12.3.1 Tuulivoimapuistoalueen pesimälinnusto
Valtakunnallisessa Lintuatlaksessa Lumivaaran hankealue sijoittuu Hyrynsalmen Lietekylän (717:355, selvitysaste hyvä) ja Hyrynsalmen Oravivaaran (717:356, selvitysaste hyvä) at-lasruutujen alueelle. Atlasruuduissa havaittiin yhteensä 97 lintulajia, joista 75 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu 125–150 paria/km2 (Väisänen ym. 1998). Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Prokon Lumivaaran hankealueella havaittiin yhteensä 63 lintulajia, joista 42 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014a). Vuoden 2012 Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimapuiston hankealueella toteutetuissa
VAIKUTUKSET LINNUSTOON
selvityksissä havaittiin 53 lintulajia, joista 42 lajia tulkittiin alueella pesiväksi (Luontokuva Pekka Helo Ky 2012). Otsotuulen hankealueella kartoituslaskennoin todettu pesimälinnuston keskimääräinen lintutiheys oli varsin korkea 190 paria/km2 (Luontokuva Pekka Helo Ky 2012).
Prokon Lumivaaran tuulivoimapuiston hankealueella yleisimpiä pesimälajeja olivat kaikilla pistelaskentapisteillä havaitut pajulintu, peippo, metsäkirvinen, laulurastas, vihervarpunen sekä punakylkirastas. Pistelaskentojen perusteella alueen runsaslukuisimpia pesimälajeja olivat pajulintu, peippo, pikkukäpylintu, metsäkirvinen ja laulurastas (taulukko 3). Hankealu-een muu pesimälajisto koostuu pääasiassa alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten met-sätalousalueiden peruslajeista, mutta alueen varttuneiden ja vanhojen kuusivaltaisten metsi-en vuoksi alueella esiintyy jonkun verran myös arvokkaampaa lajistoa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014a).
Taulukko 12-1. Pistelaskentojen perusteella hankealueen kymmenen runsainta pesimälajia.
Dominanssi = lajin yksilöiden osuus hankealueen koko lintuyhteisöstä, Elinympäristö = lajin ensisijainen elinympäristö Väisänen ym. (1998) luokit-telun mukaan.
Laji Dominanssi Elinympäristö
Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 25,4 % Metsän yleislajit
Peippo (Fringilla coelebs) 11,7 % Metsän yleislajit
Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) 9,9 % Havumetsät
Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 8,5 % Metsän yleislajit
Laulurastas (Turdus philomelos) 7,8 % Havumetsät
Vihervarpunen (Carduelis spinus) 5,3 % Havumetsät
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) 4,6 % Havumetsät
Punakylkirastas (Turdus iliacus) 4,2 % Metsän yleislajit
Järripeippo (Fringilla montifringilla) 4,2 % Metsän yleislajit
Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) 2,5 % Vanhat metsät
Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedonan-non (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tai muiden suojelullisesti arvokkaiden lintulajien tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituk-sen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueen ympäristössä ei si-jaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Linnustoselvitysten yhteydessä hankealueen länsi- ja luoteispuolella havaittiin soidintava sinisuohaukka ja han-kealueen itäpuolella havaittiin soidintava hiirihaukka. Molempien lajien reviirit todennäköises-ti ulottuvat Lumivaaran suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueelle, mutta reviirien ydin-alueet sekä pesäpaikat sijoittuvat todennäköisesti hankealueen ulkopuolelle. Hankealueella havaittiin lisäksi saalistelevia tuulihaukkoja, mutta niiden reviirien sijoittumisesta tai pesin-nästä ei saatu tarkempia merkkejä. Hankealueella havaittiin lisäksi varpushaukka, jonka mahdollinen reviiri sijoittuu alueen lounaispuolelle Lumivaaran alueelle.
Hankealueelta ei tunnistettu metsäkanalintujen merkittäviä soidinpaikkoja. Hankealueen pohjoisosassa havaittiin keväällä ukkometso, ja myöhemmin toukokuussa alueella havaittiin myös koppelo. Teerien soidinääntelyä kuului aikaisin keväällä sekä Määtänkuljunsuolta että hankealueen kaakkoisosan hakkuulta. Myöhemmin kesällä havaittiin teeripoikue hankealueen koillisosassa. Kevätmuutontarkkailun yhteydessä hankealueen pohjoisosan radiomastolle kulkevan tien yli havaittiin lentävän riekko. Pyyn viheltelyä kuultiin hankealueen eteläosan kuusikosta, Määtänkuljun länsilaidalta sekä hankealueen itäreunalle sijoittuvien Kaivopuron-tienvarren kuusikoista.
Kahlaajista hankealueella havaittiin pesivänä metsäviklo ja valkoviklo sekä taivaanvuohi.
Hankealueen keskiosan laaja-alaisella avohakkuulla havaittiin soidinääntelevä pikkukuovi, mutta lajin mahdollista pesintää alueella ei saatu varmistettua. Tikkalinnuista hankealueella havaittiin runsaasti vanhan metsän lajiksi luettavan pohjantikan syönnösjälkiä ja alueen varttuneet sekä vanhat kuusivaltaiset rinnemetsät ovatkin lajin tyypillisintä elinympäristöä.
