18 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN

(1)

18 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN

18.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutusten tunnistaminen ja vaikutusalue

18.1.1

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käsitellään hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Hankkeen mahdollisia terveysvaikutuksia on tarkasteltu lisäksi muun muassa liikenne-, melu- sekä varjoja välkevaikutusten yhteydessä.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa pyritään selvittämään ne alueet ja väestöryh- mät, joihin vaikutusten voidaan arvioida kohdistuvan voimakkaimmin. Vaikutusten arvioinnissa painotetaan hankealueen lähialuetta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa ja vertailussa otetaan huomioon yleisinä kriteereinä vaikutuksen suuruus ja alueelli- nen laajuus, vaikutuksen kohteena olevan asutuksen määrä sekä vaikutuksen kesto. Erityisen merkittäviä ovat pysyvät vaikutukset, joista aiheutuu huomattavia muutoksia laajalle alueelle ja/tai suurelle asukasmäärälle. Tämän hankkeen erityispiirteitä on, että hanke kohdistuu kah- teen kuntaan; hankealue on Oulun kaupungin sisällä sijaitsevan Iin kunnan Pahkakosken enklaavin alueella. Lisäksi lausunnoissa ja mielipiteissä on muistutettu sähkönsiirrosta alueella, joten arvioinnissa on tarkasteltu myös sähkönsiirtoreitin vaikutusalueella sijaitsevaa asutusta.

Kuten jo YVA-ohjelmavaiheessa todettiin, hankkeen merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen, kuten metsästykseen, marjastukseen ja ulkoiluun. Merkittävimmät alueen hyödynnettävät luonnonvarat muodostavat pohjan alueen virkistyskäytölle (marjastus, sienestys, metsästys). Näiltä osin hankkeen vaikutuksia luonnon- varojen hyödyntämiseen arvioidaan ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina. Lisäksi arvioidaan, miten hanke vaikuttaa hankealueella tai hankkeen lähivaikutusalueella mahdollisesti sijaitseviin maa-ainesten ottoalueisiin. Tälläkin alueella vanhimpia elinkeinoja on poronhoito, ja hankkeella voi olla merkittäviä vaikutuksia poronhoidon harjoittamisen mahdollisuuksiin. (Luku 17) Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä alueen maankäytön ja maiseman muutok- sista, tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen kokemisesta, tuulivoimaloiden koetuista tai todellisista terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä voimajohtojen koetuista tai todellisista terveysris- keistä. Turvallisuushuolia voisi aiheutua esimerkiksi lapoihin kertyvästä jäästä ja terveyshuo- lia tuulivoimalan aiheuttamasta melusta. Sosiaalisia vaikutuksia syntyy sekä tuulivoimapuiston rakentamisen että sen käytön aikana. Rakentamisen aikana myös myönteiset vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen voivat olla merkittäviä.

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolena tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Huoli ja epävarmuus voivat liittyä sekä tuntemattomaksi koettuun uhkaan että tietoon mahdollisista tai todennäköisistä vaikutuksista. Arvioinnissa on tarkasteltu mielipiteissä ja asukaskyselyssä esitettyjä huolia.

Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 18.1.2

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusarviointien taustatietoina käytetään tietoja hankkeen vaikutus- alueiden pysyvästä ja loma-asutuksesta. Arvioitavien vaikutusten merkittävyys on sidoksissa mm. hankkeen lähiasutuksen määrään ja sen sijaintiin suhteessa tuulivoimapuistoon ja säh- könsiirtoreittivaihtoehtoihin. Muita olennaisia lähtötietoja on saatu hankkeen muiden vaiku- tustyyppien vaikutusarvioinneista, kuten vaikutuksista maankäyttöön, maisemaan, luontoon, äänimaisemaan sekä valo-olosuhteisiin.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tueksi ja asukasosallistumisen lisäämiseksi to- teutettiin asukaskysely. Kysely kohdennettiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhteensä noin 500 kotitalouteen, asuinrakennusten ja loma-asuntojen omistajille, hankkeen keskeisellä vaikutusalueella alle 10 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta Iin kunnan sekä Oulun ja Pu- dasjärven kaupunkien alueella ja se jaettiin näille postitse. Kyselyssä selvitettiin hankealueen nykyistä käyttöä, asukkaiden suhtautumista hankkeeseen sekä asukkaiden näkemyksiä hankkeen merkittävimmistä myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ja vaikutuksista mm.

(2)

symysten lisäksi avoimia kysymyksiä, joihin asukkaat voivat vastata vapaamuotoisesti. Ky- selyn mukana asukkaille lähetettiin tiivis kuvaus hankkeesta.

Kyselyn tuloksista on laadittu yhteenveto, jossa esitetään monivalintakysymysten vastausten jakautumat ja kuvaus avoimien kysymysten vastauksista. Kyselyn tuloksia on osin analysoitu myös vastaajaryhmittäin (esimerkiksi vakituinen/ loma-asukas, asuinrakennuksen/loma- asunnon sijainti suhteessa hankealueeseen), mikäli vastausten määrä vastaajaryhmissä on riittävän suuri.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tunnistettaessa sellaisia alueita ja väestöryhmiä, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Kyselyn tulosten pohjalta on pyritty tunnistamaan asukkaiden merkittävimmiksi kokemat vaikutukset, jolloin niihin voidaan vaikutusten arvioinnissa kiinnittää erityistä huomiota. Asukas- kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää myös hankkeen muiden vaikutusten arvioinnissa, mikäli vastauksissa tulee esille paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi maiseman tai eläimistön kannalta merkittävistä kohteista.

Sähkönsiirron voimajohdot aiheuttavat sähkö- ja magneettikenttiä läheisyydessään. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (STMA 294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen mukaan väestön altistuk- sen suositusarvo käyttötaajuisille (50 Hz) sähkökentille on 5 kV/m ja magneettikentille 100 µT, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Suositusarvot merkittävän ajan kestävästä altistumisesta ovat Suomessa samat kuin Euroopan unionin neuvoston suosituksessa. Säh- kökentän voimakkuus on suurimmillaan johtoalueella johtimien alla ja sen voimakkuus las- kee nopeasti johdosta etäännyttäessä. Puut, pensaat sekä talojen rakenteet vaimentavat sähkökenttää tehokkaasti, eikä sähkökenttä etene asunnon sisään. Sähkövirta puolestaan aiheuttaa voimajohdon tai laitteen läheisyyteen magneettikentän, jonka voimakkuus vaihte- lee kuormitusvirran mukaan. Magneettikenttä on suurimmillaan maan pinnalla johtimien riip- puman alimmassa kohdassa.

Arvioinnissa hyödynnetään myös YVA-prosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä mahdollista kirjoittelua alueen sanomalehdissä ja internetin keskustelupalstoilla.

Vaikutuskohteen herkkyys ja muutoksen suuruusluokka

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten herkkyys muodostuu esimerkiksi vaikutuksille altistuvien haitankärsijöiden määrästä, häiriintyvien kohteiden määrästä ja ympäristön sopeutumisky- vystä. Muutoksen suuruusluokkaa arvioidaan esimerkiksi sen perusteella miten hanke vaikuttaa ihmisten totuttuihin tapoihin ja toimintoihin ja miten ihmiset kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten herkkyyden ja muutoksen suuruusluokan arvioinnissa käy- tetyt kriteerit on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

Nykytila 18.1.3

Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan kohtalaisen rauhalliselle ja erämaiselle metsäalueel- le, jossa ihmistoiminta on luontaisesti melko vähäistä. Tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevan alueen tavoin hankealuetta käytetään metsästykseen, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Vaikutuksia riistalajistoon ja metsästykseen on tarkasteltu tarkemmin luvussa 16. Hankealueen ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen vaikutusalueen asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen ja määrät on esitetty kappaleessa 7.4.2. Hanke- alueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, sähkönsiirtoreittivaih- toehtojen VED ja VEE läheisyyteen (alle 100 metriä) sijoittuu kolme asuinrakennusta ja alle 250 metrin etäisyydelle 13 asuinrakennusta.

Hankealueella tai sen lähituntumassa ei sijaitse virallisia merkittyjä virkistys- tai retkeilyreit- tejä. Hankealueen itä-kaakkoisosassa sijaitsee peruskartoillekin merkitty Jääkärinpolku, jonka reitti sivuaa yhtä suunniteltua voimalapaikkaa. Hankealueen kaakkoispuolelle sijoittuu Hirvisuon Natura-alue, jonka eteläosassa on lintutorni ja luontopolku. Hankealueen lounais- puolella Isosuolla sijaitsee Isosuon suopolku, jossa on pitkospuureitti ja opastauluja. Säh- könsiirtoreittivaihtoehdot VEA ja VEB sijoittuvan suopolun eteläpuolelle Poikainlammintien rinnalle. Suopolkua ei ole pidetty kunnossa, reitin rakenteet ovat heikossa kunnossa eikä opastauluja pysty enää lukemaan. Sähkönsiirtoreittien VED ja VEE reitillä Pirttiojan varressa sijaitsee laavu. Pohjois-Pohjanmaan museoon kuuluvaa Kierikkikeskuksen laajaa kivikautista asuinaluetta on käsitelty kohdassa Elinkeinot / Matkailu; kappaleet 20.4.1 ja 20.5.3) sekä maisemavaikutuksen arvioinnin yhteydessä kappaleessa 8.8.1.

