PROKON Wind Energy Finland Oy Hyrynsalmen Lumivaaran tuulivoimapuisto

(1)

PROKON Wind Energy Finland Oy Hyrynsalmen Lumivaaran

tuulivoimapuisto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Marraskuu 2014

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

(2)

Lumivaaran tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu

FCG / Leila Väyrynen Kannen kuva

FCG / Minna Tuomala Painopaikka

Erweko

(3)

ESIPUHE

Esipuhe

Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on suunnitelma Hyrynsalmen kunnan alueelle suunnitellun Lumivaaran itärinteen tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksis- ta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PROKON Wind Energy Finland Oy:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat:

Leila Väyrynen, projektipäällikkö

Projektipäällikkö, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin

Vaikutusten arvioinnit, suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Minna Tuomala, FM biologi, ympäristösuunnittelija AMK

Projektikoordinaattori, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin

Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Riistatalous, porotalous

Ville Suorsa, FM biologi

Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit, Natura-alueet ja muut suojelualueet

Taina Ollikainen, FM suunnittelumaantiede Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot

Asukaskyselyn toteuttaminen Jaakko Isoherranen, arkkitehti Maankäyttövaikutukset

Tuomas Miettinen, DI liikenne- ja kuljetustekniikka Liikenteelliset vaikutukset

Saara Aavajoki, tekn. kand. liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Liikenteelliset vaikutukset

Riikka Ger, maisema-arkkitehti (MARK)

Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykset, vaikutusten arviointi Mari Lampinen, ympäristösuunnittelija

Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykset, vaikutusten arviointi Janne Märsylä, Ins. AMK

Melu- ja varjostusvaikutukset, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat Kari Kreus, DI ympäristötekniikka

Maaperä- ja vesistövaikutukset, kartat Porotalous

Markku Nissi, YTK

Virkistyskäyttöön, matkailuun ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset

Alihankinta:

Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Jaana Itäpalo, FM arkeologi

Arkeologinen inventointi, vaikutukset muinaisjäännöksiin Ahlman Group Oy

Lepakkoselvitykset

(4)

Yhteystiedot

Hankkeesta vastaava: YVA-konsultti:

PROKON Wind Energy Finland Oy Yrittäjänkatu 13

65380 Vaasa www.prokon.net Projektipäällikkö Jukka Syrjä p. 040 046 9094 j.syrja@prokon.net

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13–17 D, 7. krs 90100 OULU

www.fcg.fi

Projektipäällikkö Leila Väyrynen p. 040 541 2306 Projektikoordinaattori Minna Tuomala p. 040 555 8674

etunimi.sukunimi@fcg.fi

Yhteysviranomainen:

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus

PL 115

87101 Kajaani Ylitarkastaja Unto Ritvanen p. 029 502 3895

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Käyntiosoite:

Kalliokatu 4 87100 Kajaani

(5)

TIIVISTELMÄ

Tiivistelmä

Hanke

Suunnitteilla oleva PROKON Wind Energy Finland Oy tuulivoimapuisto Hyrynsalmelle Lumivaaran itärinteelle Määtänkuljun alueelle sijaitsee Hy- rynsalmen keskustasta 10 kilometriä länteen ja Ristijärven keskustasta 17 kilometriä pohjoiseen. Hankealueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 10 tuulivoimalaa.

Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta, tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistämistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittämistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirtoreitti- vaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja hankealueen kaavoituksen edetessä.

Hankealue on yksityisten maanomistajien omis- tuksessa. Hankealueen koko on 400 hehtaaria.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaa PROKON Wind Energy Fin- land Oy, joka on osa saksalaista yritysryhmää PROKON. PROKON on keskittynyt uusiutuviin energialähteisiin ja sillä on nyt 51 käynnissä olevaa tuulivoimapuistoa. Suomen toimipiste sijaitsee Vaasassa (perustettu 2011).

Hankkeen perustelut ja tavoitteet

Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuuli- voiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 450 MW:n tasosta noin 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enintään noin 50 MW. Tuulivoi- mapuiston arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan noin 130,5 GWh luokkaa, mikä vastaa noin 10 prosenttia koko Kainuun vuotuisesta sähkönkulutuksesta.

Arvioitavat vaihtoehdot

Tarkasteltavana on kaksi tuulipuistojen toteu- tusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu 0-vaihtoehto.

Tuulivoimapuistossa tuotetun sähkön liittämises- sä valtakunnan verkkoon tarkastellaan kahta sähkönsiirtovaihtoehtoa.

VE O Tuulivoimalat

Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla kei- noilla.

VE 1 Tuulivoimalat

Rakennetaan Lumivaaran alueelle 8 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 2-5 MW.

Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 110–165 m ja roottorin halkaisija 110–

130 m, jolloin kokonaiskorkeus enintään 230 m.

VE 2 Tuulivoimalat

Rakennetaan Lumivaaran alueelle 10 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 2-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 110–165 m ja roottorin halkaisija 110–130 m, jolloin kokonaiskorkeus enin- tään 230 m.

Sähkönsiirto

VEA Tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö liite- tään maakaapelilla uudelle rakennettaval- le sähköasemalle hankealueen koillispuo- lelle. Sähköasemalta liittymä olemassa olevaan Loiste Sähköverkot Oy:n Sei- tenoikea–Puolanka 110 kV voimajohtoon.

VEB Hankealueelle rakennetaan uusi sähkö- asema. Hankealueelta rakennetaan uusi 110 kV Seitenoikean sähköasemalle. Ra- kennettava voimajohto sijoittuu aluksi 1,2 kilometrin matkalla uuteen johtokäy- tävään Seitenoikea-Puolanka voimajoh- dolle saakka ja loppumatkalla Sei- tenoikea–Puolanka 110 kV voimajohdon rinnalle. Ilmajohdon pituus on noin 11,7 kilometriä.

(6)

Hankkeen tekniset tiedot

Tuulivoimapuistohanke kattaa tuulivoimalaitok- set perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit, sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tai ilmajohdot sekä voimaloiden välisen huoltoties- tön.

Selite VE 1 VE 2

Voimaloiden lukumäärä 8 10

Kokonaisteho (MW) ~ 16-40 20-50

Vuotuinen sähköntuotanto GWh ~ 42-104 52-130 Parannettava tiestö, pituus [km] 1,5 1,5 Parannettava tiestö, maa-ala [ha] 1,5 1,5 Rakennettava tiestö, pituus [km] 4 5 Rakennettava tiestö, maa-ala [ha] 4 5 Teiden rakennusmateriaalit (m³) 18 000 21 000 Teiden rakennusmateriaalien kulje-

tusten määrä [ajoneuvoa] 530–660 640–790 Rakennettava maakaapeli VE A [km] 0,7 0,7 Rakennettava ilmajohto VEB [km] 11,7 11,7

Kokoamisalueen maa-ala [ha] 8 10

Maa-ala voimajohdot VEB [ha] 20 20

Rakennuskausien määrä* 1 1

Hankealueen ja sen ympäristön kuvaus Yleiskuvaus

Tuulivoimapuiston alue sijaitsee noin 10 kilomet- riä Hyrynsalmen keskustan lounaispuolella ja noin 17 kilometriä Ristijärven keskustan pohjoispuolella. Alue sijoittuu Ristijärvi—Hyrynsalmi välisen seututien (Vanhatie) ja valtatien 5 länsi- puolelle.

Hankealueen pinta-ala on yhteensä noin 4 km² ja maat ovat yksityisten maanomistajien omis- tuksessa. Lumivaaran tuulivoimapuiston suun- nittelualue on metsätalouskäytössä ja alueella on jonkin verran metsäautotieverkostoa. Hanke- alueella ei ole maatalouskäytössä olevia pelto- alueita.

Lähin kylä on alueen luoteispuolelle sijoittuva Lietekylä noin 2,3 km etäisyydellä hankealueesta.

Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee TDC:n 51 metriä korkea linkkimasto.

Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuk- sista

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maan- käyttöön

Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla metsä- talouskäytössä olevaa aluetta energiantuotanto- alueeksi. Hankkeen rakentamisen aikana kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto ja maankäyttö muuttuu rakennettavien tuulivoimaloiden huoltoteiden ja sähköasemien alueilta.

Vaikutukset ovat pitkäkestoiset mutta yksittäis- ten voimaloiden osalta maankäytölliset vaikutukset kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle.

Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoi- tukseltaan metsätalousalueena. Toiminnassa hyödynnetään osin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjeste- lyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon.

Metsätieverkon parantaminen lisää alueen met- sän hyödyntämismahdollisuuksia ja saavutetta- vuutta niin virkistyskäytön kuin metsätalouden kannalta.

Tuulivoimaloiden rakentaminen ei rajoita alueen muuta metsätaloutta tai virkistyskäyttöä palve- levaa rakentamista. Aluetta voidaan edelleen käyttää metsätalousalueille tavanomaisella ta- valla. Tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat riittä- vän etäälle nykyisestä asutuksesta.

Hanke ei estä alueen virkistyskäytön kuten sie- nestyksen, marjastuksen ja metsästyksen jat- kumista. Tuulivoimapuisto voi kuitenkin paikalli- sesti heikentää maakuntakaavaan merkittyjen ohjellisten virkistysreittien virkistysarvoja luon- tomatkailukohteina, esimerkiksi muuttuvien näkymien vuoksi. Hanke ei tule merkittävästi vaikuttamaan loma-asuntojen määrään seudulla.

Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue va- pautuu muuhun maankäyttöön.

Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. Kunnan yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tuulipuiston vaikutukset ovat marginaalisia.

Lumivaaran tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tai Kainuun maakuntakaavan maankäytöllisten tavoitteiden kanssa. Hankealueelle laaditaan tuuli- voimaosayleiskaava.

(7)

TIIVISTELMÄ

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Lumivaaran tuulivoimapuiston hankealue on tyypillistä Kainuun vaaramaisemaa. Hankealueen maisemakuvaa hallitsee talousmetsä, jossa vaih- televat eri kehitysvaiheissa olevat metsät ja metsäautotiet. Vaihtoehtoisten sähkönsiirtoreit- tien alueet ovat tavanomaista avohakkuin muo- kattua talousmetsää ja pienialaisia ojitettuja soita.

Yleisesti voidaan todeta, että mitä etäämmäksi tuulivoimapuistosta edetään, sen vähäisempiä maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat. Alle viiden kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta tuulivoimala on näkyessään varsin hallitseva elementti maisemassa. Yli viiden kilometrin sä- teellä tuulivoimala näkyy vielä hyvin ympäris- töönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. Yli 12 kilometrin etäisyy- dellä näkyvyys tuulivoimapuistoon on jo sen verran rajoittunut, ettei tuulivoimapuistoa useimmiten voida edes kunnolla havaita.

Tarkasteltavat toteutusvaihtoehdot VE1 ja VE2 aiheuttavat muutoksia hankealueen ja sen lä- hiympäristön maisemakuvaan. Lähialueen asutus on sijoittunut Kainuun vaaraseudulle tyypilli- sesti hajanaisesti vaarojen rinteille ja vesistöjen äärille. Lähimaisemassa Lietekylällä ja Karpin- vaarassa pienet vaaranrinteiden peltoalat ja muutaman talon ryhmät ovat tyypillisiä. Asutuk- seen kohdistuvat maisemavaikutukset jäävät hankealueen lähialueilla molemmissa vaihtoehdoissa kokonaisuudessaan vähintään kohtalai- siksi. Joidenkin pihapiirien osalta, lähinnä Liete- kylän asuinrakennusten yhteydessä, vaikutukset voivat kokijasta riippuen kohota jopa merkittä- viksi molempien hankkeiden toteutuessa. Oravi- järven rannalta eroa vaihtoehdoissa ei juurikaan ole, ja kaikki voimalat näkyvät miltei kokonaisuudessaan. Oravijärvellä maisemakuvaan koh- distuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Kar- pinvaaraan näkyvät lähinnä vain voimaloiden lavat, tornirakenteiden jäädessä katveeseen pellonreunapuuston taakse. Karpinvaarassa maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi.

Vaihtoehdon VEA sähkönsiirrosta aiheutuvat vaikutukset ovat paikallisia, eivätkä maakaape- loinnissa kohdistu maisemaan. Uusi sähköasema sijoittuu metsäalueelle. Sähkönsiirtovaihtoehtos- sa VEB rakennetaan ilmajohtoa joka edellyttää täysin uuden johtokäytävän raivaamista 1,2 kilometrin matkalle sekä lisäksi ilmajohdon rakentamista olevan 110 kV voimajohtoreitin rinnalle 10,5 kilometrin matkalle. Sähkönsiirtoreitin VEB vaikutukset maisemaan voidaan katsoa vähäiseksi, sillä uusi voimajohto sijoittuu pää- osin olemassa olevan sähkönsiirtoreitin rinnalle.

Lumivaaran hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-

alueita. Kulttuuriympäristön osalta hankealue sijoittuu syrjäiselle alueelle. Maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisena kohteena osoitettu Joha- nin luhtiaitta Karpinvaarassa sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta ja lähim- millään 1,4 kilometrin etäisyydelle Seitenoikea- Puolanka voimalinjan rinnalle sijoittuvasta säh- könsiirtovaihtoehdosta VEB. Johanin luhtiaitan arvo ei itsessään heikkene tuulipuiston maisemavaikutusten vuoksi, vain rakennusta ympä- röivän maiseman luonne muuttuu tuulivoimaloiden tulon myötä ja rakennusta ympäröivä maisema muuttuu teknisemmäksi.

Vaikutukset muinaisjäännöksiin

Hankealueelle tai sähkönsiirtoreittien läheisyy- teen ei sijoitu entuudestaan tunnettuja muinais- jäännöskohteita. Hankealueelle ja sähkönsiirto- reittivaihtoehdoille suoritettiin muinaisjään- nösinventointi syksyllä 2013. Arkeologi ei paikal- listanut alueen inventoinneissa uusia muinais- jäännöksiä.

Vaikutukset maa- ja kallioperään

Vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät ra- kennuspaikkojen maanpinnan poistona. Lisäksi voimajohtoreitillä tehdään maanrakennustöitä.

Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin paikallisia ja vähäisiä. Tuulipuiston toiminnan aikana ei vaikutuksia aiheudu ja maaperän pilaantumisriski on hyvin vähäinen.

Hankealueen vallitseva maalaji on hienoaines- moreeni. Voimaloiden ja infran rakennettavuu- den kannalta maaperä on melko hyvää eikä suu- ria massanvaihtoja oletettavasti tarvita. Hanke- alueelle ei sijoitu merkittävästi turvemaita, mutta sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu suurelta osin rakennettavuudeltaan vaativammille turvemaille.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Lumivaaran hankealue sijaitsee Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3), missä se sijoittuu Oulujoen päävesistöalueella (59) Hyrynsalmen reitin alaosaan (59.4) ja edelleen Lietejoen valuma-alueelle (59.45) sekä Hyryjärven valuma- alueelle (59.43). Hankealueelle sijoittuu hyvin niukasti luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä. Hankealueen eteläosaan Kaivopu- ron alueelle sisältyy luonnontilaisen kaltaisia uomanosia. Hankealuetta lähimmät järvet ovat luoteessa noin 2,5 km etäisyydellä sijaitseva Lietejärvi ja noin 3 km etäisyydellä kaakossa sijaitseva Oravijärvi. Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ilmenevät ainoastaan hankkeen rakentamisaikana, jolloin pintamaan poisto saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdis- tuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta.

(8)

Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankealuetta lähin Portinsärkän pohjavesi- alue sijaitsee noin 3,7 km etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen. Hankkeen rakentaminen ei aiheuta riskiä pohjaveden pilaantumiselle tai pohjaveden virtausolosuhteiden merkittävälle muutokselle.

Sähkönsiirron toteutusvaihtoehdoissa VEA ja VEB sähkönsiirron rakenteita ei sijoitu pohja- vesialueille tai niiden välittömään läheisyyteen.

Hankkeen sähkönsiirron voimajohtopylväiden rakentamistoiminta ei aiheuta haitallista vaiku- tusta pohjavesialueiden pohjaveden korkeuteen ja muuntoasema ei sijoitu pohjavesialueelle.