Rummuttava pohjantikkakoiras havaittiin hankealueen eteläosassa. Vanhan metsän lajiksi luettavan palokärjen reviireitä havaittiin Määtänkuljun koillispuolella ja Lumivaaran itärinteel-lä. Käenpiian reviiri sijoittui hankealueen keskiosan laajalle hakkuulle.
Hankealueen varttuneiden ja vanhojen kuusivaltaisten metsien tyypillistä lajistoa ovat mm.
tilhi, rautiainen, punarinta, laulurastas, kulorastas, hippiäinen, puukiipijä, punatulkku ja pik-kukäpylintu. Harvalukuisempaa vanhojen kuusimetsien lajistoa edustavat mm. idänuunilintu, tiltaltti, sirittäjä ja peukaloinen. Lumivaaran alueella tyypilliseksi varttuneiden ja vanhojen kuusikoiden lajiksi voidaan lukea myös Itä-Suomen ja Kainuun alueellinen erikoisuus sini-pyrstö. Lumivaara sijoittuu Kainuun vaarajaksolla sinipyrstön ydinalueelle, jossa viime vuosi-na todetut sinipyrstöreviirien määrät ja pesimätiheydet ovat suurimpia Venäjän ulkopuolises-sa Euroopasulkopuolises-sa koskaan todettuja (Luontokuva Pekka Helo Ky 2012). Prokon Lumivaaran tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaittiin yhteensä yhdeksän sini-pyrstöreviiriä, joista neljä sijoittui hankealueelle. Hankealueen länsi- ja lounaispuolelle sijoit-tuvien Lumivaaran ja Peuravaaran alueella sinipyrstötiheydet ovat vieläkin korkeampia, ja laji kuuluu jopa alueen runsaimpiin pesimälajeihin (Teppo Helo, kirjall. ilm.). Rinnekuusikoi-den tyyppilajiksi voidaan lukea myös kuukkeli, jonka reviiri havaittiin hankealueen itäosassa.
Hankealueelta tai sen lähialueelta ei tunnistettu muusta ympäristöstä selkeästi erottuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita. Hankealueelle sekä sen lähialueelle sijoittuvissa varttu-neissa ja vanhoissa kuusimetsissä esiintyy kuitenkin elinympäristöjä useammalle suojelulli-sesti arvokkaalle lintulajille.
12.3.2 Muuttolinnuston yleiskuvaus
Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seu-raavat muutollaan. Lumivaaran suunnitellun tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Vaara–
Kainuun alueelle, missä ei olemassa olevan tiedon tai karttatarkastelun perusteella sijaitse merkittäviä muuttoa ohjaavia johtolinjoja. Vastaavankaltaisilla sisämaa-alueilla lintujen muutto on useimmiten yleispiirteiltään hajanaista ja vähäistä.
Hankealueella toteutetun kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin kaikkiaan 41 muuttavaksi tulkittua lintulajia ja vajaa 1100 yksilöä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014a). Tuulivoi-man linnustovaikutuksille herkistä lajeista esimerkiksi joutsenia havaittiin 7 yksilöä, metsä-hanhia yhteensä 74 yksilöä ja kurkia 35 yksilöä. Petolintuja havaittiin yhteensä kuusi lajia, mutta yksilömäärät jäivät melko alhaisiksi. Kokonaisuutena Lumivaaran alueella havaittu lintujen muutto oli vähäistä ja hajanaista, eikä selkeitä muuttoreittejä tunnistettu. Osa ha-vaituista linnuista muutti hankealueen kautta, mutta vähäisen yksilömäärän vuoksi selkeitä päätelmiä muuttoreittien tarkemmasta luonteesta ei voi tehdä.
Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimahankkeen yhteydessä vuonna 2012 toteutettujen katta-vampien muuttolinnustoselvitysten tulokset (Luontokuva Pekka Helo Ky 2012) olivat hyvin samansuuntaisia. Kevätmuutolla Lumivaaran Otsotuulen hankealueen kautta havaittiin muut-tavan vain vähän lintuja, eikä selkeitä muuttoreittejä ollut havaittavissa. Suuri osa havaitus-ta muutoshavaitus-ta kiersi vaaran lakialueen kaakkoispuolelhavaitus-ta suunnaten koilliseen ja pohjoiskoilli-seen. Myös syysmuutolla lintujen muutto suuntautui pääasiassa Lumivaaran hankealueen ohi, eikä selviä muuttoreittejä havaittu.
Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita.
12.3.3 Sähkönsiirron voimajohtoreittien linnusto
Lumivaaran tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdot sijoittuvat alueellisesti hyvin saman-kaltaiselle metsäalueelle kuin tuulivoimapuiston hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat.
