Tehdasalueen rajalta noin 100 metrin etäisyydellä kulkee Joutsenon ja Imatran välinen valtatie 6 (VT 6) ja rautatie. Valtatie kuuden liikennemäärä hankealueen kohdalla on keskimäärin noin 13 600 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta noin 1 400 ajoneuvoa on raskasta liikennettä.
Junaliikenteen henkilöliikennemäärä rataosuudella Lappeenranta Imatra vuonna 2015 on ollut noin 590 000 matkustajaa. Tavaraliikenteen bruttotonnit samalla rataosuudella vuonna 2015 ovat olleet noin 10,9 miljoonaa tonnia. (Liikennevirasto 2016 a ja b)
Rantatie (14852) kulkee hankealueen länsipuolella noin 300 metrin etäisyydellä. Rantatien liikennemäärä hankealueen kohdalla on noin 930 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta noin 124 ajoneuvoa on raskasta liikennettä (Liikennevirasto 2016a). Maantieyhteys hankealueelta valtatielle 6, Metsäpellontien kautta, on pituudeltaan noin 4–6 kilometriä. Tapiolankaaren kautta maantieyhteys hankealueelta valtatielle 6 on pituudeltaan noin viisi kilometriä. Maantie 3933 (Saimaantie) toimii sisääntulotienä valtatieltä 6 Joutsenon taajamaan.
Saimaantie (Maantien 3933) yhdistää Valtatien 6 ja Rantatien sekä toimii kuljetusväylänä Honkalahden satamasta Kemiran tehtaalle ajettaessa. Saimaantien liikennemäärä on keskimäärin 2 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on lähes 13 %.
(TL-Suunnittelu 2011)
• Hanke tuo Rantatielle vaihtoehdosta riippuen noin 72–75 raskasta ajoneuvoa viikossa lisää.
• Liikenteen lisäyksen aiheuttama liikennemelu lisääntyy jonkin verran erityisesti Rantatiellä, koska se on pääasiallinen liikennereitti tehtaalle.
• Suolaa kuljettavien laivojen määrä on jatkossa 6-10 laivaa kuukaudessa.
• Kloraattitehtaan toiminta ei aiheuta merkittävää melua tehdasalueen ympäristöön.
• Rakentamisen aikaiset melu- ja tärinävaikutukset ovat kestoltaan lyhyitä ja paikallisia.
Tehdasalueelle tapahtuva henkilöliikenne- ja raskas liikenne on ohjattu kulkemaan erillään.
Henkilöliikenne on ohjattu Metsäpellontien kautta ja raskasliikenne Tapiolankaaren kautta tehdasalueelle. Metsäpellontien liikennemääräksi on arvioitu noin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Tapiolankaaren liikennemääräksi noin 50 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Hankealueella on myös raideyhteys (teollisuusrata) rautateitse tapahtuvaa kuljetusta varten. Alueella on viikoittain junaliikennettä 2–3 päivänä.
Tehdasalueelle tapahtuva liikenne käyttää valtatieltä 6 poistuttaessa, joko Saimaantien liittymää tai Ahola-Jänhiälä liittymää. Molemmilta suunnilta kuljetus kulkee Rantatietä ennen kääntymistä Tapiolankaarelle, joka johtaa tehdasalueelle. Liikennöinti valtatielle 6 tapahtuu samoja reittejä pitkin. Liikenneväylien varrella sijoittuu joitakin herkkiä kohteita, jotka on esitetty kuvassa Kuva 7-26.
Kuva 7-26. Suolakuljetusten reitit Mustolan satamasta ja Honkalahdesta sekä tuotekuljetusten reitit ja liikenneväylien läheisyyteen sijoittuvat herkät kohteet.
Rantatien kunnossapito ja liukkaudentorjunta kuuluu tieliikennelaitokselle. Tapiolankaaren ja Metsäpellontien kunnossapito ja liukkaudentorjunta kuuluvat Kemiralle. Lappeenrannan kaupunki vastaa esimerkiksi risteysalueilla kasvillisuuden rajoittamisesta ja näkyvyyden säilymisestä.