Vaikutukset kasvilisuuteen ja luontokohteisiin Alueen metsät Määtänkuljun rinteillä ovat kuusi- valtaisia tuoreita kankaita. Määtänkuljun laella kuuset ovat tykkylumen runtelemia ja metsät osin luontaisesti harvakasvuisia. Suurin osa hankealueen pinta-alasta on muutama vuosi sitten päätehakattua tai puustoltaan nuorta tai- mikkoa. Hankealueelle ei sijoitu luonnontilaisia soita, pienialaisia korpia lukuun ottamatta.

Merkittävimmät luontokohteet tuulipuistoalueella ovat luonnontilaisia purouomia ja niiden yhtey- teen sijoittuvia lehtokorpia ja aitokorpia. Lisäksi arvokohteina on rajattu pienialainen korpiräme ylärinteeltä. Luontokohteet ovat Metsälain 10

§:n määritelmän mukaisia. Alueen pohjoisosan rehevin rinnekuusikko on lahopuustoinen ja myös pesimälinnuston kannalta edustava alue, josta rajattiin luonnon monimuotoisuuskohde.

Maakaapelireitin varrelle ei sijoitu erityisiä luon- toarvoja, sillä reitti on alarinteen taimikoiden ja puustoltaan nuorten korpimuuttumien alueella.

Sähkönsiirtoreitti VEA sivuaa Tuppipuron reheviä korpia, joista edustavimmat osat sijoittuvat tien itäpuolelle. Seitenoikea–Puolanka 110 kV voimajohdon rinnalle sijoittuva johtokäytävä VEB ylit- tää muutaman laiteiltaan ojitetun suoalueen.

Johtoreitille sijoittuu yksi metsälain määritelmän mukainen niukkapuustoinen suo.

Voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat kaikki tavanomaiseen talousmetsään. Yhtään rakennuspaikkaa tai huoltotielinjausta ei sijoitu edus- tavimmille luontokohteelle tai siten niiden lähei- syyteen, että pienilmasto- tai vesitalousvaikutus olisi merkittävä. Luonnon monimuotoisuus koh- teeksi rajatun rinnekuusikon etelärajalle sijoittuu huoltotielinjaus, joka kaventaa vähäisesti koh- detta alueella, jossa viereisen taimikon ja aukon aiheuttama reunavaikutus on jo muuttanut luon- tokohteen edustavuutta. Rakentamisen yleiset kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat pääosin puustoltaan nuorten talousmetsien tavanomaiseen lajistoon ja yleisiin metsäluontotyyppeihin

ja ovat tyypiltään paikallisia ja osin myös palau- tuvia.

Vaikutukset linnustoon

Hankealueen pesimälinnusto koostuu pääosil- taan tavanomaisilla metsätalousalueilla pesivistä ja alueellisesti yleisistä lintulajeista. Hankealu- een pesimälinnustoselvityksissä havaittiin yh- teensä 63 lintulajia, joista 42 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi.

Hankealueen pesimälajistoon kuuluu 20 suojelullisesti arvokasta lajia, joista hankkeen kannalta merkittävimmäksi arvioitiin uhanalainen (vaarantunut, VU) sinipyrstö. Hankealueella esiintyy sinipyrstön lisäksi myös muita vanhojen metsien tyyppilajeja.

Hankealueen kautta kulkeva lintujen muutto todettiin melko vähäiseksi, eikä alueelta tunnis- tettu kevätmuutonaikaisia merkittäviä muutto- reittejä. Viereisen Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimahankkeen muuttolinnustoselvitysten tulokset tukevat päätelmiä Lumivaaran sijoittumises- ta muuttolinnuston kannalta vähempiarvoiselle alueelle.

Hankealue sijoittuu tavanomaiselle voimakkaasti käsitellylle metsätalousalueelle. Alueelle sijoittuu pienialaisesti edustavampaa vanhan metsän lintulajiston elinympäristöä, jonne on sijoitettu kaksi tuulivomalan rakennuspaikkaa huoltotei- neen. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei hävitä vanhan metsän lintulajien elinympäristöjä, mutta lisää niiden pirstoutumista. Tuulivoimaloiden melu- ja häiriövaikutukset saattavat heikentää sinipyrstön reviirien elinkelpoisuutta ja vaikuttaa reviirien sijoittumiseen alueella. Hankkeen vaikutukset sinipyrstöön eivät kohoa merkittäviksi.

Tuulivoimahankkeella saattaa olla paikallisia vaikutuksia populaatiotasolla, mutta vaikutukset eivät merkittäviä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Lajin laajemmat yhtenäiset elinympäristöt sijoittuvat hankealueen länsipuolelle. Hankealu- een muuhun pesimälajistoon kohdistuvat vaikutukset jäävät pääosin vähäisiksi.

Hanke aiheuttaa vain vähäisiä vaikutuksia alueen kautta kulkevaan muuttolinnustoon, koska se sijoittuu päämuuttoreittien ulkopuolelle.

Vaikutukset muuhun eläimistöön

Hankealueella tavattava nisäkäslajisto koostuu tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsä- vyöhykkeen lajistosta, joka käsittää etupäässä alueellisesti yleisiä ja tavanomaisia lajeja. Hir- vieläimistä alueella tavataan satunnaisesti myös metsäpeuraa, sillä alue sijoittuu metsäpeuran levinneisyyden pohjoisrajalle ja poronhoitoalueen etelärajalle. Alueella esiintyvät levinneisyy- tensä puolesta myös kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmin karhu ja ilves.

(9)

TIIVISTELMÄ

Vaikutukset riistaeläimiin ja metsästykseen Hankealue sijoittuu Hyrynsalmen–Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, ja Lieteky- län Metsästysseura ry:n metsästysvuokra- alueille. Lumivaaran hankealue kattaa noin 8 % seuran metsästysvuokra-alueista. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkit- tävimpiä.

Ensisijaisia vaikutusmekanismeja riistalajistolle ovat tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset, tuulivoimaloiden ja huoltoties- tön sekä sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset ja alueen pirs- toutuminen. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueilta, mutta vaikutukset ovat lyhytai- kaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Tuulivoiman rakentamisalue saattaa jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä seudulla, etenkin muiden hankkeiden yhteisvaikutusten myötä. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä.

Tuulivoimatuotannon lähialueella asuville met- sästäjälle ja marjastajalle alueiden metsästys- ja virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Marjastukselle tuulivoimaloiden huoltotiestöstä koetaan olevan myös hyötyä saavutettavuuden parantuessa. Lietekylän met- sästysseuran alueilla käy vuosittain myös ulko- maalaisia hirvenmetsästäjiä Ukkohallan Matkai- lupalveluiden organisoimana. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vetovoimaan heikentäviä vaikutuksia seudun metsästysmat- kailulle.

Vaikutukset suojelualueisiin ja huomionarvoiseen lajistoon

Hankealueella ei sijaitse Natura-alueita, luon- nonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita.

Hankealuetta lähimmäksi sijoittuu Peuravaaran vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, joka on myös osa Säkkisenlatvasuo–Jännesuo–Lam- minsuo–Peuravaaran Natura-aluetta ja Kainuun vaarajaksojen metsät FINIBA-aluetta. Lähimmil- lään Peuravaaran osa-alue sijoittuu noin 1,2 km etäisyydelle hankkeen voimalapaikoista. Tuuli- voiman vaikutukset Natura-alueen suojeluperus- teisiin tai suojeluperusteina esitettyjen luonto- tyyppien ominaiseen lajistoon arvioidaan melko vähäisiksi.

Hankealueelta ei ole aiempaa paikkatietoa uhan- alaisesta lajistosta. Lähimmät uhanalaisen lajis- ton havainnot koskevat liito-oravaa, ja sijoittuvat alueen pohjoispuolella vaaran alarinteelle reilun 1 km etäisyydelle lähimmistä tuulivoima-

loista. Hankealueen metsät ovat pääasiassa liito- oravan elinympäristöksi huonosti soveltuvia nuo- ria ja mäntyvaltaisia metsiä, joissa ei ole juurikaan lajin ravinnoksi kelpaavaa haapaa ja lep- pää. Alueelle sijoittuu pienialaisesti liito-oravan elinympäristöksi tyypillisiä iäkkäitä kuusikoita, joista kuitenkin puuttuu kokonaan lajin ravinto- puut. Liito-oravainventoinnin yhteydessä lajista ei tehty lainkaan havaintoja.