(3)

Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista 18.1.4

Asukaskysely tehtiin postitse alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille toukokuussa 2016.

Siihen vastasi kaikkiaan 96 henkilöä. Vakituisia asukkaita näistä oli 65 henkeä eli 68 %. Vas- taajista 72 % oli miehiä ja 79 % oli 45 vuotta täyttäneitä.

Vastaajien perustietoja

68%

29%

3%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Vakituinen asukas Vapaa-ajan asukas Ei tietoa

Vakituinen vai vapaa-ajan asukas (N=96)?

24%

72%

4%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Nainen Mies Ei tietoa

Sukupuoli (N=96)?

0%

21%

36%

40%

3%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

1. alle 18 -vuotias 2. 18 - 24 - vuotias 3. 25 - 44 -vuotias 4. 45 - 64 -vuotias 5. yli 64 -vuotias Ei tietoa

Ikä (N=96)?

31%

5%

8%

2%

42%

0%

6%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

1. Työntekijä tai toimihenkilö 2. Johtavassa asemassa oleva 3. Maa- ja metsätalousyrittäjä 4. Muu yrittäjä, toimiala 5. Eläkeläinen 6. Opiskelija 7. Muu, mikä

Ammattinne (N=96)?

(4)

Aivan lähialueella asuvia ei vastaajien joukossa juuri ollut: yksi asui alle kahden kilometrin päässä hankealueesta VE1 ja kahdeksan vastaajaa 2 – 5 km päässä samasta alueesta. Han- kealueen VE2 lähellä 2 – 5 km päässä asui kolme vastaajaa.

Kuvasarja 18.2. Vastaajien asuinpaikan etäisyys hankealueista

Kun verrataan kyselyyn vastanneiden joukkoa tietoihin lähiympäristön asukkaista (ks. 7.4), todetaan, että juuri lähempänä ei asukkaita ole: Lähin vakituinen asutus Iijoen varressa on noin 2 kilometrin päässä hankealueen lähimmistä voimaloista. Lähimmät vapaa-ajan raken- nukset sijaitsevat vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 noin 1,3 km etäisyydellä ja vaihtoehdossa VE2 noin 1,9 km etäisyydellä voimaloista. Kaikkiaan 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä laajim- masta vaihtoehdosta VE3 asuu 158 asukasta ja 10 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä 773 asukasta (Ks. kuva 7.3 ja taulukko 7.1)

Sähkönsiirtoreittien läheisyydessä on jonkun verran asukkaita varsinkin Iijoen ylitysten kohdalla. Vaihtoehdossa VEA yksi vapaa-ajan asunto ja vaihtoehdoissa VED ja VEE 3 asuinrakennusta sijoittuu alle 100 metrin päähän voimajohtoreiteistä.

Alueella maata omistavia oli vastaajien joukossa 14 henkilöä eli 15 % kaikista vastaajista.

Enemmistöllä oli omakohtaista kokemusta tuulivoimaloista: 73 % oli käynyt voimalan juurel- la tai nähnyt muuten voimaloita lähietäisyydeltä.

Hankealueen nykyinen käyttö

Vastaajien parissa Pahkakosken hankealueen käyttö oli suhteellisen taajaa ja liittyi valtaosal- taan vapaa-aikaan. 18 % kertoi liikkuvansa alueella viikoittain, ja kolmannes kaikista vastaajista kuukausittain tai kausiluontoisesti. Tavallisimpia käyttötapoja olivat marjastus ja sienestys (77 % vastaajista), ulkoilu ja lenkkeily (46 %) sekä luonnon tarkkailu (42 %). Metsätalo- utta alueella harjoitti seitsemän vastaajaa (9 % vastaajista).

1%

8%

30%

60%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

1 - 2 km

2-5 km

Yli 5 km

Ei tietoa

Kuinka kaukana asuntonne / loma-asuntonne sijaitsee Pahkakosken VE1 hankealueesta (N=96)?

0%

3%

28%

69%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

1 - 2 km

2-5 km

Yli 5 km

Ei tietoa

Kuinka kaukana asuntonne / loma-asuntonne sijaitsee Pahkakosken VE2 hankealueesta (N=96)?

(5)

Kuvasarja 18.3. Hankealueen nykyinen käyttö vastaajien parissa.

Asennoituminen tuulivoimaan

Vastaajien asennoitumista ja käsityksiä tuulivoimasta mitattiin kysymällä suhtautumista väit- teisiin tuulivoiman kestävyydestä ja vaikutuksista.

Kuva 18.4. Vastaajien asennoituminen tuulivoimaan ja sen vaikutuksiin 0%

18%

34%

38%

9%

1%

0% 10% 20% 30% 40% 50%

Päivittäin Viikoittain Kuukausittain/kausiluontoisesti Harvemmin En koskaan Ei tietoa

Kuinka usein liikutte Pahkakosken laajennusalueella (N=150)?

22%

46%

77%

28%

42%

9%

0%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

En liiku alueella Ulkoiluun ja lenkkeilyyn Marjastukseen ja sienestykseen Metsästykseen Luonnon tarkkailuun Metsätalouden harjoittamiseen Muuhun toimintaan, mihin?

Mihin harrastuksiin tai muihin käyttötarkoituksiin käytätte Pahkakosken hankealuetta (N=79)?

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tuulivoima on kestävää ja se säästää luonnonvaroja (N=86)

Kannatan tuulivoiman lisäämistä Suomessa (N=85) Pidän tärkeänä, että Suomi vähentää riippuvuutta

tuontienergiasta (N=83)

Pienet tuulivoiman tuotantoalueet ovat parempia kuin isot (N=84)

Olen perehtynyt tuulivoiman vaikutuksiin (N=80) Luotan viranomaisten ammattitaitoon ja lakeihin, jotka

ohjaavat tuulivoiman suunnittelua (N=87) Lähiympäristön asukkaat tottuvat ajan kuluessa tuulivoimapuistoon eikä sitä koeta häiritsevänä (N=89)

Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielipidettänne?

Olen täysin samaa mieltä Olen melko samaa mieltä Olen melko eri mieltä Olen täysin eri mieltä En osaa sanoa

(6)

Vahvimmin kannatettiin väitettä: Pidän tärkeänä että Suomi vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Tuulivoimaa pidettiin myös valtaosin kestävänä ja luonnonvaroja säästävänä ja sen lisäämistä kannatettiin lievällä enemmistöllä. Luottamus viranomaisten ammattitaitoon ja tuulivoiman ohjaukseen jakoi mielipiteet melko tasan kahtia.

Kriittisin kanta vastaajilla oli lähiasukkaiden kokemukseen, heidän ei useimmiten uskottu tottuvan tuulivoimapuiston läheisyyteen ja vaikutuksiin. Avovastauksissa häiritsevyys liitet- tiin mm. voimajohtojen surinaan tai kairamaisemaan sopimattomuuteen:

”Voimajohdot pitävät omanlaisensa "surinaa", joten erämaat sopivat niiden kulkureiteiksi, kunhan rahansa rauhalliseen mökkiin sijoittaneiden ihmisten elämä ei suistu raiteiltaan.”

”Kaupungit on jo "maisemaltaan" sellaisia joissa vaikutukset näön ja melun osalta ovat mi- tättömiä, miksi siis joka kairaan pitää saada joku iso ruma mylly maisemaa pilaamaan vain sen takia että se hetken työllistää ennen kuin tulee käyttöikänsä päähän.”

Vaikutus kuntaan ja paikallistalouteen

Vaikutukset alueen työllisyyteen sekä kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen nähtiin pääosin myönteisessä valossa. Noin kolmanneksen mielestä näihin ei ollut vaikutusta. Alueen arvostukseen ja imagoon vaikutukset nähtiin hieman useammin kielteisinä.

Kuva 18.5. Vastaajien arvio Pahkakosken hankkeen vaikutuksista kuntatasolla.

Vaikutukset omaan elämään

Vaikutuksia omaan elämään kysyttiin myös. Kysymykset kohdistuivat potentiaalisiin häiriöte- kijöihin kuten maisemaan, lentovaloihin, varjostukseen, ääneen ja maisemanmuutokseen.

Näissä vastaajat jakautuivat melko tasan niihin jotka eivät nähneet vaikutuksia ja niihin jotka arvioivat ne kielteisiksi. Maisema- ja äänivaikutukset arvioitiin oman elämän kannalta kielteisimmiksi, kuitenkin niin että puolet ei kokenut maisemavaikutuksien vaikuttavan hei- dän omaan elämäänsä.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Vaikutus alueen / kunnan imagoon (N=89)

Vaikutus alueen matkailuun (N=87)

Vaikutus kunnan talouteen (N=91)

Vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen (N=88)

Vaikutus alueen arvostukseen (N=87)

Vaikutus alueen työllisyyteen (N=88)

Miten arvioitte Pahkakosken tuulivoimahankkeen vaikuttavan kuntatasolla?