Vuodesta 2010 Lappeenrannan onnettomuustietojärjestelmään on kirjattu yhteensä neljä pelastustehtävää Rantatiellä ja Saimaantiellä. Tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet ovat vaatineet pelastuslaitoksen mukana oloa. Osallisena olleita liikennevälineitä on ollut yhteensä seitsemän kappaletta ja osallisia henkilöitä yhteensä kymmenen kappaletta. Tilastoluvut ovat arvioita, eivätkä välttämättä kerro liikennevahinkojen todellista määrää, sillä onnettomuuspaikalla on voinut käydä vain poliisi tai asianosaiset ovat sopineet asian keskenään. Vaativimmissa tilanteissa pelastuslaitos on aina ollut mukana. (Jukka Valtoaho, Palopäällikkö, Imatran toimialue, suullinen tiedonanto 30.6.2016)
7.6.1 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät
Kuljetuksien vaikutuksia liikenteeseen tarkastellaan laitosalueelle johtavien liikenneväylien ympäristössä. Arvioinnissa huomioidaan liikennemäärien muutokset sekä vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan vain maantiekuljetukset. Tarkastelualueen laajuus ulottuu Honkalahden teollisuuslaituriin ja Mustolan satamaan sekä kattaa valtatiellä 6 Joutsenon ja Ahola-Jänhiälä -liittymät etelään että pohjoiseen suuntautuvan liikenteen osalta. Junakuljetukset jäävät liikennetarkastelun ulkopuolelle, sillä niiden määrä säilyy nykyisellään toteutusvaihtoehdosta riippumatta.
Liikenteen aiheuttamat vaikutukset melutasoon, tärinään, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen arvioidaan tehtaan laajennuksen aiheuttamien liikenteellisten muutosten perusteella tarkastelualueella. Huomiota kiinnitetään kuljetusreittien varrella mahdollisesti sijaitseviin herkkiin kohteisiin. Kuljetusreitit ja muutokset liikennemäärissä esitetään havainnollisina karttakuvina. Säiliöauto-onnettomuudet käsitellään luvussa 7.10 onnettomuudet ja häiriötilanteet.
Meluvaikutusten arviointi perustuu suunnittelutietoihin kuten kuljetusten määriin, muista vastaavista toiminnoista saataviin kokemuksiin ja alueen ympäristön nykyistä melutasoa koskeviin olemassa oleviin tietoihin.
Tärinän osalta arvioinnissa tarkastellaan rakentamisesta aiheutuvaa mahdollista tärinää sekä rakentamisen- ja toiminnan aikaisista kuljetuksista aiheutuvaa tärinää.
7.6.2 Vaikutukset liikennemääriin, liikenneturvallisuuteen, meluun ja tärinään
Kloraattitehtaan raskaan liikenteen kuljetukset jakaantuvat pääasiassa raaka-aineena käytettävän suolan- ja myyntituotteiden kuljetuksiin, jotka molemmat kuljetaan rekka- tai säiliöautoilla. Muita koko tehdasalueen toimintoihin liittyviä raskaan liikenteen kuljetuksia ovat kemikaalitoimitukset, Woikosken autot, jotka hakevat vetykontteja vedyn paineistusasemalta sekä muut oheiskuljetukset esimerkiksi ruokalaan. Raskaan liikenteen kuljetuksia tehdasalueelle tai sieltä pois on tällä hetkellä noin 120 kuljetusta vuorokaudessa, kun huomioidaan alueelta tyhjänä poistuvat autot. Lisäksi alueelle liikennöi henkilöstön työmatkaliikenne, noin 60 autoa päivittäin. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty nykyiset ja tulevat liikennemäärät vuorokausi- ja viikkotasolla.
Taulukko 7-1. Vaihtoehdon VE0, VE1 ja VE2 liikennemäärät vuorokaudessa ja viikossa.
