuksen aiheuttaman impulssimaisen melun vaikutuksista linnustoon on viitattu
Suomessa v. 1996 laadittuun selvitykseen. Paalutusmelun voimakkuutta on taustoitettu Helsingin ja Espoon pikaraitiotiehankkeen Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä tehdyllä
julkaisemattomalla selvityksellä. Ko. hankkeessa on melumittausten perusteella voitu laskea lyöntipaalutusmelutasoja eri etäisyyksillä. Melun vaikutuksia arvioidaan ottaen huomioon tutkimuksissa esiin nousseet tiedot melun voimakkuuden ja sen muutosten vaikutuksista
linnustoon. Melun vaikutuksia on arvioitu melumallinnuksen tietojen pohjalta tunnistaen ja kuvaten kartoilla eri melun voimakkuuden vyöhykkeiden sijoittuminen Natura-alueella.
Arvioinnissa tunnistetaan lieventäviä toimia. Vesistövaikutusten osalta lievennystoimiksi esitetään arviointiselostuksen luvussa 19.6.pintavesiä koskevat yleiset lievennystoimet, joissa yleisellä tasolla viitataan työmaavesien asianmukaiseen hallintaan ottaen huomioon lähialueen vesistöjen ominaispiirteet. Rakentamisen aikaisen melun osalta esitetään voimakasta melua aiheuttavien töiden rajoittaminen lintujen pesimäajan ulkopuolelle Natura-alueen läheisyydessä. Liikennöinnin aikaisen melun osalta erillisiä lievennystoimia ei ole, koska arvioinnin mukaan meluntorjunta kuului hankesuunnittelun suunnittelulähtökohtiin. Arvioinnin mukaan meluesteiden lopulliseen määrään ja sijoitteluun vaikuttavat osaltaan keskeisesti myös asutuksen meluntorjunnan tarve ja
meluntorjunnan maisemavaikutukset. Lopullinen meluesteiden sijoittelu ja määrä tarkentuvat edelleen jatkosuunnittelussa. Hankkeen meluntorjunnalla estetään raidemelusta aiheutuvia vaikutuksia. Hanke ei ota kantaa muiden melulähteiden (esim. Helsingintie) meluntorjuntaan.
Arvioinnin yhteenvedon mukaan Ilman lieventämistoimia hankevaihtoehdon A rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi, mutta väliaikaisiksi. Liikennöinnin aikaiset meluvaikutukset linnustoon ovat puolestaan pieniä. Ratahankkeen ja tieliikenteen yhteisvaikutuksen 1–3 dB keskiäänentason nousua ei arvioida Natura-alueella tai
luonnonsuojelualueella esiintyvän linnuston kannalta merkityksellisiksi. Hanke ei merkittävästi heikennä Kuusistonlahden Natura-alueensuojelun perusteita, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 -verkostoon, eikä näin ollen luonnonsuojelulain Natura-arviointia tarvita.
ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO Yleistä
Arvioinnin taustalla ei ole kattavia tuoreita linnustoselvityksiä, mutta käytetty aineisto on kuitenkin riittävä vaikutusten tunnistamiseen. Arvioinnissa on tunnistettu ja otettu huomioon lahden osa- alueiden ympäristön luonne ja tärkeys eri lajien kannalta niiden elinkierron eri vaiheissa.
Elinympäristöä on tarkasteltu nykytilanteessa, mutta arvioinnissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia alueen hoitotavoitteisiin liittyen. Esim. arvioinnissa viitattu vuoden 2011 linnustoselvitys, jonka ohjauksessa on ELY-keskus ollut mukana, on sisältänyt työsuunnitelman alueen kunnostustarpeista ns. ruovikkostrategiaan liittyen. Em. selvityksen perusteella esim.
Piikkiönlahden perukan koillisosa, johon syntyy meluvaikutusta, on osoitettu kunnostettavaksi merenrantaniityksi. Rakentamisen aikaisen melun vaikutuksia tunnistettaessa arvioinnissa on kuitenkin viitattu vanhempien selvitysten perusteella myös rantaniittylajistoon. Liikennöinnin aikaisen vaikutusten osalta tätä mahdollista Natura-alueella tavoiteltua ympäristön muutosta ei ole tunnistettu. Natura-alueen tietolomakkeella on esitetty suojelutavoitteiden määrittelyssä, että
”Lajien ja niiden elinympäristön tila säilytetään hoitotoimenpiteillä, joilla myös lisätään paikoin elinympäristön määrää ja laatua”.