Erittäin myönteisesti Myönteisesti Ei ole vaikutusta Kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa

(7)

Kuva 18.6. Vastaajien arvio Pahkakosken hankkeen vaikutuksista heidän omaan elämäänsä.

Kun verrataan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden vastauksia vaikutuksista omaan elä- mään, vapaa-ajan asukkaat näkevät nämä vaikutukset synkemmin. He näkivät esimerkiksi maiseman muutokset useammin erittäin kielteisinä (vapaa-ajan asukkaista 38 % vrt. vakituisista asukkaista 27 %) ja tuulivoimaloiden äänen erittäin kielteisenä (38 % vrt. 29 %).

Alueen viihtyisyys ja hankkeen vaikutukset

Nykytilanteessa alue nähtiin hyvin viihtyisänä ja viihtyisyyden varsin selkeästi heikkenevän eri hankevaihtoehtojen myötä. Hankevaihtoehtoa VE3 pidettiin vaikutuksiltaan kielteisimpä- nä.

Kuva 18.7. Vastaajien arvio Pahkakosken hankkeen vaikutuksista ympäristön viihtyisyyteen.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tuulivoimaloiden aiheuttama maiseman muutos (N=92)

Tuulivoimaloiden lapojen aiheuttama varjostus (N=91)

Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni (N=92)

Lentoestevalojen näkyminen (N=89) Voimajohdon aiheuttama maiseman muutos

(N=91)

Miten arvioitte seuraavien tuulivoimahankkeeseen liittyvien asioiden vaikuttavan omaan elämäänne?

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Nykytilanteessa (N=74) VE1 tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen

(N=90)

VE2 tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen (N=78)

VE3 (VE1 + VE2) tuulipuiston rakentamisen jälkeen (N=88)

Voimajohtovaihtoehdon VEA rakentamisen jälkeen (N=88)

Voimajohtovaihtoehdon VEB rakentamisen jälkeen (N=87)

Millaiseksi arvioitte asuinalueenne tai vapaa-ajan asuntonne lähiympäristön viihtyisyyden?

Erittäin viihtyisä Viihtyisä

Epäviihtyisä Erittäin epäviihtyisä En osaa sanoa

(8)

Kun samaa kysyttiin vaikutuksista maisemaan, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiin, lä- hiympäristön arvostukseen asuntoalueena, arviot olivat samansuuntaisia. Runsas puolet ar- vioi maiseman olevan lopputilanteessa epämiellyttävä.

Kuva 18.8. Vastaajien arvio Pahkakosken hankkeen vaikutuksista lähiympäristön maisemaan.

Kun verrataan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden vastauksia vaikutuksista lähiympäristön viihtyisyyteen, vapaa-ajan asukkaat näkivät muutoksen voimakkaampana, suorastaan dra- maattisena. 69 % vapaa-ajan asukkaista (vrt. 48 % vakituisista) piti ympäristöä nykytilanteessa erittäin viihtyisänä ja peräti 39 - 48 % prosenttia (vrt. 29 - 21 % vakituisista) näki sen muuttuvan erittäin epäviihtyisäksi tuulivoiman rakentamisen myötä, hankevaihtoehdosta riippuen.

Seuraavaksi kysyttiin miten hankkeen nähdään vaikuttavan alueen käyttömahdollisuuksiin, kuten aiemmin tärkeimmiksi todettuihin marjastukseen ja sienestykseen, metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Vaikutukset nähtiin pääosin kielteisinä, eniten erittäin kielteisiä vaikutuksia nähtiin metsästykseen ja toiseksi luonnon tarkkailuun liittyen.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Nykytilanteessa (N=91)

VE3 (VE1 + VE2) tuulipuiston rakentamisen jälkeen (N=89) Voimajohtovaihtoehdon VEA rakentamisen jälkeen (N=88)

Voimajohtovaihtoehdon VEB rakentamisen jälkeen (N=87)

Millaiseksi arvioitte asuinalueenne tai vapaa-ajan asuntonne lähiympäristön maiseman?

Erittäin miellyttävä Miellyttävä

Epämiellyttävä Erittäin epämiellyttävä En osaa sanoa

(9)

Kuva 18.9. Vastaajien arvio Pahkakosken hankkeen vaikutuksista alueen käyttömahdollisuuksiin.

Vastaavasti kuin edellisissä vastauksissa, myös näissä vapaa-ajan asukkaat arvioivat muutokset voimakkaammin kielteisiksi kuin vakituiset asukkaat. He näkivät erittäin kielteisinä vaikutukset esimerkiksi metsästykseen useammin kuin vakituiset asukkaat (48 % vrt. 31 %) ja luonnon tarkkailuun (50 % vrt. 23 %).

Avovastauksissa vaikutuksia alueen käyttöön arvioitiin pääosin kielteisiksi, mm.

- meluhaitat (22 avovastausta) - maisemahaitat (20 avovastausta)

- eläimistön/riistan/luonnonrauhan häiriintyminen (13 avovastausta) - marjastus, sienestys ja kalastus lähialueilla

- vaikutus luontoon, joko haitalliseksi luonnontilalle tai viitaten aiempiin ympäristöhäi- riöihin, kuten joen luonnontilan menettämiseen aiemman rakentamisen seurauksena Edelleen väitelauseilla kysyttiin mielipiteitä hankkeen toteuttamisesta ja toteutustavoista.

Siihen nähden, että edellä todetusti vastaajat arvioivat useat vaikutukset lähiympäristöön hyvinkin kielteisiksi, hanketta ei näissä tyrmätty, vaan alueen nähtiin noin 40 % vastauksissa soveltuvan tuulivoimalle. Myönteisiä vaikutuksia nähtiin teiden ja tieyhteyksien toteuttamisessa ja sähkönsiirron toteuttamisessa maakaapelein (mikä koskee tuulipuiston sisäisiä sähköjohtoja).

Myönteisinä vaikutuksina tuotiin esiin mm.:

- työpaikkoja (12 avovastausta)

- edullista sähköä, sähkön lähituotanto ja/tai ympäristöystävällinen sähkö (13 avovastausta)

- metsäautoteiden kunnostaminen (7 avovastausta)

- voidaan korvata vesivoimaa/ydinvoimaloita ym. (2 avovastausta)

Kielteisinä vaikutuksina tuotiin käyttöön liittyvien haittojen lisäksi mm. hankkeen tuottojen kulkeutuminen harvojen käsiin, ulkomaalaisille, hyötyjen ja haittojen suuntautuminen eri kuntaan, sekä tuulivoiman korkeat kustannukset yhteiskunnalle ja/tai saamat tuet.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ulkoiluun ja lenkkeilyyn (N=90)

Marjastukseen ja sienestykseen (N=91)

Metsästykseen (N=91)

Luonnon tarkkailuun (N=89)

Metsätalouden harjoittamiseen (N=86)

Miten arvioitte Pahkakosken tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaikuttavan alueen käyttömahdollisuuksiin?

(10)

Kuva 18.10. Suhtautuminen hankkeen toteuttamiseen ja toteutustapoihin.

Kuva 18.11. Vastaajien kokonaisnäkemys Pahkakosken hankkeen vaihtoehdoista.

Mieluisin vaihtoehto oli toteuttamatta jättäminen (88 %:lle mieluisin), ja vähiten mieluisa oli laajin vaihtoehto 3 (64 %:lle vähiten mieluinen), joka toisaalta sai myös melko merkittävää kannatusta (23 %:lle mieluisin).

Kritiikistä huolimatta noin puolet suhtautui hankkeeseen rauhallisin mielin tai neutraalisti, toinen puoli toisaalta oli huolestunut tai kertoi tilanteen pelottavan.

Myös tässä kohdin oli selkeä ero vakituisten ja loma-asukkaiden välillä. Vakituisista asukkaista 55 % kuvasi ajattelevansa hanketta rauhallisin mielin, loma-asukkaista 23 %. Tilanteen koki pelottavana 14 % vakituisista ja 30 % loma-asukkaista.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

VE1 alue soveltuu tuulivoimaloiden rakentamiseen

VE2 alue soveltuu tuulivoimaloiden rakentamiseen

Tuulivoimaloita tulisi sijoittaa alueille suunniteltua enemmän Sähkönsiirron toteuttaminen maakaapeleilla on

hyvä asia

Teiden ja tieyhteyksien rakentaminen on hyvä asia

Tuulivoimaloiden sijaintia tulisi muuttaa

Ympäristövaikutusten selvittäminen on hyvä asia

Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielipidettänne?

Olen täysin samaa mieltä Olen melko samaa mieltä Olen melko eri mieltä Olen täysin eri mieltä En osaa sanoa

88%

7%

6%

23%

5%

25%

31%

5%

4%

33%

25%

8%

4%

35%

38%

64%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Vaihtoehto 0 (N=57)

Vaihtoehto 1 (N=72)

Vaihtoehto 2 (N=71)

Vaihtoehto 3 (N=75)

Minkälainen kokonaisnäkemys teille on muodostunut Pahkakosken tuulivoimahankkeesta?