Rekalla tai säiliöautolla
tapahtuva kuljetus tehdasalueelle
Kuljetuk-set / d
VE0
Kuljetuk-set / viikko
VE0
Kuljetuk-set / d
VE1
Kuljetuk-set / viikko
VE1
Kuljetuk-set / d
VE2
Kuljetukset / viikko VE2
Raskas kuljetus tehdasalueelle (ml. kloraatti- ja lipeätehtaan kemikaalikuljetuks et, lipeätehtaan ja
AKD-emulsiolaitoksen tuotekuljetukset sekä Woikosken vetyautot)
37 185 37 185 37 185
Suolakuljetus 13 64 16 81 17 86
Kloraatin myyntituotekulje-tus
10 51 19 96 21 106
Kuljetuksia
yhteensä 60 300 72 362 75 377
Vaihtoehdossa VE2 raskaan liikenteen kuljetusmäärä vuorokaudessa keskimäärin 75 ajoneuvoa ja viikossa on keskimäärin 377 ajoneuvoa. Kun huomioidaan tyhjinä lähtevät autot,
kokonaisliikennemäärä on noin 150 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rantatietä liikennöi tällä hetkellä 124 raskasta ajoneuvona vuorokaudessa (Liikennevirasto 2016a), joten liikennemäärä kasvaa 10 %:a. Liikenteen määrän kasvun vaikutus näkyy koko Rantatien osuudella, koska liikenne voi kulkea valtatielle 6 sekä Saimaantien liittymän että Ahola-Jänhiälä liittymän kautta. Valtatien 6 liikennemäärään 150 kuljetusta vuorokaudessa aiheuttaa noin prosentin lisäyksen.
Raaka-aineena käytettävän suolan kuljetusten lisääntyminen Mustolan satamasta tehtaalle vaikuttaa liikennemääriin valtatiellä 13, valtatiellä 6, maantiellä 3933 ja Rantatiellä. Mustolan satamasta tehtaalle tulee jatkossa noin 20 kuljetusta enemmän kuin nykyisin, jolloin liikennemäärä on 78 autoa viikossa. Liikennöintireitti Mustolan satamasta tehtaalle kulkee valtatien 13 (Nuijamaantie) kautta, mutta tietä käytetään vain noin 500 metrin matkalta.
Valtatiellä 6 suolakuljetusmäärän lisääntyminen aiheuttaa noin 0,5 % lisäyksen nykyiseen kokonaisliikennemäärään. Mikäli kuljetus tapahtuu Saimaantien kautta, lisääntyy liikennemäärä valtatien 6 ja Rantatien välillä, 500 metrin matkalla, noin 3 % nykyiseen kokonaisliikennemäärään verrattuna.
Honkalahden teollisuuslaiturista suolakuljetukset liikennöivät Saimaantietä, joka Honkalahden päässä on tienumerolla 14832 ja vaihtuu maantieksi 3933 Saimaantien ja Haukilahdentien risteyksessä. Honkalahdesta liikennöi nykyisin 68 raskasta kuljetusta viikossa ja jatkossa liikenne lisääntyy noin 20 kuljetuksella viikossa. Tämä aiheuttaa Saimaantien ja Rantatien välisellä tieosuudella noin 3 % lisäyksen kokonaisliikennemäärään.
Raskaan liikenteen lisäys voi heikentää liikenneturvallisuutta Saimaantiellä ja Rantatiellä, joiden varrelle sijoittuu joitakin herkkiä kohteita sekä asutusta, jolloin tietä käyttää myös henkilöliikenne. Saimaantien ja Rantatien risteyksen vieressä sijaitsee kehitysvammaisten työpaja. Esimerkiksi Rantatiellä liikennöidään myös mopoilla, koska se on kielletty tien varrella kulkevalla kevyenliikenteenväylällä. Tiellä on myös hyvin kapeat pientareet ja se on valaisematon.
Tehdasalueelle liikennöivän henkilöliikenteen arvioidaan säilyvän nykyisellään tai hieman kasvavan kloraattitehtaan laajennuksen myötä. Laivaliikenteen määrä kasvaa toteutusvaihtoehdosta riippuen 2–4 laivalla kuukaudessa. Laivat liikennöivät sulan veden aikaan Mustolaan ja Honkalahteen.
Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset
Rakentamiseen liittyy työmaaliikennettä, joka työkoneiden siirtämisestä alueelle, rakennustyömaan työntekijöiden henkilöliikenteestä sekä myöhemmässä vaiheessa tehdasrakenteiden kuljetuksista. Kloraattitehtaan rakentaminen kestää kokonaisuudessaan noin 18 kuukautta. Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset jakaantuvat tälle ajalle.
Työkoneita siirretään työmaalle rakentamisen alkaessa ja ne poistuvat alueelta, kun rakentamisen päättyessä, joten siirtoliikenne kuormittaa tieyhteyksiä hyvin vähän.