Hankealueen lepakkoselvitysten yhteydessä havaittiin vain yksi pohjanlepakko. Alueelle ei sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita eikä lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, eikä alueelle sijoitu lepakoille tyypillisiä elinympäristöjä. Le- pakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sijoittuu todennäköisesti alueen pohjoispuoleisen asutuksen piiriin, jossa on vanhoja rakennuksia.

Viereisen Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimahankkeen lepakkoselvitysten tulokset tukevat Prokon Lumivaaran lepakkoselvitysten tuloksia.

Alueen kasvillisuusinventoinneissa merkittävim- mät lajihavainnot koskivat silmälläpidettävää raidankeuhkojäkälää ja vanhan metsän indikaat- torikääväkkäitä. Arvokkaat luontokohderajauk- set turvaavat myös potentiaalisimmat arvolajis- ton elinympäristöt.

Hankkeen vaikutuksia alapuolisten vesistöjen raakulle ja taimenelle on arvioitu rakentamisesta aiheutuvan kiintoaineskuormituksen osalta. Vai- kutuksia ei kohdistu niihin latvavesiin, joiden valuma-alueella sijaitsevat potentiaalisimmat raakun elinalueet. Vakutukset Oravijärven valuma-alueelle jäävät tarkoin suunnitelluilla tierake- tamistoimilla myös vähäiseksi, eivätkä heikennä raakun kriittistä tilaa entisestään.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Hankealueelle ei sijoitu asuinrakennuksia eikä loma-asuntoja. Lähialueen vakituinen ja loma- asutus on keskittynyt kyliin ja vaarojen rinteille hankealueen ympärillä. Lähimmät asuinrakennuk- set ovat hankealueen pohjoispuolella hieman yli kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista.

Tiiviimpää asutusta on Lietekylän, Oravivaaran, Karpinvaaran ja Peuravaaran kylissä. Hankealueen lähistöllä 5 kilometrin sisällä asuu 60 vakituista asukasta.

Loma-asutus on sijoittunut vesistöjen äärelle.

Lähimmät loma-asunnot ovat Lietekylässä noin 2,2 kilometrin etäisyydellä ja Oravijärven ympä- ristössä noin 3,3 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Viiden kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee 60 lomarakennusta.

Tuulivoimapuiston asumisviihtyisyyteen kohdistu- vista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-,

(10)

melu- sekä valo- ja varjostusvaikutukset. Vaiku- tukset kohdistuvat ennen kaikkea niiden asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen, joiden koti tai loma-asunto on tuulivoimaloiden melu- tai varjos- tusalueella tai näköetäisyydellä voimaloista ja jotka kokevat voimalan äänen, varjostuksen tai näkymisen häiritseväksi.

Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä hankealueella liikkumista eikä hankealueen virkistys- käyttöä. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maise- maa teknisemmäksi ja voimaloiden ääni, varjostus ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häi- ritsevänä. Alueen maisemaan ja tekniseen ilmee- seen on aiemmin vaikuttanut myös Määtänkuljun laelle sijoitettu linkkimasto.

Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä ja laaja- alaisia terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei myöskään aiheudu erityisiä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä.

Terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvät pelot voivat kuitenkin heikentää asumisviihtyisyyttä sekä alueella liikkumisen ja virkistyskäytön miel- lyttävyyttä.

Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen syntyvät pääosin maisemassa ta- pahtuvien muutosten sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Sähkön- siirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat suurimmat niillä voimajohdon osuuksilla, joilla voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään.

Melu- ja varjostusvaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentamisesta syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aihe- uttamaa ääntä. Melua syntyy ja loppuu lyhyin väliajoin eri paikoissa sitä mukaa, kun rakentaminen etenee. Käynnissä olevista tuulivoimaloista syntyvä humiseva ääni voidaan käyttöajan ja vaikutusalueen laajuuden puolesta pitää rakentamisen aikaista ääntä merkittävämpänä.

Tuulivoimaloiden melu mallinnettiin ympäristö- ministeriön ohjeen 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” mukaisesti. Mallinnetta- vana voimalatyyppinä käytettiin markkinoiden äänekkäintä voimalatyyppiä, jonka lähtömeluta- so on 107,5 dB. Lähtömelutasoa lisäksi korotet- tiin ohjeiden mukaisesti 2 dB, koska hankealueella tuulivoimaloiden perustukset ovat yli 60 metriä korkeammalla kuin läheiset häiriintyvät kohteet.

VNp:n mukaiset ohjearvot eivät ylity kummassakaan vaihtoehdossa missään häiriintyvissä kohteissa. Yksi asuinrakennus sijoittuu 40 dB melualueen rajalle vaihtoehdoissa VE2.

Ympäristöministeriön ehdottamat melun yöaikai- set suunnitteluohjearvot ylittyvät Natura 2000- alueen itäosassa molemmissa vaihtoehdoissa hieman.

Matajataajuisen melun mallinnukset osoittavat että Stm:n Asumisterveysohjeen mukaiset ohjearvot eivät ylity missään mallinnetussa koh- teessa.

Suomessa ei ole olemassa ohjeellisia raja-arvoja sallituille varjostusajoille. Saksassa ja Ruotsissa tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset saavat olla enintään 8 tuntia/vuosi.

Kummassakaan vaihtoehdossa asuin- tai loma- rakennuksiin ei kohdistu raja-arvon 8 tuntia/vuosi ylittäviä varjostusvaikutuksia.

Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Aluetta voidaan edelleen käyttää metsätalous- alueena sekä talousmetsien virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen, sienestykseen, marjastukseen ja luonnon tarkkailuun.

Vaikutukset porotalouteen

Hyrynsalmi sijoittuu poronhoitoalueen etelärajal- le. Lumivaaran hankealue sijoittuu Hallan paliskunnan lounaisosaan ja se sijoittuu laajemmalle porojen rykimä- ja talvilaidunalueelle.

Rakentamisenaikainen toiminta saattaa vaikuttaa porojen syksyiseen kulkemiseen alueella, mutta vaikutus ei ole pysyvä. Hankkeen vaikutukset yksistään tai molempien Lumivaaran hankkeiden yhteisvaikutukset eivät merkittävästi muuta paliskunnan lounaisosan parhaita jäkälä- laitumia. Vaaranrinteille sijoittuu lähinnä kevät- talvella käytettäviä luppolaitumia.

Hankkeen rakentamisen aikainen työmaaliikenne saattaa aiheuttaa lisääntyneen riskin porokola- reille. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset Hallan paliskunnan lounaisosan poronhoidolle aiheutuvat talviaurattavan tiestön vuoksi kohon- neena riskinä porojen kulkeutumiselle paliskunnan ulkopuolelle. Lisäksi tämä aiheuttaa riskin metsäpeuran rotupuhtaudelle.

Liikenne

Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen synty- vät hankkeen rakentamisen aikana murske- ja betonikuljetuksista sekä voimaloiden rakenne- osien kuljetuksista. Vaihtoehdossa VE2 kuljetus- ten kokonaismäärä on suurin. Vaihtoehdossa VE1 kuljetusmäärä on hieman alhaisempi, koska tuulivoimaloita on vähemmän. Vuorokausikoh- taisissa raskaan liikenteen määrissä vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta vaihtoehdossa VE2 liikennemäärä on hie-

(11)

TIIVISTELMÄ

man suurempi johtuen suuremmasta voimala- määrästä ja yhtä pitkästä rakennusajasta kuin vaihtoehdossa VE1. Liikenteen määrä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueen yksityisteillä ja lähiympäristön maanteillä. Tarkastelluilla teillä raskaan liikenteen lisääntyminen on nykyisiin kokonaisliikennemääriin nähden kohtalaista tai vähäistä, mutta nykyisiin raskaan liikenteen määriin nähden kasvu on huomattava. Tämä voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuu- den koettua tasoa kuljetusreittien varrella. Ra- kentamisesta aiheutuva liikennehaitta on kuitenkin melko lyhytaikainen ja luonteeltaan tilapäi- nen. Erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköi- sesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä.

Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat huoltokäynneistä ja ovat näin ollen vähäiset.

Tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia liikenteeseen, kun voimajohdon risteämissä maanteiden ja radan kanssa otetaan huomioon erikoiskuljetusten vaatimat tilavaati- mukset erityisesti alikulkukorkeuden osalta.