Mieluisin Melko mieluinen

(11)

Kuva 18.12. Vastaukset kysymykseen: Millaisin mielin ajattelette hanketta?

Vaikutusten arviointi ja merkittävyys 18.1.5

Suurehko tuulivoiman tuotantoalue muodostuu hankevaihtoehdosta riippuen enimmillään 32 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalasta. Hankealue on melko tyypillinen tuulivoimahankkeen sijaintipaikka, pääosin talousmetsäkäytössä. Itse tuulivoimapuiston lähiympäristössä ei juurikaan ole asukkaita, sen sijaan pohjoisten voimajohtovaihtoehtojen läheisyydessä on vakituisia ja loma-asuntoja enimmillään kolme asuntoa sadan metrin etäisyydellä johdosta.

Selkein vaikutus käytön aikana tulee olemaan alueen virkistyskäyttöön. Muiden metsätalous- alueiden tavoin hankealuetta käytetään ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Ulkoilureitti Jääkäripolku sijoittuu vaihtoehtojen VE2 ja VE3 hankealueelle. Vaih- toehdon VE1 lähimpään voimalaan Jääkäripolulta on matkaa runsaat 0,5 kilometriä. Hanke- alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei ole muita merkittyjä ulkoilureittejä. Aluetta ulkoiluun käyttävien ihmisten määrä arvioidaan melko vähäiseksi. Voimaloiden rakentaminen vähentää jossakin määrin alueen virkistyskäytöllistä merkitystä ja sen koettua arvoa. Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin muita vastaavia ulkoiluun soveltuvia metsäalueita, joten vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin kaikkiaan jäävät vähäisiksi. Tuulivoiman rakentamisen yhteydessä alueella parannetaan nykyistä yksityistä metsätieverkkoa ja rakennetaan myös uutta tiestöä. Tämä helpottaa alueella liikkumista ja metsätalouden harjoittamista vä- hentäen maanomistajille koituvia tienpidon kustannuksia.

Hankealueella ei ole järjestettyä luontomatkailua. Retkeily Hirvisuon luontopolulla tai Isosuon suopolulla on virkistyskäyttöä ja luonnossa tapahtuvaa omatoimimatkailua. Luontoretkeilijäl- le tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset ovat lähinnä maisemavaikutuksia. Luonnonti- lainen maisema saa teollisia piirteitä tuulivoimaloiden myötä ja luontokokemukseen vaikuttaa myös retkeilijän oman suhtautuminen tuulivoimaan. Valtaosalle hankealueiden ja niiden lä- hiympäristön metsätalousyrittäjistä, marjastajista, sienestäjistä tai metsästäjistä tuulivoima- puistoista ei aiheudu juuri minkäänlaisia vaikutuksia.

Kyselyn perusteella useat asukkaat pitävät tuulivoimapuistoa etukäteen ajateltuna häiritsevänä ja ympäristöön sopimattomana. Näistä vaikutuksista erityisesti vapaa-ajan asukkaat ovat huo- lissaan. Koettujen maisemavaikutusten osalta on tavallista, että monet kokevat tuulivoimalat häiritsevinä tutussa maisemassa. Maaston tasaisuuden vuoksi voimaloiden näkyvyysalueet ovatkin sangen laajoja, vaikka etäisyyden takia voimalat näkyvät asutuille alueille pääasiassa hyvin pieninä. Näkyvyysalueet ulottuvat monin kohdin myös Iijoen kulttuurimaisemaan ja joen pohjoisrannalle, joskin myös täällä voimalat näkyvät varsin pieninä. Vaikutusalueella on huo- mionarvoinen Kierikkikeskus, arkeologinen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus. Tämän alueen joistakin osista, melko pieniltä alueilta, on näköyhteys voimaloille. Tuulivoiman tuotantoalue sijoittuu etäälle kulttuurimaiseman erityiskohteista; lähimpiä ovat Hirvelän pyramidikattoi- set navetat (maisemavaikutuksista ja kulttuurimaiseman kohteista ks. luku 8).

Myös melun ennakoidaan useissa vastauksissa koituvan häiritseväksi, tosin ei korostetusti johtuen useimpien vastaajien melko pitkästä etäisyydestä hankealueelle. Asutuilla alueilla meluvaikutukset jäänevät tosiasiassa hyvin vähäisiksi. Hankkeen erityispiirteenä on sen sijainti toisen kunnan sisällä sijaitsevan enklaavin alueella. Tämä on kyselyn perusteella lisän- nyt epäoikeudenmukaisuuden kokemusta vaikutusalueen asukkaiden parissa.

Kauttaaltaan loma- ja vapaa-ajan asukkaat arvioivat tuulivoiman vaikutukset ja muutokset nyky- tilaan verrattuna voimakkaammin kielteisiksi kuin vakituiset asukkaat. Kysymys on odotuksista, joita ympäristöön kohdistetaan: lomalla ja vapaa-aikana toivotaan aivan erityistä luonnonrauhaa.

44%

26%

19%

4%

7%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Olen rauhallisin mielin Olen huolestunut Tilanne pelottaa En osaa sanoa Ei vastausta

Millaisin mielin ajattelette Pahkakosken tuulivoimahanketta (N=96)?

(12)

män dramaattisina. Vapaa-ajan asukkaiden suurempi pelko koetun ympäristön pilaantumisesta koski myös sellaisia toimintoja kuin metsästystä ja luonnon tarkkailua, jotka varmasti koskevat molempia ryhmiä, ja joista vakituisilla asukkailla on mahdollisesti enemmän kokemusta.

Laajimpana vaihtoehto 3 ulottuu useamman asukkaan ja loma-asukkaan kokemuspiiriin.

Vaihtoehto 3 sai myös kannatusta laajimpana ja siten energiantuotannollisesti muita merkit- tävämpänä vaihtoehtona. Kuitenkin saattaa olla että voimajohtojen eri linjaukset sisältävät asukkaiden kannalta merkittävimpiä eroja kuin itse tuulipuistovaihtoehdot. Tuulivoiman ylei- nen kannatus on tälläkin hankealueella, kuten tavanomaista, melko korkealla tasolla; sitä pidetään päästöttömänä, kotimaisena energiana. Yhdistettynä paikallisiin haitallisiksi koet- tuihin vaikutuksiin, seuraa ristiriitaisia tuloksia ja melko voimakas puolesta/vastaan - asetelma hankkeeseen suhtautumista kuvaavissa yleisissä kysymyksissä.

Epävarmuuden tunne voimajohdon mahdollisista terveysriskeistä voi aiheuttaa huolta voimajohtojen läheisyydessä asuville ihmisille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan (Korpinen 2003b) mukaan asutus ei edellytä esimerkiksi kaavoituksessa jättämään suoja-aluetta voi- majohtoalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Fingrid suosittelee sähköturvallisuuden takia, että tontit ja pihapiirit sijoitettaisiin kokonaan johtoalueen ulkopuolelle. 110 kV voimajohdon sähkö- ja magneettikentät eivät ylitä STM:n pitkäaikaisen altistumisen ohjearvoja johtoalueella ja johtoalueen ulkopuolella säteilyarvot laskevat nopeasti. Tässä hankkeessa sähkönsiirtoreittivaih- toehtojen VED ja VEE läheisyyteen alle 100 metrin etäisyydelle sijoittuu kolme asuinrakennusta. Niistä kahden osalta nykyinen voimajohto sijoittuu lähemmäs asuinrakennusta kuin suunniteltu voimajohtoreitti. Yhden asuinrakennuksen kohdalla Vuornoksessa suunniteltu voimajohto sijoittuu lähemmäksi rakennusta kuin nykyinen voimajohto. Asuinrakennus tai sen piha-alue ei sijoitu voimajohtoalueelle, väliin jää mahdollisesti suojapuustoa. Sähkönsiirrosta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä terveysvaikutuksia ihmisille.

Yhteenveto vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä 18.1.6

Taulukko 18-1. Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys eri hankevaihtoehdoissa.