Vaikutukset
Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset ja vaikutusmekanismit on tunnistettu. Yhteisvaikutukset (melu) on puutteellisesti käsitelty. Meluvaikutuksien arvioinniksi taustalle on viitattu tutkimuksiin, mutta arvioinnissa ei ole kuvattu mistä syystä melu voi vaikuttaa lintuihin. Arvioinnin lopputulosten tulkintojen kannalta tämä ei sinänsä ole välttämätöntä, mutta auttaisi ymmärtämään, mistä syystä melu voi vaikuttaa esim. pesivään linnustoon jollain alueella. Melu häiritsee erityisesti lintujen kommunikaatiota (reviirilaulu, varoitusäänet, poikasten kerjuuäänet jne.) ja voi heikentää lintujen pesintämenestystä. Melu voi aiheuttaa muutoksia Natura-alueella esiintyvien lintujen määrissä eli melu voi vaikuttaa lajien esiintymiseen ja parimääriin.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Arvioinnin yhteenvedon mukaan ilman lieventämistoimia hankevaihtoehdon A rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi, mutta väliaikaisiksi. Johtopäätös hankevaihtoehdon A rakentamisen aikaisista vaikutuksista ja ennen kaikkea lieventävien toimenpiteiden
tarpeellisuudesta on osin ristiriitainen. Sivulla 48 kuvataan, että ”Ilman lieventämistoimia rakentamisaikaisen melun vaikutuksia vaikutusalueen muutto- ja pesimälinnustoon ei voida poissulkea. Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan merkityksellisemmiksi, koska paikkauskollisilla pesimälajeilla melun häiriövaikutukset voivat johtaa pysyvämpiluonteisiin
esiintymiskuvan muutoksiin”. Arvioinnissa esitetäänkin lieventäviä toimenpiteitä, ja ELY-keskuksen mukaan rakentamistyö onkin tarpeen toteuttaa mahdollisimman vähin Natura-alueeseen
kohdistuvin vaikutuksin arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet toteuttaen. Eniten melua aiheuttavien töiden ajoituksessa on tarpeen ottaa huomioon lintujen pesimäaika ja melun
vaikutusalue Natura-alueen läheisyydessä. Myös rakentamisaikaiset vesistövaikutukset on tarpeen puskuroida mahdollisimman tehokkaasti Natura-alueeseen vaikuttavilla yläpuolisilla vesistöillä.
Kuten arvioinnissakin todetaan, vesistövaikutukset ovat linnuston kannalta merkityksellisiä, jos ne johtavat vedenlaadun muutoksiin myös Natura-alueella. Erityisesti pysyvät muutokset ovat kriittisiä ja vesistön tilaan vaikuttavien monien eri toimintojen yhteisvaikutusten vuoksi rakentamisen
aikaiset vaikutukset on tarpeen estää mahdollisimman tehokkaasti.
4/4
Liikennöinnin aikaiset vaikutukset
Liikennöinnin aikainen vaikutus kytkeytyy radan meluvaikutukseen. Melu vaikuttaa eri lintulajeihin eri tavoin, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia, sillä lintulajikohtaisia meluarvoja ei ole
käytettävissä. Useimmat liikennemelun vaikutusta koskevat selvityksetkin on tehty ulkomailla ja ainakin osin erityyppisissä maastoissa kuin Suomessa on. Arvioinnissa on pääosin tunnistettu melututkimuksiin liittyvät reunaehdot ja lähtökohdat. Meluvaikutusten osalta painopiste on kuitenkin liikennemeluun viitattujen tutkimuksien tuloksissa eikä esitetyn rautatieliikenteen meluun liittyvän tutkimuksen arviota ns. kynnysarvoista ole tarkasteltu melumallinnusten sisällön tulkinnassa.
Pääpaino arvioinnissa on melumallinnuksiin perustuen tarkastelu tilanteen muuttumisesta (yhteismelu): nykyisen melualueen laajeneminen erityisesti yli 45 dB:n ja yli 50 dB:n melualueen osalta sekä keskiäänitason nousu Natura-alueen pohjoisosassa. Mallinnuksen mukaan
rataliikenteen ja Helsingintien yhteisvaikutuksena aiheutuva melu nousee Natura-alueen pohjoisosassa 1-3 dB.
Melun torjunnan tarve Natura-alueelle aiheutuvasta vaikutukseen liittyen on puutteellinen eikä melun yhteisvaikutuksesta aiheutuva melun torjunnan tarve ole riittävällä tavalla tunnistettu.
Natura-verkostoon kuuluvilla kohteilla tavoitteena on myös niiden tilan parantaminen, jolloin
lähtökohtaisesti Natura-alueisiin vaikuttavien hankkeiden tulee pyrkiä rajoittamaan mahdollisimman tehokkaasti haitallisia vaikutuksia. Arvioinnissakin viitataan meluntorjunnan jatkosuunnittelun tarpeeseen. Jatkosuunnittelussa onkin tarpeen ottaa huomioon meluntorjunta myös Natura- alueeseen liittyvien vaikutusten vähentämiseksi. Kun Natura-alueisiin liittyvissä hankkeissa on otettava huomioon yhteisvaikutukset, on syytä huomata, että ratahankkeen yhteydessä melun vähentäminen Natura-alueella saattaa edellyttää toimenpiteitä ja niistä sopimista myös
Helsingintien varressa.
YHTEENVETO
Vaikka arvioinnin johtopäätökset eivät ole kaikilta osin asiaperusteisesti päätelty ja esitetty, tarvearvioinnin ja muun aineiston perusteella hankevaihtoehdon A vaikutukset Kuusistonlahden Natura-alueeseen ovat riittävällä tavalla arvioitavissa. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura- arviointia ei tarvita. Rakentamisen aikaiset vaikutukset on puskuroitavissa arvioinnissa esitetyillä lieventävillä toimenpiteillä. Liikennöinnin aikaisia meluvaikutuksia on tarve suunnitella jatkossa vielä yksityiskohtaisemmin ottaen huomioon myös Natura-alueelle aiheutuva melu. Tällöin voidaan varmistaa Natura-alueen suojelutavoitteiden toteutuminen.
Ylitarkastaja Leena Lehtomaa
Ylitarkastaja Tapio Aalto
Lausunto on hyväksytty sähköisesti ja siitä on merkintä viimeisellä sivulla
godkänts elektroniskt
Ratkaisija Lehtomaa Leena 19.11.2021 14:19 Esittelijä Aalto Tapio 19.11.2021 14:19