Sähkönsiirtoreittien alueita on kuitenkin käsitelty voimakkaammin metsätaloustoimenpiteis-sä, ja ne sijoittuvat pääosin puustoltaan nuoremman ikäluokan metsiin. Sähkönsiirron reitti-vaihtoehtojen linnustollisista arvoista ei ole tietoa, mutta kartta- ja ilmakuvatarkastelun pe-rusteella sähkönsiirtoreittien varrelle ei todennäköisesti sijoitu linnustollisesti arvokkaita koh-teita.
Molempien sähkönsiirron reittivaihtoehtojen alueella esiintyvä linnusto koostuu todennäköi-sesti alueellitodennäköi-sesti yleisistä ja runsaslukuisista voimakkaasti käsiteltyjen talousmetsien perus-lajeista. Tavanomaisemman lajiston lisäksi sähkönsiirron reittivaihtoehtojen alueella esiintyy todennäköisesti myös jonkin verran suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Sähkönsiirron reitti-vaihtoehdon VEB varrella on havaintoja vaarantuneista (VU) sinisuohaukasta sekä
pohjansir-VAIKUTUKSET LINNUSTOON
kusta (Pöyry Finland Oy 2014). Sähkönsiirtovaihtoehdon alueella ei sijaitse tunnettuja peto-lintujen pesiä (Pöyry Finland Oy 2014).
12.3.4 Suojelullisesti arvokkaat lajit
Lumivaaran hankealueelle ulottuvissa lintuatlasruuduissa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 32 suojelullisesti arvokasta lintulajia. Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten aikaan Lumivaa-ran hankealueella havaittiin kaikkiaan 20 suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 12-2).
Suuri osa havaituista suojelullisesti arvokkaista lajeista on kuitenkin alueellisesti melko ta-vanomaisia lajeja.
Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja (Rassi ym. 2010) ovat hankealueen ulkopuolella pesivät sinisuohaukka ja hiirihaukka sekä alueella melko runsaana esiintyvä sinipyrstö, jotka on luo-kiteltu vaarantuneiksi (VU) (Kuva 12.1). Sinisuohaukka, hiirihaukka ja sinipyrstö on säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Valtakunnallisesti sil-mälläpidettäviä (NT) pesimälajeja ovat riekko, teeri, metso, käenpiika, sirittäjä sekä kuukkeli (Kuva 12.1) ja alueellisesti uhanalaisia (RT, Rajasärkkä ym. 2013) pesimälajeja ovat tiltaltti ja kuukkeli.
Pesimälinnustoselvitysten aikana havaituista lajeista kymmenen lajia on luettu kuuluvaksi EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon (79/409/ETY) ja yhdeksän lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi (Leivo 1996).
On mahdollista, että Lumivaaran tuulivoimapuiston hankealueella tai sen lähiympäristössä pesii vielä muitakin suojelullisesti arvokkaita lajeja, joita ei havaittu tämän hankkeen yhtey-dessä toteutettujen linnustoselvitysten aikana. Pesimälajiston osalta alueen atlasruuduissa havaituista suojelullisesti arvokkaista lajeista etenkin osa metsäelinympäristöjen lajeista saattaa esiintyä ajoittain myös Lumivaaran tuulivoimapuiston hankealueella.
Kuva 12.1. Lumivaaran hankealueen pesimälinnustoselvitysten aikana havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien havaintopaikat sekä petolintujen reviirin ydinalueen likimääräinen sijainti. (Kartta erillisestä Luontoselvitysraportista, FCG 2013)
Taulukko 12-2. Lumivaaran tuulivoimapuiston hankealueella tai sen lähiympäristössä havai-tut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Parimäärä = uhanalaisten ja silmälläpi-dettävien lajien arvioitu parimäärä ( [] = hankealueen ulkopuolella), Uhex = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla uhanalainen (U) laji, EVA = Suomen kansainvälinen vas-tuulaji, EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji.
Laji Parimäärä Uhex Lsl. EVA EU Elinympäristö
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) x x Karut sisävedet
Riekko (Lagopus lagopus) 1 NT Suot
Pyy (Tetrastes bonasia) x Havumetsät
Teeri (Tetrao tetrix) 2 NT x x Metsän yleislajit
Metso (Tetrao urogallus) 2 NT x x Vanhat metsät
Sinisuohaukka (Circus cyaneus) [ 1 ] VU U x Suot
Hiirihaukka (Buteo buteo) [ 1 ] VU U Pellot ja rakennettu maa
Kurki (Grus grus) x Suot
Pikkukuovi (Numenius phaeopus) x Suot
Valkoviklo (Tringa nebularia) x Suot
Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) x x Kosteikot
Käenpiika (Jynx torquilla) 2 NT Metsän yleislajit
Palokärki (Dryocopus martius) x Vanhat metsät
Pohjantikka (Picoides tridactylus) x x Vanhat metsät
Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) 9 VU U Vanhat metsät
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) x Havumetsät
Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 1 NT Lehtimetsät
Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 2 RT Havumetsät
Kuukkeli (Perisoreus infaustus) 1 NT, RT x Vanhat metsät
Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) x Havumetsät
12.4 Vaikutukset linnustoon