Kohtalainen +

Vähäinen +

Ei vaikutusta

Vähäinen -

Kohtalainen --

Suuri ---

Erittäin suuri ----

Tuulivoimapuiston vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen

Vaikutustyyppi Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen merkittävyys

VE1 VE2 VE3

vaikutukset vapaa-aikaan ja virkistykseen

tuulivoimaloiden vaatima ala ja alueen luonteen muutos heikentävät virkistysarvoja (tärkeimpinä marjastus, sienestys ja ulkoilu)

vähäi-

nen - vähäi- nen -

kohtalainen --

vaikutukset kestävään energiantuotantoon

tuulivoima päästöttömänä, kotimaisena energiana sopii vastaajien arvostuksiin (tärkeimpänä energia- omavaraisuuden kasvu)

vähäi- nen +

kohtalainen ++

vaikutukset kunnan talouteen ja työllisyyteen

lievää myönteistä vaikutusta kunnan verotulojen ja työurakoiden kautta

vähäi- nen +

vähäinen + vaikutukset koettuun

meluun

vastaajat ennakoivat varsinkin melun vaikuttavan kielteisesti, kuitenkin vaikutukset jäävät lieviksi, kun etäi- syys lähes kaikkiin asukkaisiin yli 2 km

vähäi- nen -

vähäinen -

vaikutukset koettuun maisemaan ja viihtyisyyteen

vastaajat arvioivat maiseman muutokset kielteisiksi, alue ei kuitenkaan erityisen herkkää

vähäi- nen -

vähäinen -

vaikutukset alueen käyt- tömahdollisuuksiin

kielteiset vaikutukset metsästykseen ja luonnon tarkkailuun; toisaalta metsätieverkkoa parannetaan

vähäi- nen -

kohtalainen -- hankkeen hyväksyttävyys jakaa mielipiteitä, puolet vastaajista koki alueen sopi-

vaksi tuulivoimalle, toisaalta 88 % kannatti nollavaih- toehtoa; liittyy epäoikeudenmukaisuuden kokemus

0 0 0

(13)

Taulukko 18-2. Pahkakosken tuulivoimapuiston eri hankevaihtoehtojen kokonaisvaikutus ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen herkkyydestä ja muutoksen suuruudesta

Erittäin suuri muutos - Suuri muutos - Keskisuuri muutos - Pieni muutos - Ei muutosta Pieni muutos + Keskisuuri muutos + Suuri muutos + Erittäin suuri muutos +

Vähäinen herkkyys

VEA, VEB, VEC

VE1, VE2 talous

VE3 talous

Kohtalainen

herkkyys VE3

elinolot VE1, VE2 elinolot Suuri

herkkyys VED,

VEE

Erittäin suuri herkkyys

Haitallisten vaikutusten vähentäminen 18.1.7

Tuulivoimapuiston ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on mahdollista lieventää erityisesti tiedot- tamalla hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen asukkaita sekä vapaa-ajan asuntojen omistajia ja käyttäjiä. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys ko- rostuu, jotta asukkaat ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöi- den kestoajasta. Tiedottamisella voidaan lieventää myös tuulivoimapuiston aiheuttamia huolia tai epävarmuutta. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen ohjaamisella vähemmän häiriötä aiheuttaville tieosuuksille voidaan vähentää haitallisia vaikutuksia.

Turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä rakentamisen että tuulivoimapuiston käytön aikana voidaan vähentää tiedottamisen avulla sekä jatkosuunnittelun keinoin. Erityisesti sellaiset virkistysreitit ja rakenteet, joita käytetään talviaikana, tulee sijoittaa riittävän etäälle tuulivoimaloista.

Asumisviihtyvyyden turvaamiseksi tuulivoimaloiden lentoestevaloissa tulisi pyrkiä käyttä- mään sellaista merkintätapaa, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriöitä lähialueiden asukkaille. Lentoestevalojen toteutustapa määritellään lentoestelupamenettelyn yhteydessä.

Asutuksen, virkistysreittien ja –paikkojen ja tuulivoimaloiden tai sähkönsiirtoreitin välinen näköesteenä oleva suojapuusto tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

Arvioinnin epävarmuustekijät 18.1.8

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat moniulotteisia ja erityisesti koettujen vaikutuksien arviointi on haastavaa, koska vaikutuksien kokeminen on subjektiivista. Eri henkilöt kokevat vaikutukset eri tavoin ja myös hankealueen merkitys asukkaiden elinympäristössä on erilai- nen. Tästä johtuen yleistävään vaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Tehdyn asukaskyselyn avulla on saatu esille, millaisia näkemyksiä lähialueen asukkailla ja loma- asuntojen omistajilla on tuulivoimapuiston vaikutuksista.

Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Arvioinnin ajankohta vaikuttaa myös vaikutusten kokemiseen. Suunnitteluvaiheessa tuuli-voimapuiston synnyttämät muutokset elinympäristössä ovat vielä epäselviä, eikä tuulivoimaloista ole välttämättä aikaisempaa ver- tailevaa kokemusta. Esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuva ääni voi olla monille asukkaille vieras ja vaikeasti arvioitavissa.

(14)

Sähkönsiirtoreittivaihtoehtoja muodostettiin YVA-ohjelmavaiheen ja asukaskyselyn toteuttamisen jälkeen kolme lisää. Asukaskyselyssä oli mukana vain kaksi YVA-ohjelmavaiheessa mukana ollutta reittivaihtoehtoa.

Koska hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden arviointi perustuvat monelta osin hankkeen muihin vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.

18.2 Vaikutukset äänimaisemaan Vaikutusten tunnistaminen 18.2.1

Vaikutuksia äänimaisemaan eli meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm.

teiden ja tuulivoimaloiden rakentamisesta. Hankkeen käyttövaiheen aikana tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään aerodynaamista melua. Tuulivoimaloiden ominainen melu (vaihteleva ”humina”) syntyy lavan aerodynaamisesta melusta sekä lavan ohittaessa mas- ton, jolloin siiven melu heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Meluvaikutuksia syntyy myös hankkeen aiheuttamasta liikenteestä.

Melua aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta tämä melu peittyy lapojen huminan alle (Di Napoli 2007).

Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä tuulen nopeudesta ja ilman lämpötilasta eri korkeuksilla. Melun kuuluvuuden kannalta olennaista on taustamelun taso. Taustamelua aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina).

Vaikutusalue 18.2.2

Meluvaikutukset ulottuvat niin laajalle alueelle kuin tuulivoimaloiden melu on havaittavissa.

Vaikutusalueen laajuus riippuu valittavasta voimalatyypistä ja sen lähtömeluarvoista sekä voimalaitosten koosta.

Tuulivoimaloiden melumallinnusmenetelmä noudattaa Ympäristöministeriön Ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöministeriö 2014). Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO–laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, 10 m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

Laskenta on tehty 4,0 m maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4.

Pahkakosken äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 170 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Ves- tas V136-3.45 voimalaa (kokonaiskorkeus 238 metriä). Laskelmissa tuulivoimalan ääniteho- taso (LWA) on 108,2 dB. Melumallinnuksen laskentatuloksia on havainnollistettu ns. keski- äänitasokarttojen avulla. Keskiäänitasokartassa on melun keskiäänitaso- eli ekvivalentti- äänitasokäyrät (LAeq) 5 dB välein. Tulokset on myös esitetty vaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 mallinnusten tuloksina. Tarkemmat mallinnustiedot ja tulokset on esitetty erillisessä Melu- ja varjostusmallinnusraportissa (liite 5).

Matalataajuinen melu on laskettu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista. Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetus 2015 antaa matalataajuiselle melulle toimenpiderajat asuinhuoneissa.

Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin. Tulokset on esitetty taajuuskohtaisena taulukkona hankealueen ympäröidyille taloille vaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 mukaisesti. Tarkemmat laskentatiedot ja tulokset on esitetty erillisessä Melu- ja varjostusmallinnusraportissa (liite 5).

Hankealueen muiden nykyisten melulähteiden melua arvioidaan asiantuntijan toimesta sanallisesti laadittujen mallinnusten ja samankaltaisten projektien tuoman kokemusten perusteella. Arvioinnin tuloksena esitetään arvio hankkeen aiheuttamasta suhteellisesta muutok- sesta nykymelutasoihin.

(15)

Rakentamisen aiheuttamaa melua arvioidaan sanallisesti, koska sen oletetaan olevan lyhyt- aikaista ja leviävän suppealle alueelle. Tuulivoimaloiden ylläpidon aiheuttamaa melua ei tar- kastella, koska ylläpitotoimia tehdään harvoin, noin 2 kertaa vuodessa ja ylläpidon pääasial- lisin meluava työvaihe on ajoneuvoliikenne tuulivoimaloille.

Osana sosiaalisten vaikutusten arviointia arvioidaan miten ihmiset kokevat tuulivoimalaitoksien aiheuttaman melun elinympäristössään. Aineistona käytetään kirjallisuutta ja tuulivoimaloiden meluvaikutuksiin liittyviä aiempia selvityksiä sekä asukaskyselyä.

WindPro melumallinnukset ja matalataajuisen melun mallinnukset on laatinut FCG Suunnitte- lu ja tekniikka Oy:stä ins. Hans Vadbäck ja vaikutusten arvioinnista on vastannut projekti- päällikkö Leila Väyrynen.

Kuva 18.13. Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta ylhäällä ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimamelun leviämisestä alarivissä.

Tuulivoimamelun ohjearvot

Meluvaikutusten mallinnuksessa ja arvioinnissa on käytetty uusimpia viranomaisten ohjeita.

Ympäristöministeriön ohje ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” on ilmestynyt helmikuus- sa 2014. Tuulivoimaloiden melun ohjearvona käytetään uuden 1.9.2015 voimaan tulleen Val- tioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaisia tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja.