Viestintäyhteydet ja tutkat

Puolustusvoimilta on pyydetty lausuntoa hankkeen vaikutuksista tutkajärjestelmään. Puolus- tusvoimien lausuntoa tutkaselvityksen tarpeesta odotetaan saapuvaksi talvella 2014-15.

Hankealueelle sijoittuu TDC:n omistama linkkimasto. Linkkiyhteyksien omistajiin ja toimijoihin on oltu yhteydessä ja alustavassa voimalasijoit- telussa on huomioitu linkkiyhteydet.

Digita Oy:n lähin antenni-tv:n asema sijaitsee Hyrynsalmen Paljakassa ja päälähetinasema sijaitsee Vuokatissa. Lietekylän alueen antenni- tv:n vastaanotto tapahtuu Paljakan täytelähe- tinasemalta, joten tuulivoimapuisto ei sijoitu lähetinaseman ja vastaanottimien väliin eikä hankkeella arvioida olevan vaikutuksia tv- vastaanottoon.

Ilmatieteenlaitoksen lähimmät säätutkat sijaitsevat Utajärvellä ja Luostolla. Hankkeella ei ole vaikutuksia säätutkien toimintaan.

Yhteisvaikutuksen muiden hankkeiden kanssa Useiden tuulipuistojen toteutuessaan seudun luontokohteille ja kasvillisuudelle aiheuttamat vaikutukset kohoavat luonnollisesti suuremmiksi.

Vaara-alueiden metsäisille luontotyypeille aiheutuva pirstoutumisen lisääntyminen ja metsäta- louden vaikutukset yhdessä heikentävät laa- jemmalla alueella Kainuun vaarajakson metsien monimuotoisuutta. Kaikissa tuulivoimahankkeis-

sa kuitenkin arvokkaimmat luontokohteet lähtö- kohtaisesti huomioidaan hankesuunnittelussa.

Vaaranrinnekuusikoiden edustavuuteen vaikuttaa tuulivoimahankkeita enemmän voimakas metsätalous, joka näkyy myös maisemakuvassa.

Ihmisten elinoloihin kohdistuvet merkittävimmät yhteisvaikutukset liittyvät lähinnä meluun, maisemaan ja virkistyskäyttöön sekä liikenteeseen.

Useamman tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena ympäristön muutokset kohdistuvat laajemmalle alueelle ja tuulivoimapuistojen rakentamisalue kattaa myös suuremman osan asukkaiden mm. marjastukseen ja ulkoiluun käyttämistä alueista. Riistan liikkumiselle ja hir- vikannoille aiheutuvat yhteisvaikutukset saattavat kohota jopa merkittäviksi useiden seudun tuulivoimahankkeiden mahdollisesti toteutuessa.

Tuulivoimapuistojen vaikutusalueet ovat laajat ja niiden maankäyttöä rajaava vaikutus kasvaa suoraan suhteessa pinta-alaan.

Otsotuulen ja PROKONin tuulivoimahankkeilla tulee olemaan yhteisvaikutuksia Lumivaaran linnustoon, koska hankkeet pirstovat vanhan metsän lintulajien elinympäristöjä. Tuulivoima- hankkeiden yhteisvaikutukset lintujen elinympä- ristöihin arvioidaan kuitenkin alueella harjoitet- tavaa metsätaloutta vähäisemmäksi. Tuulivoi- mahankkeiden yhteisvaikutuksia muodostuu myös häiriövaikutusten kautta. Häiriövaikutusten arvioidaan kohdistuvan voimakkaimpina vaaran- tuneeksi luokiteltuun sinipyrstöön. On kuitenkin todennäköistä, että tuulivoimahankkeet eivät yhdessä muodosta merkittäviä vaikutuksia Peu- ravaaran–Lumivaaran alueella tai laajemmin Kainuun vaarajaksolla esiintyville sinipyrstöille.

Muun eläimistön osalta Otsotuulen ja PROKONin tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat voimakkaimpina vanhaa metsää suosivan eläinlajiston elinympäristöihin. Hankkeet pirstovat yhdessä Peuravaaran vanhan metsän alueen ympäristöön sijoittuvia pienialaisempia metsä- kuvioita, joka saattaa jossain määrin vaikuttaa vanhaa metsää suosivien eläinten liikkumiseen alueella. Metsätalouden ennestään pirstomalla alueella vaikutusten ei kuitenkaan arvioida ko- hoavan merkittäviksi.

Useiden tuulivoimahankkeiden sekä metsätalou- den aiheuttamat yhteisvaikutukset Hallan paliskunnan poronhoidolle saattavat kohota merki- tykseltään yksittäistä hanketta suuremmiksi.

Tuulipuistohankkeet eivät kuitenkaan sijoitu paliskunnan merkittäville jäkälälaitumille.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maan- käyttöön kohdistuvat lähinnä asuin- ja lomara-

(12)

kentamiseen. Tuulivoimahankkeiden meluvaiku- tusalueille ei voida osoittaa uutta rakentamista.

Otsotuuli Oy:n ja PROKONin tuulivoimahankkeiden aiheuttamat maisemavaikutukset voimistu- vat jonkun verran yksittäiseen hankkeeseen verrattuna. Tuulivoimahankkeet ovat niin lähek- käin että ne muodostavat käytönnössä yhtenäi- sen tuulipuistoalueen ja molempien hankeiden voimalat näkyvät samoihin tarkastelupisteisiin.

Useamman tuulivoimapuiston toteutuessa rakentaminen muuttaa laajan alueen maisemakuvaa ja tarkastelupisteestä riippuen tuulivoimalat voivat olla havaittavissa useasta suunnasta.

Etäisyyttä muihin kuin Lumivaaran tuulivoima- hankkeisiin on kuitenkin sen verran että tarkas- telupisteestä riippuen joku puistoista on hallitse- vampi ja muut näkyvät korkeintaan taustamai- semassa.

Lumivaaran tuulivoimahankkeiden yhteinen me- luvaikutus ulottuu hieman laajemmalle aluelle kuin yksittäisen hankkeen. Meluvaikutukset asuin- tai lomarakennuksille eivät kuitenkaan olennaisesti lisäänny.

Liikenteelliset vaikutukset voivat muodostua yhdessä Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimapuiston kanssa kanssa lähes kaksinkertaisiksi tietyil- lä tieosuuksilla mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samalla ajalle. Liikenteen lisääntyminen voi heikentää jonkin verran liikenteen toimivuut- ta ja liikenneturvallisuutta. Vaikutukset liikenteeseen ajoittuvat hankkeiden rakentamisvai- heeseen, jonka jälkeen liikennemäärät palautu- vat ennalleen.

Useamman tuulivoimahankkeen toteutuessa työllisyyteen ja aluetalouteen kohdistuvat myön- teiset vaikutukset lisääntyvät. Matkailuelinkei- noon kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin maisemallisina vaikutuksina. Prokonin ja Otso- tuulen hankkeet muodostavat kaukomaisemassa yhtenäisen kokonaisuuden eikä näillä hankkeilla arvioida olevan korostavia haitallisia vaikutuksia Ukkohallan ja Paljakan matkailukeskusten toimintaan, imagoon tai kehittämiseen tulevaisuu- dessa. Useampien hankkeiden toteutuessa Lu- mivaaran hankkeiden lisäksi voi heikentäviä vaikutuksia kohdistua luonto- ja erämatkailutoi- mintojen sijoittumiseen ja kehittämiseen lähi- alueilla.

Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus

Molemmat tuulivoimapuiston toteuttamisvaih- toehdot VE1 ja VE2 ovat toteuttamiskelpoisia.

Vaihtoehdosta VE2 aiheutuu suuremmasta voi- malamäärästä johtuen hieman enemmän vaikutuksia muun muassa maisemaan ja maankäyt- töön.

Molemmat sähkönsiirtovaihtoehdot VEA ja VEB ovat toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehdossa VEA ei rakenneta ilmajohtoja, vaan sähkönsiirto toteutetaan kokonaan maakaapeleilla, joten sen aiheuttamat vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin vaihtoehdon VEB.

Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelmasta kansalaiset ovat voineet esittää kantansa hankkeen ai- heuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja siitä, onko YVA-ohjelmassa esitetyt suunnitelmat riit- täviä. Kansalaiset voivat myös YVA- selostusvaiheessa esittää mielipiteensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarviointien katta- vuudesta.