Rakentamisalueelle tuodaan arvioilta maa-ainesta rakentamisen alkuvaiheessa, ajoittuen noin kolmen kuukauden ajalle. Tällöin alueella liikennöin 3–5 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
Liikennemäärän lisäys suhteessa Rantatien nykyiseen raskaan liikenteen vuorokausimäärään, 124 ajoneuvoa, on vähäinen.
Rakentamisen aikainen henkilöliikennemäärä työmaalle on keskimäärin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rantatiellä henkilöliikenteen lisäys on noin 12 % vuorokaudessa, jolloin kokonaisliikennemäärä tiellä olisi noin 906 henkilöautoa.
Lisäksi rakentamisen aikana tapahtuu komponenttikuljetuksia, noin 1–2 kuljetusta viikossa.
Suurten tehdaskomponenttien kuljetus toteutetaan erikoiskuljetuksina. Tällaiset kuljetukset voivat aiheuttaa kulkureiteille hetkellisiä hidasteita. Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, kun se ylittää normaaliliikenteelle sallitut mitta- ja/tai massarajat. Näitä kuljetuksia on kuitenkin vain muutamia koko rakennusaikana.
Rakentamisesta johtuva liikennemäärien lisäys on havaittavissa erityisesti Rantatiellä.
Kuljetusreiteistä riippuen liikennemäärän lisäys voidaan havaita myös Saimaantiellä.
Rakentamisen aikaisella liikenteellä on vaikutusta Rantatien liikenneturvallisuuteen, liikennemelun lisääntymiseen sekä keväällä katupölyn määrän kasvuun, joka aiheuttaa paikallista ilmanlaadun huonontumista. Rakentamisen jakaantumisesta noin puolentoista vuoden ajalle, liikenteen aiheuttamat vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtuullisiksi.
Liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinävaikutukset
Kasvavat raskaan liikenteen määrät voivat lisätä melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia liikennereittien lähiympäristössä. Liikenteen aiheuttamaa tärinää voidaan pitää asuinmukavuutta heikentävänä haittana. Liikenteestä aiheutuvaan tärinän suuruuteen vaikuttavat muun muassa ajoneuvon ominaisuudet, tien ja tiepohjan ominaisuudet ja ajonopeudet sekä maaperän laatu (pehmeä/kova), etäisyys ja rakennuksen ominaisuudet vaikuttavat tärinäaallon etenemiseen.
Rakennusten tyyppi vaikuttaa havaittavan tärinän suuruuteen. (Törnqvist & Talja 2006) Kaksikerroksiset kevytrakenteiset (puurakenteiset tms.) pientalot ovat herkimpiä tärinävaikutuksille ja kivirakenteiset rakennukset sietävät parhaiten tärinää (tärinä ei voimistu siirtyessään maaperästä rakennukseen). Tärinä voidaan kokea eri tavoin tien läheisyydessä olevissa asuinrakennuksissa. Tärinän häiritessä lepoa, voi vaikutuksesta olla myös terveydellistä haittaa (Törnqvist & Talja 2006).
Liikennemäärien lisäys hankkeen myötä tulee aiheuttamaan liikennemelun lisääntymistä erityisesti Rantatiellä. Liikennetärinän vaikutuksia voidaan lieventää muun muassa rajoittamalla ajonopeuksia ja huolehtimalla teiden kunnosta.
Rantatietä liikennöivä raskas liikenne voi aiheuttaa lievää tärinää liikennöintialueen välittömässä läheisyydessä. Lähimmät asuintalot sijoittuvat alle 20 metrin etäisyydelle Rantatiestä. Näillä taloilla lieviä tärinävaikutuksia voi olla, mutta arviointi on hyvin epävarma. Maaperä Rantatiellä kohdalla muodostuu jäätikkökerrostumista, joille on tyypillistä hyvin sekalainen maa-aines, jossa voi olla isoja kivenlohkareita, mutta myös hyvin hienoa saviainesta sekoittuneena. (GTK 2016) Maa-aines voi olla hyvin tiivistä, jolloin tärinän välittyminen on heikompaan kuin, jos maaperä muodostuisi pehmeämmistä maalajeista kuten savesta.
Pistoraidetta liikennöivät junavaunut ajavat hyvin hitaasti eivätkä aiheuta merkittävää tärinää ympäristöön.