Taulukko 18-3. Ympäristöministeriön asetuksen (1107/2015) mukaiset tuulivoimaloiden melutason ohjearvot

Ympäristöministeriön asetus (1107/2015) Tuulivoimarakentamisen ulkomelutaso

LAeq

klo 7-22

LAeq

klo 22-7 Ulkona

Pysyvä asutus 45 dB 40 dB

Vapaa-ajan asutus 40 dB 40 dB

Hoitolaitokset 45 dB 40 dB

Oppilaitokset 45 dB -

Virkistysalueet 45 dB -

Leirintäalueet 45 dB 40 dB

(16)

Matalataajuinen melu

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (545/2015) on annettu matalataajuiselle melulle toimenpiderajat. Asetus tuli voimaan 15.5.2015. Toimenpiderajat koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Toimenpiderajat koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 dB suuremmat arvot.

Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin arvoihin, ei tuloksiin tehdä kapeakaistai- suus- tai impulssimaisuuskorjauksia.

Taulukko 18-4. Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset matalien taajuuksien äänitasot Terssin keski-

taajuus, Hz

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Painottamaton keskiäänitaso sisällä Leq, 1h, dB

74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

Vaikutuskohteen herkkyys meluvaikutuksille määräytyy taustamelutason mukaan. Tausta- melutasoon vaikuttavat alueen toiminnot kuten maa- ja metsätalousalueiden sekä maa- ainesten ottamisalueiden sijoittuminen sekä liikenteen ja asutuksen määrä kyseisellä alueella. Herkkyystasoon vaikuttavat myös alueen ja asutuksen luonne, jota määrittävät esimerkiksi loma-asutus, turismiin liittyvät toiminnot tai koulujen läheisyys.

Meluvaikutusten suuruusluokka on määritelty vertaamalla melumallinnusten tuloksia melusta annettuihin ohjearvoihin. Tuulivoimapuiston toiminnasta aiheutuvia melutasoja on verrattu valtioneuvoston asetuksen mukaisiin tuulivoimamelun ohjearvoihin. Meluvaikutusten herkkyyden ja muutoksen suuruusluokan arvioinnissa käytetyt kriteerit on esitetty liitteessä 1.

Nykytila 18.2.4

Äänimaisemalla tarkoitetaan melun, luonnon äänten, ihmisen tai teknologian äänten koko- naisuutta, jossa kulloinkin olemme. Esimerkiksi liikenteen humina, meren kohina tai kosken pauhu ovat perusääniä, joihin totutaan. Lehtipuiden kahina voi tuulisena päivänä aiheuttaa 40–50 dB äänitason. Linnunlaulu voi voimakkaimmillaan olla yli 50 dB. Perusääntä ei tietoi- sesti havaita, mutta muutokset näissä äänissä vaikuttavat kuulijaan. Esimerkiksi maantien lähellä yksittäisen ajoneuvon ohiajo voi aiheuttaa hetkellisen 50–70 dB äänitason.

Hankealueen merkittävimpiä äänilähteitä nykytilanteessa ovat luonnonympäristön lisäksi liikenne sekä ajoittaiset metsänhoitotyöt ja turvesoiden työkoneet.

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melua syntyy huoltoteiden, voimaloiden perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Melun kannalta merkittävimmät vaiheet ovat teiden ja perustusten rakentamisen aikana, jolloin voi esiintyä myös vähäisissä määrin impulssimaista melua. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Työko- neiden äänitehotasot ovat suurimmillaan paikallisesti yhteensä noin 115 desibeliä. Melu vaimenee avoimessakin maastossa 55 desibelin tasolle noin 400 metrin ja alle 45 desibelin tasolle noin 1,2 kilometrin etäisyydellä (geometrinen vaimenema: L=Lwa+3+11-20lg(d)). Ras- kaan liikenteen ajoneuvoista aiheutuu hetkellisesti enimmillään noin 60 dB äänitehotaso noin 100 metrin etäisyydellä kuljetusreitistä, mikä vastaa normaalin keskustelun äänitasoa.

Voimaloiden rakennuspaikat ja uudet tiet sijoittuvat etäälle lähimmistä vakituisista asuinra- kennuksista tai lomarakennuksista. Tällä etäisyydellä ei Valtioneuvoston päätöksen mukai- sen, asumiseen käytettävillä alueilla sovellettavan päiväajan ohjearvon (50 dB) voida katsoa rakentamisaikana ylittyvän.

Tuulivoimapuisto rakennetaan arviolta 2 rakennuskaudessa. Melu tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan mer-

(17)

kittävää haittaa lähiasutukselle. Rakentamisaikaisen liikenteen aiheuttamia melu- ym. vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 19.5.1.

Rakentamisaikana mahdollisesti tehtävän louhinnan ja murskauksen melu on jaksottaista, sillä louhintaa ja murskausta tehdään urakkaluontoisesti rakentamisen etenemisen mukaisesti. Louhinnan ja murskauksen ollessa käynnissä toiminnasta aiheutuva melu on jatkuvaa arkipäivisin klo 7-22 välisenä aikana. Louhinnan melu on mahdollista kuulla, mutta se ei aiheuta louhinnalle annettujen raja-arvojen ylittäviä melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Hankkeen päättyessä tuulivoimaloiden purkamisesta aiheutuva melu on verrattavissa rakentamisen aikaiseen meluun. Melua aiheuttavat lähinnä työkoneet ja voimalaosien poiskulje- tukset. Meluvaikutukset ovat hetkellisiä ja palautuvia ja kohdistuvat kerrallaan vain purku- työn alla olevalle alueelle.

Toiminnan aikaiset meluvaikutukset VE0

Vaihtoehdossa VE0 tuulivoimaloita ei rakenneta, joten meluvaikutuksia ei aiheudu.

VE1

Kuvassa 18.2 on mallinnettu vaihtoehdon VE1 tuulivoimalat. Tuulivoimaloiden melu ei ylitä 40 dB ohjearvoja yhdenkään asuin- tai lomarakennuksen kohdalla.

Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu sellaisia häiriintyviä kohteita, joille hanke aiheuttaisi ohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia. 40 dB melualue jää Iin kunnan puolelle.

Kuva 18.14. Melumallinnus VE1. Voimaloiden napakorkeus on 170 metriä ja lähtömelutaso 108,2 dB.

VE2

Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu sellaisia häiriintyviä kohteita, joille hanke aiheuttaisi oh-

(18)

(19)

VE3

Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu sellaisia häiriintyviä kohteita, joille hanke aiheuttaisi ohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia. 40 dB melualue jää Iin kunnan puolelle.

Matalataajuinen melu

Matalataajuisen melun laskenta on tehty eri puolilta tuulivoimapuistoa lähimmille asuin- tai lomarakennuksille. Matalataajuisen melun muodostumista kohteissa on havainnollistettu kuvissa 18.17. Kuvissa on esitetty kohteet, joille laskentatulosten mukaan aiheutuu suurimmat matalataajuinen melun arvot. Kaikki mallinnetut kohteet on esitetty erillisessä Melu- ja varjostusmallinnusraportissa (liite 5). Mallinnetut laskentapisteet on esitetty melumallinnuskar- toilla kuvissa 18.14-18.16.

Kuvakoote 18.17. Matalataajuisen melun mallinnustulokset lähimpien lomarakennusten kohdalla.

Laskennassa on mallinnettu tuulivoimapuiston laajimman vaihtoehdon VE3 tuulivoimaloiden yhteismelua. Kuvaajissa tummansiniset palkit kuvaavat kaikkien voimaloiden yhteensä ai- kaansaamaa äänitasoa kohteessa ulkona. Keltaiset palkit vastaavasti sisällä vallitsevaa ääni- tasoa, jota koskee Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen tersseittäin antamat ohjearvot (punainen viiva).

Ulkona melu on pahimmillaan hieman ohjearvon ylittävää, mutta sisällä Stm:n asumisterveysohjeen mukaiset ohjearvot alittuvat. Matalataajuinen melu ei millään mallinnetulla vaihto- ehdolla ylitä ohjearvoja sisällä yhdessäkään asuin- tai lomarakennuksessa.

(20)

Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan 18.2.6

Sähkönsiirrosta aiheutuvat vaikutukset äänimaisemaan muodostuvat pääsääntöisesti hankkeen rakentamisaikana. Ennen varsinaista rakentamista melua muodostuu metsänraivauksis- ta uusien johtokäytävien alueilla. Aiheutuva melu on normaalia metsänkaadoista aiheutuvaa ääntä, jota synnyttävät metsäkoneet ja runkoja poiskuljettavat ajoneuvot.

Voimajohtojen rakentamisen aikana melua aiheutuu kaivinkoneista, nostureista (voimajohtojen rakentamisessa), kaapelinvetokoneista ja ajoneuvoliikenteestä. Voimajohtojen rakentamista voidaan kuvata ns. liikkuvaksi rakentamiseksi, jossa rakennustyömaa etenee jatkuvasti. Voimajohtojen rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisena, koska työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, häiriintyvän kohteen ohi.

Voimajohdon käytönaikaisessa vaiheessa tuulivoimapuistoalueella sijaitseva muuntoasema synnyttää jonkin verran matalataajuista huminaa. Tämä on kuultavissa muuntamon välittö- mässä läheisyydessä, mutta puiston ulkopuolella se vaimenee kuulumattomiin.

Korkeajännitevoimajohto synnyttää käytönaikaisessa vaiheessa etenkin kostealla säällä ns. ko- ronamelua, jonka voimakkuus riippuu jännitteestä. 110 kV linjalla korona on melko vähäistä.