YVA-menettelyä varten on perustettu seuranta- ryhmä, johon on kutsuttu seuraavat tahot:

 Hyrynsalmen kunta

 Ristijärven kunta

 Kainuun museo

 Hyrynsalmen–Ristijärven riistanhoitoyh- distys

 Lietekylän metsästysseura ry

 Hallan paliskunta

 Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistys

 Kainuun luonnonsuojelupiiri ry

 Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry

 Hyrynsalmen yrittäjät ry

 Ristijärven yrittäjät ry

 Loiste sähköverkko Oy

 Kainuun liitto

 Matkailuyhdistys Ukkohalla ry

 Matkailuyhdistys Puolanka-Paljakka ry

 Nature Point Paljakka

 Fingrid Oyj

 Trafi

 Ylä-Kainuun luonto ry

 Corenet Oy

 Mustarinda säätiö

 Puolangan kunta

 Maanomistajien edustaja

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuudet YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVA- konsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksissa sanomaleh- dessä (Ylä-Kainuu –lehti ja Kainuun Sanomat) sekä internet-sivuilla.

(13)

TIIVISTELMÄ

Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös pai- kallislehtiin ja muihin medioihin.

YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulute- taan YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä.

Yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä Ympäristö.fi –sivuilla:

http://ymparisto.fi > asiointi, luvat ja ympäris- tövaikutusten arviointi > ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > YVA-hankehaku Aikataulu

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käyn- nistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Kainuun ELY- keskukselle 31.3.2014. Kainuun ELY-keskus (yhteysviranomainen) antoi lausuntonsa YVA- ohjelmasta 5.6.2014

YVA-selostuksen laatiminen on aloitettu huhti- kuussa 2014. Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset on aloitettu ke- väällä 2013.

YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle Kainuun ELY-keskukselle loppusyksyllä 2014. Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikatau- lun mukaan lausuntoa voidaan odottaa alkuvuo- desta 2015.

(14)

Käytetyt lyhenteet

dB desibeli

EMV energiamarkkinavirasto

EN erittäin uhanalainen (lajien uhanalaisuusluokka) EVA Suomen kansainvälinen vastuujaji

EU Euroopan unioni

FINIBA Suomen tärkeä lintualue GTK geologinen tutkimuskeskus H/a tuntia vuodessa

GWh gigawattitunti

Hz hertsi

IBA kansainvälisesti tärkeä lintualue

kV kilovoltti

kvl keskimääräinen vuorokausiliikenne

kvl ras raskaiden ajoneuvojenkeskimääräinen vuorokausiliikenne LsL luonnonsuojelulaki

mpy merenpinnan yläpuolella m³/d kuutiota päivässä

MetsäL metsälaki

MRL maankäyttö- ja rakennuslaki

MW megawatti

MWh megawattitunti

NT silmälläpidettävä (lajien uhanalaisuusluokka) RKTL Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

RKY valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RT alueellisesti uhanalainen (lajien uhanalaisuusluokka) SCI Sites of Community Importance, Natura-alueiden status

t tonni

VAT valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

VesiL vesilaki

VNp valtioneuvoston päätös

VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus VU vaarantunut (lajien uhanalaisuusluokka) YVA ympäristövaikutusten arvointi

YVA-ohjelma ympäristövaikutusten arvointiohjelma YVA-selostus ympäristövaikutusten arvointiselostus

(15)

SISÄLLYSLUETTELO

Sisällysluettelo

JOHDANTO ... 2

1 1.1 Hankkeen taustaa ... 2

1.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet ... 3

1.2.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ... 3

1.2.2 Hankkeen alueellinen merkitys ... 4

1.2.3 Tuulisuus ... 5

1.2.4 Tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheet ja -tilanne ... 5

1.2.5 Hankkeen toteutusaikataulu ... 6

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 7

2 2.1 Arviointimenettelyn tarve ja tavoitteet ... 7

2.2 Arviointimenettelyn vaiheet ... 7

2.3 Arviointiohjelma ... 8

2.4 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen ... 8

2.5 Arviointiselostus ... 11

2.6 Arviointimenettelyn päättyminen ... 11

2.7 Arviointimenettelyn osapuolet ... 12

2.7.1 Hankkeesta vastaava ... 12

2.7.2 Yhteysviranomainen ... 12

2.7.3 YVA -konsultti ... 12

2.7.4 Seurantaryhmä ... 12

2.8 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen YVA-menettelyssä ... 13

2.8.1 Asukaskysely ... 13

2.8.2 Muut tapaamiset ja haastattelut ... 14

2.9 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen ... 14

2.10 YVA -menettelyn aikataulu ... 15

ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 16

3 3.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen ... 16

3.2 Hankkeen vaihtoehdot ... 16

HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ... 19

4 4.1 Hankkeen maankäyttötarve ... 19

4.2 Tuulivoimapuiston rakenteet ... 19

4.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne ... 20

4.2.2 Tuulivoimalan konehuone ... 22

4.2.3 Lentoestemerkinnät ... 22

4.2.4 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat ... 24

4.3 Sähkönsiirron rakenteet ... 25

4.3.1 Tuulivoimapuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit ... 25

4.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto ... 26

(16)

4.3.3 Huoltotieverkosto ... 26

4.4 Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen ... 27

4.4.1 Hankkeen rakentamisen aiheuttama liikenne ... 29

4.5 Huolto ja ylläpito ... 30

4.5.1 Tuulivoimalat ... 30

4.5.2 Voimajohto ... 30

4.6 Käytöstä poisto ... 30

4.6.1 Tuulivoimalat ... 30

4.6.2 Voimajohdot ... 30

HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ... 31

5 5.1 Maankäyttöoikeudet ja –sopimukset ... 32

5.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ... 32

5.3 Osayleiskaavoitus ... 32

5.4 Rakennusluvat ... 32

5.5 Voimajohtoalueen tutkimuslupa ... 32

5.6 Voimajohtoalueen lunastuslupa ... 32

5.7 Sähkömarkkinalain mukainen lupa ... 33

5.8 Erikoiskuljetuslupa ... 33

5.9 Lentoestelupa ... 33

5.10 Muut mahdollisesti tarvittavat luvat ... 33

5.10.1 Ympäristölupa ... 33

5.10.2 Vesilain mukainen lupa ... 33

5.10.3 Luonnonsuojelulain poikkeamislupa ... 33

5.10.4 Liittymälupa maantiehen ... 34

5.10.5 Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle ... 34

5.10.6 Muinaismuistolain kajoamislupa ... 34

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄSSÄ HANKKEESSA ... 36

6 6.1 Arviointityön tausta ja laajuus ... 36

6.2 Arvioitavat vaikutukset ja vaikutusalueet ... 36

6.2.1 Arvioidut ympäristövaikutukset ... 36

6.2.2 Hankkeen vaikutusten tarkastelualueet ... 37

6.2.3 Ympäristövaikutusten ajoittuminen ... 39

VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ... 40

7 7.1 Vaikutusmekanismit ... 40

7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ... 40

7.3 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ... 40

7.4 Voimassaolevat ja vireillä olevat maankäyttösuunnitelmat ... 43

7.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 43

7.4.2 Maakuntakaava ... 45

7.4.3 Yleiskaavat ... 47

7.4.4 Asemakaavat ... 47

(17)

SISÄLLYSLUETTELO

7.4.5 Muut maankäyttösuunnitelmat ja selvitykset ... 48

7.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ... 48

7.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ... 48

7.5.2 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset ... 49

7.5.3 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset ... 49

7.5.4 Tuulipuiston käytön jälkeiset vaikutukset ... 50

7.5.5 Tuulipuiston lähialueen (enint. 20 km) muut tuulivoimahankkeet ... 50

7.6 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ... 51

7.7 Vaikutusten lieventäminen ... 52

7.8 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 53

VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 54

8.3 Maisemavaikutusten tarkastelualue ... 56

8.4 Maiseman ja kulttuuriympäristöjen nykytilanne ... 57

8.4.1 Hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet ... 57

8.4.2 Maisemamaakunta ja maisema-alueet ... 58

8.4.3 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ... 59

8.4.4 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ... 60

8.4.5 Lähialueen kulttuurihistorialliset kohteet ja viljelymaisemat ... 60

8.4.6 Perinnemaisemat ... 63

8.5 Näkemäalueanalyysin tulokset ja laaditut havainnekuvat ... 63

8.6 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ... 65

8.6.1 Vaikutusten muodostuminen ... 65

8.6.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin... 66

8.6.3 Tuulivoimapuiston maisemavaikutukset kaukoalueelta tarkasteltuna (etäisyys noin 12-25 km) ... 75

8.6.4 Tuulivoimapuiston maisemavaikutukset teoreettiselta maksiminäkyvyysalueelta tarkasteltuna (etäisyys noin 25–30 km) ... 75