7.6.3 Rakentamisen ja toiminnan aikaiset melu- ja tärinävaikutukset
Tehdasalueen muista toiminnoista ei aiheudu merkittävästi melua ympäristöön. Tehdasalueen äänet sekoittuvat valtatien 6 liikenteen aiheuttamaan tasaiseen liikennemeluun.
Rakentamisen aikana alueelta kuuluu normaaleja työmaaääniä, jotka ajoittuvat arkipäiviin kello 07-18 välille. Rakentamisen alkuvaiheessa melu koostuu pääsääntöisesti maanmuokkaus- ja rakennustöiden aiheuttamasta melusta sekä työkoneiden liikennemelusta. Rakentamisen edetessä melun koostuu kuljetuksista ja muusta rakentamismelusta.
Melua aiheuttavat työkoneiden moottorien tuottama ääni on tasaista melua. Kaivinkoneiden kauhojen ja materiaalin kolahdukset maa-aineksen siirtojen ja lastauksen yhteydessä sekä koneiden ja ajo-neuvojen hälytysäänet tuovat meluun impulssimaisuutta. Myös melulähteiden toiminta-ajoissa on eroavaisuuksia. Osa melulähteistä on käynnissä päivittäin ja osa harvemmin.
Hankkeessa tärinävaikutuksia voi syntyä maanpinnan muokkaustoimenpiteistä sekä maantiekuljetuksista. Rakentamisen aikaiset maanmuokkaustoimenpiteet kuten tiivistäminen, voivat aiheuttaa vähäistä tärinää, joka rajoittuu rakennusalueelle ja sen läheisyyteen.
Rakentaminen ei vaadi räjäytystöitä. Kloraattitehtaan toiminta ei aiheuta tärinää.
7.6.4 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen
Rakentamisen aikaisten kuljetusten määriä voidaan vähentää hyödyntämällä maa- ja kaivumassoja mahdollisimman paljon tehdasalueella. Tehtaan komponenttikuljetukset, varsinkin erityissuurten komponenttien kuljetukset, voidaan suunnitella tehtävän vilkkaimpien liikenneaikojen ulkopuolella, jolloin haitta muille tienkäyttäjille on vähäisempi. Myös mahdollisuutta tehdaskomponenttien kuljettamiselle junakuljetuksina tulisi tutkia.
Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa huolehtimalla erityisesti tehdasalueen ja Rantatien risteysalueiden sekä Rantatien ja Saimaantien risteysalueen turvallisuudesta sekä liikenteen yleisestä sujuvuudesta. Erityisesti Rantatien ja Saimaantien risteysalueella tulee liikenneturvallisuuteen kiinnittää huomiota. Raskaan liikenteen tulee huomioida muut tienkäyttäjät ja tarvittaessa alentaa ajonopeutta liikenneturvallisuuden säilyttämiseksi.
Risteyksen vieressä on herkäksi kohteeksi luokiteltu kehitysvammaisten työpaja ja muutaman
sadan metrin etäisyydellä, valtatien 6 suuntaan on koulu. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää kevyen liikenteen turvallisuuteen erityisesti Rantatiellä liikennemäärien lisääntyessä. Rantatien ja Tapiolankaaren sekä Rantatien ja Metsäpellontien liikennejärjestelyihin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta näkyvyys risteysalueilla säilyy esteettömänä ja talviaikaan on huolehdittava liukkauden torjunnasta. Tarvittaessa on tehtävä liikennejärjestelyjä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Liikennetärinän vaikutuksia voidaan lieventää muun muassa rajoittamalla ajonopeuksia ja huolehtimalla teiden kunnosta.
Asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tärinäkokemuksia ei välttämättä voida kokonaan estää, mutta lähimpien rakennusten kokemaan viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää ajoittamalla kuljetukset päiväsaikaan ja mahdollisuuksien mukaan arkipäiviin. Lisäksi raskaan liikenteen aiheuttaman tärinän vaikutuksia voidaan lieventää muun muassa rajoittamalla ajonopeuksia ja huolehtimalla teiden kunnosta.
Rakentamisen aikaista melupäästöä voidaan rajoittaa ja optimoida esimerkiksi rakennusajan kalustovalinnoilla. Meluavimmat rakennustoiminnot voidaan ajoittaa vain päiväaikaan.
Toiminnanaikainen meluntorjunta voidaan ottaa kustannustehokkaasti huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.