Koronamelu aiheutuu johtimien pinnalla, jossa kosteuden myötävaikutuksella sähkövirta pur- kaantuu eristeen pintaa ja osin myös ilmaa pitkin johtimesta pylvään rakenteeseen. Koronamelu on luonteeltaan melko korkeataajuista sirinää, joka kuuluu selvimmin siirtolinjan alla pylväiden luona ollen siinäkin alle 45 dB. Tämä melu vaimenee kuulumattomiin alle 100 metrin matkalla.

Kokonaisuutena hankkeen sähkönsiirrosta aiheutuvat muutokset äänimaisemaan ovat hyvin vähäisiä ja paikallisia. Sähkönsiirron vaihtoehdoista VED ja VEE läheisyyteen sijoittuu asuin- rakennuksia ja tietyllä säällä koronamelu voi olla kuultavissa asuinrakennusten pihapiirissä.

Muiden vaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan jäävät hyvin pieniksi.

Pahkakosken tuulivoimapuistonhankkeen tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot eivät ylitä tuulivoimamelulle annettuja ohjearvoja missään hankevaihtoehdossa ympäristön asuin- tai lomarakennusten kohdalla.

Taulukko 18-5. Pahkakosken tuulivoimapuiston eri hankevaihtoehtojen kokonaisvaikutus

äänimaisemaan. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen herkkyydestä ja muutoksen suuruudesta.

Erittäin suuri muutos - Suuri muutos - Kohtalainen muutos - Pieni muutos - Ei muutosta Pieni muutos + Kohtalainen muutos + Suuri muutos + Erittäin suuri muutos +

Vähäinen herkkyys

Kohtalainen herkkyys

VE1/

VE2/

VE3 Suuri

herkkyys

(21)

Taulukko 18-6. Pahkakosken tuulivoimapuiston eri sähkönsiirtovaihtoehtojen kokonaisvaikutus äänimaisemaan. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen herkkyydestä ja muutoksen suuruudesta.

Erittäin suuri muutos - Suuri muutos - Kohtalainen muutos - Pieni muutos - Ei muutosta Pieni muutos + Kohtalainen muutos + Suuri muutos + Erittäin suuri muutos +

Vähäinen

herkkyys VED,

VEE

VEA, VEB, VEC Kohtalainen

herkkyys

Suuri herkkyys

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisia meluhaittoja voidaan vähentää huolellisella työn suunnittelulla sekä vähän melua tuottavin konein ja työmenetelmin. Maanrakennustöiden aikana syntyviä ylijäämämassoja voidaan tarvittaessa käyttää meluesteinä töiden ajan. To- dennäköisyys näiden tarpeelle on kuitenkin hyvin pieni.

Linnustoon ja eläimistöön kohdistuvien meluhaittojen vähentämiseksi äänekkäimmät työvai- heet tulisi pyrkiä ajoittamaan pesintä- ja poikimisaikojen ulkopuolelle.

Tuulivoimapuiston toiminnan aiheuttamia meluhaittoja vähennetään tehokkaimmin huolellisella tuulivoimaloiden valinnalla ja sijoittelulla. Eri valmistajien saman tehoisissa tuulivoima- loissa on eroja, mutta yleensä melu lisääntyy tuulivoimalan tehon kasvaessa. Modernien tuu- livoimalaitosten lähtöäänitasoa voidaan tarvittaessa rajoittaa laitoksen säätö- ja ohjausjär- jestelmän avulla siten että äänitaso voidaan pitää alle ohje- ja suositusarvorajojen alatuulen puolen tilanteissa. Tuulivoimaloiden erilaisilla siipiratkaisuilla voidaan myös vaikuttaa voimaloiden melutasoon. Tässä hankkeessa ei arvioida olevan tarvetta rajoitustoimille.

Melun leviämislaskentojen epävarmuus muodostuu emission, eli äänitehotason epävarmuu- desta, äänen etenemisen osalta pääosin ilman eri kerrosten lämpötilojen ja ilmavirran pyör- teisyyden aiheuttamasta epävarmuudesta sekä vastaanottopisteen taustamelusta. Selvityk- sessä on arvioitu, että laskennan epävarmuus on korkeimmalla äänitasolla noin +3 dB ja matalimmalla -6 dB, johtuen tuulisuustilastojen sekä melun todellisen leviämisen epävar- muuksista. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että kaikki epävarmuustekijät on huomi- oitu melun laskennassa käyttämällä parametreja, jotka on asetettu korkeimman melutason antaviksi. Tällöin laskentatulosten ylittävä melutaso on huomattavasti epätodennäköisempi kuin sen alittava.

Melumallinnusta tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Mallinnuksen tulokset vastaavat pääosin tilan- netta myötätuulen vallitessa tuulivoimalalta tarkastelupistettä kohti. Melutasojen toteutumi- nen maastossa riippuu merkittävästi tuuliolosuhteista.

Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria yksilöllisiä eroja matalilla taajuuksilla ja sisällä vallitsevaan äänitasoon vaikuttaa merkittävästi myös huoneen mitat sekä sisustus.

(22)

Mallinnuksessa käytettiin tuulivoimaloiden lähtömelutasona (LWA) 108,2 desibeliä. Lopullisen voimalan tyyppiä ei ole määritelty. Mikäli voimalatyyppi muuttuu jatkosuunnittelun edetessä, melumallinnukset tehdään toteutettavalla voimatyypillä viimeistään rakennuslupavaiheessa.

18.3 Vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutusten tunnistaminen

18.3.1

Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkky- misenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta sel- keitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäi- syydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaitse.

Valo-olosuhteisiin vaikuttavat myös tuulivoimaloihin asennettavat lentoestevalot. Käytettävät lentoestevalot määräytyvät voimaloiden korkeuden ja sijainnin perusteella Trafin ohjeiden mukaan. Valot ovat joko valkoisia vilkkuvia tai jatkuvasti palavia punaisia valoja. Lentoeste- valot lisäävät hankealueen valopisteiden määrää. Valojen näkyminen muuttaa myös alueen maisemakuvaa.

Vaikutusalue 18.3.2

Varjostus- ja välkevaikutuksia aiheutuu niin laajalle alueelle kuin tuulivoimaloiden varjot yl- tävät. Vaikutusalueen laajuus riippuu valittavasta voimalatyypistä ja sen roottorin halkaisi- jasta ja kokonaiskorkeudesta.

Kuva 18.18. Tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään vilkkumista ja varjon välkkymistä au- rinkoisella säällä.

Varjonmuodostuksen määrä on arvioitu asiantuntija-arviona, WindPRO -ohjelman Shadow- moduulilla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Laskenta suoritettiin ns. ”real case” -tilanteen mukaan, eli mallinnuksessa on otettu huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain, eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin

(23)

yläpuolella, sekä tuulivoimalaitoksien arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitoksien vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan 70 %.

Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja var- joksi lasketaan tilanne, jossa siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Varjostuksen mallinnuksessa huomioidaan maaston korkeussuhteet.

Mallinnuksessa on käytetty voimalatyyppinä Vestas V136 voimalaa, jonka roottorin halkaisija on 136 metriä. Napakorkeutena on käytetty 170 metriä, jolloin voimaloiden ylin pyyh- käisykorkeus on 238 metriä. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain hankevaihtoehtojen varjon muodostumisen kestot tunteina per vuosi.

Tuntivyöhykkeet merkitään eri väreillä kartoille, joissa näkyvät myös voimalaitokset ja niiden ympäristö vaikutusalueelta.

Mallinnuksen perusteella on laadittu asiantuntija-arvio varjonmuodostuksen merkittävyydes- tä sekä varjonmuodostuksen mahdollisesti aiheuttavasta haitasta. Arviossa huomioidaan vaikutusalueella sijaitsevat herkät kohteet, eli lomakiinteistöt ja vakituinen asutus. Varjonmuo- dostuksen määrä arvioidaan eri hankevaihtoehdoissa tuulivoimaloiden käytön ajalta. Hank- keen muissa vaiheissa ei ilmene varjonmuodostusta.

Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Suomessa on vakiintunut käytäntö verrata saatuja mallinnustuloksia Ruotsissa käytössä oleviin ohjearvoihin. Ruotsin ohjearvo varjostuksen osalta on 8 tuntia varjostusta vuodessa.

Lentoestevalojen näkyvyyttä arvioidaan tuulivoimaloista laadittavaa näkemäalueanalyysiä hyödyntäen. Sen perusteella arvioidaan mille alueille lentoestevalot näkyvät. Lentoestevalo- jen aiheuttamaa maisemakuvan muutosta arvioidaan osana maisemavaikutusten arviointia.

WindPro varjostusmallinnukset on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä ins. Hans Vadbäck ja vaikutusten arvioinnista on vastannut projektipäällikkö Leila Väyrynen.

Vaikutuskohteen herkkyys varjostusvaikutuksille määräytyy alueen ja sen asutuksen luonteen mukaan. Alueen luonteeseen ja sitä kautta herkkyyteen vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi loma-asutus, koulujen läheisyys sekä virkistysaktiviteettien määrä ja luonne.

Varjostusvaikutusten suuruusluokka on määritelty vertaamalla varjostusmallinnusten tuloksia varjostusvaikutuksesta muissa Euroopan maissa annettuihin raja-arvoihin ja suosituksiin.

Varjostus- ja välkevaikutusten herkkyyden ja muutoksen suuruusluokan arvioinnissa käyte- tyt kriteerit on esitetty liitteessä 1.

Nykytila 18.3.4

Hankealueelle ei nykytilanteessa muodostu tuulivoimaloiden aiheuttamaa varjon välkkymistä.

Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin VE1

Varjostusmallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 18.6. Ilman puuston suojaavaa vaikutusta varjostusvaikutuksia aiheutuu mallinnuksen mukaan suunniteltujen voimaloiden eteläpuo- lella Iso Orastinjärven pohjoisrannalla sijaitseville kolmelle lomarakennukselle enimmillään noin 6 tuntia 46 minuuttia vuodessa. Varjostusvaikutuksia aiheuttavat lomarakennuksia lä- himpänä sijaitsevat voimalat. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät tule näkymään Iso Orastinjärven pohjoisrannalle, joten todellisuudessa varjostusvaikutuksia ei aiheudu lomarakennuksille lainkaan, mikäli nykyistä suojametsää ei kaadeta lomarakennusten pohjois- puolelta.

Pahkakosken tuulivoimapuiston VE1 voimalat eivät aiheuta yli 8 tunnin vuotuisia varjostusvaikutuksia yhdellekään asuin- tai lomarakennukselle.

(24)

Kuva 18.19. Varjostusmallinnus VE1. Mallinnus on tehty todellisen tilanteen mukaisesti ilman puuston suojavaikutusta. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 238 metriä.

(25)

Kuva 18.22. Varjostusmallinnus VE3 ilmakuvapohjalla. Mallinnus on tehty todellisen tilanteen mukaisesti ilman puuston suojavaikutusta. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 238 metriä.

(26)

VE2

Varjostusmallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 18.7. Pahkakosken tuulivoimapuiston VE2 voimalat eivät aiheuta lainkaan varjostusvaikutuksia yhdellekään asuin- tai lomarakennukselle.

VE3

Varjostusmallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 18.6. Ilman puuston suojaavaa vaikutusta varjostusvaikutuksia aiheutuu mallinnuksen mukaan suunniteltujen voimaloiden eteläpuo- lella Iso Orastinjärven pohjoisrannalla sijaitseville kolmelle lomarakennukselle enimmillään noin 6 tuntia 46 minuuttia vuodessa. Varjostusvaikutuksia aiheuttavat lomarakennuksia lä- himpänä sijaitsevat voimalat. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät tule näkymään Iso Orastinjärven pohjoisrannalle, joten todellisuudessa varjostusvaikutuksia ei aiheudu lomarakennuksille lainkaan, mikäli nykyistä suojametsää ei kaadeta lomarakennusten pohjois- puolelta. Pahkakosken tuulivoimapuiston VE3 voimalat eivät aiheuta yli 8 tunnin vuotuisia varjostusvaikutuksia yhdellekään asuin- tai lomarakennukselle

Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin 18.3.6

Sähkönsiirrosta aiheutuvat vaikutukset valo-olosuhteisiin muodostuvat lähinnä ennen varsinaista rakentamista suoritettavista metsänraivauksista uusien johtokäytävien alueilla. Met- sänkaadon myötä maisema muuttuu valaistusolosuhteiltaan avarammaksi. Voimajohtopyl- väiden varjostusvaikutus on hyvin vähäinen eikä ulotu juuri voimajohtoaukeaa edemmäksi.

Voimajohtopylväiden korkeus on noin 18 - 23 metriä. Pylväitä voimajohdolla on noin 200 – 250 metrin välein. Uuteen maastokäytävään sijoitettava 110 kV ilmajohto edellyttää noin 26 metriä leveän puuttomana pidettävän johtoaukean, jonka molemmin puolin tulee kymmenen metriä leveä reunavyöhyke. Reunavyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan, jotta niiden kaa- tuminen johdon päälle saadaan estettyä. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reuna- vyöhykkeistä, jolloin koko johtoalueen leveys on 46 metriä. Kun voimajohto sijoitetaan ole- massa olevan voimajohdon rinnalle, nykyinen johtoaukea levenee noin 16-23 metriä.

Kokonaisuutena hankkeen sähkönsiirrosta aiheutuvat muutokset valo-olosuhteisiin ovat hyvin vähäisiä ja paikallisia.

Pahkakosken tuulivoimapuiston voimalat eivät aiheuta yli 8 tunnin varjostusvaikutuksia ym- päristön asuin- tai lomarakennuksille missään hankevaihtoehdossa. Ilman puuston suojavaikutusta tehdyssä mallinnuksessa hankealueen eteläpuolella sijaitsevan Iso Orastinjärven pohjoisrannalla sijaitseville lomarakennuksilla aiheutuu lieviä varjostusvaikutuksia lähimmis- tä voimaloista. Kun puuston suojavaikutus otetaan huomioon, ei varjostusvaikutuksia aiheudu lainkaan.

Erittäin suuri muutos - Suuri muutos - Kohtalainen muutos - Pieni muutos - Ei muutosta Pieni muutos + Kohtalainen muutos + Suuri muutos + Erittäin suuri muutos +

Vähäinen herkkyys

VE1/

VE2/

VE3 Kohtalainen

herkkyys

Suuri herkkyys

(27)

Tuulivoimaloiden aiheuttamiin varjostuksen näkymiseen vaikuttaa sääolosuhteet, voimaloiden sijoittelu, ympäristön ja rakennelmien luomat esteet, tuulivoimalan lapakulma sekä vuo- rokauden- ja vuodenaika. Pilvisellä säällä varjostusvaikutuksia ei juurikaan synny ja voimakkaimmillaan vaikutukset ovat kun aurinko paistaa matalalta.

Varjonmuodostuksen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi pysäyttämällä voimalat välkkymisen kannalta hankalimpina aikoina (esim. auringon laskiessa). Voimaloista voidaan pysäyttää tarvittaessa eniten välkkymistä aiheuttavat voimalat. Varjostusalueita voidaan myös supistaa valitsemalla voimaloiden rakennuspaikat tai voimalatyypit niin, ettei haitallisia varjostusvaikutuksia synny. Äärimmäisen hankalissa tapauksissa voidaan harkita eniten varjostusta aiheuttavien voimaloiden rakentamatta jättämistä. Hankealueen lähiym- päristössä ei ole muita laajoja avoimia alueita kuin suoympäristöt ja jos lähialueen puustoi- suus säilyy nykyisen kaltaisena, ei varjostusvaikutuksia asuin- ja lomarakennuksille todellisuudessa synny. Hankkeessa ei arvioida olevan tarvetta lieventämistoimenpiteille.

Laaditut varjonmuodostuksenmallinnukset edustavat hyvin keskimääräistä varjostustilannet- ta. Mallinnus huomioi maaston korkeusvaihteluita, mutta se ei huomioi esimerkiksi roottorien suuntaa. Puuston suojavaikutus huomioon ottava mallinnuskaan ei huomioi asuinalueiden pihapuustoa ja sen suojavaikutuksia. Keskimääräisenä auringon paisteaikana on käytetty pitkän ajan tilastollista arvoa. Varjostukseen vaikuttaa eniten auringonpaisteen määrä. Jos pilvetön aika kasvaa suuremmaksi kuin laskennoissa on oletettu, laajenevat myös varjonmuodostuksen vaikutusalueet. Vastaavasti, jos pilvinen aika lisääntyy, vähenevät myös var- jostusvaikutukset.

Tuulivoimalan roottorien pyörimistasot eivät jatkuvasti ole mihinkään vastaanottopisteeseen kohtisuorassa, vaan pyyhkäisypinta on tuulensuunnasta riippuen usein huomattavasti tätä pienempi. Vallitseva tuulensuunta alueella on lounaasta koilliseen, jolloin häiriintyvästä koh- teesta luoteeseen tai kaakkoon sijaitsevat voimalat eivät aiheuta niin voimakasta varjostusta kuin mallinnustulokset näyttävät. Rakennettavaa voimalatyyppiä ei ole vielä valittu. Varjon muodostuminen on hieman erilaista eri voimalatyypeillä. Jos rakennettavaksi valittava voimalatyyppi on eri kuin nyt mallinnettu, tulee mallinnukset tehdä uudelleen valitulla voimala- tyypillä viimeistään rakennuslupavaiheessa.

Alueen metsänhoitotöiden ja hakkuiden vaikutusta on vaikea arvioida ennakkoon. Pääosa tuulivoimapuistosta jää edelleen metsätalousalueeksi. Laajat avohakkuut muodostavat uusia avoimia tiloja ja jos laaja-alainen avohakkuu sijoittuu asuin- tai lomarakennuksen välittömään läheisyyteen, aikaisemmin puiden katveeseen jääneet voimalat saattavat tulla näkyviin.