8.7 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan ... 75

8.8 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ... 75

8.10 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ... 77

8.12 Yhteenveto vaikutuksista ... 77

VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN ... 79

9.3 Nykytilanne ... 80

9.4 Inventointityön tulokset ... 80

9.5 Hankkeen vaikutukset muinaisjäännöksiin ... 80

9.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät ... 80

(18)

10 VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN ... 81

10.1 Lähtötiedot, vaikutustyypit ja arviointimenetelmät... 81

10.2 Maa- ja kallioperän yleiskuvaus ... 81

10.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään ... 84

10.3.1 Rakentamisenaikaiset vaikutukset ... 84

10.3.2 Toiminnanaikaiset vaikutukset ... 84

10.3.3 Toiminnan lopettamisen vaikutukset... 84

10.3.4 Sähkönsiirron vaikutukset ... 85

10.3.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ... 85

10.4 Pohjavesialueet ... 85

10.5 Vaikutukset pohjavesialueisiin ... 87

10.5.1 Rakentamisenaikaiset vaikutukset ... 87

10.5.3 Toiminnan lopettamisen vaikutukset... 88

10.5.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ... 88

10.6 Pintavesien yleiskuvaus ... 88

10.1 Vaikutukset pintavesille ... 90

10.1.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset ... 90

10.2 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ... 91

11 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN ... 92

11.1 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset ... 92

11.2 Vaikutusmekanismit ja arviointimenetelmät ... 93

11.3 Tuulipuistoalueen luontoarvojen yleiskuvaus ... 93

11.4 Sähkönsiirtoreittien luontoarvot ... 94

11.5 Arvokkaat luontokohteet ... 95

11.6 Uhanalainen ja arvokas lajisto ... 98

11.6.1 Uhanalainen lajisto ... 98

11.6.2 Silmälläpidettävä ja muu huomionarvoinen lajisto ... 98

11.7 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin ... 99

11.7.1 Yleiset kasvillisuusvaikutukset hankkeessa ... 99

11.7.2 Voimaloiden rakennuspaikat ja tiestö ... 100

11.7.3 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille ... 100

11.7.4 Vaikutukset arvokkaalle lajistolle ... 101

11.7.5 Sähkönsiirron vaikutukset luontokohteille ja lajistolle ... 101

11.10Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ... 102

12 VAIKUTUKSET LINNUSTOON ... 103

12.1 Vaikutusmekanismit ... 103

12.1.1 Tuulivoimapuisto... 103

12.1.2 Sähkönsiirto ... 104

(19)

SISÄLLYSLUETTELO

12.2.1 Yleistä ... 105

12.2.2 Pesimälinnusto ... 105

12.2.3 Muuttolinnusto ... 106

12.2.4 Arviointimenetelmät ... 106

12.3 Hankealueen linnuston nykytila ... 106

12.3.1 Tuulivoimapuistoalueen pesimälinnusto ... 106

12.3.2 Muuttolinnuston yleiskuvaus... 108

12.3.3 Sähkönsiirron voimajohtoreittien linnusto ... 108

12.3.4 Suojelullisesti arvokkaat lajit ... 109

12.4 Vaikutukset linnustoon ... 110

13 VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN ... 119

13.2 Lähtötiedot, tehdyt selvitykset ja arviointimenetelmät ... 119

13.2.1 Yleistä ... 119

13.2.2 Liito-orava ... 120

13.2.3 Lepakot ... 120

13.3 Eläimistön yleiskuvaus ... 121

13.3.1 Nisäkkäät ... 121

13.3.2 Luontodirektiivin liitteen IV (a) ja II lajit ... 121

13.4 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset eläimistöön ... 124

13.4.1 Vaikutukset nisäkäslajistoon ... 124

13.4.2 Vaikutukset EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) ja II lajeihin ... 125

13.5 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset eläimistöön ... 127

14 VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN, LUONNONSUOJELUALUEISIIN JA SUOJELUOHJELMIEN KOHTEISIIN129 14.1 Natura-arvioinnin tarveharkinta ... 129

14.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ... 130

14.1.2 Hankkeen vaikutukset Natura-alueelle ... 131

14.1.3 Tarveharkinta ... 132

14.2 Luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmien kohteet ja niitä vastaavat alueet ... 133

14.2.1 Suojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet ... 133

14.2.2 Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet ... 134

14.3 Melu luonnonsuojelu- ja Natura-alueilla ... 134

14.4 Vaikutusten lieventäminen ja epävarmuustekijät ... 135

(20)

VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN, TERVEYTEEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN . 136 15

15.2.1 Virkistys ... 137

15.2.2 Melu ... 137

15.2.3 Varjostus ... 137

15.3 Nykytilanne ... 137

15.3.1 Väestö ja asutus ... 137

15.3.2 Virkistyskäyttö ja luonnonvarojen hyödyntäminen ... 140

15.4 Äänimaisema ... 140

15.5 Valo-olosuhteet ... 140

15.6 Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista ... 140

15.6.1 Asukaskyselyn toteutus ... 140

15.6.2 Asukaskyselyyn vastanneet ... 141

15.6.3 Asunnon tai loma-asunnon sijainti ... 141

15.6.4 Alueen nykyinen käyttö ... 142

15.6.5 Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista ... 142

15.6.6 Suhtautuminen hankkeeseen ja toiveet jatkosuunnittelulle... 145

15.6.7 Hanketta koskevat tiedotus ... 148

15.7 Tuulivoimapuiston vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, terveyteen ja virkistyskäyttöön ... 148

15.7.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 148

15.8 Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ... 151

15.9 Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen ... 152

15.10Arvioinnin epävarmuustekijät ... 153

15.12Melutasot ... 155

15.12.1 Vaikutusmekanismit ... 155

15.12.3 Melun ohjearvot ... 157

15.12.4 Melun nykytilanne ... 158

15.12.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan ... 158

15.12.6 Matalataajuinen melu ... 161

15.12.7 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan ... 164

15.12.8 Vaikutusten lieventäminen ... 164

15.12.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 164

15.12.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ... 165

15.13Vaikutukset valo-olosuhteisiin ... 166

15.13.3 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin ... 166

15.13.4 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin ... 168

(21)

SISÄLLYSLUETTELO

15.13.5 Vaikutusten lieventäminen ... 169

15.13.6 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 169

15.13.7 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 169

VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN JA ILMASTOON ... 170

16.3 Ilmastonmuutos ... 170

16.4 Paikallinen ilmasto ... 171

16.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset ilmanlaatuun ... 171

16.6 Sähkönsiirron vaikutukset ilmanlaatuun ... 172

16.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ... 172

16.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ... 172

VAIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN ... 173

17 17.1 Vaikutukset riistakantoihin ja metsästykseen ... 173

17.1.3 Metsästyksen nykytilanne alueella... 175

17.1.4 Riistalajistolle aiheutuvat vaikutukset ... 176

17.1.5 Vaikutukset pienriistan ja hirven metsästykselle ... 178

17.1.6 Vaikutukset muuhun alueen virkistyskäyttöön ... 179

17.1.7 Ulkoilu ja marjastus ... 179

VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN ... 182

18.3 Nykytilanne: alueen elinkeinotoiminta ... 182

18.4 Vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen ... 183

18.5 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ... 184

18.6 Vaikutukset matkailuun ... 185

18.7 Vaikutukset muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen ... 186

18.8 Sähkönsiirron vaikutukset maa- ja metsätalouteen ... 186

18.10Arvioinnin epävarmuustekijät ... 186

18.11Yhteenveto- ja vaihtoehtojen vertailu ... 187

(22)

VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN ... 188 19

19.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ... 188 19.2 Vaikutusmekanismit ... 189 19.3 Poronhoito Hallan paliskunnassa... 190 19.3.1 Paliskunnan sijainti ja olosuhteet ... 190 19.3.2 Porojen laidunnus tuulipuiston ja sähkönsiirtoreitin alueella ... 191 19.4 Hankkeen vaikutukset porotalouteen ... 191 19.4.1 Tuulipuiston rakentamisen ja toiminnanaikaiset vaikutukset ... 191 19.4.2 Sähkönsiirtoreitin vaikutukset... 192 19.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ... 192 19.6 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 192 19.7 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ... 192 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN ... 194 20

20.1 Vaikutusmekanismit ... 194 20.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ... 194 20.3 Liikenteen nykytilanne ... 195 20.4 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen ... 197 20.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 197 20.4.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset ... 200 20.4.3 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille ja rautateille ... 201 20.5 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen ... 201 20.6 Vaikutusten lieventäminen ... 201 20.7 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 201 20.8 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ... 202 VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN ... 203 21

21.1 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen ... 203 21.2 Vaikutukset tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin ... 204 21.2.1 Tutkien toiminta ... 204 21.2.2 Viestintäyhteydet ... 204 ARVIO TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ ... 206 22

22.1 Tuulivoimaloiden turvallisuusriskit ... 206 22.1.1 Talviaikainen jään muodostuminen... 206 22.1.2 Liikenneturvallisuus ... 206 22.1.3 Tulipaloriski ... 206 22.2 Voimajohdon turvallisuusriskit ... 207 22.3 Kemikaalivuodoista aiheutuvat ympäristöriskit ... 207 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ... 208 23

23.1 Liittyminen muihin hankkeisiin ... 208 23.2 Muut tuulivoimahankkeet ... 209 23.3 Tuulivoimapuiston yhteisvaikutukset ... 210

(23)

SISÄLLYSLUETTELO

23.3.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ... 210 23.3.2 Maisema ... 211 23.3.3 Luonnon monimuotoisuus ... 213 23.3.4 Linnusto ... 213 23.3.5 Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys sekä virkistyskäyttö ... 214 23.3.6 Melu ja varjostus ... 214 23.3.7 Elinkeinot ... 216 23.3.8 Porotalous ... 216 23.3.9 Liikenne ... 217 23.3.10 Sähkönsiirto ... 217 VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET ... 218 24

VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 219 25

25.1 Vaihtoehtojen vertailu ... 219 25.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ... 233 25.2.1 Tuulivoimapuistovaihtoehdot ... 233 25.2.2 Sähkönsiirtovaihtoehdot ... 234 EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI ... 235 26

26.1 Linnusto ... 235 26.2 Melu ... 235 26.3 Riista ja virkistyskäyttö ... 236 26.4 Muu seuranta ... 236 LÄHTEET ... 238 27

LIITTEET

Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 2 Asukaskyselylomakkeet

Liite 3 Näkemäalueanalyysi ja laaditut havainnekuvat

SÄHKÖISET LIITTEET Luontoselvitysraportti Melumallinnuslaskelmat Varjostusmallinnuslaskelmat

Kartta-aineistot:

Valokuvat:

(24)

(25)

JOHDANTO

Hanke ja YVA-menettely

(26)

JOHDANTO 1

1.1 Hankkeen taustaa

PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Hyrynsalmen kuntaan. Han- kealueelle suunnitellaan yhteensä enintään 10 tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho olisi enintään noin 50 MW.

Lumivaaran tuulivoimapuisto kattaa noin 400 hehtaarin laajuisen alan 10 kilometriä Hyryn- salmen kuntakeskuksesta länteen. Tuulivoimapuisto sijoittuu yksityisten maanomistajien maille. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentistä ja maakaapeleista tai ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä.

Lumivaaran tuulivoimapuistoalueilla on tehty YVA-menettelyn ja tuulivoimakaavoituksen pohjaksi linnuston kevätmuuton seuranta keväällä 2013 sekä pesimälinnusto-, kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitukset kesällä 2013. Maastoselvityksiä on jatkettu syksyllä 2013 arkeo- logisella selvityksellä. Selvitystyön tuloksia on hyödynnetty alustavassa voimala- ja huolto- tiesijoittelussa. Kaikkia tehtyjä selvityksiä hyödynnetään tässä YVA-selostusvaiheessa ympä- ristövaikutusten arvioinnissa.

PROKON Lumivaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutus- ten arvioinnista annetun lain (458/1994) ja sen muutoksen (258/2006) mukaisessa ympäris- tövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on ollut nähtävillä 11.4.–12.5.2014 välisen ajan. Yhteysviranomaisena toimiva Kainuun ELY- keskus on antanut arviointiohjelmasta lausunnon 5.6.2014 (Dnro KAIELY/1/07.04/2014).

Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu YVA-ohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta sekä arviointimenettelyn tuloksena muodostunut yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arvioinnin pääpaino on Kainuun ELY- keskuksen lausunnon mukaisesti maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksissa, vaikutuksissa virkistysalueisiin ja –reitteihin, erämaisuuteen ja luontomatkailuun, vesistövaikutuksissa ja vaikutuksissa linnustoon.

YVA-menettelyn kanssa rinnakkain toteutetaan hankealueen osayleiskaavoitus. Kaavoitus toteutetaan YVA-menettelyssä laadittujen selvitysten, YVA-menettelyn tulosten sekä YVA- menettelystä saadun palautteen pohjalta.

Kuva 1-1. Hankealueen sijainti.

(27)

JOHDANTO

1.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

1.2.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen sähkö- verkkoon. Hankkeen taustalla on tavoite pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin EU:n jäsenmaana sitoutunut. Työ- ja elinkeinoministeri- ön ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön kapasiteetti nykyisestä vajaasta 500 MW 2500 MW vuoteen 2020 mennessä. Hankkeeseen liittyvät kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä tavoitteet on esitetty seuraa- vassa taulukossa (taulukko 1-1).

Kansainvälisten sopimusten ja säädösten lisäksi maamme energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi hanke omalta osaltaan edesauttaa Suomen hallituksen 2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian (päivitetty 2013) toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Päivitetyssä strategiassa on asetettu tuulivoimalla tuotetun energian tuotantotavoitteeksi 9 TWh vuodelle 2025.

Taulukko 1-1. Hankkeeseen liittyvät kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiapoliittiset strategiat.

Strategia Tavoite

YK:n ilmastosopimus (1992) Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuk- sien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitalli- sesti ilmastojärjestelmään.

Kioton pöytäkirja (1997) Teollisuusmaiden kasvihuo- nekaasupäästöjen rajoittaminen.

EU:n ilmasto- ja energiapaketti (2008)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi- nen 20 prosentilla vuoteen 2020 men- nessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Uusiutuvien energianmuotojen osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin EU:n energiakulutuksesta.

Suomen kansallinen suunnitelma

(2001) Energian hankinnan monipuolistami-

nen, kasvihuonekaasupäästöjen vähen- täminen mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Kansallisen suunnitelman tarkistus

(2005) Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

käyttämällä tuuli- ja vesivoimaa sekä biopolttoaineita.

Suomen ilmasto- ja energiastra- tegia (2008)

Käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja ylei- semmällä tasolla vuoteen 2050.

Suomen ilmasto- ja energiastrate-

gian päivitys (2013) Vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamisen varmista- minen sekä tien valmistaminen kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmas- totavoitteita.

Kainuun ilmastostrategia 2020 -raportissa on asetettu Kainuun tavoitteeksi vuositasolla 75 GWh:n tuulivoimatuotanto vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimatuotannon kehittymistä edis- tetään muun muassa maankäytön suunnittelun avulla (maakunta- ja yleiskaavoitus sekä erillisselvitykset).

(28)

Kuva 1.2. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100%

vastaa keskimääräistä tuulisuutta). VTT 10/2014.

1.2.2 Hankkeen alueellinen merkitys

Kansainvälisten sopimusten ja säädösten lisäksi maamme energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi hanke omalta osaltaan edesauttaa Suomen hallituksen 6.11.2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uusiutuvan energian tuotannon lisääminen.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan 16-50 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 42-130 GWh luokkaa hankkeen vaihtoehdosta ja voimalan kokoluokasta riippuen.

Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja.

Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakennusvaiheessa. Ra- kennusvaiheessa tuulivoimahanke työllistää paikallisia suoraan esimerkiksi metsänraivauk- sessa, maanrakennus- ja perustamistöissä, sekä välillisesti työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa.

Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa ja vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminenkin.